Jutun kirjoittaja on Ranskassa asuva suomalainen hoitovapaalla oleva freelancer, joka työskentelee kääntäjänä ja asiakapalvelussa. Omassa blogissaan Rajalla – elämää Ranskan Elsassissa hän kirjoittaa juttuja arkielämästä Ranskan Elsassissa, Saksan ja Ranskan rajalta.
Kiinnostukseni Saksaa kohtaan heräsi opiskeluvuosinani. Opiskelin hallintotieteitä ja tein saksan ja ranskan ylimääräisiä kieliopintoja. Yliopisto-opintojen aikana minulle tarjoutui mahdollisuus käydä kolmeen otteeseen Saksassa; olin vuoden yliopistovaihdossa, yhden kesän stipendillä opiskelemassa saksan kieltä sekä yhden syksyn harjoittelussa saksalaisella yliopistolla. Vuonna 2005 saatuani yliopisto-opinnot valmiiksi muutin Saksaan vakituisesti. Katselin mahdollisia työpaikkoja Saksassa jo opintojeni loppupuolella, mutta hakemuksia aloin lähettää vasta valmistumisen jälkeen.
Vuokratyön kautta vakituiseksi
Kuulin jo ennen muuttoa, että helpoin tapa päästä töihin Saksassa on vuokratyöfirmojen kautta. Saksaan saavuttuani hainkin pääasiassa vuokratyötä. Monet suuret yritykset testaavat erilaisia työntekijöitä vuokrauksen kautta, tai hakevat työvoimaa lyhyempikestoiseen tarpeeseen, kuten kausityöhön. Näin työntekijään ei tarvitse sitoutua sen suuremmin ja työntekijän vaihto sujuu tarvittaessa helpommin ja nopeammin. Työntekijän kannalta tämä voi tuntua epäreilulta, mutta jos työnsä hoitaa tunnollisesti, on myös jatko todennäköinen. Palkka saattaa olla vuokratyössä jonkin verran matalampi, kuin suorassa työsuhteessa yritykseen. Toisaalta hetken “kituuttelu” voi tuottaa piankin vakituisen työpaikan.
Vuokratyö on joustava ratkaisu myös työntekijälle ja se tarjoaa mahdollisuuden tutustua erilaisiin työpaikkoihin ilman sen suurempia sitoumuksia. Vuokratyöläisenä saa myös hyvää kokemusta paikkakunnan työpaikoista ja työ
kulttuurista. Järjestely sopi itselleni mainiosti, olinhan uusi Saksassa ja Saksan työmarkkinoilla. En halunnut asettaa työlle liian suuria sisällöllisiä vaatimuksia heti työuran alussa, koska myös kielen oppiminen vei aikaa – perusteet toki olivat jo hallinnassa.
Ensin olin töissä autotehtaalla. Tiimimme vastasi autotehtaalla käytössä olleiden autojen (työsuhdeautot, testiautot) myymisestä suuriin autoliikkeisiin kaikkialle Saksassa. Tein myyntiä ja vastuullani oli autojen papereiden hallinta ja luovutus autoliikkeille. Tykkäsin työstäni kovasti, se oli hyvin vaihtelevaa, mutta myös stressaavaa, koska myyntitavoitteita nostettiin jatkuvasti. Muutaman työvuoden jälkeen vaihdoin kuitenkin työpaikkaa, koska mieheni työtehtävät siirtyivät kauemmaksi.
Toiseen vakipaikkaani elintarvikealalla pääsin myös vuokratyöfirman kautta. Olin tässä toisessa työpaikassa ostoassistenttina ja harjoittelin samalla ostajan tehtäviä tulevaisuutta silmällä pitäen. Teimme suuria monen yrityksen yhteisostoja, jolloin saimme neuvoteltua paremmat hinnat ja sopimukset. Työ oli antoisaa ja olin tyytyväinen, että sain opetella ostajan roolia. Tein myös monenlaisia assistentin töitä ja hoidin vuosittaista hyvityslaskutusta. Kumpikaan työpaikka ei vastannut koulutustani juurikaan, mutta kyllä opinnoista silti hyötyä oli.
Molemmissa työpaikoissa oli 40 tunnin työviikko ja ylitöitä tehtiin myös ahkerasti. Osa ylitöistä pidettiin sitten vapaana ja osa maksettiin rahana. Koin, että en ollut vuokratyöläisenä eriarvoisessa asemassa kuin tiimin muut jäsenet. Molemmat osapuolet tähtäsivät työpaikan vakinaistamiseen. Työantaja ei mielellään kuluta varoja monen työntekijän kouluttamiseen samaan tehtävään, aika on rahaa. Totta kai vuokratyöläisenä piti “näyttää” useamman kuukauden ajan, että pystyy töihin ja tämä lisää painetta. Suomalaisena Saksassa on kuitenkin mielestäni helppo työskennellä, suurta “asennetta” ei ole puolin eikä toisin.
Uusi suunta äitiyslomalta
Olin lopulta Saksassa töissä seitsemisen vuotta, josta vuoden verran äitiyslomalla. Äitiysloman päätyttyä en palannut enää vakituiseen työpaikkaani vaan hakeuduin freelanceriksi. Äitiysloman lopulla en myöskään enää asunut Saksassa, vaan naapurimaassa Ranskassa. Saksan äitiysraha maksettiin kuitenkin 12 kuukauden ajan, eikä muutto Ranskaan, toiseen EU-maahan, vaikuttanut siihen. Työsopimukseni oli myös voimassa muutostamme huolimatta. Hieman ennen virallisen äitiysloman loppua kävimme työnantajani kanssa keskustelun jatkosta ja koska freelance-sopimus heidän kanssaan ei välimatkasta johtuen ollut mahdollinen, päätimme yhdessä että irtisanoudun työpaikastani.
Äitiysloman päätteeksi aloin etsiä freelancer-pohjaista – tai etätyöpaikkaa Saksasta. Tarjolla oli yllätyksekseni paljon vaihtoehtoja ja hyvin erilaisia työnkuvia. Päätin hakea paria paikkaa, jossa suomen kielen hallinta oli avainasemassa. Onnekseni se toimi! Haastattelut hoidettiin kätevästi puhelimitse saksan kielellä ja työ alkoi pienen koulutuksen jälkeen. Työssä teen saksa-suomi käännöstöitä eräälle Saksassa toimivalle yritykselle. Työnantajallani on laaja verkkokauppa ja suomalaiset ovat heidän avainasiakkaitaan. Tuotteita tulee jatkuvasti lisää, joten kääntämiselle on jatkuvasti tarvetta. Tämän lisäksi olen tehnyt asiakaspalvelua toiselle saksalaiselle yritykselle, tässä työssä kielinä ovat suomi, englanti, ruotsi ja saksa. Työtehtäväni eivät siis vastaa varsinaista pohjakoulutustani juuri millään tavalla, mutta tämä ei onneksi ole ongelma itselleni eikä työnantajalle. Pääasia, että hoitaa työnsä ajallaan ja kommunikointi saksalaisen yrittäjän kanssa pelaa säännöllisesti.
Mietteitä saksalaisesta työkulttuurista
Saksalaiset ovat mielestäni hyvin avoin kansa työpaikkojen suhteen. He ottavat ulkomaalaisia mielellään töihin. Heille on tärkeää, että työntekijä hoitaa työnsä tosissaan ja on huolellinen. Puolitiehen työt jättävä työntekijä, oli sitten mistä maasta tahansa, voi saada kenkää hyvinkin nopeasti tässä germaanisessa työkulttuurissa. Kielen hallinta on hyvin tärkeää, se on kaiken A ja O! Missään nimessä ei kannata lähteä saksalaisille työmarkkinoille asenteella “en halua oppia kieltä” tai “saksalaisten on parasta puhua englantia”. Kieltä ei kuitenkaan tarvitse osata täydellisesti saadakseen työpaikan Saksasta. Avoin suhtautuminen kielen oppimiseen vie jo pitkälle ja työympäristössä oppii koko ajan lisää!
