Posted on 1 kommentti

Saksan lomapäivät 2019

Lomapäivät Saksassa 2019

Koskaan ei ole liian aika suunnitella ensi vuoden lomia! Saksassa pyhäpäiviä on muutama enemmän kuin Suomessa ja osa lomapäivistä on osavaltiokohtaisia. Luvassa on siis paljon arkipyhiä ja niihin liittyviä – usein paikallisia – traditioita. Sijoittamalla lomapäivät strategisesti pitempien lomien ja pitkien viikonloppujen yhteyteen (nk. Brückentag) voi lisätä omaa vuosilomaa mukavasti. Kuulostaa mukavalta, vai mitä?

Toisaalta Saksassa esim. jouluaatto ja uudenvuodenaatto ovat puolikkaita työpäiviä, joten ehtiihän sitä myös sorvin äärellä viettää aikaa.

Juttu on osittainen kopio viime vuodelta!

Kansalliset vapaapäivät tekevät arjesta loman

Työpaikka saksassa lomat
Ostsee on köyhän miehen Mallorca.

Uusi vuosi 2019

Tiistai 1. tammikuuta 2019 on lomaa. Ja siitä se lomavuosi sitten alkaa…

Pääsiäinen

Pitkä perjantai 19.04.2019 ja Pääsiäismaanantai 22.4.2019 ovat myös Saksassa vapaapäiviä. Pääsiäinen on saksalaisille ehkä jonkin verran merkityksellisempi juhla kuin suomalaisille keskimäärin. Pääsiäistä juhlitaan syömällä hyvin ja lapsia lahjotaan jouluiseen tapaan muullakin kuin suklaamunilla. Myös katoliset pääsiäiskulkueet ovat tavallisia.

Vappu – Tag der Arbeit

Keskiviikkona 1. toukokuuta 2019 on vapaapäivä koko Saksassa, kuten Suomessakin. Vappua voi viettää vaikkapa kansanjuhlissa, joissa yleensä pystytetään juhannussalkoa muistuttava ”Maibaum” tai vappumarssilla koko yhteiskuntaa vastaan. Berliinissä vappumarssi päättyy usein autojen polttamiseen, kivien heittelyyn ja poliisisaartoon, joten olkaapa varovaisia!

Helatorstai – Christi Himmelfahrt

Helatorstai 30. toukokuuta 2019 on vapaapäivä koko Saksassa. Perjantai on periaatteessa tavallinen työpäivä, mutta koulut ja päiväkodit ovat usein kiinni ja pitävät ns. „Brückentagin“ eli siltapäivän. Se tarkoittaa loman pidentämistä loman ja viikonlopun väliin jäävällä päivällä tai päivillä. Helatorstaina vietetään myös isänpäivää (Vatertag – Herrentag – Männertag). Ei kuitenkaan kannata vielä alkaa kutoa iskälle sukkaa, sillä tätä isänpäivää vietetään poikaporukalla luonnon helmassa kera kaljakärryn.

Helluntai – Pfingsten

Varsinainen helluntai on sunnuntaina, mutta 9. kesäkuuta 2019 on Pfingstmontag ja näin ollen lomapäivä koko Saksassa. Helluntai on kirkollinen juhlapäivä (Pyhän hengen päivä tai ”Kirkon syntymäpäivä”), mutta Saksassa siihen liittyy usein myös kevään juhlistamista esim. Pfingstbaumin pystytyksen ja yhteislaulun merkeissä.

Pyhän ruumiin juhlapäivä – Fronleichnam

Torstaina 20. kesäkuuta 2019 juhlitaan pyhää ruumista, mutta vain katoliset osavaltiot kunnioittavat juhlaa vapaapäivällä. Vapaapäivä on siis seuraavissa osavaltioissa: Baden-Württemberg, Bayern, Hessen, Nordrhein-Westfalen, Rheinland-Pfalz ja Saarland. Itse en ole tämän juhlapäivän vietosta viellä päässyt osalliseksi, mutta ilmeisesti kuvaan kuuluvat erilaiset kristilliset kulkueet maalla ja merellä.

Saksojen yhdistymisen päivä – Tag der Deutschen Einheit

Torstaina 3. lokakuuta 2019 koko kansakunta suuntaa juhlimaan Saksojen yhdistymistä. Tyypillinen tapa juhlia on oluen ja makkaran kyllästämät katujuhlat, lapsille ilmapallot ja hattarat kouraan.

Uskonpuhdistuksen muistopäivä – Reformationstag

Torstaina 31. lokakuuta 2019 vietetään uskonpuhdistuksen muistopäivää, joka on vapaapäivä seuravissa osavaltioissa: Brandenburg, Bremen, Hamburg, Mecklenburg-Vorpommern, Niedersachsen, Sachsen, Sachsen-Anhalt, Schleswig-Holstein  ja Thüringen.

Allerheiligen

Perjantaina 1. marraskuuta 2019 on kirkollinen juhlapäivä ja vapaapäivän kera sitä juhlitaan seuraavissa osavaltioissa: Baden-Württemberg, Bayern, Nordrhein-Westfalen, Rheinland-Pfalz ja Saarland

Buß- und Bettag

Keskiviikkona 20. marraskuuta 2019 on kirkollinen juhlapäivä ja Sachsenissa myös vapaapäivä.

Joulu ja uusi vuosi 2020

24.12. on Saksassa perinteisesti ainakin puolikas työpäivä – tänä vuonna se osuu tiistaille. Monet firmat pitävät sen kuitenkin lomaa. 25.12. ja 26.12. ovat Saksassa lomapäiviä.

Tiistaina 31.12.2019 ja Keskiviikkona 1.1.2020 juhlitaan sitten jo uutta vuotta  – uusi lomakausi alkakoon!

Koulujen loma-ajat

Koulujen lomat osavaltioittain löytyvät täältä.

Posted on Jätä kommentti

Työpaikka Saksassa -blogin vuosi

Perustin Työpaikka Saksassa -blogin huhtikuussa 2017. Blogi ei siis ole vielä vuottakaan vanha, mutta kokemus on ollut hauska! Näin vuoden vaihteessa on hyvä katsella vähän taaksepäin ja vilkaista tilastoja sekä valottaa tulevaisuuden suunnitelmia. Vuoteen on mahtunut hauskoja hetkiä, mukavia uusia tuttavuuksia ja onpa tässä tullut paljon opittua itsekin juttuja kirjoitellessa. Kiitos kaikille teille, että olette olleet matkassa mukana!

Suosituimmat postaukset

Suosituimpia postauksia ovat olleet selvästi laajat asia-aiheet, kuten 3-osainen sarja Saksan palkoista, työttömyys ja johtamiskulttuuri. Luultavasti nämä ovat nousseet jonkin verran myös google-hauissa, vaikka aloitinkin aktiivisen SEO:n vasta nyt joulukuussa. (Tosin kirjoitan jo lähtökohtaisesti aika SEO-henkisesti, kun on tullut myös töissä kirjoitettua online-juttuja, mutta petrattavaa löytyy aina.)

  1. Saksan Palkkataso (+ 1.000)
  2. Työtön Saksassa (932)
  3. Lomapäiviä saksalaisittain (884)
  4. Mistä saksalainen palkka koostuu?
  5. Saksalainen johtamiskulttuuri
  6. Marcus Honkanen: Palkkatoiveet ja todellisuus
  7. Haluaisitko töihin Saksaan?
  8. Saksaan töihin? Muuttajan paperisota
  9. Jorma Mattila pyörittää mediatoimistoa Berliinissä
  10. Rekrytointikonsulttina Saksassa

Aina kun kysyn lukijoilta, mitä he haluaisivat lukea, eniten kannatusta saavat haastattelut. Ne nousevatkin luetuimpien listalla kärkeen heti isojen asia-aiheiden jälkeen. Vähemmän luettuja sen sijaan ovat jaarittelut omasta työelämästäni (tosin en kainona suomalaisena yleensä olekaan jakanut niitä kovin aktiivisesti) ja työelämän ABC-sarja.

Teemat ja aiheet

Työpaikka Saksassa
Mieli on hyvä, kun on hyviä aiheita plakkarissa.

Olen valinnut Työpaikka Saksassa -blogin teemat aina sen mukaan, mikä sattuu juuri nyt kiinnostamaan. Monet aiheet ovat myös tulleet minulle ehdotuksina: Minut on helppo ylipuhua ja motivoida kirjoittamaan tietystä aiheesta kertomalla omista kokemuksista ja tarpeista. Laittakaa siis vaan lisää ideoita tulemaan. On kiva kirjoittaa aiheesta, jonka tietää olevan ainakin jollekulle merkittävä.

Olen tähän mennessä pysyttäytynyt aika tiukasti työelämään suoraan liittyvistä asioista. Periaatteessa olen sitä mieltä, että voisin kirjoittaa blogin aihepiirissä myös muusta kuin suoraan työelämästä, vaikkapa lasten kouluista, tarhapaikoista, matkakohteista, saksalaisista tavoista… nämä liittyvät asiaan, kun muuttaa uuteen maahan töihin. Arkipäivän teemat tekisivät ehkä blogista myös vähän kepeämmän ja helpommin lähestyttävän. Näistä aiheista löytyy kuitenkin hyvää ja mielenkiintoista asiaa myös monista muista blogeista. Niin kauan kuin työelämästä riittää jutun juurta, pysyttäydyn siis tulevaisuudessakin työelämälähtöisissä aiheissa.

Julkaisuvauhti ja motivaatio

Käytännössä olen julkaissut kuukausittain kolme-neljä juttua eli n. yhden jutun viikossa. Kesäkuussa julkaistuja juttuja oli kuusi ja marraskuussa kaksi. Blogin näkyvyyden kannalta olisi hyvä kirjoittaa enemmän ja päivittää myös FB-sivua ahkerammin. Käytännössä en kuitenkaan ehdi kirjoittaa (+ haastatella, toimittaa & taustoittaa) kuin yhden jutun viikossa päivätyön ohella.

Välillä motivaatio kirjoittaa on ollut ihan hukassa, kirjoitus takkuaa, aiheita ei löydy ja tekstit tuntuvat olevat pullollaan asiavirheitä. Silloin olen koittanut keksiä jotain uutta näkökulmaa, josta työelämää voisi katsoa. Marraskuussa pidin vähän breikkiä. Sen jälkeen pää onkin ollut taas uusia ideoita täynnä. Päivitin blogiin vihdoin WordPressin kalliimman version, joka mahdollistaa esim. tehokkaamman hakukoneoptimoinnin ja mainokset.

Palaute – kriittinenkin – lisää muuten kirjoitusmotivaatiota. Palautetta saadessa tietää, että joku näitä juttuja oikeasti lukee.

Seuraajat

Blogia on lukenut kuukausittain 1.600 – 2.300 ihmistä, luku on tasaisesti nousussa. Suurin osa lukijoista tulee facebook-ryhmien kautta. Lukijakunta ei siis ole suurensuuri (en tosin luullutkaan kilpailevani lifestyle- tai matkustusblogien kanssa) – mutta tosi aktiivinen ja helposti lähestyttävä. Blogini seuraajat ovat 20-60-vuotiaita suomalaisia miehiä ja naisia, jotka ovat töissä Saksassa tai kiinnostuneet asumisesta ja työskentelystä Saksassa. Teistä n. 60% asuu Suomessa, 30% Saksassa ja 10% muissa maissa (Ruotsi, USA, Iso-Britannia…).

Arvontoja, yhteistyötä ja google-mainoksia?

Kirjanpitäjä taloushallinto Saksa
Tällä blogilla on enemmän kuluja kuin tuloja.

En ole tähän mennessä harrastanut Työpaikka Saksassa -blogissa mainontaa, josta olisin saanut tuloja. Totta kai tarkoitus on ollut että yrittäjät, joita esim. on haastateltu blogissa, saavat sitä kautta näkyvyyttä. Kyse on siis yrityksen kannalta sisältömarkkinoinnista. Syy, miksi en ole laittanut tälle omalle työlleni hintalappua, on se, että autan ihan mielelläni yksityishenkilöitä – se on blogin ideakin – miksen siis myös yrittäjiä. Toinen syy on se, etten ole jaksanut sotkea verotustani näillä mahdollisesti muutaman kympin tai satasen jutuilla – minulla kun on päivätyökin ja olen sen perusteella  tietyssä veroluokassa. Freelancer-juttujen tekeminen työn ohella tarkoittaa siis siirtymistä eri veroluokkaan ja lippu-lappu-rumbaa verottajan kanssa. Tähän olen vähän laiska! Kyselyitä blogijutuista tulee silloin tällöin (näistä useimmat toivovat tietysti ilmaista mainosjuttua :)). Vuonna 2018 olen siis ajatellut avata blogini myös kaupalliselle yhteistyölle, jos sopivia tilaisuuksia tulee vastaan – kuitenkin vain blogin aihepiiriin sopien.

Tämä mahdollistaa myös erilaisten arvontojen yms. oheistoiminnan järjestämisen blogin ja sen facebook-sivun kautta. Ehkä sijoitan blogiin myös pari mainosta. En kipuile itse tämän ”kaupallistamisen” kanssa – hyvät sisällöt on ja pysyy ja suurta rahallista hyötyä blogista tuskin minulle koituu ikinä – korkeintaan voisin saada vähän kustannuksia katettua. Myös itsellä pysyy paremmin motivaatio yllä, kun keksii aina jotain pientä uutta, jonka parissa puuhastella.

Olen myös harkinnut tekeväni blogin kautta esimerkiksi online-työnhakuvalmennuksia. Isot projektit vaativat kuitenkin hyvää suunnittelua, tehokasta toteutusta ja paljon aikaa. Harmi kun vakityöt haittaavat tätä mukavaa harrastusta 🙂 Jos omassa työelämässäni muuttuu jotain (sopimukseni on katkolla kesällä!) – aion katsoa tämän kortin.

Työpaikka Saksassa -blogin Vuosi 2018?

Suunnitelmissa on ainakin:

  • Työn alla juttu Xing-profiilin tekemisestä.
  • Suunnitteilla: Paluumuuttajan arkea, ”palkkaluokassa 6” – freelancer vai vakityöntekijä?
  • Myös Saksan työelämän ABC-juttu saa jatkoa.
  • Olen miettinyt blogin nimen vaihtamista ”Työ Saksassa”-nimelle. Työssä kun ei välttämättä ole enää kyse paikoista samalla tavalla kuin ennen.
  • Blogista pitäisi tulla luettavampi ja helposti lähestyttävämpi – koitan keventää juttuja ja laajentaa teemavariaatiota.
  • Twitter-profiilia pitäisi päivittää aktiivisemmin.
  • Olisi mukavaa saada silloin tällöin vieraskynä mukaan.
  • Koitan saada julkaistua e-kirjan työnhakuasioista.
Posted on 1 kommentti

Saksan lomapäivät 2018

Lomapäivät Saksassa 2018

Joululoma tekee tuloaan ja sen jälkeen koittaa upea uusi vuosi 2018! Jos olet jo onnistunut löytämään töitä Saksasta, on aika suunnitella myös ensi vuoden lomia. Saksassa pyhäpäiviä on muutama enemmän kuin Suomessa ja osa lomapäivistä on osavaltiokohtaisia. Sijoittamalla lomapäivät strategisesti pitempien lomien ja pitkien viikonloppujen yhteyteen (nk. Brückentag) voi lisätä omaa vuosilomaa mukavasti. Luvassa on siis paljon arkipyhiä ja niihin liittyviä – usein paikallisia – traditioita. Kuulostaa mukavalta, vai mitä? Toisaalta Saksassa esim. jouluaatto ja uudenvuodenaatto ovat puolikkaita työpäiviä, joten ehtiihän sitä myös sorvin äärellä viettää aikaa.

Kopioin juttua varten viimevuotisesta lomapäiväjutustani suurimman osan, joten jos juttu vaikuttaa tutulta niin syy löytyy kirjoittajan laiskuudesta…

Kansalliset vapaapäivät tekevät arjesta loman

Työpaikka saksassa lomat
Ostsee on köyhän miehen Mallorca.

Uusi vuosi 2018

Maanantai 1. tammikuuta 2018 on lomaa. Ja siitä se lomavuosi sitten alkaa…

Pääsiäinen

Pitkä perjantai 30.03.2018 ja Pääsiäismaanantai 2.4.2018 ovat myös Saksassa vapaapäiviä. Pääsiäinen on saksalaisille ehkä jonkin verran merkityksellisempi juhla kuin suomalaisille keskimäärin. Pääsiäistä juhlitaan syömällä hyvin ja lapsia lahjotaan jouluiseen tapaan muullakin kuin suklaamunilla. Myös katoliset pääsiäiskulkueet ovat tavallisia.

Vappu – Tag der Arbeit

Tiistaina 1. toukokuuta 2018 on vapaapäivä koko Saksassa, kuten Suomessakin. Vappua voi viettää vaikkapa kansanjuhlissa, joissa yleensä pystytetään juhannussalkoa muistuttava ”Maibaum” tai vappumarssilla koko yhteiskuntaa vastaan. Berliinissä vappumarssi päättyy usein autojen polttamiseen, kivien heittelyyn ja poliisisaartoon, joten olkaapa varovaisia!

Helatorstai – Christi Himmelfahrt

Helatorstai 10. toukokuuta 2018 on vapaapäivä koko Saksassa. Perjantai on periaatteessa tavallinen työpäivä, mutta koulut ja päiväkodit ovat usein kiinni ja pitävät ns. „Brückentagin“ eli siltapäivän. Se tarkoittaa loman pidentämistä loman ja viikonlopun väliin jäävällä päivällä tai päivillä. Helatorstaina vietetään myös isänpäivää (Vatertag – Herrentag – Männertag). Ei kuitenkaan kannata vielä alkaa kutoa iskälle sukkaa, sillä tätä isänpäivää vietetään poikaporukalla luonnon helmassa kera kaljakärryn.

Helluntai – Pfingsten

Varsinainen helluntai on sunnuntaina, mutta 21. toukokuuta 2018 on Pfingstmontag ja näin ollen lomapäivä koko Saksassa. Helluntai on kirkollinen juhlapäivä (Pyhän hengen päivä tai ”Kirkon syntymäpäivä”), mutta Saksassa siihen liittyy usein myös kevään juhlistamista esim. Pfingstbaumin pystytyksen ja yhteislaulun merkeissä.

Pyhän ruumiin juhlapäivä – Fronleichnam

Torstaina 31. toukokuuta 2018 juhlitaan pyhää ruumista, mutta vain katoliset osavaltiot kunnioittavat juhlaa vapaapäivällä. Vapaapäivä on siis seuraavissa osavaltioissa: Baden-Württemberg, Bayern, Hessen, Nordrhein-Westfalen, Rheinland-Pfalz, Saarland. Itse en ole tämän juhlapäivän vietosta viellä päässyt osalliseksi, mutta ilmeisesti kuvaan kuuluvat erilaiset kristilliset kulkueet maalla ja merellä.

Saksojen yhdistymisen päivä – Tag der Deutschen Einheit

Keskiviikkona 3. lokakuuta 2018 koko kansakunta suuntaa juhlimaan Saksojen yhdistymistä. Tyypillinen tapa juhlia on oluen ja makkaran kyllästämät katujuhlat, lapsille ilmapallot ja hattarat kouraan.

Uskonpuhdistuksen muistopäivä – Reformationstag

Keskiviikkona 31. lokakuuta 2018 vietetään uskonpuhdistuksen muistopäivää, joka on vapaapäivä seuravissa osavaltioissa: Brandenburg, Mecklenburg-Vorpommern, Sachsen, Sachsen-Anhalt ja Thüringen.

Allerheiligen

Torstaina 1. marraskuuta 2018 on kirkollinen juhlapäivä ja vapaapäivän kera sitä juhlitaan seuraavissa osavaltioissa: Baden-Württemberg, Bayern, Nordrhein-Westfalen, Rheinland-Pfalz ja Saarland

Buß- und Bettag

Keskiviikkona 21. marraskuuta 2018 on kirkollinen juhlapäivä ja Sachsenissa myös vapaapäivä.

Joulu ja uusi vuosi 2019

Maanantai 24.12. on Saksassa perinteisesti ainakin puolikas työpäivä – tiistai 25.12. ja keskiviikko 26.12. ovat Saksassa lomapäiviä. Monet firmat pitävät sen kuitenkin lomaa. Tiistaille ja keskiviikolle sijoittuvat lomapäivät ovat työntekijän kannalta edulliset – ottamalla puolikkaan maanantain lomaa, tulee jouluviikonlopusta pitkä.

Maanantaina 31.12. ja tiistaina 1.1.2019 juhlitaankin sitten jo uutta vuotta lomapäivien kannalta myös erittäin suotuisasti – uusi lomakausi alkakoon!

Lomapäivät käyttöön jo samana vuonna

Lomat Saksassa
Saksalaiset matkustavat mielellään lomalla pidemmällekin.

Saksassa on mahdollista pitää lomaa jo samana vuonna, kun on aloittanut työt. Vakiintunut tapa on, että lomaa ei anota koeajalla (Saksassa yleensä 3-6 kk). Mitään varsinaista estettä tälle ei kuitenkaan ole, vaan työntekijällä on periaattessa oikeus pitää siihen mennessä kertyneet lomapäivät.

Lomapäiviä on vähintään 20 vuodessa (tai 24 lomapäivää 6-päiväistä viikkoa kohden). Keskimäärin firmat tarjoavat kuitenkin työntekijöilleen n. 30 lomapäivää vuodessa. Sopimuksessa määritellään yleensä myös muita mahdollisia palkallisia vapaapäiviä, joita voi olla esim. oma syntymäpäivä, muutto, perheenjäsenen kuolema, naimisiinmeno jne.

Työntekijällä on oikeus ottaa 12 päivää (2 viikkoa) lomaa yhteen putkeen. Periaatteessa työnantajan pitäisi myös hyväksyä lomatoiveet, ellei kieltäytymiseen ole ”pakottavia taloudellisia syitä”.

Saksalainen lomailee monta kertaa

Varsinainen ”kesäloma-aika” on Saksassa koulujen kesälomien aikaan kesäkuun lopulta syyskuun puoleen väliin. Koulut lomailevat tänä aikana porrastetusti siten, että jokaisella osavaltiolla on reilun kuukauden kestävä loma-aika, jonka tarkka ajankohta vaihtuu vuosittain rotaatiosysteemin mukaan. Lomat on porrastettu yksinkertaisesti siitä syystä, että kaikki 80 miljoonaa saksalaista eivät mahdu autobaanalle samaan aikaan. Lapset eivät muuten juurikaan saa ylimääräisiä lomapäiviä koulusta lukukauden aikana. Ei siis kannata suunnitella Suomen-reissua juhannukseksi, jos perheen koululaisella on lomat vasta elokuussa.

Asun itse Wolfsburgissa, jossa suurimmassa osassa perheitä ainakin joku on töissä Volkswagenin tehtaalla. Tehdas pitää kesäisin muutaman viikon loman, ”Werksurlaubin”, jolloin (lähes) kaikki lomailevat. Werksurlaub pidetään aina koulujen lomien mukaan. Myös monissa muissa pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa, joissa kaupungin elämä on keskittynyt jonkun tuotantolaitoksen ympärille, toimitaan samoin. Koulujen lomat osavaltioittain löytyvät täältä.

Saksalaiset ovat kovia matkustamaan lomalla – ja miksipä ei, kun kaikki ihanat Keski-Euroopan kohteet ovat junamatkan päässä – ja harvoin kuulee kenenkään oleilleen lomalla ”vain” kotosalla. Mökkejä saksalaisilla ei juurikaan ole – tosin siirtolapuutarhat ovat suosittuja isommissa kaupungeissa.

Posted on Jätä kommentti

Vaalilupauksia: Miten työelämän pitäisi muuttua?

Koko Saksaa hätkähdyttäneet valtakunnalliset vaalit ovat takana päin ja tohina hallituksen muodostamisesta alkanut. Merkelin kristillisdemokraatit (CDU/CSU) on aloittamassa 18.10. hallitustunnusteluja liberaalipuolueen (FDP) ja vihreiden (die Grünen) kanssa ”Jamaika-koalition” muodostamisesta. Neuvotteluista on tulossa vaikeat, joten mikä tahansa on vielä mahdollista.

Vaalikampanjan aikana lupauksia annettiin taas jos jonkinlaisia – myös työelämään liittyen. Miten CDU:n, FDP:n ja vihreiden ajatukset työelämästä käyvät yksiin? Mitkä suunnitelmista toteutuvat, jos ja kun tuleva hallitus pääsee hiomaan ohjelmaansa? Katsotaanpa, mitä puolueet kampanjan aikana työelämästä sanoivat:

CDU/CSU:n lähtökohtia

  • Slogan: „Sozial ist, was Arbeit schafft“
  • Tavoite: Täystyöllisyys vuoteen 2025 mennessä (eli käytännössä työttömyyden lasku tämänhetkisestä 5,5% >>> 3%, mitä pidetään täystyöllisyyden rajapyykkinä.) Uusien työpaikkojen ajatellaan löytyvän digitalisaation ja bioteknologian parista.
  • Yleistä: CDU/CSU haluaa säilyttää työpaikat ja mahdollistaa naisille työnteon myös minijob-systeemin ulkopuolella. Ei ole tarkemmin eritelty, miten tämä toteutetaan.
  • Fachkräfte-Zuwanderungsgesetz (”laki työperäisestä maahanmuutosta”) helpottaisi EU:n ulkopuolelta tulevien siirtolaisten työllistymistä. Idea on, että jos pystyy osoittamaan, että on työpaikka ja tienaamaan elantonsa, voi muuttaa Saksaan. Tavoite on, että ”yksikään työpaikka ei jää täyttämättä.”

 

Joustavuutta työaikaan

Kristillisdemokraatit haluaa taata oikeuden osa-aikatyöhön kaikille ja joustavoittaa työaikoja. Samoilla linjoilla ovat myös mahdolliset hallituskumppanit, tosin eri keinoin:

Vihreät haluavat lyhentää työaikaa: Joustava kokopäivätyö „flexible Vollzeit“ saataisiin aikaan lyhentämällä työviikon pituutta 30 tuntiin. Liberaalit haluavat myös työajat joustaviksi, mutta toiseen suuntaan: Enimmäistyöaika tulisi FDP:n mukaan nostaa 48 viikkotyötuntiin.

FDP kannattaa myös vuokratyövoiman käyttöä (Leiharbeit/Zeitarbeit) ja näkee vuokratyömarkkinat joustavan työelämän pohjana. Vuokratyöhön ja sen sopimuksiin liittyvää säätelyä tulisi vähentää.

Palkoista sanottua

CDU:n tavoitteisiin kuuluu minimipalkkaan liittyvän byrokratian vähentäminen. Minimipalkka on ollut Saksassa voimassa vasta pari vuotta ja sen suuruus on tällä hetkellä 8,84 €/tunti.

Liberaalit nostaisivat Minijobin (veroton työ n. 450 euron kuukausiansioon asti) verorajaa 530 euroon.

Vihreät ajavat sitovia alakohtaisia tariffisopimuksia ja minimipalkkaa oppisopimuskoulutukseen.

Naiset työelämään!

Kaikki Jamaika-puolueet kokevat naisten aseman parantamisen työelämässä tärkeäksi ja monet edellä luetelluista toimenpiteistä vaikuttavat myös naisten asemaan työelämässä, samoin kuin esimerkiksi päivähoito-oikeuteen liittyvät säädökset, joita ei tässä jutussa huomioida. Tässä kuitenkin vielä erikseen puolueiden ideoita naisten aseman parantamiseksi työelämässä:

Kristillisdemokraatit haluavat tarkistaa ja parannella Entgelttransparenz-lakia. Laki tähtää sukupuolten palkkaerojen (saksassa n. 20%) minimoimiseen palkkojen läpinäkyvyyden kautta. Yrityksissä ja organisaatioissa, joissa on yli 200 työntekijää, työntekijällä on oikeus verrata palkkaansa muiden palkkoihin. Vihreät menisivät askeleen tai pari pidemmälle: Palkkojen tasa-arvoa voisi säädellä Entgeltgleichheitsgesetz (Palkkojen yhdenmukaisuuslaki). Tämä määräisi mm. 50-prosenttisen naiskiintiön 3500 suurimman pörssiyrityksen johtoryhmälle.

Vihreät haluaa parantaa myös etupäässä naisista koostuvan ”palvelualan prekariaatin” olosuhteita. Tariffiopimus „Soziale Dienste“ tulisi voimaan koko alalla. Lastenhoitohenkilökunnan (Erzieherinnen) palkkoja tulisi nostaa.

Myös FDP haluaa samat mahdollisuudet miehille ja naisille, puolue on kuitenkin naiskiintiöitä vastaan. He perustaisivat „Langzeitkonton“ (voisiko tämän kääntää vaikka ”työurapankki”), johon voisi kerätä pääomaa koko uran ajalta ja käyttää näitä sitten esim. ruuhkavuosien aikana: tämä helpottaisi vanhempainvapaiden pitämistä.

Yrittäjyydestä sanottua

Kristillisdemokraateilla on valmisteilla ”Masterplan Selbstständigkeit” (”Yrittäjyyssuunnitelma”), jonka on luvattu valmistuvan 2019.  Toteutuessaan suunnitelma helpottaa yrittäjäksi ryhtymistä.

Myös vihreiden mukaan yrityksen perustamista tulisi helpottaa, esim. Crowdfundingin avulla, Co-Working-tiloja  perustamalla ja rahoitusta tukemalla. Tutkimus- ja kehitystyötä tuettaisiin 15%:n verohelpotuksella. Vihreä starttiraha „grünes Gründungskapital“  25.000 Euro olisi veroton laina jokaiselle, joka ryhtyy yrittäjäksi vakuuttavalla konseptilla.

Vihreiden mukaan ”näennäisyrittäjyyttä” (Scheinselbstständigkeit) tulisi rajoittaa. Näennäisyrittäjiä ovat työntekijät, jotka työskentelevät yhdelle työnantajalle yrittäjä-statuksella ja ilman työsopimuksen tuomaa suojaa, vaikka ovat oikeastaan ihan tavallisia työntekijöitä. Yrittäjä säästää sosiaaliturvamaksut. Liberaalit viittaavat samaan ilmiöön, mutta he tarjoaisivat yrittäjille kannustimia sanktioiden sijasta.

Verotus

Kristillisdemokraatit lupailevat maltillisia veronalennuksia: Solidaritätszuschlag (5,5 prosenttia veroista) poistetaan vähitellen vuoteen 2020 mennessä. 42%:n ”Der Spitzensteuersatz” (eli maksimiveroprosentti) tulisi CDU:n mukaan ottaa vasta 60.000 euron nettoansioista (tähän mennessä 54.000 €). Myös tuloverojen pienentämisestä oli puhetta kampanjan aikana.

Liberaalit puolestaan puhuvat keskipalkkaisille reilun ja – ehkä vähän yllättäen – perheiden yhteisverotuksen puolesta. Lisäksi perheitä ja yksinhuoltajia tulisi FDP:n  mukaan helpottaa nostamalla ”Kinderfreibetragin” eli lapsiluvun mukaan määräytyvän verottoman palkanosuuden suuruutta ja muuttamalla lastentarhakulut kokonaan verovähennyskelpoisiksi. FDP haluaa myös asettaa veroille ja sosiaalimenoille rasitusrajan, joka kirjattaisiin perustuslakiin, jotta kansalaisille jäisi tarpeeksi rahaa käyttöön. Tuloverotusta tulisi muuttaa siten, ettei valtio hyödy ”salaisista veronkorotuksista”, myös ”Solidaritätszuschlag” joutaisi poistoon, samoin kuin ”Steuerklasse 5” eikä varallisuusveroakaan tarvita.

Vihreät haluaa toteuttaa superrikkaiden omaisuusveron ja ”oikeudenmukaisen” perintöveron. Verovapaata palkanosuutta tulisi kasvattaa, samoin maksimiveroprosenttia. Yhteisverotus on vanhanaikaista, sanovat Vihreät. Se tarjoaa alustan naisten huonolle asemalle työelämässä. Se pitäisi poistaa ja luoda perheitä helpottava malli tilalle. Omaisuuden keskittyminen harvoille haittaa taloutta ja yhteiskuntaa, myös OECD:n mukaan, sanovat Vihreät ja vaativat talouden (Finanzmärkte) voimakkaampaa säätelyä.

Vihreät asettuu voimakkaasti myös suuryritysten veropakoa vstaan: Verot tulisi maksaa Saksaan ja tätä varten luotaisiin uusi säännöstö.

Eläkkeet: Työuria pidennetään eri keinoin

Kristillisdemokraatit pitävät vuoden 2007 eläkeuudistusta – sattuneesta syystä – hyvinkin onnistuneena. Liberaalit puolestaan haluavat eläkkeestä ikärajattoman – työurien pidentäminen tähtäimessä. 60-vuotiaana voisi jäädä eläkkeelle, mikäli eläkkeen määrä ylittää perustoimeentulon. ”Baukastenprinzipin” (eli rakennuspalikkaaperiaatteen) mukaan eläke koostuisi valtiollisesta eläkkeestä ja yksityisestä eläkevakuutuksesta. Digitaalisuus oli yksi keskeisistä teemoista liberaalien kampanjassa ja he ehdottavat myös digitaalisen systeemin perustamista, mista omaa eläkekertymää voisi seurata. Eläkkeen suuruudesta liberaalit eivät sano mitään.

Vihreät haluavat tarjota vähimmäiseläkkeen (Garantierente). Puolue pitää kiinni 67-vuoden minimieläkeiästä, 60 vuoden iästä alkaen osa-aikaiseksi ryhtymistä (Altersteilzeit) helpotettaisiin. Vihreät jakaisivat eläkevastuun valtiolliseen, yksityiseen ja työnantajille. Valtiollisen systeemin avulla monimutkaista yksityisten eläkevakuutusten viidakkoa yksinkertaistettaisiin. Myös Itä- ja Länsi-Saksan eläkkeiden nopeampi tasavertaistaminen on ohjelmassa.

Lopuksi

Olen ottanut tähän listaukseen mukaan nimenomaan konkreettisia ideoita ja vähemmän yleistä sananhelinää, joka kuuluu joka puolueen vaaliohjelmaan (”Pyrimme joustavoittamaan työelämää” tms.) Voitte mielellään laittaa tietoa, jos muita keskeisesti työelämään vaikuttavia vaalilupauksia/ideoita/pyrkimyksiä on julkistettu, niin lisätään listaan. Jokaista kohtaa ei ole myöskään avattu ihan täysin, eli tietysti näihin liittyy ko. puolueille erilaisia sidonnaisuuksia, esim. on erikseen määritelty, mistä raha tulee, tai ovat osa jotakin suurempaa pakettia. Ihan kaikki ei mahdu tähän juttuun. Myös käännökset on tarkoitettu vain selventäviksi.

Ja todettakoon vielä, että kirjoittaja on vihreiden jäsen, mutta sen ei ole tarkoitus värittää tätä tekstiä.