Mistä saksalainen palkka koostuu?

Palkka on asia, joka mietityttää monia. Tienaanko tarpeeksi? Elääkö tällä? Saako kaveri samasta työstä enemmän rahaa? Mitä kehtaan pyytää? Entä mitä kannattaa pyytää? Lähden käsittelemään kattavaa aihetta useammassa osassa. Tässä ensimmäisessä osassa koitan päästä selville erilaisista palkan osista ja lisistä, jotka vaikuttavat palkan suuruuteen Saksassa. Näitä ovat ainakin sosiaaliturvamaksut ja verotus sekä erilaiset bonukset.

Brutosta nettoon

Aloitetaan perusteista: Bruttopalkka on työnantajan työntekijälle kuukausittain maksama palkka ennen veroja ja sosiaaliturvamaksuja. Bruttopalkasta tulee siis nettopalkka, kun siitä vähennetään verot ja sosiaaliturvamaksut. Tähän asti olen itsekin kärryillä, mutta sitten menee hankalammaksi…

Palkasta vähennettävät verot

Saksalainen verotus ansaitsisi ihan oman artikkelinsa. Esittelen tässä verotuksen pääpiirteitä. Saksassa palkasta vähennetään suoraan seuraavat verot:

• Tulovero (“Einkommensteuer”, jonka määrä riippuu kulloisestakin veroluokasta, ks. alla)
• Solidaarisuuslisä (“Solidritätszuschlag” eli “Soli” 5,5% tulo-, pääoma- ja yhteisöverosta, vain ne maksavat, joiden tuloveron määrä ylittää 972 €/vuodessa) ja
• Kirkollisvero (“Kirchensteuer”, kirkkoon kuuluva maksaa 8-9% tuloveron määrästä, Bundeslandista riippuen)

Maksettavien verojen suuruus riippuu siis tuloista – ja veroluokasta. Jos haluaa lintsata suhteellisen korkean kirkollisveron maksamisesta Saksassa, voi koittaa ruksata kaikkiin papereihinsa, ettei kuulu kirkkoon. Tätä ei kuulemma tarkisteta.

Veroluokat

Suomalaisesta perspektiivistä vaikuttaa erikoiselta, että  nettotulot vaihtelevat työntekijöiden välillä vaikka bruttopalkka olisi sama. Tämä johtuu siitä, että työntekijät järjestetään veroluokkiin elämäntilanteen perusteella. Verojen suuruuteen vaikuttaa mm.:

• onko naimisissa tai naimaton
• onko henkilöllä lapsia vai onko hän lapseton ja
• maksaako henkilö kirkollisveroa vai ei.

Käytännössä luokat menevät seuraavasti (Seuraa pieni yleistys! Lisätietoja kannattaa kysyä esim. omalta veroneuvojalta. Täällä asia on myös selitetty saksaksi, yksityiskohtaisesti, mutta selkeästi.)

1: Naimaton
2: Yksinhuoltaja
3: Naimisissa, tienaa enemmän kuin puolisonsa
4: Naimisissa, tienaa suunnilleen saman verran kuin puoliso
4 mit Faktor: Naimisissa, haluaa tasata verojen määrän suhteessa palkan suuruuteen puolison kanssa
5: Naimisissa, tienaa vähemmän kuin puoliso
6: Useammalta työnantajalta palkkaa saavat henkilöt

Yhtenäisverotus

Saksassa on yhteisverotus, jossa naimisissa olevat saavat tiettyjä verohelpotuksia. Käytännössä, kun aviopari valitsee yhteisverotuksen, se valitsee samalla saksalaisen näkökulman: Verotuksen perusyksikkö on tällöin aviopari. Molempien tulot lasketaan yhteen ja niille lasketaan lopullisessa verotuksessa (Vuosittainen Steuererklärung) yhteinen veroprosentti. Jos yhteisverotus ei sovi omaan ajatteluun, pariskunta voi valita myös erillisverotuksen (Getrenntveranlagung) – mikä on avioparin kokoanaisnettotulon kannalta epäedullista. Silloin kummallakin on oma veroprosenttinsa, eli vähemmän tienaava saa pitää palkastaan enemmän kuin yhteisverotuksessa, suurempituloinen puolestaan vähemmän kuin yhteisverotuksessa.

Yhtenäisverotuksen valinneet puolisot voivat valita veroluokan keskenään vapaasti ja se vaikuttaa vain vuoden aikana maksettuihin veroihin. Verojen tasaiseen jakautumiseen voi vaikuttaa valitsemalla puolisoiden luokiksi esim. 4/4 “mit Faktorverfahren”. Faktor-käytännöllä verotusta puolisoiden välillä tasataan. (Asia on monimutkainen – tämä taas pieni oikaisu). Loppujen lopuksi, jos pariskunta on maksanut veroja yhteisverotuksen kannalta epäedullisella veroluokan valinnalla liikaa, saa loput palautuksena takaisin.

Verotuksen puolesta kannattaa siis mennä naimisiin, sillä verohelpotukset eivät kuulu esim. avopuolisoille. Käytännössä yhteisverotus vaikuttaa usein siten, ettei toisen – jos on huomattavasti puolisoaan pienipalkkaisempi – kannata mennä ollenkaan töihin. Poikkeuksen muodostavat nk. 400-euro-jobit, jotka ovat verottomia. Kotirouvailu tai minijobit johtavat kuitenkin pieniin eläkkeisiin, taloudelliseen riippuvuuteen puolisosta ja urankehityksellekin voi yleensä sanoa hei-hei. Kaikkia tämä ei haittaa, mutta asiaa kannattaa ajatella ennen kuin heittäytyy hellan ääreen useammaksi vuodeksi.

Yhteisverotussysteemi on nykyisin kyseenalainen, koska suurin osa lapsista syntyy Saksassa perheisiin, joissa vanhemmat eivät ole naimisissa. Alunperin perhekohtaisen verotuksen ajatus oli tukea lapsiperheitä, mutta siitä hyötyvät avioparit, joissa toinen tienaa paljon ja toinen vähän, täysin riippumatta onko taloudessa lapsia. Hyvä puoli yhteisverotuksessa on se, että työn perässä muuttaminen kannattaa paremmin, jos puolisolla ei ole heti töitä. Myös silloin, kun toinen puolisoista on sairas tai eläkkeellä, se helpottaa työssäkäyvän verolastia.

Lasten vaikutus verotukseen

Myös lapset vaikuttavat verotukseen. “Kinderfreibetrag” on palkan osa, josta ei tarvitse maksaa veroja. Se on vaihtoehtoinen lapsilisälle. Vanhemmat saavat jokaista lasta kohden oman “Freibetragin”. Freibetrag muuttuu vuosittain ja on tällä hetkellä (2019) 7620 € /lapsi ja ensi vuonna 7812 € /lapsi. Eronneet saavat kukin puolikkaan vapaaosan.

Alaikäiset lapset ja aviopuoliso, jolla ei ole omia tuloja (tai on hyvin pienituloinen), saa olla mukana palkansaajaan vakuutuksessa. Sosiaalivakuutusmaksujen (julkisella puolella vakuutetut/ gesetzlich Versicherte) osat palkasta jakautuvat seuraavasti. Huom! Työnantaja maksaa näistä puolet, jos ihmettelette korkeita prosentteja.

Sosiaalivakuutusmaksut

• Eläkevakuutus 18,7% palkasta
• Sairausvakuutus max 14,6 % palkasta + Sairaskassan (Krankenkasse) mahdolliset omat lisämaksut (Yksityinen sairausvakuutus voi olla kalliimpi tai edullisempi vakuutuksen ehdoista riippuen.)
• Työttömyysvakuutus 3,0% palkasta ja
• Hoitovakuutus, lapsettomat 2,55 %, lapsettomat yli 23 v. 2,8 % (vanhemmilla vaikuttaa Kinderfreibetrag)

Sekä eläke- että sairausvakuutusmaksuilla on katto, jonka jälkeen maksut eivät kasva, vaikka palkka nousisi. Palkan kasvaessa sairausvakuutuksen ja eläkevakuutuksen suhteellinen osuus siis pienenee. Yhteensä Sosiaaliturvamaksut nappaavat tällä hetkellä n. 20-21 % palkansaajan palkasta. Lähde: Krankenkassen.de Kun tähän laskee päälle verot, voi käteen jäävän osuuden pienuus yllättää. Onneksi veronpalautuksiakin on luvassa mukavasti…

Vero- ja eläkeneuvojat

Omaa henkilöverotusta hoitamaan kannattaa – ainakin ensimmäisinä vuosina – palkata veroneuvoja (Steuerberater). Saksalainen verotus on monimutkainen ja todella monet asiat (esim. työhuone, työvaatteet, työmatkat, ammattikirjallisuus, lisäopinnot, ammattiliiton jäsenyys… jne.) ovat alasta riippuen verovähennyskelpoisia. Veroneuvojan voi saada edullisesti myös “Steuerberatungsgeschellschaftin” kautta, johon jäseneksi liittymällä on oikeutettu neuvontapalveluihin. (huom. tarkista irtisanomisajat! Ei kannata liittyä, jos on esim. vaan pari vuotta maassa) Ja tottahan veroneuvojan omat palvelukset voi myös vähentää verotuksesta!

Jos eläkeasiat mietityttävät, kannattaa harkita myös eläkeneuvojan eli “Rentenberaterin” palveluksia, koska eläkeasiat -varsinkin kahden maan välillä – ovat vähintään yhtä kimurantteja kuin verotusasiat.

Kenelle kuuluu 13. palkka?

Saksassa on vielä voimissaan käsite “13. kuukausipalkka”. Rahaa voi verrata esimerkiksi suomalaiseen loma- tai joulurahaan. Kyseessä on kuitenkin jossain tapauksissa “Sonderzahlung”, jota voidaan myös pienentää, mikäli työntekijä on vaikkapa pois työpaikalta. Toisaalta 13. palkka voi olla myös osa työpaikalla noudatettavaa palkkasopimuksta (“Tarif”) – silloin 13. palkkaa ei voida leikata. Kannattaa siis kysellä 13. kuukausipalkan tarkoista ehdoista työnantajalta. Jos aloitat tammikuussa ja työnantaja sanoo sinut irti marras- tai joulukuun loppuun, maksetaanko 13. kuukausipalkka?

Bonus

Jotkut yritykset maksavat osan voitosta bonuksena (“Boni”) kaikille työntekijöille. Erilaiset voittoon sidotut bonukset ovat yleisiä myös myyntitöissä. Bonus voi olla sidottu esimerkiksi 1/3  firman omiin indikaattoreihin, 1/3 oman alueen tuloksiin ja 1/3 henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Kannattaa siis sopia tarkasti mistä bonus maksetaan (esim. henkilökohtainen myynti vai koko yrityksen tulos) ja milloin se maksetaan. Entä miten käy jos työsopimus loppuu ennen kuin bonuksen maksu on ajankohtaista?

Työnantaja maksaa päiväkotimaksut

Työnantajan on mahdollista maksaa myös palkan lisäksi tai sen osana päiväkotimaksut tai osa niistä (Kindergartenzuschuss). Tämä on työnantajan ja työntekijän kannalta todella edullinen ratkaisu, koska kummankaan ei tarvitse maksaa tältä osalta veroja tai sosiaaliturvamaksuja. Työntekijän kannattaa kuitenkin miettiä, että tästä palkan osasta ei myöskään kerry esim. eläkettä, eikä sitä lasketa mukaan ansiosidonnaista työttömyyskorvausta hakiessa.

Firma säästää puolestasi

“Vermögenswirksame Leistungen” (VL), jossa yritys maksaa työntekijän erityisesti tätä tarkoitusta varten avatulle säästötilille 6-40 € /kk on myös suosittu Saksassa.VL-ratkaisuissa korot ovat yleensä jonkin verran markkinakorkoa suuremmat. Kaikki VL-ratkaisut eivät ole aikasidonnaisia, mutta yleensä kuukausittaisia maksuja suoritetaan yhteensä kuusi vuotta, ja sen jälkeen tili lepää vuoden. Sitten työntekijä pääsee käsiksi rahoihinsa tai voi jatkaa säästämistä uudella periodilla. Ratkaisu on työntekijälle riskitön, joskaan ei välttämättä erityisen kannattava. On kuitenkin mahdollista avata säästötili, joka mahdollistaa myös lisäsummien tallettamisen. Tähän voi saada valtion tukea. Valtio tukee säästämistä ainakin, jos tulot ovat alle 17.900 € vuodessa. Raha on mahdollista suunnata myös asuntosäästötiliin, sijoitusrahastoon, eläkerahastoon yms. Kannattaa kysyä neuvoa itselle parhaan mahdollisen ratkaisun löytämiseksi, jos työnantaja tarjoaa VL-sopimusta.

Ja lopuksi

Kirjoitan palkka-asioista useammassa osassa. Seuraavassa osassa pääsemme “itse asiaan” ja katsomme millaiset seikat vaikuttavat palkan suuruuteen Saksassa. Kurkkaa juttua täällä: Saksan palkkataso

Palkka-sarjan kolmannessa osassa Palkkatoiveet ja todellisuus haastattelin Marcus Honkasta, joka on tehnyt pitkän uran henkilöstöalan konsultoinnin parissa.

Tätä juttua on muokattu jälkikäteen aiheesta virinneen keskustelun perusteella. kiitos täydennyksistä, korjauksista ja uusista ajatuksista Liisa Heinze, Sirkka Remes, Marcus Honkanen, Jenny Laitinen ja Mari Virtanen!