Työsopimus – mitä kannattaa miettiä kun tekee työsopimuksen Saksassa?

Upeaa, mahtavaa! Työnhaku on onnistunut ja nyt pitäisi vielä sopia ehdoista ja allekirjoittaa työsopimus. Mihin tahansa paperinpalaan ei nimeään kuitenkaan kannata rustata. Sopiminen on Saksassa(kin) tarkkaa puuhaa ja tavallinen työsopimus usein huomattavasti pidempi kuin suomalainen vastineensa.

Työsopimuksesta säädetään Saksan siviililain pykälässä (BGB) 611–630. Se sisältää mm. työsuhteen pituuden, työn kuvauksen ja irtisanomisajat.

Tähän juttuun olen koonnut muutamia vinkkejä, joita kannattaa miettiä sopimusta tehdessä. Tämä on ensimmäinen osa, jossa käsittelemme työn reunaehtoja kuten työaikaa, irtisanomisaikaa jne. Seuraavassa osassa käsittelemme palkkaa ja palkanlisiä.

Jos sinulle tulee mieleen lisää asioita, joita kannattaa tarkkailla sopimuspöydässä, kerro!

Työehtosopimukset

Jos työnantaja noudattaa alan työehtosopimusta, ammattiyhdistys on periaatteessa neuvotellut sopimuksen puolestasi. Et voi neuvotella varsinaisista ehdoista, mutta pidä huolta, että mahdollinen vieraskielinen koulutuksesi ja työkokemuksesi tunnistetaan ja päädyt heti oikeaan palkkaluokkaan.

Työehtosopimus säätelee työntekijöiden ja työnantajien oikeuksia ja velvollisuuksia ja siten monia työoloja koskevia kysymyksiä, kuten:

• Palkka
• viikoittaisen työajan kesto
• päivittäisen työajan enimmäiskesto
• palkan suuruus (tietyssä palkkaluokassa)
• korvausten ja lisämaksujen maksaminen esimerkiksi ylitöistä
• Kurzarbeit-säädökset
• loman pituus
• oikeus palkkaan sairauden yhteydessä

Työaika- ja paikka

Vollzeit tarkoittaa Saksassa yleensä 8-tuntista päivää. Työehtosopimuksissa voi olla tähän poikkeuksia.

Jos työsopimuksessa ei erikseen mainita työn kestoa, kannattaa kysäistä, onko työaika esimerkiksi 8-17, 9-18 vai joustava. Työpäivään kuuluu yleensä palkaton ruokatauko, jonka tyypillinen kesto on tunnin. Pitkien työpäivien takia Saksassa suositaan myös osapäivätyötä.

Tässä yhteydessä lapsiperheellisen kannattaa selvittää omien lasten päiväkotien ja koulujen aukioloajat. Nämä kun tarjoavat usein hoitoa vain esim. klo 16 asti.

Jos ylityötä ei mainita työsopimuksessa, et työntekijänä ole velvollinen tekemään sitä. Silti kannattaa selvittää mahdollinen ylityökorvaus. Joillain aloilla (esim. monissa pienissä mainostoimistoissa) palkattomat ylityöt ovat tyypillisiä. Jos tämä epäilyttää, siitä kannattaa kysyä suoraan jo sopimusvaiheessa.

Työskentelypaikan tulisi näkyä sopimuksessa. Samoin jos on tarkoitus tehdä etätyötä, tästä kannattaa pyytää merkintä sopimukseen.

Lomapäivät

Lomapäiviä on vähintään 20 vuodessa (tai 24 lomapäivää 6-päiväistä viikkoa kohden). Keskimäärin firmat
tarjoavat kuitenkin työntekijöilleen n. 29 lomapäivää vuodessa (2020). Sopimuksessa määritellään yleensä myös muita mahdollisia palkallisia vapaapäiviä, joita voi olla esim. oma syntymäpäivä, muutto, perheenjäsenen kuolema, naimisiinmeno jne.

Työntekijällä on oikeus ottaa 12 päivää (2 viikkoa) lomaa yhteen putkeen. Oletko lähdössä pidemmälle Suomen-reissulle kesällä? Tästä kannattaa neuvotella jo sopimusvaiheessa. Saksassa ei ole tapana pitää 4-5 viikkoa lomaa putkeen, vaan vähän pitkin vuotta, mutta käytännöt vaihtelevat. Periaatteessa työnantajan pitäisi myös hyväksyä lomatoiveet, ellei kieltäytymiseen ole ”pakottavia taloudellisia syitä”.

Lomarahaa ei Saksassa yleensä makseta, mutta sen voi korvata mahdollinen bonus tai 13. kuukausipalkka. Lomat ovat muuten Saksassa käytössä heti, eli vuonna 2021 lomailet saman vuoden lomia. Vanhan tavan mukaan lomia ei pidetä koeajalla, mutta tämä ei ole mikään ehdoton sääntö.

Vuoden 2021 arkivapaat löydät täältä: Saksan lomapäivät 2021

Yleistä lomista Saksassa: Lomat Saksassa

Koeaika

Koeaika on Saksassa lähes aina 6 kuukautta. Jos koeaika on määritelty sopimuksessa yli 6 kk, se on käytännössä merkityksetön. Koeajasta on säädelty artiklassa § 622 Abs. 3 BGB

Koeaika vaikuttaa lähinnä irtisanomisaikaan. Se on koeajalla 2 viikkoa puolin ja toisin.

Määräaikaisuus

Työsopimuksen määräaikaisuudesta on säädetty laissa: Paragrafen 14 bis 21 im Teilzeit- und Befristungsgesetz (TzBfG).

Hans Böckler -säätiön taloustieteiden ja yhteiskuntatieteiden instituutin (WSI) tutkimuksen mukaan keväällä 2020 reilut 40 prosenttia uusista työntekijöistä palkattiin määräaikaisella sopimuksella ja alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä luku oli jopa puolet kaikista työntekijöistä. Saksassa on aika tyypillistä, että työntekijällä on alussa esimerkiksi vuoden määräaikaisuus, joka myöhemmin vakinaistetaan.

Määräaikainen työsopimus voidaan uusia kolme kertaa, eikä sopimuksen yhteiskesto saa ylittää kahta vuotta. Tämän jälkeen työnantajan tulee tarjota työntekijälle vakinaista sopimusta. Työehtosopimuksissa voi olla poikkeuksia määräaikaisuuden mahdollisesta kestosta.

Määräaikaisen sopimuksen voi irtisanoa ennen päättymistä vain, jos siitä on sovittu sopimuksessa tai työehtosopimuksessa. Poikkeuksena “Ausserordentliche Kündigung” esimerkiksi varkaustapauksen tai muun vakavan rikkeen yhteydessä.

Sopimusta voidaan jatkaa tai sen ehtoja voidaan muuttaa vain niin kauan kuin se on voimassa. Jos esimerkiksi vuotuinen sopimus päättyy 31. elokuuta 2021 ja sopimuksen jatkamista ei allekirjoiteta ennen 1. syyskuuta 2021, se on laillisesti uusi sopimus. Tällöin työnantaja on velvoitettu tarjoamaan vakituista sopitusta.

Irtisanomisaika

Irtisanomisajasta on säädelty artiklassa § 622 Abs. 3 BGB  Yleinen irtisanomisaika Saksassa on neljä viikkoa joko kuun 15. päivään tai loppuun.

Työnantajan osalta irtisanomisaika pitenee työsuhteen keston myötä. Yli kaksi vuotta kestäneen työsuhteen irtisanomisaika on kuukausi, kuun loppuun. Viiden vuoden jälkeen irtisanomisaika kasvaa kahteen kuukauteen, 8 vuoden jälkeen kolmeen jne. Pisimmillään 20-vuotta tai kauemmin kestäneen työsuhteen irtisanomisaika on seitsemän kuukautta.

Koeajalla (max. 6 kk) irtisanomisaika on puolin ja toisin kaksi viikkoa.

Irtisanomisajat voivat olla pidemmät esimerkiksi työehtosopimuksen kautta, mutta ne eivät saa asettaa työntekijää huonompaan asemaan kuin työnantajaa, eli alittaa lakisääteisiä tai olla työn tekijän osalta lyhyemmät kun työnantajalla.

Lain sanelemista irtisanomisajoista voi poiketa myös, jos työntekijä on palkattu tilapäiseen apuun (alle 3kk). Jos yritys työllistää alle 20 henkeä, sopimuksesta voidaan poiketa, mutta irtisanomisaika ei saa silti alittaa neljää viikkoa.

Sivutyö

Jos työskentelet toimihenkilönä, sinulla on periaatteessa oikeus harjoittaa sivutyötä edellyttäen, että päivittäinen työaikasi ei ylitä 10 tunnin rajaa, kun pää- ja sivutyön laskee yhteen. Toissijainen toiminta ei saa heikentää suorituskykyäsi “päätyössäsi”. Lisäksi siinä ei saa olla eturistiriitoja tai velvollisuuksia. 

Sivutöistä voit lukea lisää täältä: Työsaksan ABC: N wie Nebentätigkeit

Sairaspoissaolot

Työsopimuksessa on säänneltävä, miten edetä sairauden sattuessa. Normaalisti työntekijänä sinun on aina ilmoitettava sairaudesta yritykselle välittömästi. Jos olet ollut sairas yli 3 päivää, sinun on lähetettävä sairaspoissaololomake lääkäriltä. Tämä dokumentoidaan myös työsopimuksessa. Voidaan myös säätää, että sairauden sattuessa työnantajalle on annettava lääkärintoditus jo ensimmäisenä päivänä. Tällaiset poikkeamat ovat työnantajan harkinnan varassa.

Sairauslomaan liittyvistä säädöksistä voit lukea isää täältä: Sairauslomalla

Sanastoa

• Kündigung (irtisanominen)
• Kündigungsfrist (irtisanomisaika)
• Befristeter Arbeitsvertrag (määräaikainen työsopimus)
• Unbefristeter Arbeitsvertrag (vakituinen sopimus)
• Arbeitsvertrag (työsopimus)
• Vollzeit (kokoaikatyö)
• Teilzeit (osapäivätyö)
• Probezeit (koeaika)

Photo by Amy Hirschi on Unsplash