
Ordnung muss sein.
on saksalainen sananlasku, joka tarkoittaa suoraan käännettynä “järjestys on oltava”. Ajatus “järjestyksestä” on yksi keskeisistä kliseistä kun kuvataan saksalaista kulttuuria. Ja tottahan se yleensä onkin: Saksassa pidetään huolta siitä, että jokaiselle asialle on paikkansa ja konseptit (ja toisinaan myös kansalaiset) pysyvät hyvässä järjestyksessä.
Jokaisessa Saksan kunnassa ja kaupungissa on Ordnungsamt (yleinen järjestysvirasto, sääntöjen täytäntöönpano). Pieniä rikkeitä kutsutaan termillä “Ordnungswidrigkeiten”, mikä tarkoittaa sanasta sanaan pikemminkin ristiriitaa julkisen järjestyksen kanssa.
Saksassa on „Ordnung“ tai säännöt lähes kaikelle: Hausordnung (talon tavat), Bahnhofsordnung (juna-aseman järjestyssäännöt), Badeordnung (Uimahallin säännöt) ja tietenkin kaikkien suomalaisten rakastamat saunasäännöt (Saunaregeln). Jopa puutarhatonttujen kokoa ja näköä on kuulemma koitettu säädellä omalla säännöstöllä.
Entä miten järjestys näkyy johtamiskultturissa? Lue täältä: Saksalainen johtamiskulttuuri
Lyhyt saksalaisen järjestyksen historia
Saksalainen järjestyksen ihailu on joidenkin lähteiden mukaan suoraa kulttuuriperintöä roomalaisilta, kuten myös oikeusjärjestelmä, raha ja valtio. Ennen kaikkea saksalaisen järjestyksen sanotaan periytyvän kuitenkin Rooman armeijalta. ”Villit” germaaniset kansat järjestettiin parijonoon kun Rooman armeija marssi pitkin Euroopan tantereita ja laittoi kartaston kerralla uusiksi. Ja tämä tapahtui jo 300-400-luvulla, joten voimme hyvällä mielellä puhua pitkistä perinteistä.
Järjestystä pidettiin yllä myös Preussin kuningaskunnassa. Nk. preussilaiset hyveet (Tugend) muovasivat yhteiskuntaa 1860-luvulta alkaen. Näihin sisältyi mm. täsmällisyys, järjestys ja ahkeruus. Myöhemmin myös kansallissosialistit rakensivat agendaansa sopivan kuvan Preussilaisista arvoista ja vaalivat näitä yhteiskunnan peruspilareina. Ja vaikka saksalainen yhteiskunta kansallissosialismin ja Preussin vapaavaltion luuhistuttua rakennettiin kansainvälisenä yhteistyöllä uudestaan – Ordnungssin (järjestyksentaju) jäi.
Historian tietäjät saavat mielellään kertoa lisää, aihe on todella mielenkiintoinen!
Järjestys puheenparressa
Järjestyksen ihailu on jättänyt jälkensä myös saksan kieleen. ”Alles in Ordnung?“ voidaan kysellä, jos halutaan tietää sujuvatko asiat suunnitelmien mukaan tai onko kaikki kunnossa. ”Geht in Ordnung?” puolestaan tarkoittaa ”sopiiko?”
Sananlaskut kuten “Ordnung hilft haushalten“, “Ordnung erhält die Welt“, ”Ordnung ist das Halbe Leben” tai jopa „Ordnung hat Gott lieb“ kalskahtavat tosin vähän vanhakantaisilta. Sen sijaan käsitteet kuten Ordnungshüter (järjestyksenvalvontaviranomaiset), Ordnungsmacht (esivalta) ja Ordnungsruf (Parlamentissa: kehoitus kurinalaisuuteen) eivät käytössä kulu.
Työelämässä on tärkeää, että työpöydällä vallitsee Ordnung (järjestys) ja että Ordnerstruktur – (kansioiden luokittelu) on kunnossa, muuten voi olla että menee ylitöiksi! Ja tämä pahimmassa tapauksessa Ohne Vergütung – ilman korvausta!