Koko Saksaa hätkähdyttäneet valtakunnalliset vaalit ovat takana päin ja tohina hallituksen muodostamisesta alkanut. Merkelin kristillisdemokraatit (CDU/CSU) on aloittamassa 18.10. hallitustunnusteluja liberaalipuolueen (FDP) ja vihreiden (die Grünen) kanssa “Jamaika-koalition” muodostamisesta. Neuvotteluista on tulossa vaikeat, joten mikä tahansa on vielä mahdollista.
Vaalikampanjan aikana lupauksia annettiin taas jos jonkinlaisia – myös työelämään liittyen. Miten CDU:n, FDP:n ja vihreiden ajatukset työelämästä käyvät yksiin? Mitkä suunnitelmista toteutuvat, jos ja kun tuleva hallitus pääsee hiomaan ohjelmaansa? Katsotaanpa, mitä puolueet kampanjan aikana työelämästä sanoivat:
CDU/CSU:n lähtökohtia
- Slogan: „Sozial ist, was Arbeit schafft“
- Tavoite: Täystyöllisyys vuoteen 2025 mennessä (eli käytännössä työttömyyden lasku tämänhetkisestä 5,5% >>> 3%, mitä pidetään täystyöllisyyden rajapyykkinä.) Uusien työpaikkojen ajatellaan löytyvän digitalisaation ja bioteknologian parista.
- Yleistä: CDU/CSU haluaa säilyttää työpaikat ja mahdollistaa naisille työnteon myös minijob-systeemin ulkopuolella. Ei ole tarkemmin eritelty, miten tämä toteutetaan.
- Fachkräfte-Zuwanderungsgesetz (“laki työperäisestä maahanmuutosta”) helpottaisi EU:n ulkopuolelta tulevien siirtolaisten työllistymistä. Idea on, että jos pystyy osoittamaan, että on työpaikka ja tienaamaan elantonsa, voi muuttaa Saksaan. Tavoite on, että “yksikään työpaikka ei jää täyttämättä.”
Joustavuutta työaikaan
Kristillisdemokraatit haluaa taata oikeuden osa-aikatyöhön kaikille ja joustavoittaa työaikoja. Samoilla linjoilla ovat myös mahdolliset hallituskumppanit, tosin eri keinoin:
Vihreät haluavat lyhentää työaikaa: Joustava kokopäivätyö „flexible Vollzeit“ saataisiin aikaan lyhentämällä työviikon pituutta 30 tuntiin. Liberaalit haluavat myös työajat joustaviksi, mutta toiseen suuntaan: Enimmäistyöaika tulisi FDP:n mukaan nostaa 48 viikkotyötuntiin.
FDP kannattaa myös vuokratyövoiman käyttöä (Leiharbeit/Zeitarbeit) ja näkee vuokratyömarkkinat joustavan työelämän pohjana. Vuokratyöhön ja sen sopimuksiin liittyvää säätelyä tulisi vähentää.
Palkoista sanottua
CDU:n tavoitteisiin kuuluu minimipalkkaan liittyvän byrokratian vähentäminen. Minimipalkka on ollut Saksassa voimassa vasta pari vuotta ja sen suuruus on tällä hetkellä 8,84 €/tunti.
Liberaalit nostaisivat Minijobin (veroton työ n. 450 euron kuukausiansioon asti) verorajaa 530 euroon.
Vihreät ajavat sitovia alakohtaisia tariffisopimuksia ja minimipalkkaa oppisopimuskoulutukseen.
Naiset työelämään!
Kaikki Jamaika-puolueet kokevat naisten aseman parantamisen työelämässä tärkeäksi ja monet edellä luetelluista toimenpiteistä vaikuttavat myös naisten asemaan työelämässä, samoin kuin esimerkiksi päivähoito-oikeuteen liittyvät säädökset, joita ei tässä jutussa huomioida. Tässä kuitenkin vielä erikseen puolueiden ideoita naisten aseman parantamiseksi työelämässä:
Kristillisdemokraatit haluavat tarkistaa ja parannella Entgelttransparenz-lakia. Laki tähtää sukupuolten palkkaerojen (saksassa n. 20%) minimoimiseen palkkojen läpinäkyvyyden kautta. Yrityksissä ja organisaatioissa, joissa on yli 200 työntekijää, työntekijällä on oikeus verrata palkkaansa muiden palkkoihin. Vihreät menisivät askeleen tai pari pidemmälle: Palkkojen tasa-arvoa voisi säädellä Entgeltgleichheitsgesetz (Palkkojen yhdenmukaisuuslaki). Tämä määräisi mm. 50-prosenttisen naiskiintiön 3500 suurimman pörssiyrityksen johtoryhmälle.
Vihreät haluaa parantaa myös etupäässä naisista koostuvan “palvelualan prekariaatin” olosuhteita. Tariffiopimus „Soziale Dienste“ tulisi voimaan koko alalla. Lastenhoitohenkilökunnan (Erzieherinnen) palkkoja tulisi nostaa.
Myös FDP haluaa samat mahdollisuudet miehille ja naisille, puolue on kuitenkin naiskiintiöitä vastaan. He perustaisivat „Langzeitkonton“ (voisiko tämän kääntää vaikka “työurapankki”), johon voisi kerätä pääomaa koko uran ajalta ja käyttää näitä sitten esim. ruuhkavuosien aikana: tämä helpottaisi vanhempainvapaiden pitämistä.
Yrittäjyydestä sanottua
Kristillisdemokraateilla on valmisteilla “Masterplan Selbstständigkeit” (“Yrittäjyyssuunnitelma”), jonka on luvattu valmistuvan 2019. Toteutuessaan suunnitelma helpottaa yrittäjäksi ryhtymistä.
Myös vihreiden mukaan yrityksen perustamista tulisi helpottaa, esim. Crowdfundingin avulla, Co-Working-tiloja perustamalla ja rahoitusta tukemalla. Tutkimus- ja kehitystyötä tuettaisiin 15%:n verohelpotuksella. Vihreä starttiraha „grünes Gründungskapital“ 25.000 Euro olisi veroton laina jokaiselle, joka ryhtyy yrittäjäksi vakuuttavalla konseptilla.
Vihreiden mukaan “näennäisyrittäjyyttä” (Scheinselbstständigkeit) tulisi rajoittaa. Näennäisyrittäjiä ovat työntekijät, jotka työskentelevät yhdelle työnantajalle yrittäjä-statuksella ja ilman työsopimuksen tuomaa suojaa, vaikka ovat oikeastaan ihan tavallisia työntekijöitä. Yrittäjä säästää sosiaaliturvamaksut. Liberaalit viittaavat samaan ilmiöön, mutta he tarjoaisivat yrittäjille kannustimia sanktioiden sijasta.
Verotus
Kristillisdemokraatit lupailevat maltillisia veronalennuksia: Solidaritätszuschlag (5,5 prosenttia veroista) poistetaan vähitellen vuoteen 2020 mennessä. 42%:n “Der Spitzensteuersatz” (eli maksimiveroprosentti) tulisi CDU:n mukaan ottaa vasta 60.000 euron nettoansioista (tähän mennessä 54.000 €). Myös tuloverojen pienentämisestä oli puhetta kampanjan aikana.
Liberaalit puolestaan puhuvat keskipalkkaisille reilun ja – ehkä vähän yllättäen – perheiden yhteisverotuksen puolesta. Lisäksi perheitä ja yksinhuoltajia tulisi FDP:n mukaan helpottaa nostamalla “Kinderfreibetragin” eli lapsiluvun mukaan määräytyvän verottoman palkanosuuden suuruutta ja muuttamalla lastentarhakulut kokonaan verovähennyskelpoisiksi. FDP haluaa myös asettaa veroille ja sosiaalimenoille rasitusrajan, joka kirjattaisiin perustuslakiin, jotta kansalaisille jäisi tarpeeksi rahaa käyttöön. Tuloverotusta tulisi muuttaa siten, ettei valtio hyödy “salaisista veronkorotuksista”, myös “Solidaritätszuschlag” joutaisi poistoon, samoin kuin “Steuerklasse 5” eikä varallisuusveroakaan tarvita.
Vihreät haluaa toteuttaa superrikkaiden omaisuusveron ja “oikeudenmukaisen” perintöveron. Verovapaata palkanosuutta tulisi kasvattaa, samoin maksimiveroprosenttia. Yhteisverotus on vanhanaikaista, sanovat Vihreät. Se tarjoaa alustan naisten huonolle asemalle työelämässä. Se pitäisi poistaa ja luoda perheitä helpottava malli tilalle. Omaisuuden keskittyminen harvoille haittaa taloutta ja yhteiskuntaa, myös OECD:n mukaan, sanovat Vihreät ja vaativat talouden (Finanzmärkte) voimakkaampaa säätelyä.
Vihreät asettuu voimakkaasti myös suuryritysten veropakoa vstaan: Verot tulisi maksaa Saksaan ja tätä varten luotaisiin uusi säännöstö.
Eläkkeet: Työuria pidennetään eri keinoin
Kristillisdemokraatit pitävät vuoden 2007 eläkeuudistusta – sattuneesta syystä – hyvinkin onnistuneena. Liberaalit puolestaan haluavat eläkkeestä ikärajattoman – työurien pidentäminen tähtäimessä. 60-vuotiaana voisi jäädä eläkkeelle, mikäli eläkkeen määrä ylittää perustoimeentulon. “Baukastenprinzipin” (eli rakennuspalikkaaperiaatteen) mukaan eläke koostuisi valtiollisesta eläkkeestä ja yksityisestä eläkevakuutuksesta. Digitaalisuus oli yksi keskeisistä teemoista liberaalien kampanjassa ja he ehdottavat myös digitaalisen systeemin perustamista, mista omaa eläkekertymää voisi seurata. Eläkkeen suuruudesta liberaalit eivät sano mitään.
Vihreät haluavat tarjota vähimmäiseläkkeen (Garantierente). Puolue pitää kiinni 67-vuoden minimieläkeiästä, 60 vuoden iästä alkaen osa-aikaiseksi ryhtymistä (Altersteilzeit) helpotettaisiin. Vihreät jakaisivat eläkevastuun valtiolliseen, yksityiseen ja työnantajille. Valtiollisen systeemin avulla monimutkaista yksityisten eläkevakuutusten viidakkoa yksinkertaistettaisiin. Myös Itä- ja Länsi-Saksan eläkkeiden nopeampi tasavertaistaminen on ohjelmassa.
Lopuksi
Olen ottanut tähän listaukseen mukaan nimenomaan konkreettisia ideoita ja vähemmän yleistä sananhelinää, joka kuuluu joka puolueen vaaliohjelmaan (“Pyrimme joustavoittamaan työelämää” tms.) Voitte mielellään laittaa tietoa, jos muita keskeisesti työelämään vaikuttavia vaalilupauksia/ideoita/pyrkimyksiä on julkistettu, niin lisätään listaan. Jokaista kohtaa ei ole myöskään avattu ihan täysin, eli tietysti näihin liittyy ko. puolueille erilaisia sidonnaisuuksia, esim. on erikseen määritelty, mistä raha tulee, tai ovat osa jotakin suurempaa pakettia. Ihan kaikki ei mahdu tähän juttuun. Myös käännökset on tarkoitettu vain selventäviksi.
Ja todettakoon vielä, että kirjoittaja on vihreiden jäsen, mutta sen ei ole tarkoitus värittää tätä tekstiä.
