
Meri Arola, 23, opiskelee viimeistä vuotta auto- ja kuljetustekniikkaa Turun Ammattikorkeakoulussa ja on erikoistunut logistiikkaan. Viimeiset kaksi vuotta hän on asunut Saksassa ja suorittanut Automotive and Transportation Engineering -linjan opintoja Hochschule Aschaffenburgissa. Kyselin Meriltä hänen työharjoittelustaan ja opinnoistaan Saksassa.
Miksi halusit Saksaan vaihtoon ja harjoitteluun?
Suurin syy on opiskelemani ala: Koska autoteollisuus on Saksassa niin suurta, halusin kerätä alan kokemusta yhdestä ”maailman johtavasta automaasta”. Toinen syy oli kiinnostus Saksan kieltä ja kulttuuria kohtaan. Olin pitkään halunnut opiskella saksaa ja tiedän sen helpottavan myös työnhakua insinööri- ja autoteollisuusalalla tulevaisuudessa. Kulttuuri viehättää lähinnä siksi, että se on niin samanlainen kuin suomalainen kulttuuri, ja vaikka eroavaisuuksia onkin, minulle tuli nopeasti kotoisa olo.
Missä työnkuvassa toimit Saksassa?
Toimin harjoittelijana IKEAssa Sales & Supply Support -osastolla, joka on osa Ikean logistiikkaa. Työnkuvaan kuuluu siis lähinnä myynnin, varaston ja kuljetusten kontrollointi sekä inventaario.
Työnantajana Ikeasta on pelkkää hyvää sanottavaa. Työtehtävät ovat tosi monipuoliset ja vaihtelevat, työsuhde-edut hyvät ja kaikki on toiminut niinku kuuluukin palkanmaksun, sairaslomien yms. osalta. Johtajat ovat positiivisia, motivoivia ja avuliaita ja tekevät kaikkensa, että työstään hyvin suoriutuneet harjoittelijat saisivat halutessaan vakituisen työpaikan. Työilmapiiri on ihan loistava, kollegat on aina todella avuliaita, vaikka olisi stressaava päivä.
Miten hakemus- ja haastatteluprosessi sujui?
Hakemusprosessi kouluun oli helppo, sillä hain vaihtoon ERASMUS-ohjelman kautta. Maan, kaupungin ja koulun oltua selvät täytettiin hakemukset ja kirjoitettiin motivaatiokirje. Kun oma koulu oli hyväksynyt vaihtosuunnitelman, haettiin vielä vastaanottavaan kouluun erikseen. Hyväksymiskirjeen saavuttua oli vaihtosuunnitelmat asuntoa ja lentolippuja vaille valmiit.
Työharjoittelupaikkaa hain niin, että etsin netistä oikeita työpaikkoja harjoittelun sijaan, koska saksalainen tuttavani käski tehdä näin. Hän kertoi, että useimmat yritykset eivät vaivaudu laittamaan harjoittelupaikkoja nettiin, sillä se vie liikaa resursseja. Löydettyäni mielenkiintoisen työpaikkailmoituksen (tämä hakemus oli siis ensimmäinen hakemus jonka lähetin tällä tekniikalla, eli hain työpaikkaa, en harjoittelupaikkaa) hain paikkaa kuten mitä tahansa työpaikkaa, mutta ilmoitin hakemukseni lopussa, että mikäli minut valitaan haluaisin ainakin aloittaa tämän työn työharjoitteluna. Tehtävä jota hain oli vaativa, enkä olettanut saavani lainkaan vastausta, mutta yllätyin positiivisesti kun sain kutsun haastatteluun. Haastattelun jälkeen minulle ilmoitettiin, että olisin halutessani tervetullut heille suorittamaan työharjoittelun.
Oletko törmännyt kulttuurieroihin?
Koulusta tulee mieleen yksi hämmentävä tarina. Suomessa ollaan totuttu siihen, että opetuksesta saa ja pitää antaa sekä positiivista, että rakentavaa palautetta. Saksassa näin toimiessamme saimme todella kovat moitteet professorin arvostelusta, sillä täällä se ei ollut lainkaan sopivaa.
Kulttuurieroista suurimmat ovat byrokratia eli lappusota joka paikassa, pankit ja käteisen käyttö ja sit nämä hierarkiaerot työpaikoilla, vaikkakinn omassa työpaikassani Ikeassa näitä ei ole.
Mitä olet oppinut Saksassa?
Suurin muutos mitä olen itsessäni huomannut, on ehkä se, että olen oppinut hyväksymään erilaisuuden ja tulemaan toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa ikävissäkin tilanteissa. Myös arkisissa asioissa on oppinut hyväksymään sen, että lähes kaikki pitää opetella uudestaan, koska asiat eivät toimi niin kuin Suomessa. Esimerkkeinä lääkärissä ja pankissa käynti. Myös kielitaito on karttunut hurjaa vauhtia, sillä lähtiessäni sanavarasto rajoittui kahteen sanaan, Hallo & Danke, nykyään pystyn jopa työskentelemään saksaksi.
Mitä haluat sanoa opiskelijoille, jotka hakevat harjoittelupaikkaa Saksasta?
Aina kannattaa lähteä kokeilemaan kaikkea positiivisin ja avoimin mielin. Ei kannata antaa tittelien hämätä tai pelottaa, sillä ihmisiä niidenkin takana vain on. Suomalaiset on Saksassa erittäin haluttuja työmarkkinoilla ja itsevarmuutta arvostetaan. Harjottelupaikkaa hakiessa helpottaa todella paljon jos on edes saksankielen perusteet hallussa.
Millaisia jatkosuunnitelmia sinulla on?
Aloitan ensi kuussa tekemään opinnäytetyötä, ja tässäkin on toimeksiantajana Ikea. Suunnitelmiini ei ainakaan toistaiseksi kuulu pysyvä paluu Suomeen, sillä opiskeluni ovat siinä vaiheessa, ettei paluulle ole enää tarvetta. Elämä on lähtenyt mukavasti rakentumaan tänne Saksaan, eikä hinkua takaisin Suomeen ole juuri lainkaan.
2 Responses
Hienoa kuinka nuorilla on nykyään niin hyvät mahdollisuudet harjoitteluihin ja vaihto-ohjelmiin ulkomailla. Tyttärenikin oli aikoinaan ERASMUS-ohjelman kautta Itävallassa juurikin oppimassa Saksan kieltä. Nykyään hän työskentelee logistiikan suunnitteluohjelmien parissa.
Todella! Ja vaihto-opiskelu tuo mieletöntä työkokemusta ja parantaa mahdollisuuksia työmarkkinoilla melkein alasta riippumatta. Tosin Korona hidastaa tällä hetkellä vaihtoon lähtöjä ja moni nuori joutuu muuttamaan suunnitelmiaan.