Työsaksan ABC: K wie Kurzarbeit

Kurzarbeit-lainsäädännön (§ 96 Abs. 4 Nr. 1 SGB III) puitteissa yrityksen on mahdollista vähentää työntekijöiden säännöllistä työaikaa, kun yrityksessä on (yllättäen) merkittävästi tavallista vähemmän työtä. Kurzarbeit-järjestelmässä työntekijä tekee -yleensä irtisanomisen sijasta –  lyhyempää työpäivää ja hänelle maksetaan pienempää palkkaa. Kurzarbeit on yksi keskeinen osa nk. “Saksan mallia”, jolla maan talous on saatu nousuun ja työttömyys laskuun.

Työajan lyhennystä voidaan soveltaa kaikkiin tai vain osaan yhtiön työntekijöistä. Ne, joita säädös koskee, työskentelevät vähemmän tai eivät lainkaan lyhyen ajan ja saavat vastaavasti vähemmän palkkaa.

Kurzarbeit on tehokas säästökeino yrityksille esim. tilanteessa, jossa suuri kauppa peruuntuu. Lisäksi työnantajat saavat verohelpotuksia.

Kurzarbeitergeld – korvaus ansionmenetyksestä

Yrityksen pitää anoa Kurzarbeit-menettelyä ja siihen liittyvää korvausta paikallisen työvoimatoimiston kautta ja ehdot säädöksen soveltamista varten ovat tiukat. Tavallisissa kausiluontoisissa vaihteluissa Kurzarbeitin ehdot eivät aina täyty.

Lyhennetyn työajan aikoina korvausta (Kurzarbeitergeld) voidaan myöntää kolmeen tarkoitukseen:

• Konjunkturelles Kurzarbeitergeld – kun työnantaja ei pysty tarjoamaan työtä lyhytaikaisesti, esim. menettäessään suuren asiakkaan.

• Saison-Kurzarbeitergeld (aikaisemmin: Schlechtwettergeld) on korvaus kausityötä tekeville, esim. rakennusalan työntekijöille.

• Transferkurzarbeitergeld on suunnattu työntekijöille, jotka ovat menettäneet tai menettämässä työnsä kokonaan yrityksen uudelleenorganisoinnin seurauksena. Se mahdollistaa keskittymisen uuden työn etsintään.

Myös työntekijä hakee tukea työvoimatoimiston kautta. Valtio maksaa työpäivän lyhennyksestä koituvasta ansionmenetyksestä tällä tavoin noin kaksi kolmasosaa takaisin. (67% lapsiperheille ja 60% muille). Maksua jatketaan yleensä korkeintaan 6 kk, mutta poikkeustapauksissa jopa 24 kk:n ajan.