Henkilöbrändi Saksassa

Henkilöbrändi on kovin trendikäs sanahirviö ja sen tarpeellisuudesta voi olla montaa mieltä. Kun haet töitä vieraasta maasta, kannattaa pysähtyä hetkiseksi miettimään, miltä vaikutat potentiaalisen työnantajan ja alasi yhteisön silmissä. Tuon mielikuvan kehittämistä haluttuun suuntaan nimitän henkilöbrändäykseksi. Tässä blogiartikkelissa nostan esiin muutamia seikkoja, joita suomalaisen kannattaa huomioida päivittäessään brändiään saksalaiseen makuun sopivaksi.

Mikä on henkilöbrändi?

Henkilöbrändäykseen pätee suunnilleen samat lainalaisuudet kuin yrityksen, yhteisön tai tuotteen brändäykseen. Kyse ei ole uudesta ilmiöstä, vaan esimerkiksi poliitikot ja näyttelijät ovat luoneet tietoisesti imagoaan jo vuosisatojen ajan. Tärkeintä on, ettei brändi ole päälle liimattu, ulkokultainen kuva, vaan että sen ytimessä on todellinen tuote, eli tässä tapauksessa sinä itse – persoonasi ja osaamisesi. Se millä brändiäsi täydennät riippuu esimerkiksi tavoitteistasi ja kohderyhmästäsi: Minkä alan ja tason työpaikkaa tavoittelet?

En ole alan asiantuntija, joten jätän itse käsitteen analysoinnin muille. Tässä vielä pari ajankohtaista artikkelia jossa henkilöbrändäyksen ulottuvuuksia on käsitelty syvällisemmin:

Elina Koivumäki: Henkilöbrändäys dos & dont’s

HC Services oy/ Tom: Unohda henkilöstöbrändäys!

Yleensä suositellaan, että henkilöbrändin tavoite olisi mahdollisimman konkreettinen, koska silloin voit parhaiten mitata sen menestystä. Tee itsellesi selväksi, mikä on tavoitetyöpaikkasi. Kuka tekee siellä rekrytointipäätökset? Entä miten tavoitat ja teet vaikutuksen häneen? Kun tiedät tavoitteesi, lähdet luomaan itsestäsi halutunkaltaista mielikuvaa sekä somessa että irl. Mietitään siis ensin kanavan valintaa saksalaisesta näkökulmasta.

Onko saksalainen somessa?

Henkilöbrändi kielikuvana on some-ajan kukkanen, mutta muista että luot brändiäsi myös somen ulkopuolella. Rekrytointipäätökset tekevä saksalainen HR-vastaava, Betriebsleiter tai Abteilungsleiter ei välttämättä pyöri sosiaalisissa medioissa. Perinteiset kanavat nousevat tällöin maineenhallinnan keskiöön: Miten vastaat haastattelukutsuun? Soitatko hakemuksesi perään? Tunnetaanko sinut alan piireissä? Millaisena?

Kanava-Mix kuntoon

Keskeistä on, että valitset kohderyhmällesi sopivat kanavat. Aloita yhdestä tai kahdesta kanavasta, koska sosiaalisen median ylläpito vie melko paljon aikaa. Vaikka saksalaiset ovat melko some-kriittisiä, netissä ovat kuitenkin 2017 jo kaikki. Luultavasti sinut siis googletetaan. Jos haluat näkyä, hyvä ratkaisu voisi olla oma nettisivu tai vaikkapa youtube-video.

Tästä blogista löydät pari vinkkiä:

Reeta Laakso: Erotu työnhaussa loistamalla sosiaalisessa mediassa

Juuri perustettu asiantuntijaprofiili Facebookissa tai twitter-tili ilman seuraajia voi olla tylsä ja tyhjä. Innostus voi laantua helposti, jos seuraajia ei vaan tule. Henkilöbrändäämiseen pitää siis tässä mielessä suhtautua pitkäjänteisesti. Ensimmäiset seuraajasi voivat olla äitisi, naapurisi ja ekaluokan luokkakaverisi. Yhteisö rakentuu hiljalleen, kun onnistut tuottamaan kiinnostavaa sisältöä. Ammatillisessa profiilissa kannattaa edetä järjestelmällisesti.

• Etsi toimialasi keskeiset avainsanat, verkostot ja vaikuttajat.
• Valitse tärkeimmät teemasi: Mikä on osaamisalaasi ja minkä parissa haluat tulla tunnetuksi.
• Aikatauluta viestintä. (Netistä löytyy lukuisia työkaluja tähän.)

Xing.de on saksalaisten oma Linked.in

Saksassa Xing.de toimii paremmin kuin Linked.in. Profiilin luonti on helppoa. Verkostoidu esim. suomalaisten ryhmissä, oman alasi ryhmissä ja – jos asut jo Saksassa – oman paikkakuntasi ryhmissä.

Tässä linkki “Finnen in Deutschland“-ryhmään. Myös Suomessa asuvilla saksalaisilla on oma ryhmä, samoin kuin Deutsch-finnische Gesellschaftilla.

Viestinnän erityispiirteitä

Hatko samanaikaisesti hyvin erilaisia työpaikkoja usealta eri alalta? Kaikkia on vaikea miellyttää saamaan aikaan. Ja rekrytoijat, hekin ovat vain ihmisiä omine mieltymyksineen. On siis vaikeaa tehdä yleistyksiä, mutta yritän kuitenkin. Suomalaisilla on tiettyjä saksalaisista poikkeavia käyttäytymismalleja, joita on hyvä miettiä myös saksalaisen työnantajan näkökulmasta.

Saksalainen sanoo suoraan

Vaatimattomuus kaunistaa Suomessa ja saksalaisetkin saattavat pitää suomalaista kainostelua eksoottisen herttaisena ominaisuutena – hetken aikaa. Eri asia on, haluavatko he kainostelijan palkkalistoilleen. Saksalaiset eivät osaa lukea rivien välejä yhtä hyvin kuin suomalaiset. On siis ihan OK sanoa suoraan missä olet hyvä. Tämä pitää mieluiten myös todistaa mahdollisimman pitävin referenssein eli työkokemuksen ja koulutuksen avulla. Suomalaiselle tyypillisen “kehityspotentiaalialueiden” oma-aloitteiset reflektoinnit (“Vaikka en oikeastaan ole tämän alan asiantuntija…”) kannattaa koittaa jättää pois.

Asiantuntijuus keskiössä

Suomen työmarkkinoilla on jo kohta vuosikymmenen ajan haettu „hyviä tyyppejä“ ja some onkin hyviä tyyppejä pullollaan. Saksalainen työkulttuuri on rentoutumassa ja tasa-arvoistumassa, mutta jos haluat pelata varman päälle, esiinny mieluummin ensisijaisesti alasi asiantuntijana. Jos onnistut olemaan samalla hyvä tyyppi, niin siitä plussaa!

Satsaa hyviin kuviin

Jopa opiskelijoiden työhakemuskuvat on otatettu Saksassa useimmiten valokuvaamossa, usein puku tai jakkupuku päällä. Tämäkin tietysti riippuu alasta. Katso miten muut alasi vaikuttajat esiintyvät esim. juuri Xingissä.

Henkilökohtaiset some-tarinat piiloon

Milleniaalit toimivat ehkä toisin, mutta yleisesti Saksassa ei ole tapana esiintyä yksityisellä profiililla somessa omalla koko nimellä tai postata vaikkapa avoimesti omien lasten kuvia. Tämä johtuu siitä, että saksalaiset ovat hyvin arkoja omista tiedoistaan ja niiden „leviämisestä nettiin“. Suomalaiset ovat tässä suhteessa keskimäärin huolettomampia. Facebookissa ei siis tarvitse jakaa kreisibailauskuvia antaakseen itsestään huolettoman tai jopa ymmärtämättömän kuvan.

Jos koitamme kurkata saksalaisen rekrytoijan korvien väliin – oletamme hänen jakavan perussaksalaiset some-ennakkoluulot – ja hän googlaa nimesi. Mitä hän löytää? Jo oman nimen käyttö tai kiva perhekuva Kanarialta saattaa olla potentiaaliselle työnantajallesi „too much information“. Harkitse siis yksityisten Facebook- ja instagram-tiliesi piilottamista (ainakin) työnhaun ajaksi. Ammatillisesti valveutunut profiili on tietysti eri asia.

Luo toimiva saksalainen henkilöbrändi – Näin pääset alkuun:

Lattepappa, oman tiensä kulkija vai touhukas vitsiniekka? Henkilöbrändi ansaitsee ajatuksen jos toisenkin.

• Kopioi ja matki: Brändisi sisällön luot tietenkin sinä – mutta ei ole virhe katsoa mallia muilta. Ole tarkkaavainen sen suhteen, mitä et voi suomalaisena tietää etukäteen: mitkä ovat alasi slangisanat, keskustelutyyli, kuumat teemat, kovimmat nimet ja suosituimmat työnantajat. Mitä paikkaa sinä haluat pelata tällä kentällä?
• Osallistu keskusteluun somessa: Etsi alasi ja paikkakuntasi ryhmät Xingistä ja kuulostele, millä tyylillä ihmiset keskustelevat. Jos uskallat, osallistu keskusteluun. Pyydä saksalaista tuttua korjaamaan (ainakin pahimmat) kirjoitusvirheet ennen julkaisua. Huonosti kirjoitettu teksti, vaikka olisi ulkomaisen kirjoittamakin, kuulostaa aina vähemmän asiantuntevalta.
• Uskalla olla oma itsesi: Tämä on pakko sanoa nyt, koska olen koko tään blogiartikkelin ajan kertonut miten „sopeudut“ saksalaiseen työnhakukulttuuriin. Firmat, jotka ovat kiinnostuneita ulkomaalaisista työntekijöistä osaavat usein arvostaa myös out of the box -ajattelua. Se juttu, mikä nostaa hakemuksesi esiin kahdensadan muun hakijan joukosta voi olla juuri suomalaisuus tai muu „erityispiirteesi“ – älä siis silota rosoja turhan tarkalla kädellä.
• Suomalaisuus on usein plussaa: Digitalisaatio, some, opetus, kasvatus, terveydenhuolto… on monia aloja, joilla Suomalaiset ovat innovatiivisiä edelläkävijöitä. Onko sinulla sellaista erityisosaamista, joita saksalaisilla ei ole?Korosta osaamistasi ja kokemustasi näillä alueilla.
• Profiloidu: Suomessa arvostetaan jokapaikanhöylää ja poikkitieteellisyyttä. Se, että vietit yhden kesän au-pairina ja puursit opiskelujen ohessa Siwan kassalla, kertoo monipuolisuudesta ja yritteliäisyydestä. Saksalainen tikittää kuitenkin toisin: täällä arvostetaan alan työkokemusta (einschlägige Berufserfahrung) ja vain harvoin työhön haetaan erilaisista taustoista olevia henkilöitä (Quereinsteiger). Koita siis luoda kokemuksillesi ja opinnoillesi järkevä punainen lanka, joka johtaa toivetyöpaikkaasi. Jätä surutta pois tarinastasi – eli henkilöbrändistäsi – sellainen, mikä ei siihen sovi ja keskity ydinosaamiseesi.

Ja lopuksi…

Lueskelin tätä artikkelia pohdiskellessani useita suomalaisia ja saksalaisia tekstejä henkilöbrändistä. Molemmissa maissa aihe on “kuuma” ja siitä voisi kirjoittaa sivutolkulla. Lainaan vielä loppuun jo tuonne aiemmin linkittämääni HC-Services Oy:n artikkelia – itse kun en osaisi tätä paremmin sanoa:

“Älä mieti omaa tekemistäsi henkilöbrändäyksen kautta. Älä rakenna osaamisestasi haarniskaa, jota kiillotat tietyn sisältökalenterin mukaan. Älä osta konsulttia rakentamaan sinulle henkilöbrändiä. Tee asioita jotka sinua kiinnostavat, keskustele aiheista jotka sinua pohdituttavat, tai kirjoita havainnoista ja opeista joita olet matkan varrelta kerännyt.”