Ville Salmela työskentelee kirjanpitäjänä Saksassa.
Ville ei liittänyt CV:hensä kuvaa, minkä voisi väittää olevan Saksassa kardinaalimoka. Aloilla, joilla on työvoimapula, ei kuitenkaan kuvia kumarella.

Taloushallinnon ala vaikuttaa olevan Saksassa aika ”kuuma”: Kysyntää osaaville työntekijöille on enemmän kuin tarjontaa. Haastattelin aiheesta 35-vuotiasta tradenomia, Ville Salmelaa, joka on työskennellyt Saksassa taloushallinnon tehtävissä jo vuodesta 2008.  Tällä hetkellä Ville on ERVIN Germany GmbH:lla Berliinissä kirjanpitäjänä (Finanzbuchhalter) ja suorittaa työn ohella saksalaisen kauppakamarin Bilanzbuchalterin (pääkirjanpitäjä) tutkintoa. Kyselin Villeltä hänen jokapäiväisestä työstään ja urastaan kirjanpitäjänä.

Miten päädyit Saksaan?

Sattumaa ja onnea 🙂 Olin ollut Berliinissä työharjoittelussa 2007 ja kun tradenomiksi valmistumiseni jälkeen etsin uusia haasteita, lähetin hakemuksia myös Berliiniin. Ja täältä se työpaikka ensimmäiseksi irtosi.

Kerro nykyisestä työstäsi.

ERVIN Germany GmbH on metallialan yritys, jonka pääkonttori on USA:ssa ja Berliinissä on yrityksen Euroopan pääkonttori. Tämän hetkinen toimenkuvani kattaa laajasti kirjanpidon eri osa-alueita: pääkirjanpitoa, myynti- ja ostoreskontraa, Management Accountingia (kustannuspaikkalaskenta?) ja Cash Management. Näiden lisäksi teen jatkuvana projektina ERP-systeemimme optimointia.

Positiivinen puoli nykyisessä työssäni on työtehtävien monipuolisuus. Kyseessä on pieni yksikkö, jossa pystyn osallistumaan monipuolisesti eri kirjanpidon tehtäviin. Saksalaiset suunnittelevat projektit yleensä erittäin tarkasti, jonka haittapuolena on projektien hidas eteneminen. Projektisuunniteluvaiheessa pyritään kartoittamaan kaikki prosessit ja osaprosessit, mitkä pitää huomioida ennen kuin ERP järjestelmää aletaan käyttää päivittäisessä työssä – muutoin tuloksena on, että yht’äkkiä jokin toiminto ei ole käytettävissä. Amerikkalaiset sen sijaan tuntuvat suosivat projektien nopeaa läpivientiä ja optimointi tehdään pääasiassa jälkikäteen, mikä vaikeuttaa päivittäistä työtä.

Millainen on tavallinen työpäiväsi?

Yleensä olen ensimmäisenä toimistolla ja käytän tämän rauhallisen ajan ( 🙂 ) asiakkaiden maksujen kirjaamiseen, sähköpostien lukemiseen ja vastaamiseen. Tämän jälkeen, riippuen mitä aikaa kuukaudesta eletään, teen Ad hoc asioita, kuun/kvartaalin/vuoden tilinpäätöksen liittyviä tehtäviä. Iltapäivällä, kun amerikkalaiset kollegamme aloittavat työpäivänsä, voin hoitaa IT-osaston kanssa ERP-systeemiin liittyviä ongelmia/kysymyksiä. Normaalisti työpäiväni on klo 7-15:30.

Millainen ura sinulla on takanasi? (Ja edessäsi?)

Olen kouluttautunut yo-merkonomiksi, jonka jälkeen kävin armeijan ja olin töissä pari vuotta. Sitten opiskelin Ammattikorkeakoulussa taloushallinnon tradenomiksi. Tämän jälkeen aloitin ensimmäisessä työpaikassani Berliinissä, BASF:n Shared Service Centerissä ostoreskontraosastolla, jossa vastasin Suomen, Britannian ja muiden Pohjoismaiden ostoreskontrasta n. 2 vuoden ajan. Sen jälkeen aloitin projektityöt samassa firmassa. Tämä oli erityisen kiinnostavaa aikaa. Kyseessä oli SAP ERP järjestelmän optimointi projekti – kaikki BASF:in tytäryhtiöt migroitiin samaan SAP järjestelmäversioon. Tämän projektin kautta pääsin syventymään ERP järjestelmän customointiin taloushallinnon osalta, matkustamaan moniin eri maihin ja rutinoitumaan IT-projektityöhön Fachabteilungin näkökulmasta.

Ensimmäinen työpaikanvaihto (BASF:ltä MSA:lle 2014) oli omasta aloitteesta. En nähnyt puhtaassa projektityössä suuria mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja/tai työmahdollisuuksiin BASF:n ulkopuolella. Kaverin kaverin kautta sain tietää, että MSA:lle etsitään myyntireskontran kirjanpitäjää. MSA:lla ”viihdyin” n. 9 kuukautta, tehden alussa myyntireskontraa ja ajan myötä yhä enemmän ja monipuolisempia kirjanpidon tehtäviä saksalaiselle, itävaltalaiselle ja sveitsiläiselle MSA-tytäryhtiöille. Työpaikanvaihto tuli jo 9 kuukauden jälkeen entisen esimieheni kautta. Hän lähti MSA:lta ja pyysi minua uuteen työpaikkaansa Finanzbuchhalteriksi.

Joka kerran työpaikkaa vaihtaessani myös korkeampi palkka on ollut motivaationa. 🙂  Käyn tällä hetkellä kurssia, joka valmistaa saksalaisen kauppakamarin Bilanzbuchhalterin tutkintoon. Voisin kuvitella itseni jossain vaiheessa esimiestehtävissä taloushallinnon alalla.

Mitkä ovat olleet suurimmat kulttuurierot?

Ehkä ne perinteiset suomi-saksa-kulttuurierot: muodollisempi työilmapiiri (esim. teitittely, vaikkakin ainakin Berliinissä on tämän suhteen huomattavasti liberaalimpaa kuin muualla Saksassa). Kansainvälisyys, mikä on erittäin positiivista.

Vaikuttaako suomalaisuus työnkuvaasi?

Ensimmäisen työpaikkani Saksassa Basfilla sain osittain äidinkieleni ansiosta. Lisäksi hyvä englannin kielen taito on ehdoton plussa saksalaisiin kirjapitäjiin verrattuna. Kaikki muut kielet ovat taloushallinnon alalla myös eduksi, sillä perinteisesti taloushallinnon opiskelijat eivät opiskele paljon vieraita kieliä – ainakaan muihin kaupallisen alan opiskelijoihin verrattuna.

Saksan kielen loogisuus helpottaa ammattisanaston oppimista. Kirjanpidon käsitteet oppii tosi nopeasti.

Onko kirjanpitäjän tehtävissä eroa Suomessa ja Saksassa?

En ole työskennellyt päivääkään taloushallinnon alalla Suomessa, mutta uskoisin, että eroja on vähemmän. Myös Suomessa on esimerkiksi menty Shared Service Center-suuntaan, jossa eri osa-alueet pidetään tiukasti erillään ja prosesseja automatisoidaan. Eri tutkintoja on Saksassa runsaasti. Industrie und Handelskammer (IHK) :n kautta voi pätevöityä useille eri titteleille: Betriebswirt, Finanzbuchhalter, Bilanzbuchhalter, Controller, Bilanzbuchhalter international, Steuerberater etc.

Ehkä suurin ero on Steuerberatereiden suuri merkitys Saksassa. Periaatteessa vain Steuerberater saa tehdä yritykselle tilinpäätöksen. Osaltaan tämä johtuu myös Saksan kauppa- ja verolainsäädännön eroista. Yritykselle tehdään kaksi tasetta: kauppa-(HGB) ja verotase (Steuerbilanz). Steuerfachangestellten ja -beraterin tutkinto on huomattavasti
laajempi ja monimutkaisempi. Lisäksi se edellyttää työkokemusta veroneuvontatoimistossa (Steuerkanzlei). Bilanzbuchhalterin voisi kääntää Pääkirjanpitäjäksi, joka pystyy vastaamaan itse kaikista päivittäisistä kirjapidon osa-alueista ml. tilinpäätös veroneuvoja kanssa. Finanzbuchhalterilta ei yleensä odoteta pääkirjanpitoa ja yhtä itsenäistä työskentelyä tilinpäätöksessä.

Millaista palkkatasoa Saksassa voi odottaa?

Shared Service Centereissä on huonommat palkat, mutta myöskin helpommat työtehtävät. Muutoin sanotaan, että esim. Berliinissä Bilanzbuchhalterin palkka on 50k p.a. ja siitä ylöspäin. Entisen Länsi-Saksan alueella tietenkin enemmän

Mitä vinkkejä annat suomalaisille, jotka haluaisivat tulla Saksaan töihin?

Avoin mieli töitä hakiessa. Joskus kannattaa aloittaa ns. alemmalta tasolta, jotta työkokemus ja kielitaito karttuu.
Esimerkiksi Zeitarbeit on varteenotettava vaihtoehto aluksi, jos oma elämäntilanne sen mahdollistaa – tosin näiden yritysten
kanssa kannattaa olla tarkkana, kaikki eivät hoida esim. palkanmaksua tunnollisesti.

Follow my blog with Bloglovin

Posted by:Maria Heiskanen-Schüttler

Asun Saksan Wolfsburgissa, Volkswagen-konsernin kotisijoilla ja työskentelen markkinoinnin parissa. Työpaikka Saksassa -blogi on minulle mukava harrastus. Se esittelee saksalaisen työelämän eri puolia, kirjoittamattomia sääntöjä ja ilmiöitä. Näissä riittää ihmeteltävää!

Vastaa