fbpx
Wolfsburg / Berliini, Saksa
tyosaksassa@gmail.com

Työsopimus osa 2 – Palkka ja palkanlisät

Job Interview - työnhaku työsopimus

Työnhaku on onnistunut ja nyt pitäisi vielä sopi ehdoista ja allekirjoittaa työsopimus. Helpommin sanottu kuin tehty! Millaisia asioita työsopimusta tehtäessä kannattaa ottaa huomioon? Käsittelin saksalaiseen työsopimukseen liittyviä ominaisuuksia jo aikaisemmin jutussa Työsopimus – Mitä kannattaa mettiä kun tekee työsopimuksen Saksassa?

Tässä jutussa käsittelen vielä suoraan palkkaan liittyviä neuvottelumahdollisuuksia ja tyypillisiä palkanlisiä. Monet palkanlisistä ovat houkuttelevia myös palkankorotustilanteessa, koska verojen ja sosiaaliturvamaksujen vähentämisen jälkeen työntekijöille ei välttämättä jää paljon käteen perinteisestä palkankorotuksesta. 

Tähän juttuun olen koonnut muutamia vinkkejä, joita kannattaa miettiä sopimusta tehdessä.

Palkka

Palkkatoive ilmoitetaan vuositasolla. Muista palkkaa neuvotellessa, että sairaskassamaksu haukkaa palkasta n. 16-17%. Tämä lienee yksi syy siihen, että Saksassa on Suomea korkeampi palkkataso.

Täällä voit vertailla sairaskassoja: Suchen auch Sie eine günstige Krankenkasse? Jetzt vergleichen!  (Affiliate-linkki)

Lisäksi palkkaan vaikuttavat verot. Muista siis käyttää palkkalaskuria. Tästä jutusta löytyy yksityiskohtia saksalaisesta palkasta: Mistä saksalainen palkka koostuu?


13. palkka?

Saksassa on vielä voimissaan käsite ”13. kuukausipalkka”. Sitä maksavat monet yritykset, mutta eivät läheskään kaikki. Sitä voi verrata esimerkiksi suomalaiseen loma- tai joulurahaan. Kyseessä on kuitenkin jossain tapauksissa ”Sonderzahlung”, jota voidaan myös pienentää, mikäli työntekijä on vaikkapa pois työpaikalta. Toisaalta 13. palkka voi olla myös osa työpaikalla noudatettavaa palkkasopimusta (”Tarif”) – silloin 13. palkkaa ei voida leikata. Kannattaa siis kysellä 13. kuukausipalkan tarkoista ehdoista työnantajalta. Jos aloitat tammikuussa ja työnantaja sanoo sinut irti marras- tai joulukuun loppuun, maksetaanko 13. kuukausipalkka?

Joissain firmoissa maksetaan myös erikseen ”Urlaubsgeld” tai ”Weihnachtsgeld”.

Bonus

Jotkut yritykset maksavat osan voitosta bonuksena (”Boni”) kaikille työntekijöille. Erilaiset voittoon sidotut bonukset ovat yleisiä myös myyntitöissä. Bonus voi olla sidottu esimerkiksi 1/3  firman omiin indikaattoreihin, 1/3 oman alueen tuloksiin ja 1/3 henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Kannattaa siis sopia tarkasti mistä bonus maksetaan (esim. henkilökohtainen myynti vai koko yrityksen tulos) ja milloin se maksetaan. Entä miten käy jos työsopimus loppuu ennen kuin bonuksen maksu on ajankohtaista?

Joissain firmoissa bonus kulkee nimellä Weihnachtsgeld (jouluraha) – silloin sen määrä olla pienempi tai suurempi kuin koko palkka tai määräytyä vaikkapa vuoden tuoksen mukaan.

Työnantaja maksaa päiväkotimaksut

Työnantajan on mahdollista maksaa palkan lisäksi tai sen osana päiväkotimaksut tai osa niistä (Kindergartenzuschuss). Tämä on työnantajan ja työntekijän kannalta todella edullinen ratkaisu, koska kummankaan ei tarvitse maksaa tältä osalta veroja tai sosiaaliturvamaksuja. Työntekijän kannattaa kuitenkin miettiä, että tästä palkan osasta ei myöskään kerry esim. eläkettä, eikä sitä lasketa mukaan ansiosidonnaista työttömyyskorvausta hakiessa.

VL – Firma säästää puolestasi

”Vermögenswirksame Leistungen” (VL), jossa yritys maksaa työntekijän erityisesti tätä tarkoitusta varten avatulle säästötilille 6-40 € /kk on myös suosittu Saksassa.VL-ratkaisuissa korot ovat yleensä jonkin verran markkinakorkoa suuremmat. Kaikki VL-ratkaisut eivät ole aikasidonnaisia, mutta yleensä kuukausittaisia maksuja suoritetaan yhteensä kuusi vuotta, ja sen jälkeen tili lepää vuoden. Sitten työntekijä pääsee käsiksi rahoihinsa tai voi jatkaa säästämistä uudella periodilla. Ratkaisu on työntekijälle riskitön, joskaan ei välttämättä erityisen kannattava. On kuitenkin mahdollista avata säästötili, joka mahdollistaa myös lisäsummien tallettamisen. Tähän voi saada valtion tukea. Valtio tukee säästämistä ainakin, jos tulot ovat alle 17.900 € vuodessa. Raha on mahdollista suunnata myös asuntosäästötiliin, sijoitusrahastoon, eläkerahastoon yms. Kannattaa kysyä neuvoa itselle parhaan mahdollisen ratkaisun löytämiseksi, jos työnantaja tarjoaa VL-sopimusta.

Autoetu

Aiemmin lähes vain huippujohtajien ylpeys, työsuhdeauto, on nykyään mahdollinen myös monille asiantuntijatehtävissä oleville. Autoetu on sikäli rahallisesti merkittävä, että se vaikuttaa suoraan myös verotukseen ja mahdollisesti myös eläkkeisiin tai työttömyysvakuutusmaksuihin. Siksi sitä kannattaa tarkastella monelta kantilta nimenomaan oma tilanne huomioiden. Nyrkkisäännöksi annetaan usein, että mitä kalliimpi auto ja mitä pidempi työmatka, sitä kannattavampi on autoetu. Huom! Seuraavat kappaleet selittävät vain perusperiaatteen. Suosittelen ottamaan yhteyttä omaan veroneuvojaan, jos kaipaat lisävinkkejä tai tarkennuksia.

Työsuhdeauton veroedussa usein käytettävää periaatetta kutsutaan ”yhden prosentin säännksi” (1%-Prozent-Regel). Se  perustuu tuloverolakiin (EStG) ja on perusteltu 6 §: n 1 momentissa. Käytännössä työntekijän bruttopalkan päälle lasketaan kuukausittain 1% auton verottomasta listahinnasta, josta hän maksaa verot. Elektro- tai hybrid-autoilijalle on tällä hetkellä (7/2021) tarjolla etuisuuksia. Yritykset voivat soveltaa 1% -sääntöä, jos vähintään 50% auton käytöstä on liiketoimintaan liittyvää ajoa.

Jos työntekijä liikkuu autolla säännöllisesti kodin ja työpaikan välillä, yleisen 1%: n säännön lisäksi on maksettava ylimääräinen maksu kodin ja työpaikan välisistä matkoista. (Tästä poikkeus esim. myyjät, jotka ajavat säännöllisesti asiakkaisiin.) Rahahyöty lasketaan tässä kaavalla päivittäinen kilometrimäärä x 0,03% auton listahinnasta. Lasketusta summasta peritään puolestaan kiinteä 15 prosentin palkkavero.

Toinen metodi laskea kuluja on nk. ”Fahrtenbuchmethode”. Menetelmä on paljon monimutkaisempi kuin kiinteä 1%: n laskenta, mutta joissakin tapauksissa se voi olla kannattavampi työntekijälle. Lokikirjamenetelmällä kaikki työautolle aiheutuneet kustannukset jaetaan yksilöllisesti. Työntekijä käyttää lokikirjaa määrittäessään jokaisen työmatkan erikseen.

Betriebliche Altersversorge (bAV)

BAV:llä tarkoitetaan lisäeläkkeen keräämistä työnantajan kautta. Klassisessa työnantajan rahoittamassa yrityksen eläkejärjestelmässä firma maksaa tietyn summan kuukausittain myöhempään eläkkeeseen.

Työntekijät voivat kuitenkin myös kerryttää lisäeläkettä säästämällä osan bruttopalkastaan ​​yrityksen eläkkeelle (Entgeltumwandlung). Eläkkeestä ei tarvitse maksaa sosiaaliturvamaksuja 276€/ kk alittavalta osalta eikä veroja 552 €/kk alittavalta osalta.

Yritysten eläkkeet on verotettava myöhemmin. Julkiselle puolelle sairasvakuutetut eläkeläiset maksavat sairausvakuutuksen täyden maksun siitä eläkkeen osasta, joka ylittää 160 euron kuukausittaisen korvauksen.

Työnantajan tarjoamaan eläkeratkaisuun ja sen kannattavuuteen kannattaa tutustua veroneuvojan kanssa. Selvitä myös, saako eläkkeen mukaan jos vaihtaa työpaikkaa – näin ei aina ole!

Julkisen liikenteen kortti

Suurissa kaupungeissa palkkaan voi kuulua julkisen liikenteen kortti. Näin yritys voi osaltaan tukea työntekijöidensä ympäristöystävällistä liikkumista. Korttiin liittyy muutamia perusperiaatteita:

  • Työnantajan on annettava etuus työntekijälle osana työsuhdetta.
  • Tuki voi olla julkisen liikenteen kortin ilmainen tai alennettu käyttö tai tuki tällaiselle kortille.
  • Apuraha on myönnettävä palkan lisäksi.
  • Kodin ja työpaikan välillä matkustaminen ja kaikki muut julkisen liikenteen matkat ovat mahdollisia; lentoliikenne on  poissuljettu. Taksikuljetukset eivät myöskään kuulu asetuksen soveltamisalaan.

Samalla periaatteella työntekijälle voidaan myöntää myös bensakortteja. Raja verovapaudelle on kuukausittain 44 €.

Saisiko olla aamiainen tai salijäsenyys?

Osa firmoista tarjoaa myös aamiaisia tai salijäsenyyksiä. Tällaiset edut kuuluvat lähinnä kategoriaan ”Nice to have” – toisalta ne lähettävät myös selvän signaalin siitä, että yritys panostaa työntekijän viihtyvyyteen. Usein näissä on kyse nimenomaan verovapauden käytöstä. Työnantajilla on mahdollisuus myöntää työntekijöilleen verovapaasti 600 euron arvosta palveluita vuosittainen terveyttä edistäviin toimenpiteisiin.

Kanttiini ja lounasruokailun järjestävät yleensä vain suurimmat yritykset. Tämä on yleensä maksullinen. Myös jotkut keskisuuret firmat kunnostautuvat tarjoamalla työntekijöille esimerkiksi aamiaista. Ruokailun järjestäminen on fiksu veto esimerkiksi teollisuusalueella, jossa lähimmät ravintolat ovat vähän kauempana.

Yritykset saavat sponsoroida työntekijöilleen verovapaasti vain yhden aterian päivässä (aamiainen, lounas tai illallinen) työntekijää kohti. Kaikki muut ateriat ovat veronalaisia. Verottoman arvon enimmäismäärä kuukaudessa 97,50 euroa (2020).

Onko sinulla joku etu, jota en tullut maininneeksi? Kerro lisää kommenteissa niin lisätään listaan!

 

2 Responses

  1. Hanna M sanoo:

    Hei, hyvä juttu, itselle oli uutta tietoa tuo autoedun laskeminen. Tähän voisi lisätä että työnantaja voi maksaa ”relocation costs” esim joko muuttofirman kustannukset tai sovitun könttäsumman hankintoihin ensimmäisen kuukauden palkan yhteydessä tai milloin sovitaan. Lisäksi työnantaja voi maksaa saksan kielen tuutorointia 😉

    • Maria Heiskanen-Schüttler sanoo:

      Todella hyviä pointteja nimenomaan suomalaisesta näkökulmasta! Kiitos!

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: