Ulkomaalainen nimi voi olla hidaste, tai jopa este työnhaussa. Tagesspiegel-lehti kertoi artikkelissaan 16.1.2020 työnhakijan saamasta palautteesta työhakemukseensa. Lyhyessä sähköpostiviestissä luki ”bitte keine Araber.” Nuori, Saksassa syntynyt mies oli hakenut harjoittelupaikkaa arkkitehtuuritoimisto GKK Architektur und Städtebau:n Berliinin toimistosta, joka mainostaa nettisivuillaan kansainvälistä tiimiään mm. 30 eri maan lipun avulla.
Työnhakijan ei ollut tietenkään tarkoitus saada tätä meiliä. Kyse oli sisäiseksi tarkoitetusta viestistä, joka vahingossa päätyi työnhakijan käsiin. Se ei kuitenkaan lievennä viestin sanomaa: “arabitaustainen” harjoittelija ei ole haluttu ko. työpaikkaan.
Integraatio kirjoitetaan Saksassa isolla ja suurin osa saksalaisfirmoissa sanoutuu tavalla tai toisella irti syrjinnästä. Todellisuudessa työnhakijan alkuperä tai oletettu alkuperä ovat usein tärkeitä. Monet eivät edes ymmärrä syrjivänsä sivuttaessaan tietyt työnhakijat pelkän nimen perusteella.
Berliinin Senaatin koulutus-, nuoriso- ja perheosaston syrjinnänvastainen virkamies Dervis Hizarci kommentoi Tagesspiegelin haastattelussa arkkitehtitoimiston hylkäämissähköpostia: ”Tämä osoittaa rasismin ruma kasvot ja mitä rasismi tarkoittaa konkreettisesti: ei työtä, ei asuntoa, huonoja arvosanoja. Rasismi vaikuttaa ihmisten arkeen.”
Koskeeko tämä asia meitä suomalaisia?
Kyllä koskee. Kieltämättä suomalaisilla on hyvä maine Saksassa, enkä ihmettelisi, jos suomalaistaustaista toisinaan jopa suosittaisiin ja kutsuttaisiin työhaastatteluun silkasta mielenkiinnosta.
Liittovaltion syrjinnänvastaisen viraston (Antidiskriminierungsstelle) tiedot kuitenkin osoittavat, että myös syrjintää esiintyy toistuvasti. Viranomainen tarjoaa verkkosivustollaan perustiedot nimisyrjinnästä. Haastatteluun kutsumisen mahdollisuudet ovat jopa 24 prosenttia pienemmät ihmisillä, joilla on ulkomaalainen nimi, sanotaan. Luultavasti tähän vaikuttaa myös, minkä maalaiselta nimi kuulostaa.
Syrjintä työpaikoilla ei välttämättä koske vain työn hakemista. Se voi koskea myös ylennystä, valitsemista tiettyihin luottamustehtäviin tai palkkatasoa. Syrjintä voi olla työpaikan kulttuuriin nivoutunutta tai yksittäisten henkilöiden tietoisesti tai ei-tietoisesti harjoittamaa lasikaton luomista sukupuolen, kansallisuuden tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella.
Lisää työnhakuvinkkejä löydät tämän blogin e-kirjoista.
Ulkomaalainen nimi työnhaussa – miten selvitän, onko minua syrjitty?
Useimmiten työhön valitaan se hakija, joka oletettavasti pystyy täyttämään keskeiset työtehtävät hyvin, kansallisuudesta riippumatta. Kun ulkomaalainen ei saa haettua työpaikkaa, ei siis läheskään aina ole kyse ole syrjinnästä. Jos vaikkapa äidinkielentasoinen oikeinkirjoitustaito on keskeinen työn suorittamisen kannalta, on selvää, että saksalaisella on paremmat mahdollisuudet saada työ.
Tagespiegelin haastattelema virkamies Hizarci suosittelee, että on erityisen tärkeää suorittaa työhakemusprosessit mahdollisimman nimettömästi, ilman nimiä, ilman kuvia. Anonymisoitu hakemusprosessi tekeekin tuloaan myös Saksaan ja pilottiprojektit ovat osoittaneet hyviä tuloksia. Silti myöskään ”anonyymi” hakumenetelmä ei ole ongelmaton – eikä edes ihan anonyymi.
Työelämässä toimiminen ulkomailla ei ole aina helppoa. Syrjintätapauksia on usein vaikea näyttää toteen. Jos epäilet tulleesi syrjityksi vaikkapa ulkomaalaisen nimen takia, löydät täältä ohjeet miten toimia (saksaksi): https://www.antidiskriminierungsstelle.de/DE/Beratung/Anwendungsbereiche/anwendungsbereiche_node.html
Syrjintää ei tule hyväksyä, mutta ajatukseen syrjinnästä ei kannata missään tapauksessa myöskään jäädä rypemään. Paras tapa pärjätä hankalissa tilanteissa on opetella toimimaan paikallisilla säännöillä – myös niillä kirjoittamattomilla. Aloita vaikka työhakemuksen optimoinnista.
