Puhutaanko palkasta? -sarjamme on edennyt kolmanteen, viimeiseen ja voisin sanoa jopa mielenkiintoisimpaan osaansa. Kysymme tänään miten Saksassa kohtaavat palkkatoiveet ja todellisuus? Sarjan ensimmäisessä osassa selvitimme, mistä saksalainen palkka koostuu. Toisessa osassa puolestaan kartoitimme tilastojen valossa, millainen palkkataso Saksassa on. Sarjan kolmannessa ja viimeisessä osassa lähdemme kokoamaan ensimmäisten osien antia yhteen ja katsomaan, mitä kannattaa ottaa huomioon palkkatoivetta esittäessä.
Haastattelin aiheesta Marcus Honkasta. Hän on kansainvälinen headhunter, joka on erikoistunut suomalaisiin ja saksalaisiin asiakasyrityksiin Euroopan-laajuisesti. 15-vuotisen uransa aikana hän on hoitanut yli 300 ylemmän johtotason hakutehtävää Pohjois-, Keski- ja Itä-Euroopassa. Hän on osakkaana ja Toimitusjohtajana Nordic Minds – yrityksessä, joka on innovatiivinen ja kansainvälinen ”HR Boutique”. Sen erityisosaamisalaa ovat euroopanlaajuiset suorahaut, HR-konsultointi sekä johtotason valmennukset pohjoismaalaisille ja saksalaisille asiakkaille.
Miten päädyit Saksaan ja millainen työhistoria sinulla on?
Marcus Honkanen
Valmistuin kauppatieteiden maisteriksi Åbo Akademista, Turusta ja muutin Saksaan kolmetoista vuotta sitten, mukana kaksi matkalaukkua ja sillä samalla tiellä olen yhä. Pääsin konsultin uran alkuun Kienbaumilla, joka on Saksan suurin HR-konsulttiyhtiö. Nousin muutamassa vuodessa kansainvälisen osaston johtajaksi, sitten yhtiön 75-vuotisen historian nuorimmaksi osakkaaksi sekä globaalien suorahakutoimintojen johtoryhmän jäseneksi.
Tein siis aika nopean “nollasta sataan”-uran, jonka jälkeen aloin kaivata uusia haasteita. Niitä löytyi, kun perustin oman yrityksen kahden partnerini sekä tiimini kanssa. Asiakaskokemuksen maksimoinnin lisäksi yritys edustaa kansainvälistä, kulttuurien välistä kokemusta sekä markkina- ja- toimialaosaamista. Kokenut ja pitkään yhdessä toiminut tiimi työskentelee Düsseldorfista, Helsingistä, Hampurista ja Tukholmasta käsin.
Palkkatoiveet ja todellisuus: Millainen palkkataso Saksassa on?
Kun puhutaan johdon ja executive-tason tehtävistä niin palkat ovat Suomeen verrattuna huomattavasti korkeammat. Tietenkin tämä riippuu osin toimialasta (esimerkiksi oil & gas, energia, lääketeollisuus ja autoala ovat korkeasti palkattuja aloja ja retail puolestaan alemmalla tasolla). Myös firman omistajarakenne vaikuttaa palkkatasoon. Suuremmat perheyritykset ja konsernit ovat yleisesti ottaen samalla tasolla ja suuria eroja palkkoihin ei synny (kulttuurieroja toki sitäkin enemmän). Pienemmät perheyritykset sekä riskipääomalla rahoitetut yritykset voivat poiketa standardista. Tämän lisäksi myös yrityksen sijainti on tärkeässä roolissa. Isoissa kaupungeissa maksetaan yleensä korkeampia palkkoja verrattuna pienempiin kaupunkeihin ja maaseutuun. München on esimerkki kalliista alueesta ja siten yksi korkeapalkkaisimmista Saksassa. Idässä, esim. Leipzigissa ja Dresdenissä palkat ovat lähinnä alempaa keskitasoa, mikä peilaa myös alueen kustannustasoa. Lisäksi palkkaan voi vaikuttaa lokaatio: Jos esimerkiksi muuten on vaikeaa houkutella haluamiaan osaajia tietylle paikkakunnalle niin firmojen on maksettava yli sen alueen keskiarvon.
Kohtaavatko palkat ja suomalaisten hakijoiden odotukset?
Sanoisin että suomalaiset johtotason henkilöt, jotka harkitsevat Saksaan lähtöä, tulkitsevat markkina-arvonsa hyvin myös Keski- Euroopan osalta, eli suuria ali- tai- ylilöyntejä näen harvoin. Tämä johtuu siitä, että kyseisillä henkilöillä on kokemusta joko kansainvälisistä rooleista Suomessa tai jopa Saksassa asumisesta. Jos odotukset ja todellisuus eivät kohtaa, konsultoin heitä matkan varrella omalta osaltani ja useimmiten yhteisymmärrys kandidaatin ja päämiehen välillä löytyy.
Millaisia kulttuurieroja saksalaisilla ja suomalaisilla on mielestäsi palkkaan liittyen?
Yleisesti voi sanoa että Saksassa palkoista puhuminen on enemmän tabuteema ja Suomessa avoin kollegoiden sekä ystävien kesken. Suomessa voi tietenkin myös seurata kenen tahansa verollista tuloa muutaman vuoden viiveellä, mikä Saksassa ei ole lainkaan mahdollista. Saksassa palkka ja erilaiset etuudet kuten erityisesti autoetu ovat myös vahvoja statussymboleita, joista ollaan ylpeitä ja niistä pidetään eri tavalla kiinni verrattuna suomalaiseen kulttuuriin.
Miten palkkatoive esitetään Saksassa?
Palkkatoive esitetään Saksassa bruttoansiona ja vuositasolla. Yleensä puhutaan kiinteästä osasta sekä bonusosasta, joten yleensä haastattelussa mainitaan maksimibonus sekä paljonko bonusta yleensä on maksettu. Tässä yhteydessä on myös hyvä mainita millä perusteella bonus ansaitaan. Auto on myös usein osa pakettia johdon tehtävissä ja se yleensä myös selvitetään merkkiä ja mallia myöden. Tämän lisäksi voidaan puhua muista etuuksista (eläke, vakuutukset, muuttokustannuksia) ja työkaluista (puhelin, ipad, laptop). Nykyään Saksassa saatetaan myös keskustella kotitoimistosta ja sen käytön mahdollisuudesta. Joissain yrityksissä on tavallista että perjantai saatetaan viettää sähköpostien ja puhelinpalaverien parissa kotoa käsin ja toisissa vastaava järjestely on täysin mahdoton.
On yleensä hyvä merkki jos palkasta puhutaan haastattelussa sillä se on merkki siitä että yritys on tosissaan palkkaamassa henkilöä ja haluaa selvittää palkkatason, odotukset sekä mahdollisesti koska henkilö voi aloittaa uusissa tehtävissä. Tämä keskustelu kannattaa käydä ja olla konkreettinen nykyisen palkkatason ja odotustason osalta.
Mitä palkkatoivetta miettiessä kannattaa ottaa huomioon?
Pitää olla realistinen sillä riskinä on aina että pelaa itsensä pois jos ylihinnoittelee itsensä. Nyrkkisääntönä neuvotteluissa toimii, että nykyinen palkkataso on lähtökohta ja sen perusteella neuvotellaan palkka uusiin tehtäviin. Realistisesti ja riippuen lähtötasosta voi odottaa 10-30 % korotusta palkkaan ja tämä sitten taas riippuu paljolti siitä onko uusi tehtävä esimerkiksi vastuullisempi kuin aikaisempi ja miten erikoista osaamista ollaan hakemassa. Riippuen bonusmalleista ja muista eduista tämä korotus voi koskea kiinteää palkkaa tai kokonaisansoita.
Pitää huomioida myös muut edut, joita nauttii nykyisessä firmassa tai joita potentiaalinen uusi työnantaja on tarjoamassa (esim. auto, eläkelisä, vakuutukset, muutto tarvittaessa jne.).
Jos on vaikeuksia päästä sopuun palkasta, voi koittaa neuvotella n.s. aloitustason ja sopia, että palkka nousee vuoden jälkeen summalla x. Toinen mahdollisuus on neuvotella kiinteästä bonuksesta esimerkiksi ensimmäisen vuoden aikana.
Entä jos toiveissa on palkankorotus, miten Saksassa toimitaan?
Saksassa seurataan yleensä virallista prosessia joka usein on n.s. „Jahresgrspräch” (vrt. Suomen kehityskeskustelu), jossa keskustellaan mitä ollaan vuoden aikana saatu aikaan firmana sekä omalla vastuualueella sekä kerrataan mahdollisia muita henkilökohtaisia tavoitteita, joita on sovittu esimiehen kanssa. Tämän perusteella sovitaan bonus menneeltä vuodelta, sekä mahdollinen palkankorotus ensi vuodelle. Jos esimerkiksi vastuualue kasvaa niin voi odottaa suurempaa palkankorotusta kuin identtisessä tehtävässä jatkaessaan.
Tähän prosessiin kannattaa valmistautua huolellisesti ja esimerkiksi listata asioita joita on tehnyt tuottaakseen lisäarvoa yritykselle. Tätä dialogia kannattaa myös käyttää tulevaisuuden suunnitteluun sekä omien ambitioiden ja toiveiden kommunikointiin jotta pääsee etenemään haluamallaan tavalla yrityksen sisällä. Parhaassa tapauksessa tämä dialogi on mahdollinen joka päiväisessä esimiesdilaogissa eikä ainoastaan vuoden lopussa kun on tuomion aika. Yleisesti voi sanoa että Saksassa ei mitään saa ilmaiseksi vaan pitää proaktiivisesti tuoda toiveita ja odotuksia esille ja perustella faktoilla sekä tuloksilla.
Tämä prosessi voi olla erilainen pienemmissä perheyrityksissä (adhoc) verrattuna konserneihin tai suurempiin perheyrityksiin joissa yleensä on standardisoidut HR-prosessit.
Muita tilanteita jossa palkankorotuksesta tai muista mielenkiintoisista palkkioista voi sopia on: kun yritystä ollaan ostamassa ja avainhenkilöt halutaan sitouttaa tai suojata mahdollista irtisanomista vastaan tai jos on ollut veturina työstämässä isoa innovaatioita tai tekemässä isoja kauppoja jonkun tärkeän asiakkaan kanssa.
Onko sinulla muita hyviä työnhakuvinkkejä suomalaisille Saksassa?
Pohjoismainen johtajuus on noususuhdanteessa. Erityisesti Saksassa on murros käynnissä. Hierarkkisuus vähenee ja keskustelevuus lisääntyy ja pohjoismaiset arvot nostetaan esiin. Markkinatilanteesta johtuen saksalaisyritykset pyrkivät tänä päivänä yhä enemmän myös laajenemaan Pohjoismaihin, kasvamaan siellä tai hakevat kasvua kansainvälisiin funktioihin skandi-johtajien avulla. Tätä suhdannetta kannattaa hyödyntää ja etsiä yrityksiä, jotka sopivat tähän profiiliin tai täyttävät paikkaa, jossa suomalaisuudesta ja/tai omasta kokemuspohjasta on hyötyä.
Jos on hakeutumassa Saksaan, kannattaa ehdottomasti opiskella saksan kieltä, sillä se on ensiarvoisen tärkeää Saksassa työskennellessä. Vaikka firmoissa saattaa johtoryhmässä virallinen kieli olla englanti, niin kyllä siitä on kuitenkin hyötyä tai voi muuten olla jopa mahdotonta tai ainakin vaikeampaa löytää sopiva työnantaja.
Jos hakee aktiivisesti töitä Saksasta, kannattaa tehdä oma lista relevanteista aloista, firmoista, funktioista sekä suorahaku- ja rekrytointifirmoista, joihin oma profiili sopii parhaiten ja sitten aloittaa aktiivinen dialogi sekä verkostoituminen.
—
2 Responses
[…] Suomalaisena palkkatasojen arviointi on erityisen hankalaa. Vaikuttaako palkkaan esimerkiksi se, jos en puhu hyvää saksaa? Erityisesti suomalaisiin palkka-haasteisiin lähdemme hakemaan vastauksia asiantuntijahaastattelun kautta. Lue lisää täältä: Palkkatoiveet ja todellisuus […]
[…] Marcus Honkanen: Palkkatoiveet ja todellisuus […]