fbpx
Wolfsburg / Berliini, Saksa
tyosaksassa@gmail.com

Saksalainen johtamiskulttuuri

Saksa johtamiskulttuuri työpaikka Saksassa

Suomalaiset hämmästyvät usein saksalaisen esimiehen käytöstä: suoraa kritiikkiä, työvaiheiden tarkkaa seuraamista ja etäisyyttä. Avasin näitä aiheita jo  verran ensimmäisessä blogissani. Millainen on saksalainen johtamiskulttuuri? Tässä jutussa käyn läpi muutamia saksalaisen johtamiskulttuurin perinteisiä piirteitä, mahdollisia konfliktitilanteita ja annan muutaman ehdotuksen, miten niistä voi päästä yli.

Tämä artikkeli ei ole tarkoitettu yleispäteväksi, vaan kuvaa erityisesti perinteistä saksalaista johtamismallia. Tällä hetkellä saksalaiset yritykset ovat murroksessa, joten varsinkin pienissä ja nykyaikaiseen organisaatiokulttuurin panostavissa yrityksissä osa näistä toimintamalleista on vain muistojen tuulahdus suoraan 70-luvulta. Lisäksi ihmiset ovat tässä pelissä aina muuttuvia tekijöitä: Erilaiset persoonat, tunteet ja kulttuurit vaikuttavat työpaikan suhteisiin ja ilmapiiriin. Ikävä totuus on, että vaikka johtamiskulttuuri olisi periaatteessa toimiva, keskuudessamme on myös ihmisiä, jotka väärinkäyttävät sitä – niin esimiehiä kuin kollegoita, niin saksalaisia kuin suomalaisia.

Mistä syntyy johtamiskulttuuri? Lähdetään liikkeelle kulttuurieroista.

Arvot ja hierarkia johtamisen taustalla

Työpaikka Saksassa: saksalainen johtamiskulttuuri

Tuntuuko että pomosi tarkkailee sinua?

Saksalaiset ovat orientoituneita tuottavuuteen ja voitokkuuteen. He suhtautuvat johtamiseen ja motivoimiseen loogisesta, institutionaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta. Yksilöiden ajatellaan pyrkivän maksimoimaan henkilökohtaisen hyötynsä siten, että se on yhtenäinen yrityksen tavoitteiden kanssa. Johtaminen on heille resurssien ohjaamista mahdollisimman hyvin.

Yrityksissä ei niinkään asennoiduta auttamaan heikompia tai kannustamaan parempiin oppimistuloksiin, vaan nopein määrää tahdin ja työntekijöiltä odotetaan virheettömiä suorituksia. Kollegojen kesken voi esiintyä kilpailua tai nokittelua. Suomalaiselle tällainen lähtökohta näyttäytyy kovana ja laskelmoivana.

Yritykset ovat perinteisesti hierarkkisia, mikä tarkoittaa, että organisaatiomalli on pystysuora. Tasoja on useita, mutta valta keskittyy pienelle ryhmälle organisaation huipulla. Organisaation ja yksilöiden roolit ja niiden väliset suhteet sekä tehtävät, tehtävänkuvaukset ja käyttäytymismallit on tarkoin määritetty suoritusta varten. Suomalainen kokee helposti, että tällainen organisaatio on byrokraattinen – Saksalaisen mielestä se on toimiva. Hierarkkisuus on siinä määrin sisäänkasvanutta, että se johtaa lähimmän esimiehen tai toimitusjohtajan kunnioittamiseen lähes ehdoitta.

Hierarkia ei siis ole lähtökohtaisesti hyvä tai huono asia, vaan olennainen osa perinteistä saksalaista organisaatiokulttuuria. Tällaisessa ympäristössä menettelytapojen ja rutiinien noudattaminen on tärkeää ja oma-aloitteisuus tai ”out-of-the-box”-ajattelu voivat olla organisaation kannalta haitallisia. Vaikka yritys mainostaisi matalaa hierarkiaa, mitä näkyy yhä enemmän esim. työpaikkailmoituksissa, saattaavat vanhat rakenteet paistaa läpi. Johtamiskulttuuri muuttuu on hitaasti ja muutos voi kestää sukupolvien ajan.

Kiinnostaako keskustelu saksalaisesta työkulttuurista? Vieraile Työ Saksassa -YouTube-kanavalla

Auktoriteetti ja ohjeistus

johtamiskulttuuri Saksan työpaikoilla

Varotko virheitä?

Hierarkkisiin rakenteisiin kasvaneet saksalaiset siis kunnioittavat automaattisesti auktoriteettiasemassa olevia ihmisiä ja odottavat selkeää johtajuutta. Määräysten noudattaminen perustuu esimiehen asemaan ja ammatilliseen osaamiseen, ei niinkään hänen henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa tai ”soft skillseihinsä”. Esimi

ehen kunnioitus ei ole saksalaisessa kulttuurissa hiljaista alistumista, kuten suomalaiset sen saattavat kokea, vaan osa toimivaa systeemiä. Saksalaiset alaiset odottavat saavansa esimieheltään selvät ohjeet, mitä tulee tehdä ja usein myös miten se tarkalleen tulee tehdä. Sen vuoksi esimies saattaa jakaa toimintalinjojen ja ideoiden sijaan yksiselitteisiä ja tarkkaan rajattuja käskyjä. Saksalaiset kokevat vaikeana työskennellä ilman seurantaa ja sen puuttuminen osoittaisi, ettei esimies ole  kiinnostut heidän työstän tai työ on arvotonta.

Tässä onkin mielestäni iso oivaltaisen paikka jokaiselle suomalaiselle, joka ei kestä hurjana huseeraavaa saksalaista pomoaan: Käyttäytyessään kontrolloivasti esimies yleensä olettaa ihan perustellusti, että alaiset toivovat hänen käyttäytyvän näin. Lyhyt keskustelu esimiehen kanssa voi siis kannattaa.

Tapaan kuuluu myös että esimiestä totellaan. Tarkentavia kysymyksiä voi toki esittää, mutta suorat vastaväitteet ovat harvinaisempia. Suomalaisen voi puolestaan olla vaikeaa kunnioittaa esimiestä, joka hänen näkökulmastaan vain jakelee määräyksiä, kritisoi, eikä anna itsestään mitään. Saksalaisissa työelämää käsittelevissä blogeissa ja lehdissä. ”Miten otan negatiiviset asiat puheeksi pomoni kanssa.”-jutut ovat hyvin tavallisia. Kysymys on hankalasta aiheesta, sillä hierarkiassa ylempänä olevan varpaille ei pidä talloa.

Katso myös Työ Saksassa -kurssi saksalaisesta työkulttuurista

Muodollisuus ja virallisuus

Saksassa esimiehen ja alaisen vuorovaikutusta leimaa usein suomalaisesta tyylistä eroava muodollisuus ja virallisuus. Johtajien ja alaisten väliset suhteet ovat usein etäiset ja jäykät. Saksalainen esimies nauttii suurta yksityisyyden suojaa näin toivoessaan. Usein hän istuu muista eristettynä vähän suuremmassa toimistossa, suljetun oven takana. Yleensä esimies tai toimitusjohtaja ei esimerkiksi lounasta tai juo kahvia muiden kanssa, poikkeuksiakin toki löytyy.

Perinteinen saksalainen johtamiskulttuuri olettaa esimiehen käyttäytyvän ja puhuvan ”virallisessa hengessä”. Virallisuutta ilmentävä alaisten kättely ja sukunimillä puhuttelu alkaa harventua ja monissa yrityksissä kaikki ovat jo ”per du”. Jos esimiehesi ja sinä olette suurin piirtein saman ikäisiä tai työskentelette samojen projektien parissa, esimiehesi saattaa tarjota sinulle sinulle sinuttelua myös yrityksessä, jossa tämä ei kuulu yrityskulttuuriin. Tämä on saksalaisessa yritysmaailmassa arvostuksen ja luottamuksen osoitus. Alaisena en lähtisi Saksassa tarjoamaan du’ta esimiehelleni, vaan hänen täytyy -arvoasteikossa korkeammalla olevana- olla aloitteen tekijä. HUOM! Jos kollegasi sinuttelee pomoasi, se ei automaattisesti tarkoita että sinä voisit myös tehdä näin. Odota mielummin kehoitusta.

Kovien arvojen kulttuurin mukaisesti saksalaiset johtajat eivät ole niin ihmissuhdesuuntautuneita kuin suomalaiset. Saksassa onkin vaikea saada aikaan työpaikalle avoin ilmapiiri tai saada suoria vastauksia kysymyksiin. Suosittelenkin suomalaisille kovan nahan kasvattamista saksalaiseen työelämään. Me olemme vähän pehmiksiä ja otamme usein asiat kovin henkilökohtaisesti.


Palaute

Saksassa suunnitelmallisuus on arvostettua, ja esimiehet täsmentävät työroolit ja työnkuvaukset tarkasti, asettavat alaisten työlle konkreettisiatavoitteita sekä koordinoivat aktiivisesti kokonaisuuden toimivuutta. Tähän liittyvä palautteen antaminen on aktiivista, sillä taustalla vaikuttavat saksalaisen työkulttuurin maskuliiniset arvot ja siihen yhdistyvä tehokkuusajattelu. Palautteen antaminen keskittyy työssä saavutettuihin tuloksiin sekä positiivisen palautteen että tehottomuuden kritisoinnin muodossa.

Virhekulttuuri on Saksassa huomattavasti terävämpi kuin Suomessa ja pyrkii virheiden minimoimiseen ”systeemissä”. Siksi pieneltä tuntuvaan virheeseen voidaan tarttua ”huolellisesti” ja ankaran tuntuisesti.

 

Muutamia ohjeita arkipäivän työelämään:

  • Pelaa esimiehen säännöillä: Joka kerta kun harmittaa, muistuta itseäsi, että täällä toimitaan näin. Esimies suorittaa vain omaa osuuttaan ”koneistossa” ja saksalaiset työntekijät myös odottavat hänen toimivan tietyllä tavalla.
  • Pidä oma käytöksesi ja keskustelu esimiehen kanssa ainakin alkuun asiallisella “Business-Tasolla”.
  • Älä ota henkilökohtaisesti esimiehesi sanomisia ja tekemisiä, jos ne koskevat työasioita. Suomessa on tosi tyypillistä loukkaantua asioista keskustellessa. Saksassa esimiehen toiminta ei ole tarkoitettu kritiikiksi sinun persoonaasi kohtaan. Loukkaantuminen on saksalaisessa työelämässä täysi no-go ja sitä pidetään osoituksena epäkypsyydestä ja lapsellisuudesta. Jos kuitenkin loukkaannut, älä näytä sitä.


Konfliktitilanteen yllättäessä:

  • Mene itseesi: Oletanko, että saksalainen esimies toimii kuten suomalainen toimisi?
  • Avaa suusi: Pyydä esimieheltäsi kahdenkeskistä keskustelua ja selitä huolesi. Kerro avoimesti, ettet tiedä miten suhtautua käyttäytymismalliin x, koska Suomessa toimittaisiin toisin. Käytä esimerkkejä havainnollistaaksesi, jotta pysytte samalla sivulla. Jos pomosi on tehtäviensä tasalla, hän kuuntelee, keskustelee ja mahdollisesti saatte jopa sovittua molempia tyydyttävän ratkaisumallin.
  • Pidä huoli, että tapaaminen tulkitaan konstruktiivisena keskustelunavauksena, ei valituksena. Esimiehelle ei kannata myöskään liikaa avautua yksityiselämän ongelmista, vaan kunnioittaa saksalaista tapaa, jossa esimies ei seurustele alaistensa kanssa yksityishenkilönä.
  • Kerro tilaisuuden tullen millainen johtamiskulttuuri Suomessa on: Kerro sivulauseessa, yrityksen kehittämispäivillä, viikkokokouksessa tai muuten vaan tilaisuuden tullen, miten asiat Suomessa hoidetaan. Herättää kiinnostusta!
  • Pyydä ja anna palautetta: Näytä esimiehellesi esimerkkiä. Kehu hyvin tehtyä työtä tai hyvin hoidettua tilannetta, Informoi kollegoita, ole reilu. Näin luot osaltasi avoimempaa työkulttuuria. Ehkä se tarttuu?
  • Jos et saa tilaisuutta keskusteluun, ota yhteys esimiehesi esimieheen ja kerro ongelmatilanteesta hänelle.
  • Jos ei mitkään muu ei toimi, vaihda työpaikkaa. Toisaalla voi olla toisenlainen johtamiskulttuuri.

Tässä blogijutussa olen käyttänyt lähteenä mm. tätä erinomaista Laura Nordströmin lopputyötä.

 

3 Responses

  1. […] on ihanan tasavertainen konsepti – ja ehkä myös tehokas tapa ravistella Saksan usein niin hierarkkiseen työelämän rakenteita? Ainakin barcamp-formaatti on juuri nyt ajankohtainen Saksassa. Viime viikolla […]

  2. […] Entä miten järjestys näkyy johtamiskultturissa? Lue täältä: Saksalainen johtamiskulttuuri […]

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: