Wolfsburg / Berliini, Saksa
tyosaksassa@gmail.com

Koronavirus saksalaisissa yrityksissä

Koronavirus saksalaisissa yrityksissä

Koronavirus saksalaisilla työpaikoilla

Kaikki tapahtui nopeasti, kun koronaviruksen uhka saapui saksalaisyrityksiin. Ensin tulivat laput työpaikan ovissa käsienpesusta, käsidesipullot ja emailit hygieenisistä tavoista tervehtiä. Sitten tilattiin pikapikaa lisää laptoppeja ja varustettiin niitä täyttämään tietosuojamääräykset. Pian sanottiin, että työt voi tai tulee hoitaa kotoa käsin. Suomalaisten kertomukset saksalaisilta työpaikoilta noudattelevat samaa kaavaa: Koronavirus (COVID-19) yllätti paitsi ihmiset, myös saksalaisyritykset.

Keräsin tähän blogijuttuun suomalaisten kokemuksia saksalaisilta työpaikoilta.

Hygieniasähläystä ja odottamattomia tilanteita

Miten turvata samalla työntekijöiden turvallisuus ja yrityksen jatko ennenkokemattomassa tilanteessa?  Työnantajien reagointiaika jäi lyhyeksi. Yleensä kaikki sujui kuitenkin hyvässä ymmärryksessä ja järjestyksessä, vaikka tilanteen vakavuus selvisi osalle ihmisistä hitaasti. Huolta herättivät myös pikkuasiat, kuten käsidesin, hengityssuojien ja tietenkin vessapaperin loppuminen kaupoista melko pian.

Tiedotus yrityksissä sujui pääosin mallikkaasti ja osassa yrityksistä perustettiin myös korona-infosivuja. Jossain tapauksissa meni överiksikin: Eurooppalainen tietosuojalaki pääsi unohtumaan ainakin silloin, kun yskäisten henkilöiden nimiä mainittiin kaikille työntekijöille menneissä tiedotussähköposteissa.

Monissa yrityksissa hygienia-asioita ehdittiin ajatella ydinliiketoiminnan kannalta, esimerkiksi kokoukset ja asiakastapaamiset kiellettiin melko pian, mutta olennaisia asioita saattoi jäädä myös huomiotta. Bayerin Burghausenissa työskentelevä Anna ihmetteli menoa työpaikkaruokalassa:

Meillä kiellettiin yli 40 hengen kokoukset, mutta samalla työpaikkaruokala, jossa on pari tuhatta kävijää päivässä, jatkoi toimintaansa normaalisti mm. itsepalvelusalaattibaareineen. Ainoastaan käsidesiä oli tarjolla, mutta en nähnyt että sitä lisäkseni olisi kukaan käyttänyt. Lopetin tosin kanttiinissa käynnin melko pian, ehkä käsidesin käyttö trendannut vasta myöhemmin siellä. Vasta viime viikon alussa salaattibaari meni kiinni, ja koko ruokala suljettiin päivää myöhemmin.

Jotkut yritykset ottivat vastuuta työntekijöistä myös tavanomaisten etätyömahdollisuuksien takaamisen lisäksi, esimerkiksi maksamalla työntekijöiden paluun lomamatkalta tai järjestämällä lastenhoitoratkaisuja päiväkotien ja koulujen sulkeutuessa.

Homeoffice ja digitalisaation haasteet

Perustyöskentely kotoa käsin ei vaikuta olevan ongelma saksalaisyrityksissä. Nekin yritykset, jotka eivät ole ennen tarjonneet homeoffice-mahdollisuutta työntekijöilleen, onnistuvan useimmiten yhteyksien digitalisoimisessa kiitettävästi. Pienet häiriöt kuulunevat asiaan: Mitään uutta ei synny päivässä.

Kun ajatellaan pidemmälle vietyjä sovelluksia, tulevat usein digitalisaation (vai pitäisikö sanoa: kyvyn ajatella digitaalisesti) rajat vastaan. Sosiaalipedagogina maahanmuuttajanuorien ja -perheiden parissa toimiva Alina kertoo:

Meillä on ollut homeoffice ja muutamia nettityökaluja käytössä ennenkin, mutta uutta on saada onnistumaan koko 25-henkisen tiimin virtuaalikokoukset, opetustyö ja tapahtumien järjestäminen etänä. Niiden siirtäminen nettiin ei edes ideana ole vielä oikein lyönyt läpi. Vaikka juuri nuoret ja maahanmuuttajat ovat erittäin aktiivisia netin käyttäjiä, ei Saksassa oikein vielä ole herätty siihen, että netti ja some pitää ottaa mahdollisuutena eritoten nyt korona-aikana ja ryhtyä virtuaalisiin innovaatioihin. Seminaareja, workshoppeja ja muita vois mielestäni lähteä ihan hyvin toteuttamaan myös netissä, mutta Saksassa takkuaa digitalisaatio.

Voisi myös ajatella, että saksalainen ”aktiivisen johtamisen kulttuuri”, jossa esimies valvoo alaisten työskentelyä, asettaisi haasteita kotona työskentelylle, mutta ongelmista on kuulunut yllättävän vähän viitteitä.

Vinkkejä työntekijän oikeuksista ja mahdollisuuksista Saksassa:
DUB hält hierzu interessante Informationen für Mitarbeiter*innen bereit

Chip online: 31 ilmaista ohjelmaa, appia ja työkalua Koronakriisin selättämiseen :
31 kostenfreie Coronakrise-Goodies für Business & Privat)

IHK: Koronavirus-infoa asuinpaikan mukaan:
Bei der IHK finden Sie aktuelle Informationen speziell für Ihre Region zur Coronavirus

Saksan talousveturi törmäsi koronaan

Saksan talouselämään koronavirus vaikuttaa ennennäkemättömällä tavalla. Kustannusten odotetaan ylittävän kaikki viime vuosikymmenien talouskriiseistä tai luonnonkatastrofeista aiheutuneet kustannukset. Ifo-instituutin raportin luvut ovat kovat: Mikäli pandemian uhasta selvitään kuukauden sulkemisella ja taloudellinen toiminta elpyy nopeasti, merkitsisi se 152 miljardin euron tuotannon menettämistä kaikilla tasoilla. Jos Korona taas lukitsee ihmiset koteihinsa kolmeksi kuukaudeksi ja elpymisajan lasketaan myös kestävän kauemmin, noussevat kulut noin 729 miljardiin euroon. Taloudellisen tappion määrä (verrattuna nykyiseen 3,4 triljoonan euron talouteen) vaihtelee näin -4,3 prosentista -20,6 prosenttiin. Erityisen tärkeä on kysymys, kuka maksaa kriisin jatkokustannukset.

Lähde: Ifo-Institut: Die volkswirtschaftlichen Kosten des Corona-Shutdown für Deutschland: Eine Szenarienrechnung

Korona vaikuttaa voimakkaasti erityisesti pienyritysten, kulttuurialan työntekijöiden sekä esiintyjien toimeentuloon. Omaa yritystä Berliinissä pyörittävä Krista arvioi:

Erityisesti Berliinissä, klubikulttuurin ja freelance-elämän pääkaupungissa tämä vaikuttaa varmasti pitkään ihmisten toimeentuloon. Itse teen yrittäjänä brändäystä, tuotesuunnittelua ja graafista suunnittelua. Vaikka asiakkaat ovat eri puolilla maailmaa ja etäyhteydet pelaa, kaikki projektit ovat nyt lykätty tai peruttu kunnes tilanne rauhoittuu ja rahatilanteet paranevat. Tällaisista palveluista yritykset tinkivät ensimmäisenä ihan ymmärrettävistä syistä.

Yrityksillä on mahdollisuus hakea tukea koronaviruksen aiheuttamiin tappioihin: https://www.bmwi.de/Redaktion/DE/Dossier/coronavirus.html

Käytännön neuvoja yrittäjille:
Der BVMW erklärt Ihnen, was Sie als Unternehmer*in in Zeiten der Coronavirus-Krise wissen müssen

 

Kurzarbeit ja Lomautuksia

Koronan aikana monet saksalaisyritykset soveltavat Kurzarbeit-lainsäädäntöä (§ 96 Abs. 4 Nr. 1 SGB III), jonka puitteissa yrityksen on mahdollista vähentää työntekijöiden säännöllistä työaikaa, kun yrityksessä on (yllättäen) merkittävästi tavallista vähemmän työtä. Kurzarbeit-järjestelmässä työntekijä tekee –yleensä irtisanomisen sijasta– lyhyempää työpäivää ja hänelle maksetaan pienempää palkkaa.

Työajan lyhennystä voidaan soveltaa kaikkiin tai vain osaan yhtiön työntekijöistä. Ne, joita säädös koskee, työskentelevät vähemmän tai eivät lainkaan lyhyen ajan ja saavat vastaavasti vähemmän palkkaa. Lisäksi työnantajat saavat verohelpotuksia.

Yrityksen pitää anoa Kurzarbeit-menettelyä ja siihen liittyvää korvausta paikallisen työvoimatoimiston kautta ja ehdot säädöksen soveltamista varten ovat tiukat. Tavallisissa kausiluontoisissa vaihteluissa Kurzarbeitin ehdot eivät aina täyty.

Myös työntekijä voi hakea tukea työvoimatoimiston kautta. Valtio maksaa työpäivän lyhennyksestä koituvasta ansionmenetyksestä tällä tavoin noin kaksi kolmasosaa takaisin. (67% lapsiperheille ja 60% muille). Maksua jatketaan yleensä korkeintaan 6 kk, mutta poikkeustapauksissa jopa 24 kk:n ajan.

Lue Kurzarbeitin periaatteesta tästä blogijutusta: Työsaksan ABC: K wie Kurzarbeit

Myös uudet työntekijät, jotka eivät koeajan puitteissa nauti irtisanomissuojaa, joutuivat helposti tulilinjalle, jos yritys päättää vähentää työvoimakustannuksia. Näin kävi myös Katille, joka oli juuri aloittanut keskisuuren konsulttiyhtiön palveluksessa projektipäällikkönä:

Ensimmäinen tehtäväni oli kerätä super-trendikkäälle konsulttitalolle tietoa kuinka työtä voi tehdä etänä, kun olin ainoa jolla oli siitä vuosien kokemus. Työnantaja irtisanoi kaikki uudet työntekijät ja olin yksi näistä uusista, vielä koeajalla olevista. Irtisanomiset hoidettiin puoliksi salassa, ja osin annettiin ymmärtää, että vika olisi työntekijöissä. Sääliksi käy muita, koska moni heistä irtisanoutui vakituisista sopimuksesta saadakseen potkut aikalailla heti.

Muuttaako koronavirus saksalaista työkulttuuria?

Saksalainen media on pohtinut jonkin verran Koronan mahdollisia vaikutuksia työkulttuuriin. Onko digitatalisaatio vihdoin rantautunut Saksaan? Berliiniläinen Krista näkee asian positiivisesti:

Uskon koronan tekevän hyvää saksalaiselle työkulttuurille; etätyöskentelymahdollisuuksia, parempi luottamus työntekijöihin, uusia kommunikaatiovälineitä ja läpinäkyvyyttä päätöksentekoon. Olin töissä luovassa toimistossa, jossa kuvittelisi, että työskentelykulttuuri olisi progressiivisempi, mutta esimerkiksi etätyöskentely nähtiin usein lähinnä vapaa-aikana. Monet päivittäiset asiat Saksassa pitää perinteisesti hoitaa lippulappusin asioiden. Ei olisi kovin ennenkuulumatonta, että salijäsenyys pitäisi lopettaa kasvotusten paperisena kahden todistajan läsnäollessa ja poliisin varmentaessa henkilöllisyyden sekä asuinpaikan. Korona-aika voi lisätä halua kehittää elektronisia palveluita ja päätöksentekomenetelmiä.

 

 

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: