Toiminimi vai Freelancer? Osa 1: Toimiala

Harkitsetko yritystoiminnan aloittamista Saksassa? Ennen kuin laitat pyörät rullaamaan, kannattaa miettiä, onko järkevää rekisteröidä toiminimi (Kleingewerbe/Gewerbe) vai toimia freelancerina. Tässä jutussa kerron, miten toimiala ja työnkuva vaikuttavat yritysmuodon valintaan Saksassa.

Jos pohdit vielä, perustaisitko yrityksen Suomeen vai Saksaan, lue ensin tämä artikkeli:
Perustaisinko yrityksen Suomeen vai Saksaan?

Muista, että yrittäjyyttä aloitellessa kannattaa miettiä myös yrittäjän verotusta ja sosiaaliturvaa! Tämä artikkeli ei kuitenkaan käsittele niitä, vaan jatkan aiheesta myöhemmin tässä blogissa.

Kuka on freelancer?

Freelancerit ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia taiteellisessa, kirjallisessa, tieteellisessä, opetus- tai kasvatusammatissa.

Freelancerin ei tarvitse

• Rekisteröidä yritystä kaupparekisteriin
• Liittyä IHK:han (Kauppakamari)
• Maksaa yritysveroa (Gewerbesteur)
• tehdä kaksinkertaista kirjanpitoa

Näihin niin kutsuttuihin “vapaisiin ammatteihin” (Freie Berufe) kuuluvat tuloverolainsäädännön §18 Abs. 1 Nr. 1 mukaan kolme ryhmää.

1. Katalogberufe eli “katalogiammatit” – nimi viittaa ammattilistaan, joihin luetaan mm.:
   – Hoitoalan ammatit, esim. lääkärit, hammaslääkärit, eläinlääkärit, fysioterapeutit, kätilöt, hierojat, diplomi-psykologit.
   – Oikeus-, verotus- ja talousneuvonnan ammatit, esim. asianjajat, patenttiasianajajat, notaarit, tilintarkastajat, veroneuvojat ja talousneuvojat.
   – Luonnontieteelliset ja tekniset ammatit, esimerkiksi insinöörit, kemistit, arkkitehdit.
   – Tietoa välittävät ammatit ja kulttuurialan ammatit: Toimittajat, kuvaajat, tulkit, kääntäjät, tieteilijät, taiteilijat, kirjailijat, opettajat ja lastenhoitajat.
2. “Tätigkeitsberufe” eli itsenäisesti suoritettava tieteellinen, taiteellinen, kirjallinen, opettava tai kasvattava toimi, joka keskittyy (useimmiten) uusien toimialojen ja ammattikuvien rakentamiseen,
3. Analogberufe eli katalogiammatin kaltaiset ammatit.

Kaikki muut ovatkin sitten yrittäjiä, eli heidän tulisi ilmoittaa toiminimi, mikäli he haluavat harjoittaa ammattiaan yrittäjinä. Yrityksiin (Gewerbe) luetaan siis kaupalliset toimijat: käsityöläiset, välittäjät tai myyntiedustajat, ja pienkaupat. Jopa nettisivujen ylläpitäjät, jotka myyvät pieniä määriä tuotteita e-kaupassa, luokitellaan kaupoiksi.

Mikä on Kleingewerbe?

Kleingewerbe eli pieni yritys on verotukseen pohjautuva määrite ja viittaa pieniin yrityksiin ja freelancereihin, joiden liikevaihto on alle 22.000 € ja jotka eivät näinollen ole velvollisia maksamaan arvonlisäveroa. Pienyritysten verotuksesta on säädetty pykälässä § 19 UStG. (Kleinunternehmerregelung) Huom! Verotusraja koskee vain alvia, eli tuloveroa yrityksen tuottamasta voitosta joutuu maksamaan normaalisti.

Pienyrittäjyyden on tarkoitus madaltaa kynnystä perustaa yritys. Pienemmillä yrityksillä on myös muita rahallisia etuja: Esimerkiksi yritysveroa (Gewerbesteuer) maksetaan vasta, kun vuotuinen voitto ylittää 24.000 Euroa. Yritysveron suuruuden määrittelee kunnan tai maakunnan kauppaveroaste (Gewerbesteuer-Hebesatz).

Myös toiminimen ilmoittaminen on helppoa. Tämä juttu kertoo pienyrityksen ilmoittamisesta: Gewerbe-Anmeldung – Toiminimeä perustamassa

Muita vaihtoehtoja yrittäjyyteen

Freelancer-työn ja yrittäjyyden ohella on myös luokka “muu itsenäinen ammatinharjoittaminen” (Sonstige selbstständige Tätigkeiten), johon kuuluvat esimerkiksi arpajaisten pitäminen, palkkio testamentin täytäntöönpanosta, omaisuudenhoidosta tai toiminnasta hallintoneuvoston jäsenenä. Työsuoritus tässä luokassa on kertaluontoisempaa ja niitä verotetaan kuten freelancer-töitä.

On myös mahdollista yhdistää kaupallinen toiminta ja työ freelancerina. Jos vaikkapa yritysvalmentajalla on nettikauppa, jossa hän myy parkkikiekkoja, hän voi pitää nämä kaksi liiketoimintaa erillään ja tehdä toista freelancerina, toista yrityksenä. Jos freelancer-työ ja yrityksen puitteissa tehtävä työ liittyvät samaan alaan, on valittava yksi yritysmuoto. Tällöin ydinliiketoiminta määrittää yleensä valittavan yritystyypin.

Toiminimi vai freelancer – Minkä yritysmuodon valitsen?

Rajanveto pienyrittäjyyden ja Freelancer-työn välillä ei ole helppoa, vaan päinvastoin; usein on tarpeen jutella asiasta esimerkiksi veroviraston (Finanzamt), veroneuvojan (Steuerberater) tai vaikkapa paikallisen IHK:n kanssa. (Neuvontaa saa, vaikkei olisi jäsen.) Verovirastolla on nimittäin lopulta valta vaikuttaa siihen, merkitäänkö sinulle toiminimi vai freelancer -status eli minkä pohjalta sinua verotetaan. Käytännössä et voi siis valita näiden kahden välillä täysin vapaasti, vaan sinun kannattaa ensin selvittää, saako toimenkuvaasi ylipäätään hoitaa freelancerina. Siksi on myös tärkeää olla tarkka, kun kuvailee ammattiaan ilmoittaessaan yritystä tai Freelancer-toimintaa. Toisaalta työn sisältöä kannattaa kuvailla rehellisesti, koska verottajaa kiinnostaa tulevaisuudessa myös se, mitä todella teet (eli se mistä laskutat).

Freelance-työn tekeminen on siis (yleistäen) kirjanpidollisesti helpompaa ja verotuksellisesti edullisempaa, kuin yrittäjyys. Myös pienyrittäjyys on suhteellisen halpa ja helppo tapa aloittaa yritystä tai yrittää esimerkiksi työn ohella. “Freelanceriuden” edut yritykseen verrattuna ovat selkeämmät yrityksen liikevaihdon kasvaessa yli pienyrityksen rajan. Voit myös koittaa jakaa yritystoimintaasi saadaksesi mahdollisimman paljon hyötyä freelance-eduista.

Koko Toiminimi vai freelancer -teema on todella kattava ja siihen vaikuttavat tietysti monet muutkin asiat kuin toimiala. Jatkan yrittäjä-teemaa vielä ainakin verotuksesta ja sosiaaliturvasta. Lisäkysymykset yritystyypin valinnasta kannattaa kuitenkin osoittaa omalle veroneuvojalle!

Photo by Tetiana SHYSHKINA on Unsplash