IT-alalla projektipäällikkönä – haastattelussa Sirkka Renger

IT-ala kuuluu Saksassa ehdottomasti Korona-ajan voittajiin. Saksan ponnistus digiloikkaan on saanut alan kuumenemaan ja osaajia etsitään jatkuvasti – aina Suomesta asti. Karlsruhessa asuva Sirkka Renger ei lähtenyt Saksaan IT-hommiin tällä kertaa suoraan Suomesta, mutta on on kokenut alan imun. Hän aloittaa uuden työn projektipäällikkönä (Project Manager) huhtikuussa. Kyselin Sirkalta työskentelystä IT-alalla ja vinkkejä työelämään Saksassa.

Hei Sirkka, ja kiitos, että lähdit mukaan Työ Saksassa-haastatteluun. Kerrotko ensin, miten päädyit alun perin Saksaan?

Kaikki alkoi vuonna 2007, kun lähdin vaihto-opiskelijaksi Unkariin. Olisin halunnut vaihtoon Saksaan tai Itävaltaan, mutta päädyin Budapestiin, jossa vietin paljon aikaa saksalaisten vaihto-opiskelijoiden kanssa. Palattuani Suomeen minulle oli jo selkeää, että tulen vain väliaikaisesti kotiin. Lopulta päätöstä nopeutti vielä etäsuhde, ja soitin poikaystävälleni eräänä toukokuun iltana, että muutan muuten sun luokse kolmeksi kuukaudeksi asumaan syyskuussa. Tein Saksassa opinnäytetyöni, jossa vertailin Suomen ja Saksan päivähoitojärjestelmien hallintoa (tämä riitti Kelalle). Oppariaika oli todella rankkaa, olin todella paljon yksin tekstini kanssa, enkä tutustunut ihmisiin. Kielikurssien ja harjoittelupaikan myötä aloin saamaan uusia ystäviä, joka auttoi sopeutumaan maahan paremmin. Kolme kuukautta vaihtui ensin vuodeksi ja lopulta päätin jäädä tänne pysyvästi. 

Onnea uudesta työpaikasta! Millainen uusi työsi on?

Kiitos! Olen ollut yrityksen omistajaan jo pidemmän aikaa yhteyksissä, tutustuimme New Work-tapahtumassa, joka on monille PK-yrityksille kovinta huutoa tällä hetkellä. Tämä yritys on New Work-liikkeen pioneereja alueellamme, ja he laittoivat firman organisaation noin viisi vuotta sitten täysin uusiksi. Itseäni on jo pitkään kiehtonut esimerkiksi Scrumista tuttu työskentelytapa, jossa esimiehet eivät tee tiimin työhön liittyviä päätöksiä, vaan tiimi päättää itse asioista mukaillen yrityksen strategiaa. Tähän mennessä profiiliini sopivaa roolia ei ollut yrityksessä vapaana, joten usein puhelumme päättyivät ”katsellaan”-toivotuksiin. Etsin työtä, jossa voisin kehittyä modernina projektipäällikkönä, saada enemmän asiakaskontakteja, sekä tavoitteeni on jossain vaiheessa päästä agile coach asemaan. Aloitan uudessa roolissani perinteisesti projektipäällikkönä, ja tavoitteenani on auttaa tiimi saamaan uusi tekeillä oleva software kesään mennessä markkinoille, luoda kontakteja ja kehittää tuotetta eteenpäin. Uskon myös, että haaveeni agile coach roolista on mahdollista, kunhan projektimme etenee.

Koko Saksan-aikasi olet toiminut IT-alalla. Miten olet kokenut työskentelyn?

Yleisesti ottaen olen kokenut IT-alan todella mielekkäänä ja itselleni sopivana työskentelyyn. Olen taustaltani tradenomi, ja myöhemmin työn ohella suoritin MBA tutkinnon. Päädyin IT-alalle siis sattuman kautta. Itseasiassa ensimmäisen työpaikkani sain verkostoni kautta, muun muassa, koska yritys oli juuri voittanut suuren projektihankinnan Suomesta! Kokemusta minulla on eniten PK-yrityksistä, joissa asioilla on tapana edetä nopeammin, kuin perinteisillä aloilla, kuten autoteollisuus. Toki yrityksen koolla on myös merkitystä, mutta uskon, että IT-ala on moniin muihin aloihin verrattuna joustavampi ja kestävämpi muutosten kohdalla. Olen kyllä ollut myös onnekas työnantajani kanssa. Esimerkiksi ensimmäinen koronan lockdown ei  vaikuttanut toimintaamme paljonkaan, olimme jo tottuneet etätyöskentelyyn, joten Skype, Teams, ja kollegalle soittelu eivät olleet uusia juttuja, kaikilla oli läppärit ja puhelimet valmiina, joten toimistolla olen käynyt viimeisen vuoden aikana ainoastaan hakemassa toisen näytön. 

Sinulla ei ole varsinaista IT-alan koulutusta tai taustaa kun aloitit työt alalla. Näkyykö tämä työssäsi?

Naisena ja ei-teknisenä henkilönä IT-ala voi olla myös haasteellinen. Tekniset keskustelut vaativat voimia, mutta olen oppinut suodattamaan ne asiat, jotka ovat oleellista tietää roolissani. Tärkeää on myös yrityksen sisällä verkostoituminen, jotta tietää keneltä lähteä kysymään jos esimerkiksi asiakkaalla on tiukkia kysymyksiä. On osattava olla myös tulkkina, ja kääntää asiakkaan vaatimukset teknisiin vaatimuksiin, ja on ymmärrettävä, että ”Eierlegende Wollmilchsau”* ei ole helppoa toteuttaa. Tärkeää on aina kysyä ja varmistaa, jos jotain ei ole ymmärtänyt, koska koodin muuttaminen ei välttämättä tietyn pisteen jälkeen ole niin helppoa, kuin voisi kuvitella. Ala vaatii myös paljon kärsivällisyyttä, ymmärtämistä ja ”workaround” ajattelukykyä – että osaa ajatella oman kuplan ulkopuolelle, kuinka ratkaista asiakkaan ongelma, jos se teknisesti ei vielä ole mahdollista. Projektien myöhästyminen on myös enemminkin sääntö, kuin poikkeus, joten stressinsietokykyä tarvitaan.

*(Toim. vapaa käännös) “Eierlegende Wollmilchsau” eli “muniva villamaitopossu” on saksalainen sananparsi, jolla viitataan epärealistisiin odotuksiin pienellä rahalla.

Millaista IT-konsultin ja projektipäällikön työ Saksassa on?

IT-konsulteilla on Saksassa suuret burn-out lukemat, joka usein johtuu juuri siitä, että asiakkaille luvataan enemmän, kuin teknisesti osataan tai ehditään tuottaa. Ohjelmointi on kallista, niin palveluntuottajalle, kuin asiakkaallekin, joten projektit yritetään puristaa tiukkaan pakettiin, joka ei ehkä täytä vaatimuksia, kuten asiakas oli sen itselleen kuvitellut. Tällöin IT-konsultin on tärkeää osata hallita odotuksia.

Vaikka pidän IT-alasta kovasti, on sillä myös haasteensa. IT-konsultin työ voi olla hyvinkin rankkaa ja matkustelua on paljon. Projektit toteutetaan asiakkaan luona, jolloin konsultti on asiakkaan ja palveluntarjoajan yhteyshenkilö. Monet yritykset ovat kuitenkin positiivisesti yllättyneet, että koronan vuoksi etäpalaverit toimivatkin erittäin hyvin. Luulen siis, että tähän on tulossa muutos. Ala on erittäin vaihtelevaa ja kehitys nopeaa. On usein myös itsestä kiinni, kuinka paljon pysyy kehityksessä mukana, varsinkin jos ei ole taustalla teknistä tutkintoa.

Mitä olet oppinut työelämästä Saksassa? 

Olen asunut koko aikuisikäni Saksassa, joten omakohtaista vertailua Suomen ja Saksan työelämästä on kertynyt vain vähän. Toki nuorena ja tietämättömänä sain oppia hyvinkin kantapään kautta auktoriteettien merkityksen saksalaisissa yrityksissä. Turhaudun myös nopeasti, jos en pääse vaikuttamaan asioihin byrokratian tai yrityksen sisäisen politiikan vuoksi. Saksassa kollegat pidetään etäämmällä, kuin Suomessa, vaikka olen myös ystävystynyt hyvin kollegoiden kanssa, olemme aina pitäneet vapaa- ja työajan erillään. Töissä puhutaan työasioita ja vapaalla niistä ei puhuta. Tähän pitikin alkuun totutella, että töissä tapahtuneet konfliktit eivät kuitenkaan vaikuttaneet vapaa-ajan tapaamisiin.

Pidän kuitenkin siitä, että sosiaalista painetta ei ole ja tietynlainen etäisyys auttaa tekemään parempia päätöksiä itseään koskien. 

Tehtävät tulee hoitaa huolella ja virhekulttuuri ei ole kovin anteeksiantavaa, tähän on kuitenkin tulossa muutosta. Myös hierarkiat ovat tärkeitä, ja usein esimies saattaa tuntua mikromanagerilta, joka keskittyy yksityiskohtiin, eikä pidä siitä, jos hänen käskyjään ei totella. Olen kuitenkin oppinut, että jos osaan ilmaista erilaisen mielipiteeni rakentavasti ja faktapohjaisesti, tätä kuitenkin kuunnellaan, ja mahdollisesti otetaan huomioon päätöksen teossa. Eli rohkeasti vain kyseenalaistamaan pomon päätöksiä (jos yrityksen kulttuuri tämän sallii :)) .

Saksalainen kulttuuri on myös käymässä suurta murrosta, jota voisi verrata suomalaiseen työkulttuuriin. Sinuttelusta on tulossa uusi normaali, ja yritykset haluavat olla helposti lähestyttäviä. Varsinkin IT-alalla osaajien kysyntä on kova, joten täällä on enemmänkin työntekijän markkinat, eli yritysten välillä kilpailu ja vaihtuvuus on kova. 

Ps. Sirkka on luvannut kertoa meille myös lukuisista työhaastatteluista, joita hän kävi läpi hakiessaan työpaikkaansa, joten pysykää kuulolla!

Jos haluat oppia lisää saksalaisesta työkulttuurista, kurkkaa täältä uusimmat Kurssit.