”Elternzeit” eli vanhempainvapaa on (työnantajan puolesta palkaton) loma, jota äidit ja isät voivat hakea lapsen elämän kolmen ensimmäisen vuoden aikana. Vanhemmilla on siis mahdollisuus jäädä pois työelämästä kolmeksi vuodeksi – kokonaan tai osapäiväisesti – ja keskittyäkseen lastenhoitoon ja kasvatukseen. Tämän jälkeen alkuperäinen työsuhde jatkuu ja vanhemmalla on oikeus palkata vanhaan toimeensa. Lisäksi hän nauttii erityistä irtisanomissuojaa vanhempainvapaan keston ajan. Vanhempainvapaan oikeusperuste on Elternzeitgesetz (BEE).

Elternzeitin aikana voi myös anoa ”Elterngeldiä”, jota voi saada 12 kk / lapsi tai yhteensä 14 kk jos molemmat vanhemmat pitävät vanhenpainvapaata. Elterngeldin voi myös jakaa 24 kk:lle. (Tästä lisää joskus toiste…)

Kuka on oikeutettu vanhempainvapaaseen?

Lapsi, jonka hoitoon ”Elternzeit” haetaan, voi olla biologinen -, adoptio- tai perheeseen sijoitettu lapsi. Jopa isovanhemmat, sisarukset, tädit tai sedät voivat hakea vanhempainlomaa, jos he hoitavat läheistä lasta, jota vanhemmat eivät voi hoitaa kotona. Myös osa-aikaisesti tai esim. 400-euro-jobissa (Minijob) työskentelevä työntekijä on oikeutettu vanhempainvapaaseen. Sama koskee tilapäisiä työntekijöitä. Vanhempainvapaa ei kuitenkaan lykkää määräaikaista työsuhdetta. Eli jos tilapäinen työsuhde päättyy vapaan aikana, vanhemmalla ei ole automaattisesti oikeutta palata samaan toimeen.

Äitiysloma (”Mutterschutz”, 8 vko syntymästä) lasketaan osaksi ensimmäistä vanhempainvapaata. Mutterschutz-periodin jälkeen pariskunta voi jakaa keskenään vapaan haluamallaan tavalla ja olla lomalla vuorotellen tai samanaikaisesti.

Milloin vanhempainvapaata tulee anoa?

Vanhempainvapaa-anomus on annettava työnantajalle viimeistään seitsemän viikkoa ennen haluttua aloituspäivää. Jos vapaata haetaan heti Nutterschutzin perään, hakemus laitetaan lapsen synnyttyä. Käytännössä asia kannattaa puhua työnantajan kanssa jo aiemmin läpi, jotta työnantajalla on mahdollisuus varautua muutokseen esim. etsimällä sijaista. Kirjallisen hakemuksen avulla määritellään ajanjakso, esim. 1 tai 2 vuotta, jonka aikana vanhempi ei työskentele. Kolmannen vanhenpainvuoden  käytöstä voi päättää myöhemmin.

Osa kolmivuotisesta vanhempainvapaasta, enintään 12 kuukautta, voidaan siirtää lapsen kahdeksanteen syntymäpäivän asti työnantajan suostumuksella. Monet lyhentävät työaikaansa esim. lapsen ensimmäisen kouluvuoden aikana. Kolmannen vanhempainvuoden ”siirtäminen” kokonaan tai osittain myöhemmäksi edellyttää kuitenkin työnantajan suostumusta.

Työskentely vanhempainvapaan aikana

Vanhempainloman aikana voi työskennellä jopa 30 tuntia viikossa. Tähänkin pätee 7 viikon anomisaika. Vanheimpainvapaan aikana voi myös työskennellä osa-aikaisesti toisen työnantajan palveluksessa. Tässä tapauksessa vakituista työnantajaa on kuitenkin informoitava työsuhteesta ja tällä on oikeus kieltää työ, mikäli siitä syntyy interessikonflikti (esim. työ kilpailijalla). Tehtävään työhön liittyy myös muita rajoituksia.

Infoja englanniksi: http://www.howtogermany.com/pages/parental_allowance.html

 

Posted by:Maria Heiskanen-Schüttler

Asun Saksan Wolfsburgissa, Volkswagen-konsernin kotisijoilla ja työskentelen markkinoinnin parissa. Työpaikka Saksassa -blogi on minulle mukava harrastus. Se esittelee saksalaisen työelämän eri puolia, kirjoittamattomia sääntöjä ja ilmiöitä. Näissä riittää ihmeteltävää!

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.