Wolfsburg / Berliini, Saksa
tyosaksassa@gmail.com

Suomi ja Saksa – TOP 5 kulttuurierot työelämässä

Työpaikoista, työelämästä ja saksalaisesta kulttuurista

Suomi ja Saksa - kulttuurierot työelämässä

Suomi ja Saksa – vaikka olemme kovin samanlaisia, kulttuurierot työelämässä näkyvät ja kuuluvat. Viime viikonloppuna kerroin Saksan työelämästä ulkosuomalaisten naisten verkostoitumistapahtumassa, joka kokosi noin 90 naista Frankfurtiin. Tykkään puhua Saksan työelämästä suomalaisyleisön edessä, koska se kiteyttää aina uudestaan tämän blogin perusajatusta: vertaistukea ja kokemusten jakamista. Erityisen antoisaa on ajatusten vaihtaminen muiden kanssa.

Nostin esityksessäni esiin näkyvimpiä saksalaisen ja suomalaisen työelämän kulttuurieroja. Esitys otettiin hyvin vastaan, vaikka nostin tarkoituksella lentokorkeutta yli tavanomaisen ”suomalaiset ei teitittele – saksalaiset teitittelee”- luetteloinnin ja koitin päästä erojen juurille.

Lisäksi Frankfurtin hienoimpaan antiin kuului osaltani se, että niin moni kertoi lukeneensa blogiani ja myös pitäneensä siitä. Kiitos teille kaikille, jotka kerroitte siitä, se kannustaa ja motivoi jatkamaan blogin parissa. Nyt mulla olisikin pieni pyyntö kaikille teille lukijoille! Jos tykkäätte blogistani tai teillä on jotain (mielellään hyvää) sanottavaa esityksestäni, käykää jättämässä arvostelu blogini FB-sivulle.  Tämä auttaisi minua tuoreena yrittäjänä eteenpäin.

FWW verkostoitumispäivä Frankfurtissa

FWW verkostoitumispäivänä  Frankfurtissa tunteet olivat pinnassa niin yleisöllä kuin esiintyjillä.

Jos haluatte lukea lisää Frankfurtin tapahtumasta, vilkaiskaapa näitä:

FWW Blogi: Seminaripäivä, joka ylitti odotukset

Suomalainen im Allgäu: ULKOSUOMALAISNAISTEN TAPAAMINEN

Ode Kyytönen: Finnish women in Frankfurt (in English)

Finnish Women Worldwide kuvagalleria

Tässä tulee siis kevytyhteenveto esitykseni ensimmäisestä puolikkaasta. Mitkä ovat suurimmat erot suomalaisessa ja saksalaisessa työelämässä?

 

Suomi ja Saksa – kulttuurierot työelämässä

1. Työelämän perusarvot

Oletteko nähneet Saksassa työpaikkailmoituksen, jossa etsitään sitä kuuluisaa ”Hyvää tyyppiä”? No ette varmaan. Saksassa kun ei etsitä hyvää tyyppiä, vaan mennään kompetenssi edellä.

Suomalainen työkulttuuri on feminiininen – arvostamme ihmisten välisiä suhteita ja hyvää ilmapiiriä. Töitä tehdään ”rauhassa” ja kynä tippuu kädestä kello 16. Kärsivällisyys ja (saksalaisesta näkökulmasta) jopa keskinkertaisuus leimaa tekemistämme. Olemme yleensä auttavaisia uusille kollegoille ja vaatimattomia, mitä työmme tuloksiin tulee.

Saksalainen työkulttuuri on maskuliininen – Saksassa arvostetaan asiallisuutta (Professionalität), hyviä tuloksia (Leistung), ahkeruutta, tarkkuutta,  oman alan osaamista ja suvereenia esiintymistä. Työntekijän pitää olla ”belastbar” (kuormitettava) ja pyrkiä huippusuorituksiin. (Hofsteden kulttuuriulottuvuudet)

Nämä työelämän perusarvot vaikuttavat kaikkeen. Esimerkiksi työnhaussa Saksassa kannattaa keskittyä siihen mitä osaa ja mitä tuloksia on saavuttanut. Samanlaiset arvot ovat ankkuroituneet myös muualle saksalaiseen yhteiskuntaan. Esimerkiksi koulussa Saksassa mennään yleisesti ”nopeimman mukaan” ja lapset erotellaan hyvin nuorena tasoryhmiin. Perinteinen kilpailuyhteiskunta katsoo kuitenkin ylös Pohjolaan sekä peruskoulun että työelämän kehittämisen suhteen.

Kirjoittamiani E-kirjoja saksankielisen työhakemuksen kirjoittamisesta.

Voimme opettaa saksalaisille paljon kollegan tukemisesta ja yhteishengen merkityksestä – he meille asioiden loppuun viemisessä, esiintymisessä ja argumentoinnissa.

2. Byrokratia

Työelämän kulttuurierot

Saksalaisten tapa kirjata kaikki ylös ja leimata, voi ajaa suomalaisen hulluuden partaalle.

Meistä suomalaisista voi tuntua, että saksalaiset rakastavat byrokratiaa. No eivät he sitä rakasta, mutta he tarvitsevat sitä säilyttääkseen kontrollin tunteen. Saksalainen työ-, vuokra- tai kauppasopimus ylittää pituudessaan suomalaisen moninkertaisesti. Suomessa itsestäänselvyyksinä (”sopimattakin selvää”) pidetyt asiat on kirjattu kaikki ylös.

Ominaisuuden juurisyy lienee siinä, että Saksa on hyvin asiakeskeinen kulttuuri. (Edwart T. Hall) Me suomalaiset puolestaan olemme -ainakin tiedonkulun suhteen- suhdekeskeisempiä.

Saksalaiset suhtautuvat siis tietoon eri tavalla kuin me. Tieto on heille jotain, mikä on muuttumatonta, avointa ja siihen on pääsy jokaisella – siinä on paljon yksityiskohtia ja sitä voidaan täydentää tarpeen mukaan. Tieto ei ole varmaa, ennen kuin se on kirjattu ylös ja varmistettu allekirjoituksella tai leimalla. Tosin ominaisuus näkyy myös suullisissa tilanteissa. Esimerkiksi kokouksissa kaikkien tulee päästä ääneen, pukea jaettu (suomalaisittain itsestään selvä) tieto sanoiksi ja lopuksi kaikesta sanotusta tehdään protokolla. Ohjeita noudatetaan yleensä sanatarkasti. Tästä syntyy myös mielikuvamme siitä, että saksalaiset ovat sääntöuskollisia ja heidän käytöksensä usein vähän jäykkää.

Suomalaisille tieto on tilanteeseen sidonnaista ja suhteellista, Henkilökohtaiset kontaktit, mielipiteen vaihto, sama tausta ja epävirallinen viestintä (esim. kollegojen kesken) on suomalaisille tärkeämpää kuin saksalaisille. Suomalaisten ei myöskään tarvitse puhua niin paljon, koska meillä yhteisymmärrys ja tilannetaju korvaavat puolet puheesta.

 

3. Työelämän ja yksityiselämän erottaminen

Kahvitauolla suomalaiset istuvat pomosta hanslankariin rinta rinnan ja vaihtavat kuulumisia. Miten meni viikonloppu? Jäikö teidän Jaska taas luokalleen? Miten Teijan psykoterapia etenee ja onko Tepon mökkilaituri jo valmis?

Saksassa yksityiselämän käänteet ja varsinkin kolhut säästetään kollegoiden korvilta. Työelämän keskusteluissa pysytellään usein yleisellä ja ammatillisella tasolla, jota me suomalaiset hallitsemme huonosti. Meille jokainen kiva tyyppi on potentiaalinen kaveri, jolle voimme kertoa huoletta jotain myös itsestämme.

Teitittely on saksalaisen työelämän tapa, joka alleviivaa työminää. Teititellen toinen on helppo pitää käsivarren mitan päässä ja olla samalla kohtelias.

Henkilön persoona ja työminä voivat erota toisistaan suuresti. Meistä suomalaisista tuntuu usein, että saksalaisilla on ”terävät kyynärpäät”. Asia ei välttämättä ole niin, mutta asiallinen työminä mahdollistaa erilaisen käytöksen: Tiukan kritiikin antamisen ja vastaanottamisen sekä kilpailuhenkisen työelämän lainalaisuuksiin sopeutumisen

Asialla on hyviäkin puolia. Saksalaiset eivät esimerkiksi harrasta henkilökohtaista loukkaantumista työelämässä juuri ollenkaan. Vaikka et pidä toisesta, voit työskennellä hänen kanssaan menestyksekkäästi, kun käytössä on asiakeskeinen työminä. Myös juoruilu jää vähemmälle.

 

 4. Huumori

Huumori työelämässä Saksassa

Samu Haber on hyvä esimerkki räväkästä suomalaisesta huumorista – ja jollain kumman ilmeellä hän laittoi homman toimimaan myös Saksassa.

Me suomalaiset pidämme saksalaisia usein vähän huumorintajuttomina ja yksioikoisina. Asia ei todellakaan ole niin. Saksalaiset rakastavat älykästä huumoria siinä missä suomalaisetkin. Huumori vain on hiukan erilaista. Saksassa huumori on ankkuroitunut enemmän sanoihin (ja kuviin). Huumori säästetään myös usein yksityiselämään, joten työelämän tilanteissa vitsejä ei välttämättä ymmärretä vitseinä, koska kukaan ei odota vitsailua.

Suomessa yhteisöllinen ajattelutapa (ks. Kohta 2) mahdollistaa sitaatit, kaksoismerkitykset ja anekdootit. Rakastamme sarkasmia, ironiaa ja tilannekomiikkaa. Saksassa viittauksia ja kaksoismerkityksiä vältellään, sanoihin orientoituneilla saksalaisilla ei välttämättä riitä ymmärrystä ”rivien väleille”.

HUOM! VAARA! Huumorin vaarallisin laji Saksalaisessa työelämässä on itseironia. Itseironian kautta et näyttäydy Suomen tapaan itseään reflektoivana ja hauskasti alttiiksi laittavana heittäytyjänä. Sen sijaan -kun vitsiosuuden lentokorkeus menee ohi- saatat näyttäytyä vähän säälittävänä. (”Eikö tämä nyt tätäkään hallitse… ja vielä kertoo siitä ääneen!”) Saksalaisten vitsit tai hauskat jutut eivät koskaan kohdistu heihin itseensä. Älä siis kokeile itseironiaa töissä.

 

5. Johtamiskulttuuri

Saksalaiset yritykset ovat perinteisesti hierarkkisia ja organisaatiomalli on pystysuora. Tasoja on useita, mutta valta keskittyy pienelle ryhmälle organisaation huipulla. Organisaation ja yksilöiden roolit ja niiden väliset suhteet sekä tehtävät, tehtävänkuvaukset ja käyttäytymismallit on tarkoin määritetty suoritusta varten.

Johtajan työnkuvaan kuuluu johtaa alaisiaan ja tätä roolia saksalainen johtaja toteuttaa aktiivisesti. Tähän kuvaan kuuluu esimerkiksi väliaikatulosten kysely ja tarkistaminen, aktiivinen puuttuminen, jos tilanteet etenevät ”väärään suuntaan” sekä kritiikki ja ohjaaminen.

Suomalainen voi kokea, että johtaja puuttuu pikkuasioihin ja ”kyttää”. Tästä ei kuitenkaan ole kyse. Saksassa myös alaiset odottavat esimieheltä aktiivista otetta johtamiseen. Suomalaistyylinen johtaja saatetaan kokea lepsuksi ja innottomaksi. Eikö sitä edes kiinnosta, mitä me teemme?

 

Miksi puhun Suomen ja Saksan kulttuurieroista?

Finnish Women Worldwide

Vieraaseen kulttuuriin sopeutuminen ei aina ole helppoa! Finnish Women Worldwide tuo yhteen suomalaisnaisia ja kannustaa puhumaan kulttuurieroista. (Kuva: Ode Kyytsönen, Frankfurt 7.3.2020)

Itselleni tärkeimpiä aspekteja kulttuurien erilaisuuden käsittelyssä on positiivinen kulma: Kumpikaan kulttuuri ole lähtökohtaisesti huonompi kuin toinen. Vieras työkulttuuri voi olla täynnä haasteita, mutta on tärkeä kääntää ennakkoluulot tiedoksi ja ylittää kulttuurierojen muurit ensin omissa ajatuksissa ja sitten käytännössä. Kärjistyksiä on vaikea välttää näistä puhuessa.

Toinen tärkeä näkökulma, jota aina jaksan korostaa, on se, ettei ole mitään ”yhtä Saksaa”. Saksassa on erilaisia firmoja perheyrityksistä kansainvälisiin suurkonserneihin ja start-uppeihin, joissa on hyvin erilaiset yrityskulttuurit. 80 miljoonan asukkaan maassa myös sijainti Itä- ja Länsi tai Pohjois- ja Etelä-Saksassa voi vaikuttaa yrityskulttuuriin ja tapoihin. Lisäksi pitää muistaa, että myös persoona vaikuttaa käytökseemme. Emme itsekään halua olla ”se suomalainen”, kun viitataan kulttuurisiin stereotypioihin.

Välillä on tietenkin ihanan vapauttavaa päästä avautumaan: Vaihtaa kokemuksia ja sanoa kerrankin ääneen, että ”Miks tää aina menee näin Saksassa ja mua tämä ainakin ****ttaa.” Sen jälkeen jaksaa olla taas optimistisempi.

Jos tarvitset puhujaa yrityksesi tai yhteisösi tilaisuuteen, ota yhteyttä!

 

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: