Wolfsburg / Berliini, Saksa
tyosaksassa@gmail.com

Haastattelu: Mikä Suomessa kiinnostaa, Inken?

Inken Paletta

Inken Paletta on vapaa toimittaja, Suomi-bloggari ja suuri Suomi-fani. Moni teistä tuntee jo hänen Finntastic-bloginsa, joka käsittelee Suomi-asiaa laidasta laitaan. Juttelin Inkenin kanssa Suomesta, suomalaisista ja tietenkin – saksalaisesta työelämästä!

Olet SUURI Suomi-fani. Kuinka löysit Suomen?

Moikka Maria – Se on todella hauska tarina. Kaikki alkoi 2000-luvun alkupuolella: rakkaus suomalaiseen metallimusiikkiin ja teini-ihastus HIM:n johtohahmoon Ville Valoon. Tuolloin ”Join me in Death” oli suuri hitti Saksassa. Myöhemmin, opiskeluaikanani, löysin YouTubesta Rauli Badding Somerjoen videon kappaleesta “Paratiisi”, jolla Ville ja Agents-yhtye esiintyivät vuonna 1999 TV-ohjelmassa “Laulava Sydän”. Kappale ja kaksi muuta Somerjoen kappaletta ”Jykevää on Rakkaus” ja ”Ikkunaprinsessa” sekä suomen kieli kiehtoivat minua. Ja niin aloin opiskella suomea ja tutkimaan suomalaista kulttuuria. Vuonna 2011 muutin hetkeksi Helsinkiin ja suoritin työharjoittelun Saksalais-Suomalaisessa kauppakamarissa. Paluuni jälkeen minulle oli selvää: Suomesta on tullut merkittävä osa elämääni ja Helsingistä on tullut toinen kotini. Uskallan jopa sanoa, että Helsingin aika herätti ”suomalaisen sieluni”. Siitä lähtien sydämeni on lyönyt suomen kieltä ympäri vuorokauden, 365 päivää vuodessa! * hymyilee *

Mitä sinua kiehtoo suomalaisessa kulttuurissa?

Inken Paletta tuntee olonsa kotoisaksi Suomessa

Inken Paletta tuntee olonsa kotoisaksi Suomessa.

Rento suhtautuminen elämään on tehnyt minuun syvän vaikutuksen. Saksalaiset ovat usein hektisiä ja aina stressaantuneita. Pidän todella paljon suomalaisesta motosta ”ei ole kiire”, ja Suomessa viettämästäni ajasta lähtien olen aina yrittänyt sisällyttää ripauksen suomalaista rauhaa arkeeni Saksassa.

Upeaa on myös luonnon läheisyys ja jokamiehenoikeudet. On vaikuttavaa, kuinka paljon tietoa suomalaisilla on luonnosta, marjoista, sienistä, yrteistä tai luonnonvaraisista kasveista ja että ruoanlaitossa halutaan käyttää luonnollisia ainesosia. Uskon, että tämän vahvan yhteyden kautta luonto pysyy kaikkialla Suomessa puhtaampana, koska jokaiselle on itsestään selvää esimerkiksi ottaa omat jätteensä mukaan luonnosta. Valitettavasti Saksassa toimitaan usein toisin.

Lyhyesti sanottuna pidän suomalaisesta suhtautumisesta elämään, olennaisen pohdiskelusta ja ennen kaikkea suomalaisesta SISUsta. Uskon, että suomalaiset selviävät nykyisestä kriisistä joustavuuden, rohkeuden ja itsevarmuuden avulla. Ja rento elämäntapa on varmasti myös myötävaikuttanut siitä, että Suomi valittiin juuri maailman onnellisimmaksi maaksi kolmannen kerran peräkkäin.

Suomessa kiehtoo myös se, että vahvasta yhteydestä luontoon huolimatta tekniikkaa ja innovaatioita ei unohdeta. Ja tykkään myös suomalaisesta tavasta antaa yhteistyölle paljon arvoa sen sijaan, että ajateltaisiin muiden kilpailevan kanssasi, kuten valitettavasti usein käy Saksassa.

Tietysti huomaan, että suomalaiset ovat alussa hieman varautuneita tai kaukaisia, jos he eivät tunne henkilöä hyvin, mutta olette silti aina ystävällisiä ja avuliaita muukalaisia ​​kohtaan. Kun suomalainen päästää ihmisen sydämeensä, tulee ystävästä yhtä tärkeä kuin perhe. Pidän siitä kovasti.

Ja onko suomalaisissa jotakin, jota et ole oppinut ymmärtämään?

…. no ainakin kieli *nauraa*! En esimerkiksi vieläkään puhu suomea sujuvasti. Ja olen sentään opiskellut suomen kieltä vuodesta 2011! Minulla on edelleen vaikeuksia katsella suomalaista elokuvaa tai ymmärtää täysin suomalaisen taiteilijan haastattelu. Joskus ajattelen: Hitto, ei tämä voi ola totta! Se johtuu kuitenkin todennäköisesti siitä, ulkomaalaisen on vaikeaa ymmärtää slangia tai murretta tai kun suomea puhutaan nopeasti. Onneksi small talk kuitenkin sujuu jo, samoin kuin kirjoittaminen suomeksi.

Muutoin totta puhuen olin hieman hämmentynyt, kun sain selville, että Suomi suunnittelee rakentavan ydinvoimalan ja luottaa edelleen ydinenergiaan. Me Saksassa suunnittelemme jo ydinvoiman alasajoa. Ja Saksa luottaa myös suuresti uusiutuviin energialähteisiin.

Ja muistan vielä hauskan kokemuksen, joka tapahtui vuonna 2011 Helsingissä. Olin varannut lauttaliput Helsingistä Tallinnaan ja halusin tulostaa e-liput kopiokaupassa. Tuolloin mukava nainen otti minulta viisi euroa A4-arkki. Ajattelin aluksi todella, että se oli ehdottomasti vitsi! Mutta sitten hän teki minulle selväksi olevansa tosissaan. Aluksi en ymmärtänyt sitä ollenkaan. (Toim. huom.! Saksassa copyshopissa kopiointi maksaa maksimissaan muutamia kymmeniä senttejä per arkki) Myöhemmin vuokranantajani kertoi minulle, että kirjastossa voi tulostaa, jos on tarve ja se on ilmaista. *nauraa* Aina oppii uutta!

Mitkä ovat mielestäsi suurimmat erot suomalaisten ja saksalaisten välillä?

Uskon, että saksalaiset vertaamme itseämme liian voimakkaasti muihin ja ajattelemme, että meidän on aina optimoitava itsemme ja aina saatava paras tulos. Ja emme uskalla tehdä monia asioita, koska pelkäämme, että ne menevät kuitenkin pieleen. Te suomalaiset ajattelette mielestäni hiukan eri tavalla. Uskallatte tehdä asioita ajattelematta epäonnistumista etukäteen. Suomalaista epäonnistuminen ei pelota, koska suunnitelma B on aina olemassa, jos suunnitelma A ei toimi.

Suomalainen on valtavan optimistinen, vetää joka tilanteesta positiivisia johtopäätöksiä ja ajattelee, että oppii sitten virheistään. Ja se myös motivoi suomalaista jatkamaan eteenpäin häviön jälkeen. Luulen, ettei Suomessa myöskään ajatella niin kilpailuhenkisesti kuin Saksassa.

Teit aikanaan työharjoittelun Helsingissä. Miten ajattelet suomalaisen ja saksalaisen työkulttuurin eroavan toisistaan?

Hyvä kysymys! Suomalaisessa jokapäiväisessä työssä huomasin, että kaikki on paljon rennompaa. Jokainen tuli aamulla rauhassa töihin, ei ollut väliä oliko kello viittä yli yhdeksän. Täällä Saksassa minulla on aina ollut syyllinen olo, jos olin toimistolla muutaman minuutin myöhässä johtuen myöhästyneestä bussista tai aamuruuhkasta.

Suomessa huomasin myös, että lounastaukoa noudatetaan tarkkaan jopa päivinä, jolloin on paljon tekemistä. Ja silti kaikki pudottavat kynän ajoissa ja menevät kotiin, kun työpäivä päättyy. Vaikka työt olisivat kesken! Täällä Saksassa ylityöt ovat melkein päiväjärjestys ja usein palkattomia, mistä en tietenkään pidä.

En tietenkään voi sanoa omien kokemusteni pohjalta,  päteekö tämä kaikkialla Suomessa. Tunnen arjen vain tuossa yhdessä työyhteisössä. Toisaalta, työilmapiirissä en nähnyt paljon eroa. Minulla on aina ollut mukavia työtovereita Helsingissä, samoin kuin Saksassa. Olen edelleen yhteydessä joihinkin entisiin kollegoihin Helsingistä, mikä tekee minut erittäin onnelliseksi.

Nykyään työskentelet freelance-toimittajana. Kerro meille jotain työstäsi.

Työskentelen tällä hetkellä pääasiassa freelance-pohjalta paikallisena toimittajana medialle Wiesbadenissa ja sen ympäristössä. Nautin todella työstäni. Koska kirjoitan paljon henkilöhaastatteluja, tutustun aina mukaviin ihmisiin, joilla on hienoja kykyjä tai hauskoja harrastuksia. Olen oppinut jo tuntemaan kaikki paikkakunnan ”persoonat” laulavasta eläinlääkäristä mieheen, joka kerää omituisia muistokirjeitä alueen eri bändeille. Yhdessä tapaamisessa pääsin ajamaan kierroksen valkoisella Ford Mustangilla. Rakastan klassisia autoja! Ja luulen, että suomalaiset rakastavat myös! * nauraa * Ainakin näin Helsingissä ja Ahveanmaalla kesällä ihania vanhoja autoja kaikkialla.

Pidät myös erittäin mielenkiintoista Suomi-blogia. Millaista on työskennellä bloggaajana Saksassa? Mikä motivoi sinua?

Kyllä, toimituksellisen työni lisäksi olen myös suomalaisen blogin ja verkkosivuston Finntastic – die finnomenale Webseite  toimittaja ja ylläpitäjä. On hienoa, että minulla on mahdollisuus verkostoitua ja vaihtaa ideoita suomalaisten ystävien ja muiden suomalaisten kanssa ympäri maailmaa. Tietenkin opin aina jotain uutta suosikkimaastani ja saan myös käyttää ja syventää kielitaitoani. Muuten, en näe itseäni bloggaajana, vaan paljon enemmän kulttuuritoimittajana ja eräänlaisena välittäjänä kulttuurien välillä. Ja koska välitän tästä saksalais-suomalaisesta kulttuurivaihdosta, olen myös aktiivisesti mukana saksalais-suomalaisessa seurakunnassa.

Kysymykseen ”Millaista on työskennellä bloggaajana Saksassa”, ei ole niin helppo vastata. Jos haluat – kuten monet matka- tai elämäntapabloggarit nykypäivänä –  ansaita rahaa blogiisi, bloggaaminen on ehdottomasti kovaa työtä. Ei ole väliä, teetkö sen Saksasta vai Suomesta. Mielenkiintoisen blogin pitämiseksi sinun on aina oltava ajan tasalla alan tai minun tapauksessani maan viimeisimmistä uutisista. Bloggarilla pitää olla aina uusia aiheita ja jännittävää sisältöä, joka on mielenkiintoista lukijoillesi. Ja juuri siitä nautin todella! Saan aina tietää uusia asioita Suomesta ja uusia ihmisiä.

Blogini lukijat ovat erityisen kiinnostuneita työelämästä Saksassa. Onko sinulla hyviä vinkkejä valmiita onnistuneeseen työhakemukseen ja työnhakuun?

Voi, siitä on aikaa, kun kirjoitin viimeisen hakemukseni. Mutta mielestäni on tärkeää, että hakemus osoittaa, että olet täydellinen valinta tiettyyn työhön. Siksi sinun tulee aina mukauttaa hakemus tarkalleen hakemaasi tehtävään ja selvittää, mitkä omat taitosi ja vahvuutesi ovat tärkeitä kyseisessä työssä.

Haastattelussa sinun tulee antaa yhteenveto vahvuuksistasi ja siitä, miten ne sopivat juuri tähän työhön. Ja haastattelun pääperiaate on: Pysy aitona! Koska kokeneet HR-ihmiset tunnistavat heti, jos vedät roolia. Lisäksi sinun kannattaa arvioida  haastattelutilannetta myös itse ja miettiä, sovitko työnantajan yrityskulttuuriin. Se, miten esimiehet käyttäytyvät sinua kohtaan haastattelussa, paljastaa usein paljon johtamistyylistä ja siten myös työympäristöstä yrityksessä.

Ja mitä voin myös antaa lukijoillesi matkaevääksi: Älä anna negatiivisten vastausten suistaa sinua kurssiltasi! Koita nähdä jokainen haastattelu, vaikka saisit hylkäyksen, harjoituksena ja ota siitä oppia tulevaisuutta varten!

 

Miten koronavirus vaikuttaa päivittäiseen työhösi?

Nykyinen koronakriisi iski minua freelance-toimittajana luonnollisesti kovaa. Tilaukset katosivat hetkessä, koska mainosmyynnissä, joka on edelleen tärkein tulolähde monille paikallisille tiedotusvälineille, menee tällä hetkellä tavallista huonommin, kun tapahtumia ei ole. Siksi tiedotusvälineiden on säästettävä joka nurkassa, ja myös vakituinen henkilöstö on osittain lomautettuna. Siksi vapaille toimittajille ei tällä hetkellä ole juuri kysyntää.

Sitä paitsi, koronakriisi ei koske vain paikallista journalismia, mainoslehtiä ja tapahtumalehtiä, vaan oikeastaan ​​kaikkia tärkeimpiä tiedotusvälineitä, kuten Frankfurter Allgemeine Zeitung. Se on saksalainen valtakunnallinen päivälehti täällä Rhein-Mainin alueella, tavallaan verrattavissa Helsingin Sanomiin.

Mutta yritän ottaa suomalaisen näkökulman ja hyödyntää tilannetta parhaalla mahdollisella tavalla: Uusia tilauksia on taas alkanut tulla ja parempia aikoja varmasti tulee jälleen. Myönteistä nykytilanteessa on, että minulla on tällä hetkellä paljon aikaa omistautua Suomi-blogilleni. Aloin myös kirjoittaa yhtä lukuisista kirjaideoista. Katsotaan mitä tapahtuu!

Ja viime viikkoina olen myös voinut keskittyä enemmän toiseen intohimooni, musiikkiin. Käykää kurkkaamassa Finntastic Youtube -kanavaani tai YouTube-kanavaani ”Stimmalent”, mihin olen myös ladannut muutaman suomalaisen videon. Muuten harrastan paljon urheilua ja vietän suomalaisten tavoin paljon aikaa ulkona. Muuten, ulkona saan parhaat ideat uusille blogiviesteille ja silloin tällöin omille kappaleilleni!

 

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: