Perustaisinko yrityksen Saksaan?

Vihdoin ehdin kirjoittaa muutaman sanan yrittäjyydestä! Kuten muutama tuttu – ja puolituttu – on povaillut, olen itsekin miettinyt yrityksen perustamista, joten aihe on minulle henkilökohtaisesti erityisen kiinnostava. Ajattelin aloittaa ihan perusteista ja Saksassa asuvalle suomalaiselle ensimmäinen olennainen kysymys lienee, kumpaan maahan yritys kannattaisi perustaa?

Yritys Suomessa – yrittäjä Saksassa?

EU-maissa on vapaa liikkuvuus, mikä on hyvä lähtökohta sille, että yrityksen voi perustaa Suomeen ja asua tai oleskella Saksassa. Globaalien nomadien mukana myös työ seilaa maiden välillä – yritys välttämättä ei.

Anna-Mari Niutanen pyörittää Saksasta käsin Suomessa kirjoilla olevaa vaatealan yritystä Népraa. Kyselin häneltä miten työskentely kahden naisen yrityksessä sujuu Itämeren yli:

– Työskentelen kotitoimistosta, enkä näin ollen ole paikkaan tai aikaan sidottu. Teen kuitenkin paljon yhteistyötä liikekumppanini kanssa. Juttelemme säännöllisesti Skypessä ja lisäksi käytetään whatsappia ja Asana-nimistä projektityökalua etätyön tukena. Suomessa käyn noin 3kk välein ja yleensä ajoitan käynnin jonkun tapahtuman yhteyteen. Tästä kesästä eteenpäin minulla on kirjat molemmissa maissa. Käytännössä suomalaiselta yritykseltä saatu palkka verotetaan ainakin vielä toistaiseksi Suomeen, sillä yhteys Suomeen on mahdollista säilyttää kaksi vuotta, vaikka asuisikin toisessa EU-maassa.

Milloin yritys kannattaa perustaa Saksaan?

Kannattaa tutustua yrittäjyyden vaatimuksiin Saksassa: Esimerkiksi kirjanpitoasiakirjoja tulee säilyttää 10 vuotta.

Jokaisella EU-kansalaisella on oikeus perustaa yritys – myös itsenäisenä liikkeenharjoittajana – mihin tahansa EU-maahan tai perustaa jossakin EU-maassa rekisteröidylle yritykselle tytäryhtiö toiseen EU-maahan.

Yksittäisten maksujen ja byrokraattisuuden vertailu Suomen ja Saksan välillä ei liene kovin hedelmällistä. Yrittäjyyden todellisia kustannuksia esim. vero- ja eläkevaikutuksineen onkin vaikea vertailla. Verojen määrä riippuu esimerkiksi liikevaihdosta, yrityksen toimialasta, myytävistä tuotteista tai palveluista. Arvonlisävero  on Saksassa 19 %, esimerkiksi kulutustavaroille ja palveluille, sen sijaan kirjoilla, elintarvikkeilla ja maataloustuotteilla on alennettu 7 % arvonlisävero.

Yrityksen perustamispäätös kannattaa tehdä oelämäntilanteesta riippuen: Yrityksen perustamista tai suomalaisen yrityksen siirtämistä Saksaan kannattaa harkita, jos asuu pysyvästi Saksassa tai liiketoiminta vaatii jatkuvaa läsnäoloa maassa. Jos olet Saksassa vain parin vuoden huitelulla, ja yrityksen luonne sen sallii, voi olla fiksumpaa perustaa yritys Suomeen ja säästää itsensä yrityksen kirjojen siirtämiseen liittyvältä tulevalta paperisotkulta.

Yrityksen ilmoittaminen

Yrityksen perustaminen on Saksassa kirjoilla olevalle suomalaiselle suhteellisen yksinkertaista:

Freelancerina toimivalle riittää pelkkä ilmoitus Finanzamtiin. Finanzamt lähettää Y-tunnuksen kotiin postilla. Menettely kestää päivistä kuukausiin, paikkakunnasta ja jonoista riippuen. Y-tunnus merkitään laskuihin. (Tähän joukkoon kuuluvat myös lääkärit, asianajajat, insinöörit, toimittajat, muusikot, veroneuvojat ja web-designerit.)

Jos on Gewerbetreibender – eli harjoittaa omaa liiketoimintaa – pitää tehdä myös Gewerbe-Anmeldung paikallisessa Gewerbeamtissa (Ordnungsamt tai muu virasto, joka näistä paikallisesti vastaa). Erityistä lupaa ei siis tarvita, ilmoitus riittää. Tässä yhteydessä määritellään yritysmuoto ja mm. onko yritys “hauptberuflich” vai “nebenberuflich” – tämä on mm. verotuksen kannalta tärkeää. Myös tässä tapauksessa ilmoitus tulee kotiin postissa.

Jos yritys työllistää muita kuin yrittäjän itsensä, pitää hakea Arbeitsamtista “Betriebsnummer” – olisiko tämän käännös sitten työnantajanumero. Yleensä yrittäjän tulee liittyä myös Industrie- und Handelskammer (IHK):n jäseneksi. Käsityöläisillä vastaava osoite on Handwerkskammer. Lisäksi yrityksen täytyy olla tapaturmavakuutettu (unfallversichert). Tämä tapahtuu Berufsgenossenschaftin kautta.

Itse yrityksen perustaminen ei ole yleensä ongelma, vaan hankaluuksia suomalaisille saattavat tuottaa siihen liittyvät verotus-, vakuutus- ja eläkeasiat (erityisesti maksut…).  Lupaan palata tarkemmin näihin myöhemmin tässä blogissa.

Mitä yritystä perustaessa kannattaa pitää mielessä?

Koska itselläni ei vielä ole käytännön kokemusta yrityksen perustamisesta, kyselin Oskari Lampisjärveltä muutamia neuvoja aloittelevalle Suomalaiselle yrittäjälle Saksassa. Oskari pyörittää Berliinissä matkailu- ja viestintäalan yritystään nimeltä Berliiniläinen Polkupyöräbyro.

– Yleisesti sanoisin, että saksan kielen taito on äärimmäisen tärkeä. Sen lisäksi kokemus saksalaisesta byrokratiasta ja taito luovia sen läpi ovat edellytyksiä. Yrittäjäksi ryhtyminen ja yrittäminen vaatii aktiivista asioiden selvittämistä eri viranomaisten nettisivuilta, joten kärsivällisyyttä ja pikkutarkkaa pykälien pänttäämistä tarvitaan. Jos sääntöjä noudattaa ja hankkii todistukset, leimat sun muut ja käy kaikki asiaan vaadittavat kommervenkit läpi, lopulta asian saa kyllä järjestymään.

– Yrittäjänä toimimisessa tärkeintä on tietysti se, että on hyvä liikeidea ja sitä myöten asiakkaita. Itse sain lentävän lähdön, sillä mulla oli heti alusta asti edellisen työnantajan mukana tullut asiakas. Muuten ideat ja työnkuvani ovat muuttuneet matkan varrella jonkin verran siitä, mitä alkujaan olin suunnitellut. Hyvä näin, sillä kokeilemalla sitä oppii ja huomaa, mitkä jutut kantavat.

– Yrittämisen varjoupuoli on mm. se, että sairausvakuutusmaksut pitää maksaa kokonaan itse ja ne ovat korkeita. 15 prosenttia tuloista menee vähintään, ja pahimmassa tapauksessa enemmänkin, sillä maksuissa on alaraja jonka mukaan pitää maksaa vaikka ei tuloja olisi ollenkaan. Veroasiat aiheuttavat jonkin verran päänvaivaa, mutta niistäkin selviytyy kunhan jaksaa selvittää asioita.

Hilfe!? Vertaistukea ja asiantuntijoilta

Yrityksen suunnitellessa yrityksen perustamista Saksaan kannattaa hakea vertaistukea ja asiantuntija-apua. Perinteisiä suomalaisia firmoja auttavia tahoja ovat mm. Suomalais-Saksalainen Kauppakamari ja Business Finland.

Business Finland kokoaa saman katon alle kaikki innovaatiorahoitukseen, vientiin, investointeihin sekä matkailun edistämiseen liittyvät palvelut. 2017 perustetussa organisaatiossa työskentelee noin 600 asiantuntijaa. Tätä kautta kansainväliset yritykset voivat hakea mm. projektirahoitusta. Myös suurlähetystö ajaa entistä voimakkaammin yrittäjien asiaa, vaikkei välttämättä tarjotakaan konkreettisia palveluja yrityksille. Kulttuurin, opetuksen tai tieteen alalla kannattaa kääntyä (myös) Suomi-Instituutin puoleen. Kaikki nämä toimijat ovat verkostoituneet myös Team Finnland-sateenvarjon alle.

Saksalaisista organisaatiosta ainakin IHK:lta ja Arbeitsamtista kannattaa kysellä yrittäjyyden mahdollisuuksia. Paikalliset Startup-hautomot, keskittymät tai co-working-tilat voivat olla myös oivia paikkoja verkostoitua.

Maksullisia palveluita voi tietysti ostaa myös erilaisilta konsulttiyrityksiltä tai – yrittäjiltä. Suosittelisin ostamaan Saksassa ainakin vero- ja kirjanpitoasioihin sekä juridiikkaan liittyvät sekä viestintäpalvelut osaavalta tarjoajalta mieluummin kun tekemään itse (ainakaan heti alussa).