Lauran lopputyö syntyi Stuttgartissa

Laura Vahtera opiskelee liiketaloutta Laurea ammattikorkeakoulussa Vantaalla. Hän teki lopputyönsä ”Etätyöntekijän työhyvinvointi” pienessä, saksalaisessa yrityksessä Aquapura Systems GmbH, joka sijaitsee Stuttgartin liepeillä Herrenbergissä. Saksaan Laura oli lähtenyt lukuvuodeksi opiskelijavaihtoon syksyllä 2016 opiskeltuaan vain vuoden. Elokuussa 2017 hän aloitti opintoihin pakollisena kuuluvan harjoittelun vaihtoyliopistonsa DHBW Stuttgartin kansainvälisessä toimistossa. Hän valmistuu tänä kesänä. Kyselin Lauralta, miten lopputyö syntyi.

Yleistä lopputyön tekemisestä löytyy täältä.

Miten lopputyön aihe konkretisoitui?

Olin pari kuukautta töissä firmassa, johon tein opinnäytetyöni ja minulle oli jo tarjottu mahdollisuutta tehdä opinnäytetyö heille. Tutustuttuani yritykseen ja sen ilmapiiriin huomasin muutaman asian, joita voisi kehittää. Minulle annettiin opinnäytetyön suhteen hyvin vapaat kädet ja tein ehdotuksen aiheesta yrityksen johtajalle. Hän piti aiheesta ja koki sen olevan tarpeellinen yritykselle. Olen kiinnostunut henkilöstöhallinnosta, joten sain tehtyä opinnäytetyöni sen alle, joka motivoi kovasti. En usko aiheen valinnan olevan isommissa yrityksissä näin vapaata, kuin omalla kohdallani oli.

Miten yhteistyö Suomen ja Saksan välillä toimii?

Työnantajan ja yliopiston välillä ei ollut kontaktia, hoidin asiat molempiin suuntiin itse. Aluksi solmittiin sopimus työnantajan ja minun ja koulun välillä. Paperit olivat tietysti suomeksi, joten käänsin ne. On kuitenkin huomattava, että yritys on hyvin pieni. Voisin kuvitella, että esimerkiksi Daimler voisi olla yliopistoon enemmän yhteydessä. Kouluni Suomessa tuki tavoitteitani ja opettajat auttoivat järjestämään asiat niin, että pystyin jäämään pidemmäksi aikaa.

Haasteita oli kuitenkin myös. Kirjoitin opinnäytetyön suomeksi ja se julkaistiin Suomessa. Halusin tekemäni tutkimuksen olevan sellainen, että sen tuloksia voidaan hyödyntää myös saksalaisessa yrityksessä, joten en voinut kirjoittaa opinnäytetyötä täysin suomalaisesta näkökulmasta. Oli siis tärkeää perehtyä siihen, miten opinnäytetyöhön liittyvät käsitteet ja aiheet (Etätyö ja työhyvinvointi) on määritelty Saksassa. En voi esimerkiksi kirjoittaa siitä, miten Suomen kaltainen työterveyshuolto puuttuu ja kuinka se vaikuttaa työhyvinvointiin, kun Saksassa asia on järjestetty eri tavalla, kuin Suomessa. Myös työhyvinvoinnin rooli tuntui olevan hyvin erilainen, kuin Suomessa on totuttu. Kulttuurin tunteminen etukäteen helpottaa erityisesti aiheissa, joissa on kyse ihmisistä ja tuo myös uskottavuutta opinnäytetyölle.

Tein lopuksi opinnäytetyöstäni yritykselle käännöksen, jossa selitin lyhyesti tärkeimmät asiat englanniksi, sekä esittelen lopulliset tulokset.

Mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmasi ja luuletko, että kokemus avaa sinulle ovia Saksassa?

Valmistun tänä kesänä ja olen jäämässä Saksaan asumaan vielä joksikin aikaa. Haluan etsiä täältä töitä, mieluiten henkilöstöhallinnon parista. Toivon, että kokemus saksalaisesta yrityksestä avaa ovia ja toivon myös, että opinnäytetyön aihe avaisi ovia erityisesti henkilöstöhallinnon parissa. Jossain vaiheessa haluaisin tehdä vielä maisterin tutkinnon. Saksan kokemusteni jälkeen olen vielä enemmän kiinnostunut työskentelemään kansainvälisten asioiden parissa.

Millaisia neuvoja annat opiskelijoille, jotka harkitsevat gradun tai lopputyön tekemistä Saksassa?

Neuvoisin olemaan aktiivinen ja hyödyntämään mahdollisia yhteyksiä. Yhteyksien kautta sain myös oman paikkani, tosin monen sattuman kautta. Yliopistoilla Suomessakin saattaa olla yhteyksiä kouluihin tai yrityksiin, jotka tarjoavat lopputyöpaikkoja. Minulle annettiin vapaat kädet opinnäytetyön kanssa, mutta tiedän monia saksalaisia opiskelijoita, joiden opinnäytetöiden aiheet olivat erittäin tarkkaan rajattuja yrityksen puolelta. Tähän kannattaa varautua. Yritysten nettisivuilla tarjotaan opinnäytetyöpaikkoja, niistä on hyvä aloittaa. Itselläni ei ole tästä kokemusta, mutta monet työelämässä olevat opettajat täällä Saksassa kehottivat myös ottamaan suoraan yhteyttä yrityksissä työskenteleviin henkilöihin ja kysymään, olisiko jotain mahdollista järjestää, vaikka ne eivät yrityksen nettisivuilla olisikaan.

Monelle täällä tulee Suomesta mieleen ensimmäisenä kylmä sää sekä loistava koulutus. Tämä on jokaiselle suomalaiselle opiskelijalle vahvuus, joka kannattaa mainita.