Saksan palkkataso

Kaikki haluaisivat kuulla mitä kaveri tienaa, mutta omaa palkkaa on vaikea kertoa. Entä jos samaa työtä tekevä työkaveri tienaa paljon enemmän? Harmittaa. Palkka on herkkä asia, sehän on tavallaan meidän työllemme asetettu arvo. Eri ihmisille voidaan samalla nimikkeellä maksaa eri puolilla Saksaa ja eri kokoisissa yrityksissä hyvinkin erilaisia palkkoja. Henkilön koulutus, työhistoria, kokemus, esiintyminen ja “uskallus pyytää” vaikuttavat palkkaan, erityisesti jos firma ei noudata tiettyä tariffisopimusta, jossa esim. kaikki tietyn koulutuksen saaneet tienaavat saman verran. Palkkatasoista kannattaa kuitenkin olla tietoinen esimerkiksi palkkatoivomuksia esittäessä. Lähdetään siis katsomaan millainen palkkataso Saksassa on.

Muista kurkata myös palkkasarjan ensimmäinen osa “Mistä saksalainen palkka koostuu?”

Stepstonen tutkimus ja keskiarvopalkka

Käytän tässä jutussa taustatietona Stepstonen tekemää tutkimusta, jossa haastateltiin vuonna 2017 60.000 Saksassa työskentelevää henkilöä. Näistä 70% oli koulutettuja työntekijöitä (Fachkräfte), 30% johtajia (Führungskräfte). Tutkimuksen keskiarvopalkat ovat tosi korkeita, koska kouluttamaton työvoima puuttuu kokonaan. Myös pomot taitavat olla taulukossa vähän yliedustettuina. Kritisoimatta sen enempää tutkimusmetodia tai sen mahdollisesti antamaa väärää kuvaa yleisestä palkkatasosta, antavat tulokset kuitenkin suoraa osviittaa alueellisista ja ammattiryhmien välisistä palkka-eroista.

Tutkimuksen mukaan Saksan keskiarvopalkka on siis 57.150 € . Statistisches Bundesamtin mukaan todellinen keskiarvopalkka on kuitenkin pari tuhatta vähemmän kuussa, n. 3700€ (2016). Täyttä työaikaa tekevien keskiarvo puolestaan on 44.636 € / kk. Ainoa verrokkitieto, jonka löysin nopealla googletuksella Suomesta on yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten mediaaniansiot, jotka olivat 3 193 euroa vuonna 2016. Saattaapi siis olla, että Saksan palkkataso on keskimäärin hiukan korkeampi kuin Suomessa.

Palkkaan vaikuttavat siis ainakin:

Ala

Ohessa eri alojen keskiansioita. (Muistakaa, että tässä tilastossa on kyse siitä Stepstonen tutkimuksen koulutetun väestönosan keskipalkasta).

Alan vaikutus palkkaan. Kuva: Stepstone Gehaltsraport 2017

Sukupuoli

Kiinnostavaa – muttei valitettavasti yllättävää – on, että “häviäjäaloihin” kuuluu paljon naisvaltaisia aloja.

Sukupuolten välinen palkkaero on Saksassakin tätä päivää: Naiset ansaitsevat keskimäärin 21% vähemmän kuin miehet. Näin ollen sukupuolten välinen tulotaso Saksassa on keskimääräistä suurempi, EU-keskiarvon ollessa 16 prosenttia.

Tematiikka on tuttu Suomessakin. Tässä vielä muutamia faktoja koskien Saksaa:

• Mitä korkeampi työllisyysaste on, sitä epätasaisempi on naisten ja miesten tuloero.
• Entisen Itä-Saksan alueella ollaan tasa-arvoisempia ja palkkaero on vain 7 %. Azubi-tytöt tienaavat 4% poikia enemmän. ja julkisen puolen palkkaero on miesten hyväksi vain 2%.
• 44 ja 64 ikävuoden välillä ero tienesteissä on suurimmillaan.
• Myös johtajanaiset tienaavat neljänneksen vähemmän kuin miespuoliset kollegansa.
• Vaikka yrityksillä olisi tariffisopimus, naiset tienaavat vähemmän kuin miehet.

Faktat poimittu tästä artikkelista.

Palkkakuoppaan lankeamisen lisäksi naisten huhutaan törmäävän usein lasikattoon ja Saksassa onkin jo pitkään keskusteltu Frauenqotesta, jolla saataisiin naisten määrä yritysten johtoryhmissä kasvamaan. Lisäksi on annettu päivähoito-oikeus kaikille yli 1-vuotiaille ja satsattu päiväkotipaikkojen lisäämiseen. Toimenpiteillä halutaan lisätä naisten tasa-arvoa työmarkkinoilla.

Osavaltio ja historia

Kuten Saksassa aina, on hankalaa puhua “Saksan” keskiarvopalkasta. Palkkaan vaikuttaa missä päin Saksaa asuu.

Saksan osalvaltiot ja palkka

Hessenissä, Bayerissa ja Baden-Württembergissä tienataan eniten. Kuten stepstonen tutkimuksen karttakuvista on helppo huomata, entisen Länsi-Saksan alueella on edelleen jonkun verran korkeampi palkkataso kuin Idässä. Sachsen-Anhaltissa, Sachsenissa ja Thüringenissä kannattaa odottaa n. neljänneksen vähemmän palkkaa kuin keskimäärin.

Maantieteellisten erojen lisäksi paikalliset erot voivat olla huimia. Yksi suuri tehdas alihankkijoineen muuttaa koko seudun palkkarakennetta. Teollisuusalueilla ja suurissa kaupungeissa palkat ovat usein suuremmat, kun samalla seudulla keskimäärin.

Yrityksen koko

Yleisesti pätee myös sääntö, että mitä isompi yritys on, sitä paremmat palkat. Yrityksissä, joissa on yli 1000 työntekijää, tienataan noin 33 prosenttia enemmän kuin pienissä, alle 500 työllistävissä yrityksissä.

Ikä ja kokemus

… mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Gehalt.de-portaali vertasi 2017 yli 200 000 työntekijän palkan kehittymistä koko työuralla. Aina 45. ikävuoteen asti palkat nousivat.

Alkupalkka oli keskimäärin 29.457 € ja lopulta palkka kasvoi euroon 57.899 € asti. Työuran keskiarvo oli tällöin 49.903 €. Johtajien palkka kasvoi 50. ikävuoteen asti, muilla palkkakehitys loppui 40. ikävuoden tienoilla.

Koulutus- ja opiskelutausta

Saksan palkkataso koulutustaustan perusteella.

Mitkä muut asiat vaikuttavat palkkatasoon Saksassa?

• Valtiolla, osavaltioilla ja kaupungeilla/kunnilla on omat palkkataulukkonsa, joiden mukaan palkat määräytyvät.
• Ammattiyhdistysliike on Saksassa vahva ja suurilla yrityksillä on usein paikallisia sopimuksia.
• Palkan muuttuvista osista löydät lisätietoja palkkasarjan ensimmäisessä osassa “Mistä saksalainen palkka koostuu?”.

Lopuksi…

Saksalaiset ovat usein yhtä haluttomia puhumaan omasta palkastaan kuin suomalaiset. Lisäksi aika yleinen (väärä) usko Saksassa on, että omasta palkasta keskustelu olisi laissa kielletty. Parempi tapa kuin tiedustella asiaa suoraan voi olla kysellä alan palkkatasosta kautta linjan. Alasta riippuen myös ammattiyhdistyksen kautta voi saada lisätietoa palkka-asioista.

Myös Gehalt.de:n ammattihaulla voi saada osviittaa kiinnostavan ammatin tulotasosta eri puolilla Saksaa.

Suomalaisena palkkatasojen arviointi on erityisen hankalaa. Vaikuttaako palkkaan esimerkiksi se, jos en puhu hyvää saksaa? Erityisesti suomalaisiin palkka-haasteisiin lähdemme hakemaan vastauksia asiantuntijahaastattelun kautta. Lue lisää täältä: Palkkatoiveet ja todellisuus