Lotta Veikonheimo on Haaga-Helia ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutuslinjan viimeisen vuoden opiskelija.
Satsaa Saksaan, mainostettiin Saksan ulkoministeriön markkinointikampanjassa muutama vuosi sitten. Yrityksiä kansainvälistyinen Euroopan suurimmalle markkinalle kiinnostaa. Yhä harvemmat koululaiset ja opiskelijat ovat viime vuosina tarttuneet haasteeseen. Siksi olin todella positiivisesti yllättynyt, kun Haaga-Helian ammattikorkeakoulun opiskelija Lotta Veikonheimo otti minuun yhteyttä viime kesänä ja kertoi tekeillä olevasta ammattikorkeakoulun lopputyöstään.
Veikonheimon lopputyössä “Suomalaisyrityksen kansainvälistyminen Saksan markkinoille” perehdytään erityisesti kuultuihin kokemuksiin kansainvälistymisestä. Työssä on haastateltu suomalaisia yrittäjiä, jotka ovat laajentaneet toimintaa Saksan markkinoille, kansainvälistymisprosessissa auttavia yrityksiä sekä muita saksalaisen kulttuurin ja yritysmaailman asiantuntijoita. Kyselin Lotalta tunnelmia ennen lopputyön valmistumista.
Hei Lotta, ja kiitos kun lähdit mukaan haastatteluun. Miten sinä kiinnostuit Saksasta?
Saksan markkinat ovat valtavat ja maan rooli maailmantaloudessa merkittävä. Työssä pääsen selvittämään, kuinka kansainvälistyminen onnistuu tähän vahvan talouden maahan. Työn aihe on ollut selvänä itselleni jo kauan. Kansainvälisyys ja siihen liittyvät asiat kiinnostavat minua ja näin tiesin motivaation olevan korkealla aiheesta kirjoittaessa.
Suuntautumiseni liiketalouden opinnoissa on kansainvälistyvä yritys, jonka johdosta kansainvälisyys ja siihen liittyvät asiat kiinnostavat minua. Opinnoissa olen päässyt tekemään kansainvälistymissuunnitelmia viennin ja tuonnin näkökulmista pk-yrityksille ja ne ovat pohjana tälle opinnäytetyölle. Opinnäytetyössä pääsen syventämään opittuja tietoja teorian ja tutkimuksen avulla.
Haasteiden etsiminen, halu kehittyä ja oppia uutta vievät minua jatkuvasti eteenpäin.
Vuoden 2020 keväällä vietin vaihtojaksoni Hollannissa, jossa Saksan läheisyys oli huomattavissa. Monet opiskelijat olivat Saksasta kotoisin ja tämä lisäsi mielenkiintoani maata kohtaan. Pääsin näkemään saksalaisten vaihto-oppilaiden kautta maan kulttuurista ja tavoista lähemmin. Opinnäytetyö on mahdollisuus päästä syventämään Saksan kulttuuri ja markkina tietämystä, jota haluan ymmärtää paremmin.
Olen työstänyt lopputyötä alkukesästä alkaen. Lähdin liikkeelle rauhallisesti aihetta pohtien ja kirjallisuutta etsiskellen. Tahti on kiristynyt loppuvuotta kohden. Opinnäytetyö on aivan viime metreillä ja seuravat viikot ovat sen viimeistelemistä varten.
Mitä olet oppinut yrittäjyydestä Saksassa työtä kirjoittaessasi?
Kun olen saanut työn pakettiin, uskon tietämykseni yrittäjyydestä Saksassa olevan todella paljon laajempi. Olen kartoittanut tietoa etenkin saksalaiseen toimintatavasta ja yleisistä käytännöistä maassa.
Saksan markkinoille pääsemiseksi vaaditaan aikaa, kärsivällisyyttä ja jatkuvaa luottamuksen rakentamista. Maan kielen osaamista arvostetaan paljon ja neuvottelut pidetäänkin mieluusti Saksaksi. Saksalaiset odottavat kauppakumppanilta perusteellista faktatietoa, jota tuetaan tutkimuksilla, sertifikaateilla ja numeroilla.
Kansainvälistyminen ei ole yksinkertaista. Mitä yrittäjien pitäisi ottaa huomioon Saksaan tullessa?
Minut on yllättänyt yllättänyt yrityksen kansainvälistymisessä on mahdollisuuksien laajuus. Jokaisella yrityksellä on omakohtainen ja ainutlaatuinen kokemus kansainvälistymiseen. Kansainvälistyminen ei heti tarkoita suuria investointeja ja oman liikkeen perustamista kohdemaahan, vaan se voi olla todella pientä ja testailevaa kokeilemista. Ei ole yhtä ja oikeaa tapaa toteuttaa kansainvälistymistä, vaan niitä on yhtä monta kuin yrityksiäkin.
Kuitenkin, mikä yrityksien tulee ottaa huomioon on perusteellinen valmistautuminen kansainvälistymiseen. Prosessi on mutkikas ja vaatii hyvän pohjatyön oman organisaation kyvyistä ja strategisestä painopisteestä, toimialasta (kilpailu, kasvupotentiaali, mahdolliset markkinoille pääsyn esteet) sekä kohdemaasta (maan vakaus, asiakasryhmän tarpeet, tuotteen tai palvelun sopeutuminen, kulttuuriset tekijät). Niin kuin lähes kaikessa on muistettava, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!
Lisäksi on rahoitusta ja neuvoa antavia organisaatioita, joita kannattaa hyödyntää. Ulkopuolisen asiantuntijan näkemys on arvokasta ja auttaa yrityksen konseptin kehittämisessä. Hyvät ja oikeat neuvot voi säästää yrityksen kantapään kautta oppimisesta sekä viedä suunniteltua hanketta eteenpäin. Ulkopuolinen asiantuntija pystyy tietotaitonsa ja kokemuksen kautta pienentämään riskien mahdollisuuksia. Asiantuntijoilla on näkemys tietyn maan markkinoista ja kulttuurista, jotka tuovat kansainvälistyville yrityksille arvokasta tietoa.
Osaatko kuvitella työskenteleväsi Saksassa tai yrittäjänä yleensä?
Osaan kuvitella itseni työskenteleväni ulkomailla, miksei Saksassa! En sulje vaihtoehtoja pois, mutta omalla kohdallani saksan kielitaito tai sen puuttuminen tulee olemaan pieni hidaste. Kuitenkin tavoitteeni on lähteä kerryttämään työkokemusta ulkomailla lähivuosien aikana.
Yrittäjyys ei ole aikaisemmin kiinnostanut minua lainkaan ja en olisi ikinä kuvitellut edes harkitsevani sitä vaihtoehtona. Kuitenkin viime vuosien aikana ajatus yrittäjyydestä on kiehtonut ja sopivan idean tullessa mieleeni en pelkäisi hypätä yrittäjyyden kelkkaan!
Mikä on hienoa Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa on tuki, jota tarjotaan yrittäjyydestä kiinnostuneille sekä yrittäjänä jo toimiville opiskelijoille. Meillä pyörii StartUp School, joka tähtää oman yrityksen perustamiseen tai olemassaolevan yritystoiminnan kehittämiseen. Tähän ei vaadita minkäänlaista yrittäjyysosaamista tai yritysideaa, joten kynnys mukaan lähtemiseen on todella matala!
Kiitos Lotta haastattelusta ja menestystä tulevaisuuden haasteisiin – ja mahdollisuuksiin! Lotta on muuten luvannut, että saamme julkaista tulevaisuudesta ainakin osia hänen työstään täällä blogissa ja jakaa näin tietoa kansainvälisestä yrittäjyydestä.
