Posted on Jätä kommentti

Millainen on saksalainen CV eli Lebenslauf?

Miten kirjoitan saksalaisen CV:n?

CV eli ansioluettelo tai saksaksi Lebenslauf on työhakemuksen ydin. Henkilöstöosastolla kurkataan usein ensimmäisenä juuri CV:tä. Hyvästä syystä: Se osoittaa välittömästi, onko sinulla haettavaan toimeen tarvittava kokemus ja opintotausta. Sen pohjalta lukijalle syntyy vaikutelma ammattitaidostasi ja pätevyydestäsi.

Suomalaisessa ja saksalaisessa CV:ssä on pieniä tyylieroja, vaikka koko hakemuskulttuuri on kansainvälistynyt ja vapautunut viime vuosina. Myös uudet formaatit, kuten videohakemukset tuovat oman mausteensa hakemusviidakkoon. Perinteinen hakemus, jossa on kansilehti, saatekirje, CV sekä työ- ja opiskelutodistukset, kuitenkin dominoi edelleen saksalaisilla työmarkkinoilla. 

Lebenslaufin sisältö

Lebenslaufissa teet yhteenvedon työpaikkailmoituksessa kuvailluista edellytyksistä: koulutustaustasta, pätevyydestä, tietämyksestä ja aiemmasta työkokemuksesta, ammatillisesta toiminnasta ja saavutuksista. Tämä tieto yhdistellään haettavaan työpaikkaan sopivaksi, vakuuttavaksi profiiliksi, jonka ei saisi ylittää kahta DIN A4-sivua. Peukalosääntönä voi pitää, että Lebenslauf on mahdollisimman tarkka ja mahdollisimman kompakti samaan aikaan.

Saksalaiseen työhakemukseen kuuluu perinteisesti kuva. Lain mukaan kuvan liittäminen on kuitenkin vapaaehtoista. Jos liität kuvasi hakemuksen kansilehteen, CV:stä voi jättää kuvan pois. Suomalaisen kannattaa huomioida, että kuvaksi ei riitä mikä tahansa kännykkäkamerapläjäys, vaan CV-kuvaan pukeudutaan edustavasti ja ammattiryhmälle kuuluvan tyylin mukaan.

Perinteinen Lebenslauf (tabellarischer Lebenslauf) koostuu seuraavista osa-alueista:

1. Henkilökohtaiset tiedot (persönliche Angaben)
Etu- ja sukunimi (myös toiset nimet), syntymäaika ja-paikka, osoite, puhelinnumeo, sähköpostiosoite ja valokuva

2. Työhistoria (beruflicher Werdegang)
Ammatti, työkokemus, työharjoittelut

3. Koulutus, tutkinnot ja opinnot (Ausbildung)

4. Kiinnostuksen kohteet (Interessen)
Harrastukset, vapaaehtoistoiminta ja -virat, projektit

5. Erityisosaaminen (besondere/sonstige Kenntnisse)
kurssit, koulutukset, sertifikaatit, Ulkomaankomennukset, stipendit, kunniamaininnat, kielitaito ja sen taso, ATK-osaaminen ja -ohjelmat sekä julkaisu

5. Päivämäärä ja allekirjoitus

Hakemuksen eri osia voidaan korostaa tai jättää kokonaan pois (4 & 5) omasta osaamisesta ja haetusta paikasta riippuen. Työhistorian ja koulutuksen (2 & 3) paikkaa voi vaihtaa oman painotuksen mukaan.

Hakemuksen muoto ja kieliasu 

Perinteinen sakslalainen työhakemus muotoillaan din 5008-normin mukaan. Vinkkejä hakemuksen oikeaan muotoiluun löytyy esimerkiksi täältä: Karrierebibel

CV:ssä ei yleensä käytetä edes kokonaisia lauseita, mutta on tärkeää käyttää oikeita käsitteitä. Suomalaista CV:tä kääntäessä kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ymmärtääkö saksalainen lukija millaisesta työstä ja työnantajasta on kyse. Samoin jos olet käyttänyt suomalaisia tietokoneohjelmia tai ollut viroissa suomalaisissa yhdistyksissä ja haluat mainita nämä, kannattaa miettiä tarkkaan miten käännät ne.

Jokainen meistä tekee kirjoitusvirheitä. Hakemuksen tulisi kuitenkin olla kirjoitusasultaan virheetön siitäkin huolimatta, että hakija ei puhu saksaa äidinkielenään. Luetuta siis hakemuksen kieliasu jollakulla saksalaisella – mieluiten kuitenkin viestinnän tai HR-alan ammattilaisella.

 

saksalainen CV eli Lebenslauf
saksalainen CV eli Lebenslauf

Haluatko lisätietoja CV:n kirjoittamisesta?

Olen kirjoittanut suomalaisille suunnatun e-kirjan CV:n kirjoittamisesta. Opas antaa perustiedot Lebenslaufin tekstin ja ulkoasun muotoiluun ja tarjoaa useita esimerkkilauseita, joiden pohjalta on helppo rakentaa uutta!

Voit tilata kirjan täältä: https://tyopaikkasaksassa.com/e-kirjat/

Posted on Jätä kommentti

Työsaksan ABC: M wie Mindestlohn

Minimipalkka Saksa

Lakisääteinen minimipalkka on vuonna 2019 9,19 €/tunti. Minimipalkka tuli voimaan Saksassa 1.1.2017 pitkän yhteiskunnallisen keskustelun saattelemana.

Minimipalkka nousee

Lain mukaan minimipalkka määritellään uudelleen kahden vuoden välein. Kesäkuussa 2018 minimipalkkakomitea suositteli minimipalkan nostamista kahdessa vaiheessa. Liittovaltion hallitus seurasi tätä ehdotusta lokakuussa asetuksella. Lakisääteinen minimipalkka nousi 9,19 euroon 1.1.2019 ja nousee 9,35 euroon 1.1.2020 alkaen.

Tietyillä erikseen säädetyillä ajoilla minimipalkka on suurempi, kuin 9,19 €/h. Alakohtaisia minimipalkkoja löytyy täältä: https://www.dgb.de/schwerpunkt/mindestlohn/mindestlohn-2019-was-aendert-sich-in-2019

Lakisääteinen minimipalkka ei koske seuraavia ryhmiä:

  • Alle 18-vuotiaat nuoret, joilla ei ole suoritettua ammatillista koulutusta
  • Ammatillisen koulutuksen puitteissa tehty työ (esim. Ausbildung/oppisopimuskoulutus)
  • Pitkäaikaistyöttömät kuuden ensimmäisen kuukauden aikana työttömyyden päättymisen jälkeen
  • Harjoittelijat iästä riippumatta, jos työharjoittelu on pakollinen koulu- tai korkeakouluopetukseen kuuluva osa opintosuunnitelmaa.
  • Harjoittelijat iästä riippumatta, jos työharjoittelu on vapaaehtoinen, kestää max. kolme kuukautta ja tähtää ”ammatilliseen koulutukseen suuntautumiseen”
  • Teini-ikäiset, jotka tarvitsevat työharjottelun osallistuakseen työvoimakoulutukseen tai ammattikoulutukseen.

 

Posted on 1 kommentti

Sinuttelu ja teitittely

sinuttelu ja Teitittely Saksassa

Saksassa status, asema ja rooli hierarkiassa ovat perinteisesti tärkeämpiä, kuin matalien hierarkioiden Suomessa. Saksalaiset eivät ole sattumalta Müller, Schuhmacher ja Bäcker siinä missä suomalaiset ovat Aalto, Virtanen ja Mäkinen. Kun suomalainen kysyy, mistä päin tulet, kysyy saksalainen usein: Mitä teet työksesi?

Sinuttelu ja teitittely

Teitittely ei ole pelkästään hierarkinen jäänne kivikaudelta, vaan sillä on myös tärkeä rooli saksalaisessa käytöskoodissa. Sillä osoitetaan arvostusta ja kunnioitusta keskustelukumppania kohtaan. Toisaalta, kun teitittelet toista, hän on aina käsivarren mitan kauempana sinusta. On helpompi esimerkiksi esittää kritiikkiä teititellen kuin sinutellen – kokeile vaikka!

Suomessa sinutellaan lähes kaikkia statuksesta riippumatta. Me painamme yläasteen saksan kirjasta helposti mieleen, että kaikkia saksalaisia tulisi teititellä, ja yllätymme ehkä siitä, että maailma muuttuu – Saksassakin.

Teitittely riippuu muun muassa yrityskulttuurista, henkilöiden iästä, tilanteesta ja jopa paikkakunnasta. Entisen Itä-Saksan alueella teititellään vähemmän kuin Lännessä.

Alasta ja paikkakunnasta riippuen sinuttelu on astunut työelämään Saksassa voimakkaasti. Viime vuosien trendi on yritykset, jotka tietoisesti  vaihtavat teitittelyssä sinutteluun – ja saksalaiseen tapaan kirjaavat tämän myös firman käytöskoodiin.

Silti saattaa olla jopa tiimejä, joissa teititellään kollegoita. Monet saksalaiset toivovat teitittelyä työpaikalla ja pitävät myös muuten yksityis- ja työelämän toisistaan erillään.

Sinuttelun ja teitittelyn välimuotoja

On myös ihan normaalia, että jotkut samassa asemassa työskentelevät ovat sinuja keskenään, mutta toiset teitittelevät edelleen, vaan koska kumpikaan ei ole sattunut tarjoamaan per du:ta, tai sopivaa tilaisuutta siihen ei ole vielä tullut. Tämä ei aina ole yksinkertaista saksalaisillekaan.

Teitittelyllä ja sinuttelulla on myös välimuotoja, joista Hamburger Sie lienee tutuin. Siinä käytetään teitittelyä ja etunimeä, esim. „Danke, Matti, ich werde Ihnen das zukommen lassen.“ Tätä voitaisiin käyttää esimerkiksi tilanteessa, jossa henkilöt voisivat periaatteessa olla per du, mutta tietty asema tai tilanne asettaa teitittelyn normiksi.

Münchener du on, kun teititellään ”DU”:ta käyttäen. ”Frau Koski, kannst du bitte Tee aufsetzen?” – itse en ole tätä kuullut koskaan käytännössä, paitsi ehkä omasta suustani kun olen sekoillut sanoissani.

Rheinischer Ihr on tilanne, jossa sinutellaan ryhmää, mutta teititellään yksilöitä, esim. „Schön, das ihr alle gekommen seid! – Frau Kurppa, wie war die Reise?”

Alanko sinutella vai teititellä?

Varmin tapa on siis edelleen teititellä, kun kohtaa uuden ihmisen työelämässä. Jos olet itse vanhempi tai saman ikäinen kuin keskustelukumppanisi, olette hierarkiassa suunnilleen ”samalla tasolla” ja  tunnelma on välitön, voit ehdottaa sinuttelua helposti kysymällä: ”Wollen wir uns duzen?”

Asiakkaita kannattaa aina teititellä, ellei yrityskulttuuri toisin sanele.

Jos tulet uutena henkilönä tiimiin, kannattaa katsella miten muut toimivat, eikä hermostua, jos olet ainoa jota teititellään. Joissain firmoissa du:ta tarjotaan esimerkiksi juhlallisesti koeajan lopussa! Tai kysy vaivihkaa kollegoilta: „Wie läuft das mit dem Duzen hier eigentlich?“

Jos tuntuu, että teit virheen esim. sinuttelemalla suoraan vanhempaa kollegaa, voit myös aina vedota suomalaisuuteen kertomalla, että meillä Suomessa ei ole tapana teititellä.

Tittelit

Ammatillisissa yhteyksissä myös titteli kannattaa painaa mieleen. Vieraampaa henkilöä voi puhutella myös pelkällä tittelillä, Herr Doktor, Frau Professor etc. Tämä kalahtaa korvaan ehkä hitusen vanhanaikaisena, mutta liika kohteliaisuus on kuitenkin parempi kuin liian vähäinen.

Jos henkilöllä on monta titteliä, esim. Dr. Dr. Professor Müller – riittää puhuttelu ”Herr Professor Müller” – toisaalta kirjoittaessa kaikki tittelit tulisi ottaa mukaan.

Saksassa käytetään myös enemmän nimeä puhuttelussa – se on kohteliasta ja henkilökohtaistakin. Sen takia – paina tapaamiesi henkilöiden nimet mieleen tarkasti!

Muuten – koulussa opettajaa ei puhutella tekijänimellä ”Lehrer”, kuten Suomessa, missä lapset kutsuvat muistaakseni opettajaa tuttavallisesti nimellä ”ope”. Saksassa opettaja on esim. ”Frau Meyer” – Perinteisesti Oberstufella eli Suomen lukioiässä opettaja alkaa myös teititellä nuoria. Tähänkin tapaan lienee poikkeuksia enemmän kuin sääntöjä.

Muista lukea myös Viestintä-sarjan muut osat:

1: Saksalainen puhuu, suomalainen kuuntelee?

2: Tervehtiminen työelämässä

Posted on 3 kommenttia

Saksasta lomalle

loma saksa

Saksassa työtä tekevällä on keskimäärin 29 lomapäivää vuodessa. Ja niistä kannattaa ottaa ilo irti – sen saksalainenkin osaa! Mitä kannatta siis ottaa huomioon lomien suunnittelussa, jos olet töissä Saksassa?

Kurkkaa tästä vuoden 2019 arkipyhät.

Lomapäivät käyttöön jo samana vuonna

Saksassa on mahdollista pitää lomaa jo samana vuonna, kun on aloittanut työt. Vakiintunut tapa on, että lomaa ei anota koeajalla (Saksassa yleensä 3-6 kk). Mitään varsinaista estettä tälle ei kuitenkaan ole, vaan työntekijällä on periaattessa oikeus pitää siihen mennessä kertyneet lomapäivät.

Lomapäiviä on vähintään 20 vuodessa (tai 24 lomapäivää 6-päiväistä viikkoa kohden). Keskimäärin firmat tarjoavat kuitenkin työntekijöilleen n. 29 lomapäivää vuodessa (2018). Sopimuksessa määritellään yleensä myös muita mahdollisia palkallisia vapaapäiviä, joita voi olla esim. oma syntymäpäivä, muutto, perheenjäsenen kuolema, naimisiinmeno jne.

Työntekijällä on oikeus ottaa 12 päivää (2 viikkoa) lomaa yhteen putkeen. Periaatteessa työnantajan pitäisi myös hyväksyä lomatoiveet, ellei kieltäytymiseen ole ”pakottavia taloudellisia syitä”. 

Lomat pidetään käytännössä saman vuoden aikana kun ne ansaitaan, joustoa voi olla työnantajasta riippuen.

Lomien suunnittelu

Työpaikalla lomakäytännöistä kannattaa ottaa selvää jo hyvissä ajoin. Koska lomaa voi (työn luonteesta ja työpaikan tavoista riippuen) ottaa melkein milloin vain, kannattaa käyttää hyväksi arkipyhiä lomien suunnittelussa. Vuoden 2019 arkipyhät löydät täältä: Lomapäivät 2019

Matkustusintoiset saksalaiset

Saksalaiset ovat kovia matkustamaan lomalla – ja miksipä ei, kun kaikki ihanat Keski-Euroopan kohteet ovat muutaman tunnin juna- tai automatkan päässä. Autolla saksalainen ajaa mielellään vaikkapa Tanskaan, Ruotsiin tai Italiaan asti tai pamauttaa lentokoneella suoraan Mallorcalle. Harvoin kuulee kenenkään oleilleen lomalla ”vain” kotosalla. 

Saksalainen osaa nauraa saksalaiselle turistille:

Suosittuja kotimaankohteita Saksassa ovat mm. Itä- ja Pohjanmeren ranta-alueet, vuoristoalueet vaellus- ja hiihtokohteineen sekä viinialueet. Lisäksi Saksassa on tarjolla uskomaton määrä historiallisia kohteita kuten linnoja, maatilamatkailua, kaupunkikohteita ja kulttuurimatkailumahdollisuuksia. Pitkänä viikonloppuna aika ei siis tule pitkäksi, vaikka asustelisit tylsänpuoleisessa kaupungissa.

Mökkejä saksalaisilla ei juurikaan ole – tosin siirtolapuutarhamökit ovat suosittuja isommissa kaupungeissa.

Koulujen loma-ajat

Varsinainen ”kesäloma-aika” (Ferienzeit) on Saksassa koulujen kesälomien aikaan kesäkuun lopulta syyskuun puoleen väliin. Koulut lomailevat porrastetusti siten, että jokaisella osavaltiolla on noin kuuden viikon mittainen loma-aika, jonka tarkka ajankohta vaihtuu vuosittain rotaatiosysteemin mukaan. Lomat on porrastettu yksinkertaisesti siitä syystä, että saksalaiset matkustavat mielellään lomilla lähelle tai kauas ja kaikki 80 miljoonaa saksalaista eivät mahdu autobaanalle samaan aikaan.

Lapset eivät juurikaan saa ylimääräisiä lomapäiviä koulusta lukukauden aikana ja lomien anominen on suomalaista monivaiheisempi prosessi. Ei siis kannata suunnitella Suomen-reissua juhannukseksi, jos perheen koululaisella on lomat vasta elokuussa.

Asun itse Wolfsburgissa, jossa suurimmassa osassa perheitä ainakin joku on töissä Volkswagenin tehtaalla. Tehdas pitää kesäisin muutaman viikon loman, ”Werksferienin”, jolloin (lähes) kaikki lomailevat. Werksferien määräytyy aina koulujen lomien mukaan. Myös monissa muissa pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa, joissa kaupungin elämä on keskittynyt tietyn suuren tuotantolaitoksen ympärille, toimitaan samoin.

Bildungsurlaub

Bildungsurlaub – koulutusvapaa, on toimi, jolla Saksan valtio haluaa edistää elinikäistä oppimista. Koulutusvapaata voi ottaa jokainen työntekijä, kun työsuhde on kestänyt kuusi kuukautta. Idea on, että työntekijällä on mahdollisuus ottaa viisi päivää palkallista vapaata vuodessa koulutustarkoitukseen. Työntekijä maksaa kurssin, työnantaja palkan. Kurssin ei tarvitse liittyä omaan työhön mitenkään.

Koulutusvapaasta on säädetty osavaltiokohtaisesti, joten käytännöt vaihtelevat. Koulutusvapaata ei tarjota ollenkaan Bayerissa eikä Sachsenissa. Lisätietoa oikeuksista ottaa koulutusvapaata löytyy täältä: Bildungsurlaub.de

Urlaub vai Ferien?
– Kielipuolen lomanurkka

Sanalla Urlaub viitataan yleisesti lomaan, ja sitä käytetään yleensä jos on lomaa työstä tai ollaan vaikkapa lomamatkalla.
”Wir nehmen Urlaub.”
”Wir haben Urlaub.”
”Wir gehen auf Urlaub.”
”Wir sind im Urlaub.”

Die ”Ferien” on aina monikkomuodossa ja sillä viitataan aikaan, jona loma on, esim. koulujen tai yliopistojen tai vaikkapa tehtaan loma-aikaan (Werksferien).

”Wir haben Ferien.”
”Wir gehen in die Ferien.”

Feiertag on puolestaan vapaapäivä.

Töistä kotiin lähtiessä voi huikata kollegalle vaikkapa ”Schönen Feierabend!”, mukavaa vapaailtaa.

Posted on Jätä kommentti

Työsaksan ABC: L wie Leiharbeit

vuokratyö Saksa

Leiharbeit eli vuokratyö on työsuhdemuoto, josta voidaan käyttää myös nimitystä Zeitarbeit, Personalleasing tai Arbeitnehmerüberlassung. Leiharbeitista on kyse silloin, kun Työnantaja (Verleiher) sopii työntekijän (Leiharbeitnehmer) palkanmaksusta kolmannen osapuolen (Entleiher) kanssa. Vuokraajafirma on lain edessä tällöin työnantaja, vaikka itse työ suoritetaan muualla.

Vuonna 2017 2,8 prosenttia Saksan työvoimasta oli vuokratyöläisiä. Tietyillä aloilla, kuten metalli- ja varastotyö tai postitus vuokratyöläisiä oli jopa 15% kaikista työllisistä. Vuokratyöläisten osuus työvoimasta kasvaa edelleen.

Vuokratyövoiman avulla firma voi hoitaa esimerkiksi sesonkiaikojen lisätyöt kustannustehokkaasti palkkaamatta omaa työvoimaa tai paikata vaikkapa sairaspoissaolojen aiheuttaman äkillisen miehistövajeen.

Saksassa oli vuoteen 2017 tavallista, että suuret yritykset käyttivät vuokratyövoimaa vuosikausia omien työntekijöiden rinnalla. Vuokratyöntekijät saattoivat käytännössä tehdä samaa työtä kuin ”oma väki”, mutta saivat pienempää palkkaa, kuin (usein kalliisiin, ammattiyhdistysten neuvottelemiin tariffeihin sidotut) kollegansa.

Vuonna 2017 lainsäädäntöä muutettiin siten, että kymmenennestä työskentelykuukaudesta alkaen vuokratyöntekijän tulisi saada samaa palkkaa kuin samaa työtä tekevät kollegansa. Firmat eivät myöskään saa työllistää samaa vuokratyöntekijää yli 18 kuukautta putkeen. Lainsäädännön tarkoituksena on parantaa vuokratyöläisten asemaa ja sen toteutumista valvoo Bundesagentur der Arbeit.

Posted on 1 kommentti

Saksan lomapäivät 2019

Lomapäivät Saksassa 2019

Koskaan ei ole liian aika suunnitella ensi vuoden lomia! Saksassa pyhäpäiviä on muutama enemmän kuin Suomessa ja osa lomapäivistä on osavaltiokohtaisia. Luvassa on siis paljon arkipyhiä ja niihin liittyviä – usein paikallisia – traditioita. Sijoittamalla lomapäivät strategisesti pitempien lomien ja pitkien viikonloppujen yhteyteen (nk. Brückentag) voi lisätä omaa vuosilomaa mukavasti. Kuulostaa mukavalta, vai mitä?

Toisaalta Saksassa esim. jouluaatto ja uudenvuodenaatto ovat puolikkaita työpäiviä, joten ehtiihän sitä myös sorvin äärellä viettää aikaa.

Juttu on osittainen kopio viime vuodelta!

Kansalliset vapaapäivät tekevät arjesta loman

Työpaikka saksassa lomat
Ostsee on köyhän miehen Mallorca.

Uusi vuosi 2019

Tiistai 1. tammikuuta 2019 on lomaa. Ja siitä se lomavuosi sitten alkaa…

Pääsiäinen

Pitkä perjantai 19.04.2019 ja Pääsiäismaanantai 22.4.2019 ovat myös Saksassa vapaapäiviä. Pääsiäinen on saksalaisille ehkä jonkin verran merkityksellisempi juhla kuin suomalaisille keskimäärin. Pääsiäistä juhlitaan syömällä hyvin ja lapsia lahjotaan jouluiseen tapaan muullakin kuin suklaamunilla. Myös katoliset pääsiäiskulkueet ovat tavallisia.

Vappu – Tag der Arbeit

Keskiviikkona 1. toukokuuta 2019 on vapaapäivä koko Saksassa, kuten Suomessakin. Vappua voi viettää vaikkapa kansanjuhlissa, joissa yleensä pystytetään juhannussalkoa muistuttava ”Maibaum” tai vappumarssilla koko yhteiskuntaa vastaan. Berliinissä vappumarssi päättyy usein autojen polttamiseen, kivien heittelyyn ja poliisisaartoon, joten olkaapa varovaisia!

Helatorstai – Christi Himmelfahrt

Helatorstai 30. toukokuuta 2019 on vapaapäivä koko Saksassa. Perjantai on periaatteessa tavallinen työpäivä, mutta koulut ja päiväkodit ovat usein kiinni ja pitävät ns. „Brückentagin“ eli siltapäivän. Se tarkoittaa loman pidentämistä loman ja viikonlopun väliin jäävällä päivällä tai päivillä. Helatorstaina vietetään myös isänpäivää (Vatertag – Herrentag – Männertag). Ei kuitenkaan kannata vielä alkaa kutoa iskälle sukkaa, sillä tätä isänpäivää vietetään poikaporukalla luonnon helmassa kera kaljakärryn.

Helluntai – Pfingsten

Varsinainen helluntai on sunnuntaina, mutta 9. kesäkuuta 2019 on Pfingstmontag ja näin ollen lomapäivä koko Saksassa. Helluntai on kirkollinen juhlapäivä (Pyhän hengen päivä tai ”Kirkon syntymäpäivä”), mutta Saksassa siihen liittyy usein myös kevään juhlistamista esim. Pfingstbaumin pystytyksen ja yhteislaulun merkeissä.

Pyhän ruumiin juhlapäivä – Fronleichnam

Torstaina 20. kesäkuuta 2019 juhlitaan pyhää ruumista, mutta vain katoliset osavaltiot kunnioittavat juhlaa vapaapäivällä. Vapaapäivä on siis seuraavissa osavaltioissa: Baden-Württemberg, Bayern, Hessen, Nordrhein-Westfalen, Rheinland-Pfalz ja Saarland. Itse en ole tämän juhlapäivän vietosta viellä päässyt osalliseksi, mutta ilmeisesti kuvaan kuuluvat erilaiset kristilliset kulkueet maalla ja merellä.

Saksojen yhdistymisen päivä – Tag der Deutschen Einheit

Torstaina 3. lokakuuta 2019 koko kansakunta suuntaa juhlimaan Saksojen yhdistymistä. Tyypillinen tapa juhlia on oluen ja makkaran kyllästämät katujuhlat, lapsille ilmapallot ja hattarat kouraan.

Uskonpuhdistuksen muistopäivä – Reformationstag

Torstaina 31. lokakuuta 2019 vietetään uskonpuhdistuksen muistopäivää, joka on vapaapäivä seuravissa osavaltioissa: Brandenburg, Bremen, Hamburg, Mecklenburg-Vorpommern, Niedersachsen, Sachsen, Sachsen-Anhalt, Schleswig-Holstein  ja Thüringen.

Allerheiligen

Perjantaina 1. marraskuuta 2019 on kirkollinen juhlapäivä ja vapaapäivän kera sitä juhlitaan seuraavissa osavaltioissa: Baden-Württemberg, Bayern, Nordrhein-Westfalen, Rheinland-Pfalz ja Saarland

Buß- und Bettag

Keskiviikkona 20. marraskuuta 2019 on kirkollinen juhlapäivä ja Sachsenissa myös vapaapäivä.

Joulu ja uusi vuosi 2020

24.12. on Saksassa perinteisesti ainakin puolikas työpäivä – tänä vuonna se osuu tiistaille. Monet firmat pitävät sen kuitenkin lomaa. 25.12. ja 26.12. ovat Saksassa lomapäiviä.

Tiistaina 31.12.2019 ja Keskiviikkona 1.1.2020 juhlitaan sitten jo uutta vuotta  – uusi lomakausi alkakoon!

Koulujen loma-ajat

Koulujen lomat osavaltioittain löytyvät täältä.

Posted on 2 kommenttia

Tervehtiminen työelämässä

tervehtiminen saksassa

Tervehtiminen on Saksassa tärkeää. Lähtiessäni ensimmäistä kertaa työharjoitteluun Saksaan vuonna 2001, isäni kehotti olemaan töissä erityisen kohtelias. Saksassa kuulemma käteltiin kaikkia kollegoita tervehdykseksi joka ikinen aamu ja vaihdettiin sitten lyhyet kuulumiset. Hän oli hankkinut Saksan-kokemuksensa 70-luvulla. Ajat muuttuvat. Sanomattakin selvää, että neuvo ei toiminut sellaisenaan 2000-luvun alun berliiniläisessä mainostoimistossa. Suomalaisella peruskohteliaisuudella pääsee Saksassa jo pitkälle. Muutamia seikkoja on kuitenkin hyvä pitää mielessä ennen kuin lähtee hurmaamaan saksalaisia sulavalla käytöksellä.

Tervehtiminen

Työelämä tervehtiminen Saksa
Saksalaiset hallitsevat yleensä sujuvan smalltalkin. Kannattaa miettiä muutamia kohteliaita fraaseja valmiiksi, varsinkin jos oma kielitaito on vielä puutteellinen.

Työelämässä rennohko kättely on uusien kumppanien kanssa paikallaan. Katsekontakti ja hymy kuuluvat asiaan, aivan kuten Suomessakin.

Etiketin mukaan hierarkiassa alempana oleva tervehtii ensimmäisenä. Vaikkei tätä nykyään noudateta mitenkään orjallisesti, ei kannata jäädä tuppisuuna seisomaan ja tervehdystä odottamaan, kun uusi pomo tulee käytävällä vastaan. Varsinkin vanhemmille henkilöille perinteisten tapojen noudattaminen voi olla ”selkärangassa”, vaikkei se olisikaan tämän päivän yrityskulttuurin mukaista. 

Suomessa tervehdykseksi riittää joissain yhteyksissä, esimerkiksi tilanteissa jossa paikalla on paljon väkeä, pelkkä silmiin katsominen ja pieni nyökkäys päällä. Saksassa kannattaa ottaa tällöinkin aikaa ja tilaa henkilökohtaiseen tervehdykseen.

Jos toinen tervehtijä istuu, on kohteliasta nousta lyhyesti ylös tervehdyksen ajaksi. Ja muista ottaa se toinen käsi pois housuntaskusta…

Läheisyys ja koskeminen

Saksalaisen ”oman tilan tarve” on keskimäärin pienempi kuin Suomalaisen. Hän saattaa siis tulla tervehtiessä tai ensimmäistä kertaa tavatessa fyysisesti lähemmäs kuin suomalainen vastaavassa tilanteessa.

Saksalaiselle voi olla jonkun verran tyypillisempää koskettaa kätellessä, esim. taputtaa selkään tai istuttaessa polvea, mutta tämä ei liene harvinaista Suomessakaan. Yleensä tapaamistilanteet siis sujuvat jouhevasti, eikä kukaan joudu fyysiselle epämukavuusalueelle.

Tuttua kollegaa voi halata Saksassa siinä missä Suomessakin. (Työelämässä on kuitenkin yleistä myös pitää pientä eroa kollegoihin ja erottaa työ- ja kotiasiat tarkasti.)

Hyviä tervehdyksiä

Guten Morgen!
Guten Tag!
Guten Abend!

Voi sanoa aina ja se käy lähes joka yhteyteen. Tervehdystä voi myös täydentää tilanteen mukaan:

Schön, heute hier sein zu können.
(Ich bin) Erfreut, Sie kennen zu lernen.
Ich freue mich auf unsere Zusammenarbeit.
Vielen Dank für die (freundliche) Einladung.
Ihre Einladung hat mich sehr gefreut.

Tervehtiminen Kollegojen tai tuttujen kumppanien kesken

Mahlzeit! – ruoka-tunnin aikana käytettävä yhdistetty tervehdys ja toivotus
Hallo/Hi/Hey! – rento tervehdys (kuten moikka)
Na/Na du?! – Saksalainen ”How do you du” > rento retorinen kysymys, mihin voi halutessa tosin vastatakin.

Paikallisia tervehdyksiä

Servus! (Bayern)
Grüß Gott! (Eteläinen alue?)
Moin! (Hampurin seutu)

Lienee sanomattakin selvää, että tervehdykseen kuuluu aina vastata!

Entä tervehdyksen jälkeen?

Tervehtiminen on takana päin – mitä sitten? Lyhyt ”smalltalk-henkinen” kuulumisten vaihtaminen kuuluu usein tervehdykseen myös työelämässä. Keskustelukumppanilta voi kysäistä vaikkapa miten matka meni tai mitä kuuluu. Tällaisiin kysymyksiin ei kuitenkaan tarvitse vastailla pitkälti, vaan lyhyt kuittaus riittää. Tutustumistilanteissa teitittely on varma valinta – se kuuluu vahvasti business-kulttuuriin Saksassa. Tästä kirjoitan vielä myöhemmin erikseen.

Saksalainen puhuttelee keskustelukumppania mielellään nimellä. Kannattaa siis koittaa tavatessa painaa keskustelukumppanin koko nimi mieleen, koska tätä on kohteliasta käyttää keskustelun ja smalltakin yhteydessä. Kun tunnet keskustelukumppanin nimen, sitä on kohteliasta käyttää myös tervehtiessä (katso kuva).

Käyntikortin vaihtaminen

Sähköpostin, XINGin ja LinkedInin aikana käyntikortin vaihtamisen merkitys on vähentynyt. Kuitenkin lähes jokainen kantaa käyntikortteja mukanaan. Käyntikortti vaihdetaan yleensä vasta, jos puhutaan ammatillisista teemoista ja on tarve jäädä puhekumppanin mieleen. Itse olen tarvinnut käyntikortteja esimerkiksi messuilla, iltatilaisuuksissa ja verkostoitumistapaamisissa, luultavasti käytäntö vaihtelee vähän alasta riippuen.

Ensimmäisessä tapaamisessa uusien kumppanien käyntikortti vaihdetaan – etiketin mukaan – tapaamisen lopussa ja ojennetaan ensin hierarkiassa ylempänä olevalle puhekumppanille tai (kaikien keskustelukumppanien ollessa samalla hierarkiatasolla) ”Ansprechspartnerille” eli projektia vetävälle henkilölle ja sen jälkeen muille.

Kun kumppanit ovat ennestään tuntemattomia, voi kortit jakaa myös heti alussa ja jättää pöydälle. Tämä helpottaa nimien muistamista.

Käyntikortteja varten tulisi olla oma kotelo. Kortin vetäminen esiin ruttuisesta lompakosta on saksalaisittain epäkunnioittavaa keskustelukumppania kohtaan.

Heippa sitten!

Erotessa kannattaa muistaa, että on tärkeää tervehtiä henkilökohtaisesti kaikkia, joiden kanssa olet keskustelut enemmän kuin tervehdyksen verran. Nopea moikka ovelta ei kuulu saksalaiseen työelämään.

Etiketin mukaan hierarkiassa korkeampi henkilö tekee aloitteen eroamiseen – tai vieras eroaa isännästä.

Hyviä sanontoja erotessa:

Auf Wiedersehen!
Schönen Tag/Abend noch!
Schönes Wochenende!
Schönen Feierabend! (Kollegoille, ei niinkään kumppaneille)

Kumppania voi myös kiittää:
Vielen Dank für dieses erfolgreiche Treffen.
Es war schön, Sie kennengelernt zu haben.
Vielen Dank für den angenehmen/schönen Abend.
Es war ein gelungener Abend/Termin, gelungenes Treffen. >>> Fand ich auch…
Ich fand unser Treffen sehr schön! >>> Ich auch. Wir schreiben uns, ja? Bis dann!

Kollegojen kesken käy myös:

Wir sehen uns!
Tschüss!
Ciao!
Machs gut!
Bis dann /später/ morgen …!

Ja lopuksi…

Unohda nämä ajatukset:

”En nyt tervehdi häntä, koska hänkään ei varmaan tervehdi minua.”
”En nyt tervehdi, koska en tunne häntä.”
”En nyt esittele itseäni, kun en halua häiritä häntä.”
”En nyt esittele itseäni, koska häntä ei varmaan kiinnosta.”
”En nyt juuri esittele itseäni, kun siinä on niin monta ihmistä.”
”En nyt esittele itseäni, koska sotkeudun kuitenkin sanoissani.”

TEE SE! Esittele itsesi ja tervehdi.

Tulikohan tässä nyt perusasiat käsiteltyä? Kertokaa mielellään lisää vaikkapa murre-juttuja tai paikallisia saksalaisia tapoja tervehtimiseen liittyen!

Muista vilkaista myös viestintä-sarjan ensimmäistä, keskustelurytmiä käsittelevää osaa.

Bis bald siis – seuraaviin aiheisiin!

Posted on 2 kommenttia

Saksalainen puhuu, suomalainen kuuntelee?

Työelämä ja viestintä Saksassa

Tämä kuva tuli vastaan facebook-feedissäni muutama päivä sitten. Vitsi viittaa tietysti naisten ja miesten rooleihin. Mutta minä -ennen kuin ehdin ajatella asiaa tietoisesti- näin sinivalkoisilla silmilläni suomalaisen ja saksalaisen. Tuntuuko tutulta?

Työpaikka Saksassa / Meemi
Kuva: Jason Adam

Tarkennan vähän: Mielikuvassani ei niinkään ole kyse osaamisesta tai asemasta kuin keskustelurytmistä. Kun saksalaisessa työelämässä neuvotellaan ryhmässä vaikkapa meneillään olevasta asiakasprojektista, ei keskustelun tuoksinnassa puheenvuoroja pyydetä tai anneta, ne otetaan. Kuvassa voisi siis olla saksalainen ja suomalainen. Saksalainen puhuu, ja suomalainen tuntee ettei saa suunvuoroa, on ehkä jopa näreissään. Onko saksalainen töykeä? Suomalaisen mielestä on. Saksalaisen mielestä suomalainen on omituisen hiljainen. Vaivaako sitä joku? Se ei reagoi mihinkään sanottuun, ei nyökkäile mukana, ei tartu keskusteluun… mahtoiko se vähän hymyillä äsken, vai oliko sillä vaan silmässä elohiiri? Saksalaisen mielestä suomalainen on vähän passiivinen. Tai tosi ujo. Hän ei ole ihan varma.

Suomalainen ja saksalainen keskustelurytmi

Suomalaisessa keskustelussa yksi puhuu, muut kuuntelevat hiljaa. Puheenvuoron jälkeen seuraa pieni tauko ja toinen jatkaa – kuin monta monologia peräkkäin. Sanotulla on enemmän painoa, kuin Saksassa: Suomalainen ei edes halua osallistua keskusteluun, ellei hänellä ole tärkeää sanottavaa, joka vie asiaa eteenpäin. Suomalainen kokee osallistuvansa keskusteluun myös kuuntelemalla.

Saksalainen puolestaan tarttuu aloitettuun ajatukseen lennosta ja jatkaa juttuaan pitkäänkin. Hän myös mielellään syventää teemaa ja saattaa innostua keskustelemaan yksityiskohdista pidemmäksikin aikaa. Myös puheenvuorot, jotka kokoavat jo sanottua yhteen, ovat tavallisia.

Saksassa on kohteliasta osallistua keskusteluun myös kuunnellessa esim. pienin nyökkäyksin tai välisanoin (aha, ok, mmm…) sekä osoittaa näin kiinnostusta aiheeseen. Vasta oman mielipiteen esittäminen lasketaan oikeaksi osallistumiseksi keskusteluun.

Tuumailutaukoja ei jaeta Saksassa samaan malliin kuin Suomessa. Pidemmät tauot keskustelussa ovat osallistujille epämiellyttäviä. Kun suomalainen ja saksalainen keskustelevat, suomalainen lahjoittaa puheenvuoron pois jo vetäessään henkeä lauseiden välissä. 

Työelämän keskustelutilanteet

Työelämän viestintätilanteissa Saksassa oletetaan usein reipasta otetta, asioiden ja asiantilan (kyllä, myös keskeneräisten töiden ja projektien!) sanavalmista kommentointia ja ”tilannekatsauksia”. Keskustelutilanteissa suunvuoro vaihtuu lennossa, pieni päälle puhuminen on suotavampaa kuin taukojen jättäminen. Puheenvuoron käyttäminen ja oman mielipiteen sanominen osoittaa kiinnostusta ja motivaatiota – vaikka se sanottava ei olikaan niin originellia tai tähdellistä.

Kiivas argumentointi ja perustelu saattaa kuulostaa suomalaisen mielestä riidalta, mutta se on vain tapa tuoda eri puolia asioista esiin. Saksalaiset eivät ole yhtä konsensushakuisia kuin suomalaiset. Asioista keskustellessa kovakaan argumentointia ei pidetä henkilökohtaisena loukkauksena.

Asiakas- tai neuvottelutilanteissa tai vaikkapa työhaastattelussa rytmi on tietysti vastavuoroisempi ja molemmat osapuolet pääsevät helpommin ääneen. Neuvotteluparteria kuunnellaan ja kunnioitetaan. Suomalaisittain voimakas argumentointi ja kriittinen kyseenalaistaminen kuuluvat kuitenkin usein myös näihin tilanteisiin.

Myös puutteellinen kielitaito voi johtaa lyhyisiin virkkeisiin, argumentoinnin heikkouteen ja vaikeuksiin ”löytää sopivaa hetkeä” omalle ulostulolle. Hyvä vinkki on valmistautua – myös firman sisäisiin – tapaamisiin ja keskusteluihin hyvin ja miettiä omat pääpointit valmiiksi. Jos kielen kanssa on vaikeuksia, kannattaa myös miettiä miten ne esittää. 

Ja lopuksi…

Omien sisäänkasvaneiden kulttuuristen ominaisuuksien muuttaminen on välillä tosi vaikeaa. Saksassa työelämässä suomalaisittain kohteliasta hiljaa kuuntelemisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Koska kaikkia saksalaisia ei voi muuttaa, ei auta kuin muuttaa omaa ajattelumalliaan ja koittaa avata suunsa.

Summa summarum: Saksalainen ei ole töykeä. Suomalainen ei ole passiivinen. Molemmat vain toteuttavat oppimaansa keskustelutapaa, ja erilainen keskustelurytmi saattaa johtaa erinäisiin väärinymmärryksiin.

Ps. Tällaisia kulttuurijuttuja kirjoittaessa on pakko vähän yleistää ja vetää mutkia suoraksi… tietysti on olemassa myös hiljaisia saksalaisia ja suomalaisia, jotka saavat suunsa auki oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan.

Posted on Jätä kommentti

Tekisinkö opinnäytetyön tai gradun Saksassa?

Tehdäkö opinnäytetyö tai gradu Saksassa?

Työharjoittelu ulkomailla kuuluu nykyään monen korkeakouluopiskelijan opintosuunnitelmaan. Entä miten olisi opinnäytetyö tai gradu saksalaisyrityksen palveluksessa? Tässä jutussa käymme läpi, mitä kannattaa ottaa huomioon hakiessa ”lopputyöpaikkaa” Saksasta.

Kannattaako opinnäytetyö saksalaisyrityksessä?

Suurin ero suomalaisen ja saksalaisen lopputyöpaikan välillä lienee, että Suomessa lopputyön voi tehdä usein etätyönä ja Saksassa ainakin yrityksen suunnittelemat ja rahoittamat lopputyöt tehdään useimmiten kiinteästi yrityksessä. Usein ”Masterand” tai ”Bachelorand” palkataan yritykseen harjoittelijana ja oman projektin ohella työn alla on muitakin yrityksen projekteja. Tällöin opinnäytetyön tekemiseen voi olla varattu vaikkapa tietyt päivät viikosta.

Opinnäytetyö ulkomailla ei siis ole se helpoin vaihtoehto. Byrokratiaan, asunnon hankintaan ja työn yleiseen organisointiin pitää varata aikaa (ja rahaa). Tällainen projekti tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden täydentää koulun penkillä hankittua asiantuntemusta käytännön kokemuksella ja rikastuttaa CV:tä. Jos opiskelet kansainvälistä alaa, on kansainvälinen lopputyö piste i:n päällä. Vai miltä kuulostaa vaikkapa kansainvälisen kaupan osaaja, jolta puuttuu kokemus ulkomailla työskentelystä?

Suomesta käsin voi olla vaikeaa saada jalkaa oven väliin Saksassa. Kun allasi on saksalaisyritykselle tehty lopputyö, paranee mahdollisuutesi työllistyä tähän tai muuhun saksalaisyritykseen huimasti.

Saat myös todennäköisesti lopputyöhösi käytetystä ajasta palkkaa. Älä siis tarjoa itseäsi ilmaiseksi työvoimaksi, ainakaan ensimmäisenä. Voitolle tässä ei taida kuitenkan päästä, jos lasket muuttokustannukset ja byrokratiaan käytetyn ajan ja vaivan yhteen.

Työmahdollisuudet

Saksassa haetaan yleensä ”Masteranden” tai ”Bacheloranden” tiettyyn projektiin, usein myös vaihtoehtoisesti jompaakumpaa. Paikoista ilmoitetaan normaalilla työpaikkailmoituksella ja yritysten sivuilla.

Masterand- tai Bachelorand-paikkoja haetaan vastaavalla tavalla kuin muitakin työpaikkoja. Ensimmäinen homma on siis laittaa CV:t ja muut hakupaperit kuntoon – luonnollisesti saksaksi, englantikin käy, jos työpaikkailmoitus on englanniksi, tai asiasta o erikseen mainittu ilmoituksessa.

Jos opiskelet IT-alaa, kemiaa tai fysiikkaa, on työmahdollisuuksia tarjolla runsaasti. Myös kauppatieteilijät ja insinöörit löytävät helposti ”valmiita paketteja” netistä. Humanistisilla aloilla lopputyöpaikan löytäminen voi olla haastavampaa: kannattaa olla itse aloitteellinen. Monet lopputyöprojektit menevät suoraan opiskelijoille, jotka ovat jo tehneet työharjoittelun ko. yrityksessä tai organisaatiossa.

Ammattikorkeakouluista käytetään yleensä Saksassa nimitystä ”Uni” siinä missä yliopistoistakin ja ammattikorkeakoulututkintoa arvostetaan. Eri tasoisia lopputöitä voi hakea yritysten sivuilta ja hakuportaaleista mm. hakusanoilla kuten:

Bachelor- ja Masterabsolvent
Bachelorarbeit / Masterarbeit
Bachelorand / Masterand
Abschlussarbeit

Die-masterarbeit.de-portaali on tarkoitettu nimenomaan lopputyöpaikan etsimiseen.

Jos suoria paikkoja ei ole tarjolla, mutta yrityksellä on tarjolla kiinnostavia harjoittelupaikkoja, kysy voitko tehdä lopputyön harjoittelun yhteydessä. Tämä voi olla yritykselle jopa lisäarvo.

Kieli

Jos saksasi on todella hyvää ja pystyt tuottamaan tieteellistä tekstiä saksaksi, kannattaa opinnäytetyö kirjoittaa saksaksi. Paikallisen kielen käyttö laajentaa mahdollisuuksiasi löytää sopiva tutkimuskohde tai projekti ja intensiivinen työskentely parantaa kielitaitoasi entisestään. Muista tässä tapauksessa varata riittävästi aikaa oikoluvulle myös eri työvaiheiden välissä.

Jos oppilaitoksesi vaatii työn englanniksi, kannattaa suunnata katse suunnata yrityksiin, joilla on kansainvälistä liiketoimintaa.

Lopputyön kirjoittaminen suomeksi saksalaisyrityksessä lienee harvinaisempi poikkeus. Jos haluat kirjoittaa työn suomeksi Saksassa, kannattaa katsella suomalaisten firmojen tytäryhtiöitä tai toimipisteitä.

Vinkit

  • Ajattele asiaa ajoissa – usein opinnäytetyön voi aloittaa työharjoittelullla tai voit tehdä työharjoittelun yhteydessä opinnäytetyön. Kysele tästä myös jos haet harjoittelupaikkaa.
  • Hakemuksesta sopimuksen solmimiseen voi kulua kuukausia – aloita neuvottelut ajoissa.
  • Harkitse tarkkaan, millaisen lopputyön haluaisit tehdä. Voit hakea joko valmiita paikkoja, jotka vastaavat toiveitasi tai koittaa esitellä oman suunnitelmasi yrityksille. Valmistaudu jälkimmäisessä tapauksessa hyvin. Projektisuunnitelma (ja kirjallinen materiaali yleensäkin) on Saksassa tärkeä. Pelkkä a4-sivun lista ranskalaisia viivoja ei välttämättä vakuuta saksalaista työnantajaa.
  • Jos yliopistosi on suomalainen, keskustele jo sopimusvaiheessa työlle esitettävistä vaatimuksista, jotta myös saksalainen yritys tietää, miltä osin työsi -mahdollisesti- poikkeaa saksalaisista lopputöistä. Keskustele erityisesti lopputyön kielestä niin yliopistosi kuin työnantajan kanssa.

Jos opiskelu, harjoittelu tai lopputyö Saksassa kiinnostaa, kokemuksia löytyy näistä jutuista:

Lauran lopputyö syntyi Stuttgartissa

Helmi-Nellin kokemuksia tohtorintyön tekeisestä Saksassa

Työsaksan ABC: Duales Studium

Merin Opiskelu- ja harjoittelukokemuksia Saksasta

Tonin kokemuksia Trainee-ohjelmasta

Posted on 1 kommentti

Lauran lopputyö syntyi Stuttgartissa

Laura Vahteran lopputyö syntyi Stuttgartissa

Laura Vahtera opiskelee liiketaloutta Laurea ammattikorkeakoulussa Vantaalla. Hän teki lopputyönsä ”Etätyöntekijän työhyvinvointi” pienessä, saksalaisessa yrityksessä Aquapura Systems GmbH, joka sijaitsee Stuttgartin liepeillä Herrenbergissä. Saksaan Laura oli lähtenyt lukuvuodeksi opiskelijavaihtoon syksyllä 2016 opiskeltuaan vain vuoden. Elokuussa 2017 hän aloitti opintoihin pakollisena kuuluvan harjoittelun vaihtoyliopistonsa DHBW Stuttgartin kansainvälisessä toimistossa. Hän valmistuu tänä kesänä. Kyselin Lauralta, miten lopputyö syntyi.

Yleistä lopputyön tekemisestä löytyy täältä.

Miten lopputyön aihe konkretisoitui?

Olin pari kuukautta töissä firmassa, johon tein opinnäytetyöni ja minulle oli jo tarjottu mahdollisuutta tehdä opinnäytetyö heille. Tutustuttuani yritykseen ja sen ilmapiiriin huomasin muutaman asian, joita voisi kehittää. Minulle annettiin opinnäytetyön suhteen hyvin vapaat kädet ja tein ehdotuksen aiheesta yrityksen johtajalle. Hän piti aiheesta ja koki sen olevan tarpeellinen yritykselle. Olen kiinnostunut henkilöstöhallinnosta, joten sain tehtyä opinnäytetyöni sen alle, joka motivoi kovasti. En usko aiheen valinnan olevan isommissa yrityksissä näin vapaata, kuin omalla kohdallani oli.

Miten yhteistyö Suomen ja Saksan välillä toimii?

Työnantajan ja yliopiston välillä ei ollut kontaktia, hoidin asiat molempiin suuntiin itse. Aluksi solmittiin sopimus työnantajan ja minun ja koulun välillä. Paperit olivat tietysti suomeksi, joten käänsin ne. On kuitenkin huomattava, että yritys on hyvin pieni. Voisin kuvitella, että esimerkiksi Daimler voisi olla yliopistoon enemmän yhteydessä. Kouluni Suomessa tuki tavoitteitani ja opettajat auttoivat järjestämään asiat niin, että pystyin jäämään pidemmäksi aikaa.

Haasteita oli kuitenkin myös. Kirjoitin opinnäytetyön suomeksi ja se julkaistiin Suomessa. Halusin tekemäni tutkimuksen olevan sellainen, että sen tuloksia voidaan hyödyntää myös saksalaisessa yrityksessä, joten en voinut kirjoittaa opinnäytetyötä täysin suomalaisesta näkökulmasta. Oli siis tärkeää perehtyä siihen, miten opinnäytetyöhön liittyvät käsitteet ja aiheet (Etätyö ja työhyvinvointi) on määritelty Saksassa. En voi esimerkiksi kirjoittaa siitä, miten Suomen kaltainen työterveyshuolto puuttuu ja kuinka se vaikuttaa työhyvinvointiin, kun Saksassa asia on järjestetty eri tavalla, kuin Suomessa. Myös työhyvinvoinnin rooli tuntui olevan hyvin erilainen, kuin Suomessa on totuttu. Kulttuurin tunteminen etukäteen helpottaa erityisesti aiheissa, joissa on kyse ihmisistä ja tuo myös uskottavuutta opinnäytetyölle.

Tein lopuksi opinnäytetyöstäni yritykselle käännöksen, jossa selitin lyhyesti tärkeimmät asiat englanniksi, sekä esittelen lopulliset tulokset.

Mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmasi ja luuletko, että kokemus avaa sinulle ovia Saksassa?

Valmistun tänä kesänä ja olen jäämässä Saksaan asumaan vielä joksikin aikaa. Haluan etsiä täältä töitä, mieluiten henkilöstöhallinnon parista. Toivon, että kokemus saksalaisesta yrityksestä avaa ovia ja toivon myös, että opinnäytetyön aihe avaisi ovia erityisesti henkilöstöhallinnon parissa. Jossain vaiheessa haluaisin tehdä vielä maisterin tutkinnon. Saksan kokemusteni jälkeen olen vielä enemmän kiinnostunut työskentelemään kansainvälisten asioiden parissa.

Millaisia neuvoja annat opiskelijoille, jotka harkitsevat gradun tai lopputyön tekemistä Saksassa?

Neuvoisin olemaan aktiivinen ja hyödyntämään mahdollisia yhteyksiä. Yhteyksien kautta sain myös oman paikkani, tosin monen sattuman kautta. Yliopistoilla Suomessakin saattaa olla yhteyksiä kouluihin tai yrityksiin, jotka tarjoavat lopputyöpaikkoja. Minulle annettiin vapaat kädet opinnäytetyön kanssa, mutta tiedän monia saksalaisia opiskelijoita, joiden opinnäytetöiden aiheet olivat erittäin tarkkaan rajattuja yrityksen puolelta. Tähän kannattaa varautua. Yritysten nettisivuilla tarjotaan opinnäytetyöpaikkoja, niistä on hyvä aloittaa. Itselläni ei ole tästä kokemusta, mutta monet työelämässä olevat opettajat täällä Saksassa kehottivat myös ottamaan suoraan yhteyttä yrityksissä työskenteleviin henkilöihin ja kysymään, olisiko jotain mahdollista järjestää, vaikka ne eivät yrityksen nettisivuilla olisikaan.

Monelle täällä tulee Suomesta mieleen ensimmäisenä kylmä sää sekä loistava koulutus. Tämä on jokaiselle suomalaiselle opiskelijalle vahvuus, joka kannattaa mainita.