Sairaslomalla

Kun kerroin kuukausi sitten blogissa, että olen ostanut hevosen, sain aikamoisen tulvan viestejä, joissa pyydettiin kertomaan hummasta lisää blogissa. Keksimällä keksin jopa hevosaiheisen juttuidean blogia varten ja hahmottelinkin sitä jo viikko sitten.

Sitten kohtalo puuttui peliin ja syntyi tosielämän hevoset vs. työelämä tarina. Ratsu reima nimittäin hankki minut sairaslomalle viikko sitten. Ei muuten paljon naurattanut silloin, mutta nyt jo vähän hymyilyttää. (Kuvan villi ja kesyttämätön lastenponi liittyy vahvasti asiaan.)

Juttu sisältää Affiliate-linkkejä. Ne on merkattu tähdellä *

Kun maa katosi alta

Taustoitetaan tätä nyt sen verran, että minulla on sellainen vika, että luulen tietyissä tilanteissa olevani nuori ja sporttinen, mutta… no, en siis ole. Jos joku kysyy (yleensä lapset), osaanko kiivetä puuhun tai hypätä vaikka pensasaidan yli, niin sitä pitää koittaa. Nyt sama kävi hevosen selässä. Tarkoitus oli vaan koittaa miten ratsastus sujuu yli 20 vuoden tauon jälkeen. Sujuihan se ja kun huomasin, että hevosta laiskotti, aloitin todelliset treenit. Tein lukuisia laukannostoja peräjälkeen. Väsyin itse nopeasti, mutta kun en ollut tyytyväinen, en voinut antaa periksi. Lopulta olin itse niin poikki, että hevosen vaihtaessa laukalta varoittamatta nopeaan raviin, menetin tasapainoni ja mätkähdin maahan. Kypärä minulla oli onneksi päässä. Rosi-tamma pysähtyi niille jalansijoilleen ja näytti kevyesti järkyttyneeltä.

Nuorena kierähdin hevosen selästä alas kuin kissanainen, en ole ikinä loukannut itseäni, vaikka olen tippunut tusinan kertaa. Nyt mätkähdin maahan kuin perunasäkki suoraan selälleni, enkä päässyt omin voimin edes ylös. Onneksi tallikaverit nostivat minut ylös, juottivat vettä ja pitelivät hevosta, kunnes tokenin.

Onnettomuuden jälkeen 7-vuotias tyttöni ratsasti vielä, hoidimme ja ruokimme hepan ja veimme sen talliin. Ajelin rauhassa autolla kotiin. Tunsin kyllä, että häntäluu ja selkä oli ottanut osumaa, ja lepäilin vähän sohvalla. Kun nousin ylös, maailma pimeni ja jouduin konttaamaan sänkyyn, koska en saanut enää selkääni suoraksi ja taju meinasi lähteä aina kun koitin nousta jaloilleni. Olen toisinaan naureskellut saksalaisia, jotka kärsivät useamminkin vaivasta nimeltä “Kreislauf” – sana tarkoittaa verenkiertoa, mutta sillä viitataan myös jonkinlaiseen pyörrytykseen ja huonoon oloon. No nyt tiedän että sellainenkin vaiva on oikeasti olemassa. Aina oppii uutta.

Että sellainen eka ratsastusreissu omalla hevosella. Rauhallisemminkin olisi voinut ottaa.

No seuraavana päivänä klenkkasin mustelmineni ja vinoine selkineni lääkäriin, jolta sain lähetteen röntgeniin. Onneksi mitään ei ollut hajonnut, vaan luut olivat kaikki koossa, jopa ilkeästi vihoitteleva häntäluu. Olin kuitenkin niin rampa, että annoin lääkärin kirjoittaa viikon sairaslomaa.

Sairasloman perussääntöjä

Sairasloma on yksi syy, miksi Saksassa työskentelevän on liityttävä viipymättä sairaskassaan.

Julkisten sairasvakuutusten hintoja voi vertailla täällä: Suchen auch Sie eine günstige Krankenkasse? Jetzt vergleichen! *
Yksityisten sairasvakuutusten hintoja voi vertailla täällä: Private Krankenversicherung*

Sairaslomaa voi Saksassa antaa yleis- ja erikoislääkärit sekä hammaslääkärit. Yleensä työnantaja toivoo lääkärin vahvistusta sairastumiselle kolmannesta sairauspäivästä alkaen, poikkeuksia tietysti on myös. Työnantaja voi vaatia todistusta sairaudesta jo ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien. Yleensä tässä ei ole taustalla kiusanteko, vaan se, että työnantajalla on mahdollisuus hankkia sijainen sairausajaksi. Työttömänä lääkärintodistus viedään Agentur der Arbeitille.

Työntekijä saa kolme tositetta (Arbeitsunfähigkeitsbescheinigung) – hän pitää yhden itsellään, vie yhden työnantajalle ja yksi lähetetään Krankenkasselle, joka korvaa työnantajalle osan sairausajan palkasta (sairausajan pituudesta riippuen).

Jos sairastut lomalla, voit myös hakea sairaslomaa ja saat “menetetyt” lomapäivät takaisin. Hankalampaa voi olla, jos työntekijä on lomalla ulkomailla sairauden sattuessa tai jos pidetty loma on ylityövapaata.

Jos pitempi sairastuminen yllättää, työntekijä saa palkkaa kuusi ensimmäistä viikkoa. Julkisesti vakuutettu saa 43. sairauspäivästä alkaen sairaskassan kautta kassan sairauspäivärahaa (Krankengeld). Sitä voi saada yhteensä 78 viikon ajan 3 vuoden aikana. Viikoista vähennetään ensimmäiset kuusi viikkoa, jotka työnantaja maksaa ja mahdolliset kuntoutusjaksot (Kur).

Jos kuulut yksityiseen sairaskassaan (private Krankenversicherung), ehdot määräytyvät vakuutuksen ehtojen mukaan. Yrittäjien puolestaan pitää toimittaa kirjallinen ilmoitus, että toivovat sairaskassalta Krankengeldiä. Sen mahdollisesta lisähinnasta kannattaa ottaa selvää etukäteen.

Kun sairausviikot on käytetty tai jos työntekijä ei ole oikeutettu sairauspäivärahaan, yksi vaihtoehto on ottaa työkyvyttömyysvakuutus (Berufsunfähigkeitsversicherung) – Vakuutusta suositellaan Saksassa laajasti ja se onkin todella suosittu.

Sairaslomalla on hankala olla

Tiedättekö sen tunteen kun on sairaslomalla ja sitten on vähän syyllinen sairaudestaan ja on kokoajan sellainen olo, että voisi olla oikeasti töissä? Jonkinlainen huijari-syndrooma!? No minä tiedän ja ennen korona-aikoja olen myös harrastunut nk. pää-kainalossa-työskentelyä, koska kynnys ottaa sairaslomaa on melkoinen. (Nyt korona-aikana sitä varmaan tulisi jäätyä flunssassa kotiin…) Mutta tällä kertaa sairausloma tuntui liian pitkältä. Aloin kärsiä syyllisyydentunteesta heti maanantaina, vaikka olisin ilman sairaslomaakin ollut pari päivää lomalla. Enkä pystynyt edes istumaan kunnolla, mikä nyt on melkoinen perusedellytys toimistotyölle.

Mutta sairasloma ei ole työkielto ja sen voi keskeyttää jos paraneminen on odotettua nopeampaa.

Huomenna keskeytän siis sairausloman ja koitan miten istuminen sujuu!