Työtön Saksassa

Jossain vaiheessa työuraa se saattaa yllättää meistä jokaisen: Työttömyys. Mitä tehdä, jos asut Saksassa ja työ menee alta? Tai olet työtön ja muutat Saksaan etsiäksesi töitä? Minulla on omakohtaisia kokemuksia aiheesta -onneksi- aika vähän. Olin muutaman kuukauden työtön vuonna 2016, kun irtisanouduin äitiyslomani päätteeksi suurlähetystöltä. Olin muuttanut äitiysvapaan aikana uudelle paikkakunnalle ja kaikki piti aloittaa nollasta. Myös olo tuntui kieltämättä silloin aika nollalta.

Työttömyyttä on kuitenkin turha hävetä. Nykyajan työmarkkinat ovat pirstaleiset – palasina on leipämme maailmalla… Lähdetään siis liikkeelle perusteista:

Ilmoittautuminen työttömäksi

Agentur der Arbeit palvelee työttömiä työnhakijoita ja heitä, joilla ei ole oikeutta mihinkään tukeen (esim. kotirouvat, joilla hyvätuloinen mies). Käytännössä jokainen voi tulla Arbeitsamtiin kysymään neuvoa työnhaussa. Jobcenter puolestaan palvelee Harz IV-tuen saajia ja niitä ylläpitävät kunnat.

Työntekijällä on velvollisuus ilmoittautua työttömäksi heti irtisanomisesta kuultuaan. Jos työntekijällä on määräaikainen sopimus, työttömäksi pitää ilmoittautua 3 kk ennen sopimuksen loppumista.

Omalla kohdallani ilmottautuminen eteni näin – Huom! Käytännöt saattavat tässäkin asiassa vaihdella paikkakunnittain:

1. Soitto/ meili työvoimatoimistoon > neuvovat käymään paikan päällä ilmoittautumassa.
2. Ilmottautuminen työttömäksi lähimmässä Arbeitsamtissa, 10 min. (ota mukaan irtisanoutuminen/määräaikainen työsopimus ja passi+Anmeldung tai saksalaiset henkilöpaperit)
3. Saat postitse vahvistuksen siitä, että olet työtön työnhakija ja tiedon, milloin keskustelu henkilöstöneuvojan kanssa on. Keskusteluaika voi olla viikon tai jopa kuukauden päässä.
4. Keskustelu oman henkilöstäneuvojan kanssa, n. 45 min. Tässä kartoitetaan osaamisesi, millaista työtä haet millaisilla spekseillä, mikä on taustasi ja sekä työn tarjonta, tarvitsetko ehkä lisäkoulutusta jne. Voi olla hyvä ottaa mukaan esim. CV ja todistuksia.
5. Työttömyyskorvauksen hakeminen (myös netissä mahdollista!)

Kuka on oikeutettu työttömyyskorvaukseen?

Työttömyyskorvaukseen eli Arbeitlosengeld I (ALG1) on oikeutettu jokainen, jolla on kirjat Saksassa ja joka on ollut viimeisen kahden vuoden aikana yhteensä 12kk töissä (viimeiseksi Saksassa) ennen työttömyyden alkua. Tällöin ALG:ia voi saada 6kk. Jos on ollut 24 kk töissä, korvausta voi saada 12 kk:n ajan. Yli 50-vuotiaat voivat saada korvausta 24 kk.

Äitiyslomat ja vanhempainvapaat muodostavat tässä poikkeuksen. Vanhempainvapaan jälkeen olet oikeutettu työttömyyskorvaukseen, jos olet ollut sitä ennen vuoden yhtäjaksoisesti töissä. Jos vanhempainvapaa kestää yli kaksi vuotta, työttömyyskorvaus ei määräydy enää edellisen palkan mukaan, vaan perusteena käytetään laskennallista arvoa esim. koulutukseen, ikään ja harjoitettuun ammattiin perustuen.

Suoraan Suomesta ei myöskään voi tulla Saksaan työttömyyskorvausta nauttimaan, vaan Suomen työkuukaudet voidaan ottaa huomioon laskuissa vain, jos työntekijä on ollut sen jälkeen palkkatöissä (versicherungspflichtig) myös Saksassa. Tarkemmin ulkomailla tehdystä työstä ja sen vaikutuksista Saksan työttömyyskorvaukseen voit lukea täältä.

Karenssi

Itse irtisanoutuneille tai oman käyttäytymisen takia (verhaltensbedingt) irtisanotuille on yleensä luvassa muutama kuukausi karenssia. Minä en irtisanoutuessani joutunut karenssiin, koska pystyin todentamaan työmatkani keston kasvaneen perheen muuton (Familienumzug) takia niin pitkäksi, että työsuhteen jatkaminen ei olisi ollut ajallisesti ja taloudellisesti järkevää. Myös muita mahdollisuuksia välttää karenssi on olemassa, esim. erilaiset perhesyyt kuten partnerin kanssa yhteen muutto, työn liika vaativuus (kannattaa hankkia lääkärintodistus) tai jos työnantaja ei toistuvasti maksa palkkoja ajallaan.

Työttömyyskorvauksen suuruus

2002 toteutettua Harz IV-reformia on kritisoitu, koska työttömien määrä ei laskenut sen avulla.

Työttömyyskorvaus on lapsettomilla 60 prosenttia edellisen 12 kk:n nettotuloista. Ne, joilla on kotona asuvia lapsia, saavat 67%. Työtön on oikeutettu myös sairas- hoito- ja tapaturmavakuutuksiin. (Kranken-, Pflege- ja Unfallversicherung – en ole varma, ovatko suomalaiset vakuutustermit oikein…). Korvaus maksetaan muuten taloudellisesta tilanteesta riippumatta, eli siihen ei vaikuta esim. puolison tulot.

Työttömyyskorvausta “nauttiessa” kaikki tehty lisätyö pitää ilmoittaa Agentur der Arbeitille. Tienata saa 165 € kuukaudessa. Sitä suuremmat tulot vähennetään korvauksen määrästä. Määrällisesti lisätyö ei saa ylittää 15 viikkotuntia.

Jos et ole oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen, voit hakea Harz IV-toimeentulotukea (usein kuulee myös käytettävän tästä vanhaa nimitystä, algII). Sitä saa kuitenkin vain, jos ei ole omaisuutta ja myös puoliso on pienituloinen tai vailla tuloja. Harz IV on kuukaudessa elämäntilanteesta riippuen 368 € (parisuhteessa) ja 409 € (yksinasuva/yksinhuoltaja). Tämän lisäksi maksetaan saajan Kaltmiete ja vuokran sivukustannukset sekä lämmitys, sosiaalimaksut ja sairausvakuutus.

HUOM! Korvaustyypin perusteella määräytyy myös asiointiosoite. ALG1-työttömyyskorvausta saavat ja ne, jotka eivät ole oikeutettuja mihinkään korvaukseen esim. puolison suurten tulojen takia asioivat Agentur der Arbeitissa, Harz IV-tukea nauttivat puolestaan kunnan tai kaupungin ylläpitämässä Jobcenterissä. Berufsinformationszentrum BIZ taas tarjoaa infoa esim. opiskelupaikoista ja -ainakin joissain toimipisteissä- apua sekä mahdollisuuksia CV:n ja hakemuksen työstämiseen.

Työvoimaneuvojan tapaaminen

Työvoimaneuvoja voi suositella myös ammatin vaihtoa, jollei työpaikkaa löydy.

Meidän työvoimatoimistoon täällä Wolfsburgissa oli hauska mennä. Kaikki vastaanottovirkailijasta asiakasneuvojiin ovat tosi ystävällisiä. Mutta tämä kaupunki onkin -edelleen, VW-kriisistä huolimatta – aika rikas, ja työttömiä lienee suhteellisen vähän. Toisaalta Jobcenterin ovella on alati pitkä jono. Olen kyllä kuullut muunkinlaisista työvoimatoimistokokemuksista. Ainakin Berliinissä jokaisella arvonsa tuntevalla virkailijalla taitaa olla “Berliner Schnauze”, mistä ei kannata pahastua, vaan vastata takaisin samalla mitalla, mutta hyvässä hengessä.

Lomakeasiat hoidetaan yleensä pikatiskeillä tai jo vastaanotossa ilman ajanvarausta ja henkilöstöneuvojilla puolestaan on omat huoneensa, joihin pääsee vain ajan varaamalla. Hankalaa on, että omalle henkilöneuvojalle ei voi soittaa suoraan, vaan asia pitää lähettää esim. online-profiilin kautta – hän ottaa sitten sinuun yhteyttä.

Käytännössä virkailija kävi CV:n läpi ja kirjasi tärkeimmät työpaikat ja hakutoiveet ja alueet ylös. Myös lasten tarha-ajat ja kaikki mahdollisesti työskentelyyn liittyvät olosuhteet käytiin läpi. Työvoimavirkailija profiloi minut – edellisen työkokemukseni pohjalta, vastustuksestani huolimatta- Pressesprecheriksi. Sitten katsottiin myös systeemiin, josko sieltä löytyisi sopivia työpaikkoja.

Itse pystyin käytännössä sopimaan, että he eivät lähettele minulle mitään älyttömiä työpaikkailmoituksia, joita on pakko hakea. Minulle ehti työttömyyteni aikana tulla muutama työpaikkailmoitus postilla kotiin ja ne kaikki olivat sellaisia, joita olisin voinut muutenkin hakea. Tietenkin työvoimatoimiston systeemi oli myös aika jäykkä. Olin opiskellut äitiyslomalla tulevaisuudentutkimusta ja olin kiinnostunut viestinnän tehtävien ohella esimerkiksi online-markkinoinnista ja liiketoiminnan kehittämisestä. He eivät kuitenkaan lähettäneet minulle markkinoinnin tai “Business Entwicklung” paikkoja, koska edelliset työnimikkeeni viittasivat etupäässä lehdistötyöhön. Olin siis heidän profiilissaan “Pressesprecher” ja sillä hyvä. Suorat ja epäsuorat vihjeeni poikkitieteellisyydestä, alan vaihdosta ja työelämän muutoksesta kuittaittiin nyökkäilyllä. Mutta tiedottajan paikkaa vaan pukkasi postissa! Ehkä ilmoituksia lähetti myös jonkinlainen bot-systeemi automaattisesti.

Pari vinkkiä toimimisesta työvoimatoimiston kanssa

Voit luoda jo ennen käyntiäsi oman hakijaprofiilin, joka nopeuttaa keskusteluasi työvoimaneuvojan kanssa.

Esiinny positiivisesti myös työvoimatoimistossa. Valmistaudu tapaamiseen etukäteen ja näytä parhaat puolesi ja motivaatiosi. Jos sinulle sattuu hyvä henkilöstöneuvoja, hän voi olla hyvä apu sopivan työpaikan löytämisessä ja koulutusmahdollisuuksien kartoittamisessa.

Avaa suusi. Jos henkilöstöneuvoja kehottaa sinua hakemaan töitä, joita et halua tehdä, sano se ääneen. Perustele. Koita kertoa, millaisiin töihin olisit mielestäsi sopivampi.

Keskustele avoimesti: Oletko ollut jo kauemmin työtön? Miten mahdollisuuksia saada töitä voisi parantaa? Voisitko käydä työttömyysaikana jonkun koulutuksen? Saksassa on myös paljon valmennuksia esim. äitiysvapaalta palaajille (Wiedereinstieg). Itse soitin työkkäriin kahden “epäonnistuneen” (en siis tullut valituksi) haastattelun jälkeen ja pyysin haastatteluvalmennusta. Sain sitä yhden puhelinsoiton hinnalla neljä tuntia tuosta vaan. Minulle sattui kiva valmentaja, joka boostasi lähinnä itsevarmuuttani. Se olikin ihan mukavaa ja opettavaista.

Kannattaa pitää omat silmät ja korvat auki työnhaussa, eikä jäädä odottelemaan sopivia paikkatarjouksia työvoimatoimistolta. Tämä neuvo taitaa päteä Suomessakin… Itse löysin työn sattumalta työvoimatoimiston sivuilta – työvoimatoimisto ei kuitenkaan ollut ehdottanut minulle ko. paikkaa.

Ja lopuksi…

Koita touhuta työttömyysaikana jotain, josta jää merkintä CV:hen: Vapaaehtoistyötä, seuratoimintaa, pieniä Freelancer-juttuja, opiskelua… Tai keskity oman henkilöbrändin luomiseen. Työnantajallakin on matalampi kynnys palkata aktiivinen toimija kuin viimeiset kuukaudet “sohvalla röhnännyt” työtön typpi.

Joskus liikkumisesta omalla epämukavuusalueella syntyy hienoja juttuja ja uusia ajatuksia. Itse tein työttömyysaikanani gradun loppuun (olin opiskellut äitysvapaalla) ja perustin Saksan työpaikat facebook-ryhmän, jossa on nyt jo yli 800 jäsentä. Sen kautta monet suomalaiset ovat löytäneet töitä Saksasta tai saaneet ainakin uusia ideoita työelämään. Loppujen lopuksi oli mukavaa, kun oli aikaa viedä asioita päätökseen ja aloittaa uusia. Työttömyysaika kannattaakin käyttää nahkansa luomiseen.

Onnea työnhakuun!