fbpx
Wolfsburg / Berliini, Saksa
tyosaksassa@gmail.com

Työnhaussa Saksassa – Vain nopeat elävät?

Photo by bruce mars /Unsplash

Niin siinä sitten kävi, että yli neljän vuoden jälkeen ryhdyin minäkin taas alkuvuodesta työnhakuun! Ja vaikka kirjoitan ja tutkin aihetta säännöllisesti, työnhakijan roolissa asioita tulee tarkkailtua aivan uudesta perspektiivistä. Työ Saksassa -blogini on perustettu niihin aikoihin, kun viimeksi hain aktiivisesti töitä vuonna 2017 ja sillä välin digitalisaatio ja korona ovat tehneet tehtävänsä myös työnhaussa.

Saksan työmarkkinoilla on nyt hakijan markkinat. Kirjoitin tästä myös aiemmin syksyllä jutussa Tunnelmia syksyn rekrytointimarkkinoilta – Jo silloin oli selkeästi nähtävillä, että headhunterit olivat aktiivisesti liikkeellä. Koronan kanssa oli totuttu elämään ja parin vuoden rekrytointitarpeita paikkailtiin nopeassa rytmissä. Korona-aika on vauhdittanut myös Saksan digitalisaatiota siinä määrin, että nimenomaan digi- ja IT-osaajia kaivataan erityisesti.

Tämän jutun vaikutelmat koskevat lähinnä markkinoinnin alaa ja business-maailmaa. Jos haet vaikkapa lemmikkikaupan myyjäksi tai tutkijaksi, on hakuprosessi luultavasti huomattavasti perinteisempi.

Työnhaun Tinderissä

Neljä vuotta sitten työnhaku oli vielä omaan makuuni aika hidastempoista, joskaan sitä en sen enempää kyseenalaistanut. Oli selvää, että hakemuksiin sai odotella vastauksia viikkoja ja että ensimmäisen kierroksen haastatteluihin kutsuttiin usein jopa kymmeniä kandidaatteja. Haastatteluihin valmistauduttiin hyvin ja mentiin aina sliipattuna paikan päälle. Osa ”Absageista” tuli kirjeitse kotiin viikkojen päästä.

Nyt meno linkkarissa on kuin Tinderissä: Svaippaus oikealle, jatkoon – nopea chatti – tuntustumishaastattelu – varsinainen haastattelu tai kaksi – sopimus tai ulos. Oman hakuprosessini aikana en käynyt yhdessäkään haastattelussa paikan päällä.

Nopea rytmi voi olla todella tehokas. Lyhyissä tapaamisissa ja chateissä voi jo huomata, jos on hakemassa ihan väärää paikkaa ja jättää keskustelun kohteliaasti siihen. Tietenkin tämä “nopean poistumisen etu” koskee myös potentiaalista työnantajaa. Kaikkien osapuolten tulisi muistaa, ettei ghostaaminen ole tyylikästä missään mediassa.

Toisinaan rekrytoinnin nopeus sai myös kiusallisia puolia. Kerran minulla oli sovittuna lyhyt zoom-palaveri suomalaisen scale-upin super-innokkaan rekrytointikonsultin kanssa. Hän postaili päivittäin linkedIniin mm. mehunkeittopuuhistaan, lemmikeistään ja siitä, miten rakastaa työnantajaansa. Nyt hän oli kuuluttanut suurieleisesti, että myynnin ja markkinoinnin paikoista kiinnostuneet voisivat ottaa yhteyttä ja sopia tapaamisen. Tein työtä käskettyä ja sovimme tapaamisen. Kun pari päivää myöhemmin istuin jo zoom-tilassa valmiina kuulemaan lisää, tuli viesti, että hän ei nyt ehdi paikalle ja lisäkysymys, että mistä paikasta nyt ylipäätään olin kiinnostunut. Tästä jäi vaikutelma, että hän oli pöhistessään sekoittanut konseptinsa totaalisesti. Jotenkin myös kiinnostukseni yritystä kohtaan katosi.

Kaiken kaikkiaan tuntui, että tapaamisia on enemmän ja niitä on helppo saada, mutta ne harvemmin johtavat mihinkään. Linkedininssä on helppo avata ovia moneen suuntaan yhtä aikaa; kai sitä kutsutaan myös verkostoitumiseksi. Pidemmän päälle tällainen pinnallinen verkostoituminen tosin hyödyttää vain heitä, jotka tuottavat sisältöä mainosmielessä tai osaavat muuten hyödyntää ja syventää verkostoaan ajan myötä.

Etätyö ja joustavuus valttikorttina

Remote-työ mahdollistaa työn hakemisen mistä vaan. Itse olin pitkään keskusteluissa 500 km:n päässä Karlsruhessa sijaitsevan yrityksen kanssa, ja juuri viime viikolla minuun otettiin yhteyttä Sveitsistä. Olen leikitellyt ajatuksella myös työskentelystä Suomalaisessa yrityksessä. Varsinkin pienen nichen spesialistille Remote-työ voi olla hieno mahdollisuus laajentaa työnhakua kiinnostaviin yrityksiin oman paikkakunnan tai maan ulkopuolella. Samoin jos etsii omiin arvoihin sopivaa tietynlaista tai tietyn alan tehtävää, kannattaa työnhakua laajentaa myös maantieteellisesti.

Etätyömahdollisuudet kiinnostavat usein työnhakijaa myös, vaikka työpaikka olisi samassa kaupungissa. Järjestäen kaikkien työnantajien kanssa tuli juteltua siitä, onko etätöiden tekeminen mahdollista myös koronan jälkeen. Yllättävän monet olivat sitä mieltä, että toimistolle olisi tultava ainakin useampana päivänä viikossa. Vaistomaisesti työnantajat, jotka epäröivät etätyömahdollisuuksien kanssa, vaikuttavat vähän jämähtäneiltä. Etätyö lienee yksi tulevaisuuden suurimpia kilpailuvaltteja yrityksille osaajista kilpaillessa.

Kuka voittaa kun prosessin nopeus kasvaa?

Kilpailu osaavasta työvoimasta on kovaa. Systeemi suosii nopeaa ja joustavaa työnantajaa, joka pystyy tekemään nopean rekrytointipäätöksen ja tarjoaa joko hyvän palkan tai kiinnostavan työympäristön. Hyvät mahdollisuudet saada pätevää työvoimaa on myös suuryrityksillä, jotka pystyvät taistelemaan työntekijöistä apunaan maine, kilpailukykyiset palkat ja mahdollisuudet urakehitykseen. Häviäjiä tuntuvat ovat Saksassa keskisuuret perheyritykset, joilla on usein vaikeuksia pysyä mukana SaaS-yritysten, startuppien ja linkedinin sykkivässä maailmassa. Kun he lähettävät maililla kutsun haastatteluun ensi viikolle, on parhaat osaajat jo rekrytty muualle. Tosin nimenomaan he näyttävät löytäneen myös headhunterien maailman ja saavat näin kyvykkäitä lisäkäsiä tehokkaaseen rekrytointiin.

Häviäjiä ovat hitaat. Omalla kohdallani kävi niin, että yksi työnantaja pidensi kesken rekrytointiprosessia hakuprosessiaan ennalta sovitusta. Minun olisi pitänyt kahden haastattelukierroksen jälkeen tehdä vielä kokonainen Leads-plan yhtä asiakasryhmää ajatellen ja esitellä se 20 minuuttia kestävässä presentaatiossa. Tässä vaiheessa minulla oli myös kaksi muuta lupaavaa paikkaa auki, joten minun oli helppo kieltäytyä tästä kohtalaisen laajasta tehtävästä, jonka arvioin vievän ainakin pari päivää työaikaa.

Kaiken kaikkiaan oma kokemukseni oli, että tällä hetkellä työnhakuprosessin nopeudessa ja joustavuudessa voittaa nimenomaan työnhakija. Asetelma on muuttunut siten, että hakijalla on mahdollisuus arvioida työnantajaa laajalla skaalalla ja valintaan vaikuttaa itse työn ohella myös monet inhimilliset seikat. Tässä kisassa työkulttuuri ja tiimihenki ovat todellisia valttikortteja!

PS. Jos SINÄ-KIN haet työtä Saksassa niin tiedoksi, että pian ilmestyy kirjani Hakemuksesta Haastatteluun – työnhaku Saksassa! Pysy kuulolla!

 

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: