Posted on Jätä kommentti

Tekisinkö opinnäytetyön tai gradun Saksassa?

Tehdäkö opinnäytetyö tai gradu Saksassa?

Työharjoittelu ulkomailla kuuluu nykyään monen korkeakouluopiskelijan opintosuunnitelmaan. Entä miten olisi opinnäytetyö tai gradu saksalaisyrityksen palveluksessa? Tässä jutussa käymme läpi, mitä kannattaa ottaa huomioon hakiessa ”lopputyöpaikkaa” Saksasta.

Kannattaako opinnäytetyö saksalaisyrityksessä?

Suurin ero suomalaisen ja saksalaisen lopputyöpaikan välillä lienee, että Suomessa lopputyön voi tehdä usein etätyönä ja Saksassa ainakin yrityksen suunnittelemat ja rahoittamat lopputyöt tehdään useimmiten kiinteästi yrityksessä. Usein ”Masterand” tai ”Bachelorand” palkataan yritykseen harjoittelijana ja oman projektin ohella työn alla on muitakin yrityksen projekteja. Tällöin opinnäytetyön tekemiseen voi olla varattu vaikkapa tietyt päivät viikosta.

Opinnäytetyö ulkomailla ei siis ole se helpoin vaihtoehto. Byrokratiaan, asunnon hankintaan ja työn yleiseen organisointiin pitää varata aikaa (ja rahaa). Tällainen projekti tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden täydentää koulun penkillä hankittua asiantuntemusta käytännön kokemuksella ja rikastuttaa CV:tä. Jos opiskelet kansainvälistä alaa, on kansainvälinen lopputyö piste i:n päällä. Vai miltä kuulostaa vaikkapa kansainvälisen kaupan osaaja, jolta puuttuu kokemus ulkomailla työskentelystä?

Suomesta käsin voi olla vaikeaa saada jalkaa oven väliin Saksassa. Kun allasi on saksalaisyritykselle tehty lopputyö, paranee mahdollisuutesi työllistyä tähän tai muuhun saksalaisyritykseen huimasti.

Saat myös todennäköisesti lopputyöhösi käytetystä ajasta palkkaa. Älä siis tarjoa itseäsi ilmaiseksi työvoimaksi, ainakaan ensimmäisenä. Voitolle tässä ei taida kuitenkan päästä, jos lasket muuttokustannukset ja byrokratiaan käytetyn ajan ja vaivan yhteen.

Työmahdollisuudet

Saksassa haetaan yleensä ”Masteranden” tai ”Bacheloranden” tiettyyn projektiin, usein myös vaihtoehtoisesti jompaakumpaa. Paikoista ilmoitetaan normaalilla työpaikkailmoituksella ja yritysten sivuilla.

Masterand- tai Bachelorand-paikkoja haetaan vastaavalla tavalla kuin muitakin työpaikkoja. Ensimmäinen homma on siis laittaa CV:t ja muut hakupaperit kuntoon – luonnollisesti saksaksi, englantikin käy, jos työpaikkailmoitus on englanniksi, tai asiasta o erikseen mainittu ilmoituksessa.

Jos opiskelet IT-alaa, kemiaa tai fysiikkaa, on työmahdollisuuksia tarjolla runsaasti. Myös kauppatieteilijät ja insinöörit löytävät helposti ”valmiita paketteja” netistä. Humanistisilla aloilla lopputyöpaikan löytäminen voi olla haastavampaa: kannattaa olla itse aloitteellinen. Monet lopputyöprojektit menevät suoraan opiskelijoille, jotka ovat jo tehneet työharjoittelun ko. yrityksessä tai organisaatiossa.

Ammattikorkeakouluista käytetään yleensä Saksassa nimitystä ”Uni” siinä missä yliopistoistakin ja ammattikorkeakoulututkintoa arvostetaan. Eri tasoisia lopputöitä voi hakea yritysten sivuilta ja hakuportaaleista mm. hakusanoilla kuten:

Bachelor- ja Masterabsolvent
Bachelorarbeit / Masterarbeit
Bachelorand / Masterand
Abschlussarbeit

Die-masterarbeit.de-portaali on tarkoitettu nimenomaan lopputyöpaikan etsimiseen.

Jos suoria paikkoja ei ole tarjolla, mutta yrityksellä on tarjolla kiinnostavia harjoittelupaikkoja, kysy voitko tehdä lopputyön harjoittelun yhteydessä. Tämä voi olla yritykselle jopa lisäarvo.

Kieli

Jos saksasi on todella hyvää ja pystyt tuottamaan tieteellistä tekstiä saksaksi, kannattaa opinnäytetyö kirjoittaa saksaksi. Paikallisen kielen käyttö laajentaa mahdollisuuksiasi löytää sopiva tutkimuskohde tai projekti ja intensiivinen työskentely parantaa kielitaitoasi entisestään. Muista tässä tapauksessa varata riittävästi aikaa oikoluvulle myös eri työvaiheiden välissä.

Jos oppilaitoksesi vaatii työn englanniksi, kannattaa suunnata katse suunnata yrityksiin, joilla on kansainvälistä liiketoimintaa.

Lopputyön kirjoittaminen suomeksi saksalaisyrityksessä lienee harvinaisempi poikkeus. Jos haluat kirjoittaa työn suomeksi Saksassa, kannattaa katsella suomalaisten firmojen tytäryhtiöitä tai toimipisteitä.

Vinkit

  • Ajattele asiaa ajoissa – usein opinnäytetyön voi aloittaa työharjoittelullla tai voit tehdä työharjoittelun yhteydessä opinnäytetyön. Kysele tästä myös jos haet harjoittelupaikkaa.
  • Hakemuksesta sopimuksen solmimiseen voi kulua kuukausia – aloita neuvottelut ajoissa.
  • Harkitse tarkkaan, millaisen lopputyön haluaisit tehdä. Voit hakea joko valmiita paikkoja, jotka vastaavat toiveitasi tai koittaa esitellä oman suunnitelmasi yrityksille. Valmistaudu jälkimmäisessä tapauksessa hyvin. Projektisuunnitelma (ja kirjallinen materiaali yleensäkin) on Saksassa tärkeä. Pelkkä a4-sivun lista ranskalaisia viivoja ei välttämättä vakuuta saksalaista työnantajaa.
  • Jos yliopistosi on suomalainen, keskustele jo sopimusvaiheessa työlle esitettävistä vaatimuksista, jotta myös saksalainen yritys tietää, miltä osin työsi -mahdollisesti- poikkeaa saksalaisista lopputöistä. Keskustele erityisesti lopputyön kielestä niin yliopistosi kuin työnantajan kanssa.

Jos opiskelu, harjoittelu tai lopputyö Saksassa kiinnostaa, kokemuksia löytyy näistä jutuista:

Lauran lopputyö syntyi Stuttgartissa

Helmi-Nellin kokemuksia tohtorintyön tekeisestä Saksassa

Työsaksan ABC: Duales Studium

Merin Opiskelu- ja harjoittelukokemuksia Saksasta

Tonin kokemuksia Trainee-ohjelmasta

Posted on 1 kommentti

Lauran lopputyö syntyi Stuttgartissa

Laura Vahteran lopputyö syntyi Stuttgartissa

Laura Vahtera opiskelee liiketaloutta Laurea ammattikorkeakoulussa Vantaalla. Hän teki lopputyönsä ”Etätyöntekijän työhyvinvointi” pienessä, saksalaisessa yrityksessä Aquapura Systems GmbH, joka sijaitsee Stuttgartin liepeillä Herrenbergissä. Saksaan Laura oli lähtenyt lukuvuodeksi opiskelijavaihtoon syksyllä 2016 opiskeltuaan vain vuoden. Elokuussa 2017 hän aloitti opintoihin pakollisena kuuluvan harjoittelun vaihtoyliopistonsa DHBW Stuttgartin kansainvälisessä toimistossa. Hän valmistuu tänä kesänä. Kyselin Lauralta, miten lopputyö syntyi.

Yleistä lopputyön tekemisestä löytyy täältä.

Miten lopputyön aihe konkretisoitui?

Olin pari kuukautta töissä firmassa, johon tein opinnäytetyöni ja minulle oli jo tarjottu mahdollisuutta tehdä opinnäytetyö heille. Tutustuttuani yritykseen ja sen ilmapiiriin huomasin muutaman asian, joita voisi kehittää. Minulle annettiin opinnäytetyön suhteen hyvin vapaat kädet ja tein ehdotuksen aiheesta yrityksen johtajalle. Hän piti aiheesta ja koki sen olevan tarpeellinen yritykselle. Olen kiinnostunut henkilöstöhallinnosta, joten sain tehtyä opinnäytetyöni sen alle, joka motivoi kovasti. En usko aiheen valinnan olevan isommissa yrityksissä näin vapaata, kuin omalla kohdallani oli.

Miten yhteistyö Suomen ja Saksan välillä toimii?

Työnantajan ja yliopiston välillä ei ollut kontaktia, hoidin asiat molempiin suuntiin itse. Aluksi solmittiin sopimus työnantajan ja minun ja koulun välillä. Paperit olivat tietysti suomeksi, joten käänsin ne. On kuitenkin huomattava, että yritys on hyvin pieni. Voisin kuvitella, että esimerkiksi Daimler voisi olla yliopistoon enemmän yhteydessä. Kouluni Suomessa tuki tavoitteitani ja opettajat auttoivat järjestämään asiat niin, että pystyin jäämään pidemmäksi aikaa.

Haasteita oli kuitenkin myös. Kirjoitin opinnäytetyön suomeksi ja se julkaistiin Suomessa. Halusin tekemäni tutkimuksen olevan sellainen, että sen tuloksia voidaan hyödyntää myös saksalaisessa yrityksessä, joten en voinut kirjoittaa opinnäytetyötä täysin suomalaisesta näkökulmasta. Oli siis tärkeää perehtyä siihen, miten opinnäytetyöhön liittyvät käsitteet ja aiheet (Etätyö ja työhyvinvointi) on määritelty Saksassa. En voi esimerkiksi kirjoittaa siitä, miten Suomen kaltainen työterveyshuolto puuttuu ja kuinka se vaikuttaa työhyvinvointiin, kun Saksassa asia on järjestetty eri tavalla, kuin Suomessa. Myös työhyvinvoinnin rooli tuntui olevan hyvin erilainen, kuin Suomessa on totuttu. Kulttuurin tunteminen etukäteen helpottaa erityisesti aiheissa, joissa on kyse ihmisistä ja tuo myös uskottavuutta opinnäytetyölle.

Tein lopuksi opinnäytetyöstäni yritykselle käännöksen, jossa selitin lyhyesti tärkeimmät asiat englanniksi, sekä esittelen lopulliset tulokset.

Mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmasi ja luuletko, että kokemus avaa sinulle ovia Saksassa?

Valmistun tänä kesänä ja olen jäämässä Saksaan asumaan vielä joksikin aikaa. Haluan etsiä täältä töitä, mieluiten henkilöstöhallinnon parista. Toivon, että kokemus saksalaisesta yrityksestä avaa ovia ja toivon myös, että opinnäytetyön aihe avaisi ovia erityisesti henkilöstöhallinnon parissa. Jossain vaiheessa haluaisin tehdä vielä maisterin tutkinnon. Saksan kokemusteni jälkeen olen vielä enemmän kiinnostunut työskentelemään kansainvälisten asioiden parissa.

Millaisia neuvoja annat opiskelijoille, jotka harkitsevat gradun tai lopputyön tekemistä Saksassa?

Neuvoisin olemaan aktiivinen ja hyödyntämään mahdollisia yhteyksiä. Yhteyksien kautta sain myös oman paikkani, tosin monen sattuman kautta. Yliopistoilla Suomessakin saattaa olla yhteyksiä kouluihin tai yrityksiin, jotka tarjoavat lopputyöpaikkoja. Minulle annettiin vapaat kädet opinnäytetyön kanssa, mutta tiedän monia saksalaisia opiskelijoita, joiden opinnäytetöiden aiheet olivat erittäin tarkkaan rajattuja yrityksen puolelta. Tähän kannattaa varautua. Yritysten nettisivuilla tarjotaan opinnäytetyöpaikkoja, niistä on hyvä aloittaa. Itselläni ei ole tästä kokemusta, mutta monet työelämässä olevat opettajat täällä Saksassa kehottivat myös ottamaan suoraan yhteyttä yrityksissä työskenteleviin henkilöihin ja kysymään, olisiko jotain mahdollista järjestää, vaikka ne eivät yrityksen nettisivuilla olisikaan.

Monelle täällä tulee Suomesta mieleen ensimmäisenä kylmä sää sekä loistava koulutus. Tämä on jokaiselle suomalaiselle opiskelijalle vahvuus, joka kannattaa mainita.

Posted on Jätä kommentti

Tunnustetaanko tutkintoni Saksassa?

Tutkinnon tunnustaminen Saksassa - työ Saksassa

Kiinnostaako työskentely Saksassa, mutta et ole varma, saatko harjoittaa ammattiasi? Tämä juttu tarjoaa muutamia hyviä linkkejä ja apuja, jotta tutkinnon tunnustaminen pääsee alkuun.

Miksi tutkinto pitää tunnustaa Saksassa?

Tutkintojen hyväksyminen on siis tärkeää aloilla, joissa tehtäväkuvat on laissa määritelty tai joissa on muuten tärkeää, että viranhaltija on tehtäväänsä varmasti pätevä. Tutkintojen tunnustusprosessissa tarkistetaan, että tiettyjä tehtäviä hoitavien ihmisten koulutus vastaa laajuudeltaan ja tietotaitotasoltaan paikallista koulutustasoa. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi sairaanhoitaja, opettaja ja lakimies. Jos taas olet opiskellut vaikkapa kaupallista tai humanistista alaa Suomessa, sinun ei todennäköisesti tarvitse hyväksyttää tutkintoasi voidaksesi työskennellä Saksassa. (Tosin suomenkielinen tutkintotodistus voi olla hyvä käännättää hakemusprosessia varten.)

Saksassa arvostetaan -luonnollisesti- saksalaista koulutustasoa ja yleislinja on, että jos Saksasta ei löydy vastaavaa tutkintoa, rinnastetaan suomalainen tutkinto ”astetta alempaan” tutkintoon. Myös vastaavien ammattinimikkeiden tehtäväkentissä ja vastuissa saattaa olla eroja.

Miksi tutkinnon tunnustuttaminen kannattaa?

Tietyillä aloilla (esim. lasten- ja vanhustenhoito) on mahdollista työskennellä ilman tutkinnon tunnustamista, mutta silloin et voi todennäköisesti harjoittaa kaikkia osaamistasi vastaavia tehtäviä – ainakaan niitä, joiden tekijälle on lakiin määrätty vaatimukset. Esimerkiksi suomalainen lastentarhanopettaja voi työskennellä lastentarhassa ilman tutkinnon todistamista, mutta mikäli hän tahtoo varsinaisen hoitajan (ErzieherIn) pestin, hän tarvitsee tunnustuksen.

Tutkinnon tunnustaminen vaikuttaa usein myös palkkaan. Jos tutkinnoin tunnustaminen on kesken, kun aloitat työn, kannattaa koittaa sopia työnantajan kanssa, että saat mahdollisen lisäpalkanosan takautuvasti.

Miten ja missä tutkintoja tunnustetaan?

Saksassa astui vuonna 2012 voimaan laki tutkintojen tunnustamisesta ”Bundesanerkennungsgesetz” (BQFG) ja sen jälkeen ammattien tunnustamiseen liittyvä sääntöviidakko on helpottanut jonkin verran.

Anerkennung in Deutschland-sivustolla kerrotaan, että hyväksymisprosessit kestävät yleensä max. kolme kuukautta siitä, kun kaikki tarvittavat paperit on toimitettu vastaavaan virstoon. Suomalaisten kokemuksista tiedämme kuitenkin, että tämä kolme kuukautta saattaa venyä jopa vuosiksi, varsinkin jos tutkinto tunnustetaan vain osittain (Teilanerkennung). Tällöin tutkinto voidaan tunnustaa vasta, kun ammattinimikkeen haltija on suorittanut koulutukseensa tiettyjä lisäosia, joiden katsotaan puuttuvan suomalaisesta koulutuksesta.

Hyväksymisprosessit maksavat n. 200-600 € suorittavasta virastosta riippuen. Tämän päälle kannattaa laskea virallisen kääntäjän käännöspalvelusta syntyvät kulut. Työvoimatoimisto saattaa osallistua joissain tapauksissa käännösten ja tutkinnon tunnustuttamisen kustannuksiin. Kysyminen siis kannattaa! Joka tapauksessa summan voi vähentää Saksan verotuksessa.

Monen ammatin harjoittamiseen vaaditaan myös ”riittävä kielitaito”. Esimerkiksi sairaanhoitajalla tämä taso useimmiten B2 ja lääkäreiltä B2-C1 (tarkista kuitenkin taso osavaltioittain!)

Myös työkokemus saattaa vaikuttaa hyväksyntään – tai ainakin palkkaluokkaan. Usein tutkintotodistuksen rinnalla toimitetaan siis työtodistukset ja CV.

Yleistietoa tutkinnon tunnustamisesta Saksassa löytyy täältä: Anerkennung in Deutschland

Tutkintosi tunnustamisesta vastaavat virastosta saat tiedon esim. siitä, mitä todistuksia toimitat hakemuksen mukana. Täältä löydät tutkintojen tunnustamisesta vastaavat virastot ja neuvontapaikat osavaltioittain:
Neuvontapaikat osavaltioittain

Kääntäjä Liisa Heinzen haastattelu, jossa hän kommentoi myös tutkintojen tunnustamista Saksassa.

 

Hoitoala

Saksassa on hoitoalalla jonkin verran työvoimapulaa. Ainakin isot sairaalat saattavat auttaa esim. sairaanhoitajan tutkinnon tunnustamisessa. Terveydenhoitolan ammattilaisten kannatta siis ottaa yhteyttä myös suoraan työnantajiin, vaikka tunnustus ei olisikaan vielä tehtynä eikä kielitaito vielä vaaditulla tasolla.

Sairaanhoitajat, proviisorit ja fysioterapeutit, jotka haluavat lähteä Suomesta työskentelemään Saksaan, voivat hakea eurooppalaista ammattikorttia.

Eurooppalainen ammattikortti ei ole fyysinen kortti, vaan sähköinen todistus, joka osoittaa, että ammattihenkilö on täyttänyt kaikki vaadittavat edellytykset palvelujen tarjoamiseksi väliaikaisesti ja satunnaisesti tai että hänen ammattipätevyytensä on tunnustettu. Ammattikortin hankinta käy helpommin ja nopeammin kuin tutkinnon tunnustaminen perinteisellä tavalla.

Eurooppalaisen ammattikortin lisätiedot löytyvät Valviran sivulta:
Eurooppalainen ammattikortti

Kansainväliseen käyttöön tarkoitetut todistusliitteet – Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle löytyvät täältä:
OPH säännökset ja ohjeet

Insinöörit ja diplomi-insinöörit

Myös insinöörin ja diplomi-insinöörin tutkinnot tulisi periaatteessa tunnustaa Saksassa. Virallisesti ei siis saa sanoa olevansa insinööri, jos tutkintoa ei ole tunnustettu. Tosin käytännössä teknisen alan työnantajat eivät useinkaan vaadi  tunnustamista. Insinöörintutkinnon hyväksyttämisessä auttaa IQ-Netzwerk.

Posted on 1 kommentti

Toni tuntee hotellien talousasiat

Trainee saksalaisessa hotellissa

Toni Borgström on 28-vuotias restonomi ja kotoisin Lappeenrannasta. Hän opiskeli Saimaan ammattikorkeakoulussa Imatralla hotelli- ja ravintola-alaa ja erikoistui matkailun johtamiseen. Saksaan hän muutti toukokuussa 2015. Kyselin Tonilta hänen työstään  Saksasta, ja erityisesti hotelli- ja ravintola-alan trainee-ohjelmasta, johon hän osallistui tänä vuonna.

Miksi lähdit Saksaan?

Lappeenrantalainen lähti Saksaan
Lappeenrantalainen Toni lähti rakkauden perässä Saksaan – päälliskauppaa tuli nousujohteinen ura hotelli- ja ravintola-alalla.

Moni on kysynyt ja ihmetellyt matkan varrella, miksi ihmeessä joku on muuttanut Suomesta Saksaan. On sanottu jopa, että eihän Suomesta ole tarvetta pakolaiseksi lähteä ja muuta sellaista. No yksinkertainen vastaus on tietenkin rakkaus. Olin kesällä 2014 Espanjassa vaihto-opiskelijana ja tyttöystäväni au-pairina. Kesän jälkeen, kun kummallakin oli edessä paluu kotiin, päätimme jatkaa juttua etänä. Hoidin opiskelut kunnialla loppuun ja opiskeluiden ohessa vierailimme toistemme luona.

Heti opintojen päätyttyä halusin kokeilla, millaista elämä ja oleminen Saksassa olisi ja muutin tyttöystäväni luokse Fuldaan, Keski-Saksaan. Siitä sitten ilmottauduin kielikurssille ja sainkin kielen haltuun nopealla tahdilla (minulla oli pohjaa kouluajoilta) ja pääsin työelämään reilun kuukauden työnetsimisen jälkeen.

Millainen oli ensimmäinen työpaikkasi Saksassa?

Työskentelin hotellissa, Fuldassa. Hotelli oli keskikokoinen, 135-huoneinen kokoushotelli ja olin palvelutiimin jäsen. Aloitin ihan perusjutuilla, eli kokoushuoneiden järjestelemisellä ja ravintolassa tarjoilulla. Viihdyin hyvin pari vuotta, kerrytin kielitaitoa ja alan työkokemusta, mutta huomasin, että siinä hotellissa ei ole mahdollisuuksia edetä johtotehtäviin. Päätin siis etsiä uusia haasteita ja onnekseni sellaisia myös löysin.

Sait paikan Sheraton Frankfurt Congress Hotel:in Trainee-ohjelmasta. Miten hait ohjelmaan?

Trainee-paikan löysin ihan normaalin ilmoituksen kautta internetissä. Lähetin hakemuksen liitteineen ja sain kutsun työhaastatteluun. Hain itse asiassa paikkaa Sales Traineenä, mutta henkilöstöpäällikkö (ehkä onnekseni) huomasi haastattelun yhteydessä, että nykyinen roolini sopisi ehkä miulle paremmin. Haastattelun lopuksi hän sanoi rehellisesti oman mielipiteensä ja ehdotti, että harkitsisin pari päivää, jos haluaisin sittenkin Food & Beverige-puolelle. F&B Manager hoitaa yleensä alansa talouspuolen hommia, organisoimista, suunnittelua ja logistiikkaa. Vähän epäilin aluksi, mutta ilmoitin kuitenkin, että olen kiinnostunut.

Sovimme vielä tapaamisen F&B-Managerin kanssa, jossa tutustuimme puolin ja toisin ja sain kuulla tehtävästä tarkemmin. Pari päivää myöhemmin sain tietää, että saisin aloittaa tehtävässä.

Kerro vielä lisää itse työstä.

Trainee-ohjelma on yhteensä reilun puolen vuoden mittainen ja on siis hotellissa F&B-puolella. Lähtökohtaisesti tarkoitus oli oppia, mitä F&B Manager tekee työssään ja taitoja sitä pestiä varten, mutta loppujen lopuksi olen koko ajan enemmän oppinut taloushallinnon puolta ja enemmän Cost Controllerin tehtäviä.

Nyt ohjelman loppusuoralla voin sanoa, että valinta oli oikea. Erityisesti se taustatyö, mikä hotellissa tehdään ennen tapahtumia oli minulle ennen melko tuntematonta ja trainee-ohjelman kautta olen huomannut, että kyseinen työ sopii minulle erittäin hyvin. Matkailuala ei ollut mikään lapsuuden haave, mutta monien vaiheiden jälkeen löysin alasta intohimoni ja haluan kehittyä lisää ja osallistua matkailun kehittämiseen.

Ja mitä ilmeisemmin olen myös onnistunut tehtävässäni melko hyvin, sillä kirjanpidon esimieheni, hotellin talouspäällikkö järjesti miulle työhaastattelun Marriott Frankfurtissa ja sain sieltä vakituisen paikan Purchasing Supervisorina, eli oisko tuo nyt suomeksi ostopäällikkönä.

Onko suomalaisuus vaikuttanut jotenkin työntekoosi?

Työkulttuuri on melko yhtänäinen mielestäni Suomessa ja Saksassa. Miusta tuntuu, että Suomessa otetaan paljon vaikutteita Saksasta. Ainakin tällä alalla erot ovat todella pieniä. Suomalaisuus tuo miun mielestä tukea ja uskottavuutta työelämässä Saksassa. Suomi tunnetaan täällä hyvänä koulu- ja opiskelumaana ja miusta on tuntunut alusta asti, että työkaverit ovat aina olleet luottavaisin mielin miun kanssa töissä. Aina ei voi sanoa eri lähtökohdista olevista niin.

Mitä haluat sanoa Suomalaisille, jotka miettivät Saksaan muuttoa?

Jos mietit Saksaan muuttoa, töiden, rakkaiden ihmisten tai minkä tahansa syyn takia, rohkeasti vain kokeilemaan! Miun mielestä maiden välillä ei ole kovin suuria eroja. Tietenkin kulttuuriset erot ovat merkittäviä, mutta omakohtaisiin kokemuksiini perustuen suomalaisiin suhtaudutaan positiivisesti. Kieli on tärkeä osata, mutta itsekin tulin alkuun toimeen pääosin englannin kielellä. Suosittelen panostamaan kieleen ja mikäli vain on mahdollista osallistumaan kunnon kielikurssille.

Aiotko jäädä Saksaan?

En osaa vielä sanoa, olenko tullut jäädäkseni, mutta ainakin tällä hetkellä ihan viihtyisästi elelen Hessenissä ja tulevaisuus näyttää kohdaltani melko valoisalta. Kotimaa on kotimaa ja silloin tällöin vaivaa ikävä perheen ja kavereiden luo, mutta onneksi matkustaminen suuntaan tai toiseen sujuu melko helposti. Lisäksi kaikki some-ryhmät, jossa pidetään suomalaisina yhtä ja huolta toisistamme auttavat kotiutumista.

Posted on Jätä kommentti

Työsaksan ABC: D wie duales Studium

Duales Studium√

„Duales Studium“ on yhdistelmä käytännön työtä yrityksessä ja teoreettiisia opintoja yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. 1980-luvulta lähtien tarjolla ollut opintomuoto yhdistää toisaalta oppisopimuskoulutuksen ja toisaalta myös harjoittelija-systeemin elementtejä korkeakoulutukseen.

Koulutus tapahtuu yliopistossa/ammattikorkeakoulussa, erityisessä tarkoitusta varten perustetuissa korkeakouluissa (duale Hochschule) tai ammattiakatemiassa (Berufsakademie). Käytäntö ja teoria vuorottelevat yleensä säännöllisesti rytmissä. Opintoja voidaan suorittaa erilaisissa jaksoissa, esim. Iltaisin/ 5 pv läsnäolojakso kuukaudessa tai vaikkapa 1-2 opintopäivää viikossa. Opinnoista maksetaan harjoittelijan palkkaa vastaava palkka (noin 400-1200 €).

Koulutusohjelma päättyy yleensä alempaan korkeakoulututkintoon (Bachelor/kandi), mutta nykyään on tarjolla myös lukuisia käytännön ja opiskelun yhdistäviä maisteriohjelmia. https://www.wegweiser-duales-studium.de/dualer-master/#duale-master-studiengaenge.

Varsinkin suuremmat saksalaisyritykset tarjoavat usein mahdollisuuksia „tuplaopintoihin“ saadakseen itselleen räätälöityä työvoimaa. Koulutus onkin erittäin yritysvetoista, eli työpaikat kantavat osan sekä opintojen rahoituksesta että opetusvastuusta.

Avoimia paikkoja löytyy täältä: https://www.wegweiser-duales-studium.de/freie-studienplaetze/ Muutenkin sivusto kannattaa lukea läpi, jos tämä opiskelumuoto kiinnostaa.

Posted on Jätä kommentti

Meri lähti opiskelemaan ja työharjoitteluun Saksaan

Harjoittelu Saksassa / Meri Arola

Meri Arola, 23, opiskelee viimeistä vuotta auto- ja kuljetustekniikkaa Turun Ammattikorkeakoulussa ja on erikoistunut logistiikkaan. Viimeiset kaksi vuotta hän on asunut Saksassa ja suorittanut Automotive and Transportation Engineering -linjan opintoja Hochschule Aschaffenburgissa. Kyselin Meriltä hänen työharjoittelustaan ja opinnoistaan Saksassa.

Miksi halusit Saksaan vaihtoon ja harjoitteluun?

Suurin syy on opiskelemani ala: Koska autoteollisuus on Saksassa niin suurta, halusin kerätä alan kokemusta yhdestä ”maailman johtavasta automaasta”. Toinen syy oli kiinnostus Saksan kieltä ja kulttuuria kohtaan. Olin pitkään halunnut opiskella saksaa ja tiedän sen helpottavan myös työnhakua insinööri- ja autoteollisuusalalla tulevaisuudessa. Kulttuuri viehättää lähinnä siksi, että se on niin samanlainen kuin suomalainen kulttuuri, ja vaikka eroavaisuuksia onkin, minulle tuli nopeasti kotoisa olo.

Missä työnkuvassa toimit Saksassa?

Toimin harjoittelijana IKEAssa Sales & Supply Support -osastolla, joka on osa Ikean logistiikkaa. Työnkuvaan kuuluu siis lähinnä myynnin, varaston ja kuljetusten kontrollointi sekä inventaario.

Työnantajana Ikeasta on pelkkää hyvää sanottavaa. Työtehtävät ovat tosi monipuoliset ja vaihtelevat, työsuhde-edut hyvät ja kaikki on toiminut niinku kuuluukin palkanmaksun, sairaslomien yms. osalta. Johtajat ovat positiivisia, motivoivia ja avuliaita ja tekevät kaikkensa, että työstään hyvin suoriutuneet harjoittelijat saisivat halutessaan vakituisen työpaikan. Työilmapiiri on ihan loistava, kollegat on aina todella avuliaita, vaikka olisi stressaava päivä.

Miten hakemus- ja haastatteluprosessi sujui?

Hakemusprosessi kouluun oli helppo, sillä hain vaihtoon ERASMUS-ohjelman kautta. Maan, kaupungin ja koulun oltua selvät täytettiin hakemukset ja kirjoitettiin motivaatiokirje. Kun oma koulu oli hyväksynyt vaihtosuunnitelman, haettiin vielä vastaanottavaan kouluun erikseen. Hyväksymiskirjeen saavuttua oli vaihtosuunnitelmat asuntoa ja lentolippuja vaille valmiit.

Työharjoittelupaikkaa hain niin, että etsin netistä oikeita työpaikkoja harjoittelun sijaan, koska saksalainen tuttavani käski tehdä näin. Hän kertoi, että useimmat yritykset eivät vaivaudu laittamaan harjoittelupaikkoja nettiin, sillä se vie liikaa resursseja. Löydettyäni mielenkiintoisen työpaikkailmoituksen (tämä hakemus oli siis ensimmäinen hakemus jonka lähetin tällä tekniikalla, eli hain työpaikkaa, en harjoittelupaikkaa) hain paikkaa kuten mitä tahansa työpaikkaa, mutta ilmoitin hakemukseni lopussa, että mikäli minut valitaan haluaisin ainakin aloittaa tämän työn työharjoitteluna. Tehtävä jota hain oli vaativa, enkä olettanut saavani lainkaan vastausta, mutta yllätyin positiivisesti kun sain kutsun haastatteluun. Haastattelun jälkeen minulle ilmoitettiin, että olisin halutessani tervetullut heille suorittamaan työharjoittelun.

Oletko törmännyt kulttuurieroihin?

Koulusta tulee mieleen yksi hämmentävä tarina. Suomessa ollaan totuttu siihen, että opetuksesta saa ja pitää antaa sekä positiivista, että rakentavaa palautetta. Saksassa näin toimiessamme saimme todella kovat moitteet professorin arvostelusta, sillä täällä se ei ollut lainkaan sopivaa.
Kulttuurieroista suurimmat ovat byrokratia eli lappusota joka paikassa, pankit ja käteisen käyttö ja sit nämä hierarkiaerot työpaikoilla, vaikkakinn omassa työpaikassani Ikeassa näitä ei ole.

Mitä olet oppinut Saksassa?

Suurin muutos mitä olen itsessäni huomannut, on ehkä se, että olen oppinut hyväksymään erilaisuuden ja tulemaan toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa ikävissäkin tilanteissa. Myös arkisissa asioissa on oppinut hyväksymään sen, että lähes kaikki pitää opetella uudestaan, koska asiat eivät toimi niin kuin Suomessa. Esimerkkeinä lääkärissä ja pankissa käynti. Myös kielitaito on karttunut hurjaa vauhtia, sillä lähtiessäni sanavarasto rajoittui kahteen sanaan, Hallo & Danke, nykyään pystyn jopa työskentelemään saksaksi.

Mitä haluat sanoa opiskelijoille, jotka hakevat harjoittelupaikkaa Saksasta?

Aina kannattaa lähteä kokeilemaan kaikkea positiivisin ja avoimin mielin. Ei kannata antaa tittelien hämätä tai pelottaa, sillä ihmisiä niidenkin takana vain on. Suomalaiset on Saksassa erittäin haluttuja työmarkkinoilla ja itsevarmuutta arvostetaan. Harjottelupaikkaa hakiessa helpottaa todella paljon jos on edes saksankielen perusteet hallussa.

Millaisia jatkosuunnitelmia sinulla on?

Aloitan ensi kuussa tekemään opinnäytetyötä, ja tässäkin on toimeksiantajana Ikea. Suunnitelmiini ei ainakaan toistaiseksi kuulu pysyvä paluu Suomeen, sillä opiskeluni ovat siinä vaiheessa, ettei paluulle ole enää tarvetta. Elämä on lähtenyt mukavasti rakentumaan tänne Saksaan, eikä hinkua takaisin Suomeen ole juuri lainkaan.

Posted on Jätä kommentti

Jatko-opiskelija Saksassa

Helmi-Nelli Körkkö Kuva: Riikka Kalmi

Berliiniläistynyt vaasalainen Helmi-Nelli Körkkö valmistui kesäkuussa filosofian tohtoriksi Vaasan yliopistosta kirjallisuuden ja kulttuurintutkimuksen alalta, pääaineena saksan kieli ja kirjallisuus. Helmi-Nellin väitöskirja
FINNLAND.COOL. – zwischen Literaturexport und Imagepflege. Eine Untersuchung von Finnlands Ehrengastauftritt auf der Frankfurter Buchmesse  herätti Suomessa mediahuomiota mielenkiintoisen tematiikkansa ansiosta. Väitöskirjassa kulminoituvat monet kulttuuriviennin ja maakuvatyön peruskysymykset. Kyselin Helmi-Nelliltä hänen tutkimuksestaan ja sen sujumisesta, kun yliopisto on Suomessa ja koti Berliinissä.

Miksi päätit lähteä tekemään väitöskirjaa ja miten aihe konkretisoitui?

Opiskelin Saksan kieltä ja kirjallisuutta Vaasan yliopistossa. Sitä kautta päädyin hakemaan harjoitteluun Finnland-Institutiin, jossa pääsin konkreettisesti työskentelemään kulttuuriviennin parissa. Olin jo opiskeluaikana enemmän kiinnostunut kieleen ja kirjallisuuteen liittyvistä yhteiskunnallisista ilmiöistä kuin esimerkiksi lingvistiikasta. Harjoitteluni jälkeen sain mahdollisuuden aloittaa väitöskirjatutkimuksen. Aihe-ehdotus tuli osittain professoriltani, osittain Fililtä (Finnish Literature Exchange). Suomen teemamaahanketta oli alettu valmistelemaan. Se, että olin juuri työskennellyt kulttuuriviennin parissa antoi osittain sysäyksen tutkia Suomen teemamaahanketta. Varsinainen tutkimusaihe konkretisoitui vasta hiljalleen. Tutkimukseni on siitä erikoinen, että tutkin teemamaahanketta reaaliajassa. Näin ollen esimerkiksi tutkimusmetodit konkretisoituivat vasta hankkeen edetessä. Vastaavia tutkimuksia ei myöskään ole aikaisemmin tehty, jonka vuoksi ei juurikaan ollut valmiita malleja tutkimuksen toteuttamiselle.

Kerro lyhyesti tutkimuksesi tuloksista

Suomen asema Frankfurtin kirjamessujen teemamaana 2014 on yksi suomalaisen kulttuurin kautta aikain suurimmista vientihankkeista. Frankfurtin kirjamessut on maailman suurin kirjallisuus- ja mediatapahtuma ja keskeisin
toimija kansainvälisillä kirjamarkkinoilla. Teemamaa on vuotuisten kirjamessujen yleisö- ja mediamagneetti. Suomen teemamaahankkeen ensisijainen tavoite oli tehostaa käännösoikeuksien myyntiä. Hankkeen strategiassa tähdättiin myös kirjallisuuden näkyvyyteen ja suomalaisen kulttuurin tunnettuuden parantamiseen. Tutkimuksessa
selvitin, miten Suomen kulttuurivientihanke rakentui, millaisen vastaanoton hanke sai ja millainen vaikutus hankkeella oli kirjallisuuden ja kulttuurin viennille ja Suomen asemalle kansainvälisellä kirjallisuuden kentällä.

Saksalaislehdistö tarkasteli Suomea niin kirjallisuuden teemojen kuin vakiintuneiden stereotypioiden kautta. Kirjavienti kasvatti kuvaa naiskirjailijoiden ja saunojen maasta. Laaja näkyvyys Saksan lehdistössä heijastui Suomen kirjallisuuden kenttään luomalla uskoa vientimahdollisuuksiin. Tutkimus osoitti, että Suomen asema kansainvälisellä kirjallisuuden kentällä koheni teemamaastatuksen myötä.

Tutkimuksessani kävi ilmi, että esiintyminen teemamaana ja varsinainen kirjallisuusvienti liittyivät vain välillisesti toisiinsa. Tämä aiheutti sen, että eri tahot tavoittelivat hankkeelta erilaisia asioita. Kirjamessuesiintymisen kohdeyleisöä olivat selvästi saksalaiset ja saksalainen media eli yleinen näkyvyys Saksassa. Niin hankkeen viestinnässä, järjestetyissä ohjelmanumeroissa kuin kirjailijoiden ja kirjojen vallinnassa korostettiin voimakkaasti Saksaa kohdemaana. Kustantamoiden ja agentuurien tavoitteet kohdistuivat kansainvälisille kirjamarkkinoille. Hankkeelle yleisesti asetetut tavoitteet erkanivat toisistaan. Hankeorganisaatiota myöten oli epäselvää, oliko kyseessä kirjallisuusviennin hanke vai yleisesti kulttuuriviennin hanke.

 

Miten onnistui käytännössä väitöskirjan kirjoittaminen Berliinissä, kun yliopistosi on Vaasassa?

Aloitin väitöskirjan kirjoittamisen Berliinissä 2012 osa-aikaisella apurahalla. Samaan aikaan tein töitä kahtena päivänä viikossa. Olin aktiivisesti yhteydessä professoriini sähköpostitse ja osallistuin muutamiin seminaareihin vuodessa Vaasan yliopistolla. Elokuussa 2014 aloitin tohtorikoulutettavan työssä Vaasan yliopistolla. Tämä tarkoitti sitä, että olin enemmän Vaasassa kuin Berliinissä. Käytännössä matkustin 2014-2016 noin kerran kuussa kaupunkien välillä. Kesällä 2016 jatkoin työskentelyä Berliinissä Suomen kulttuurirahaston apurahalla.

Kahden maan välillä seilaaminen oli välillä rankkaa, mutta myös antoisaa. Koska kirjoitin tutkimukseni saksaksi, oli Berliinissä helpompi päästä käsiksi tärkeisiin materiaaleihin. Vanhat yliopistorakennukset ja iso HU:n kirjasto tietysti myös loivat hyvän atmosfäärin tutkimuksen tekemiselle. Berliinissä työskentelin pääasiassa usein kotona, joskus myös Finnland-Instituutin tai HU:n kirjastossa.
Vaasassa ollessani sain yliopistolta työhuoneen, mikä tuntui todella luksukselta. Vaasassa kävimme ohjaajieni kanssa aina läpi sen, mitä olin Saksassa kirjoittanut, joten työrytmi säilyi hyvänä. Välillä kaipasin Berliinissä työskennellessäni akateemista yhteisöä. Olin kuitenkin koko ajan tiiviisti yhteydessä ohjaajiini.

 

Oliko sinulla kontakteja saksalaisiin jatko-opiskelijoihin ja olisiko oma tutkimuksesi ollut erilainen, jos olisit tehnyt sen saksalaiselle yliopistolle?

Olen ollut jonkin verran yhteydessä saksalaisiin väitöskirjantekijöihin, lähinnä omalta alaltani. Olen tavannut heitä mm. seminaareissa ja konferensseissa. Saksassa doktorandit ovat selkeästi enemmän opiskelijan asemassa. Suomessa varsinkin he, joilla on rahoitus ovat osa yliopistokollegiota. Rahoitus opinnoille on molemmissa maissa se keskeinen kysymys. Saksassa monet tuttuni ovat saaneet yliopistolta ns. puolikkaan paikan, jolla voivat rahoittaa tutkimustaan. Tällaista käytäntöä ei tietääkseni Suomessa ole, vaan rahoitus on joko täyspäiväinen työpaikka yliopistolla tai erillisiä apurahoja. Itselläni oli molempia.

 

Mitä sinulle „jäi käteen“ vuosista Saksassa?

Saksan vuoteni toivottavasti jatkuvat edelleen, mikäli sopiva työpaikka löytyy. Tähän saakka olen viihtynyt Berliinissä erittäin hyvin. Myös sen takia päätin tehdä väitöskirjaani mahdollisimman paljon Berliinissä. Nautin kansainvälisestä ympäristöstä ja kaupungin monipuolisuudesta. Berliinissä olen myös lähempänä muita oman alani tutkijoita, joka väitöskirjaa tehdessä oli etu.

Näin jälkikäteen ajateltuna koko väitöskirjaprosessi oli rankka, mutta antoisa. Olin onnellinen, että tutkimusaiheeni vuoksi sain olla paljon tekemisissä ihmisten kanssa vastapainona pitkille illoille koneen äärellä. Väitöskirjan tekeminen on melko yksinäistä puuhaa. Samassa tilanteessa oleviin kanssaopiskelijoihin ja kollegoihin kannattaa pitää yhteyttä. Vaikka tutkimusala olisi eri, ovat ongelmat aloittelevilla tutkijoilla usein samankaltaisia.

 

Mitkä ovat tulevaisuudensuunnitelmasi ja avaako tohtorin hattu sinulle ovia Saksassa?

Väittelin juuri, joten nyt on pieni hengähdystauko paikallaan. Samalla olen alkanut katsella töitä Berliinistä. Tohtorinhatulla on arvoa Saksassa ja se kokemukseni mukaan näkyy myös työnhaussa. Uusia ovia aukeaa. Tutkimukseni oli ensimmäinen luokkaansa, joten toivon myös sen antavan minulle hyvät lähtökohdat joko akateemiselle uralle tai työskentelylle vientihankkeiden parissa.

 

Mitä haluat sanoa heille, jotka harkitsevat väitöskirjan tekemistä?

Itse tykkäsin tutkimustyöstä ja minulla kävi hyvä tuuri rahoituksen kanssa. Näin ollen pystyin tekemään tutkimusta myös Saksassa.

Väitöskirjan tekijä on itse vastuussa työn tuloksista. Se mahdollistaa vapauden työskennellä kaukana omasta yliopistosta. Välillä on tietysti myös haastavaa, kun ei ole yliopistoyhteisöä ympärillä. Kannattaa siis verkostoitua paikallisten tutkijoiden kanssa, hakea konferensseihin ja osallistua esimerkiksi ns. Gasthörer-statuksella paikallisen yliopiston kursseille.

Tutkimusta aloittaessa on tärkeää kirjoittaa erittäin selkeä tutkimussuunnitelma. Se on avainasemassa rahoitusta hakiessa. Rahoituksen hakeminen on rankkaa, mutta usein se lopulta kannattaa. Opintotukea saa jatko-opiskelijana muutamaksi kuukaudeksi myös ulkomaille. Sillä pääsee alkuun, jos rahoitus ei heti aukea.

Lisää Helmi-Nellin tutkimuksesta:

http://www.uva.fi/fi/news/suomi_frankfurtin_kirjamessuilla/

https://suomenkuvalehti.fi/kirjailijanpaivakirja/vaitostutkimus-frankfurtin-kirjamessupanostus-karsi-epaselvista-tavoitteista-ja-ristiriidoista-kaannosmaaratavoitteesta-jaaty/?shared=911-cce75ca9-999

https://www.pressreader.com/finland/hufvudstadsbladet/20170615/282222305743680

Posted on Jätä kommentti

Työsaksan ABC: A wie Ausbildung

Työsaksan ABC // A wie Ausbildung

Ausbildung tarkoittaa saksaksi koulutusta. Yleensä sillä viitataan kuitenkin ammatilliseen koulutukseen, joka Saksassa toteutuu oppisopimusjärjestelmän avulla. Noin puolet Saksan nuorista suorittaa ammatillisen koulutuksen näin, osin työpaikalla ja osin koulussa. Ammatillista koulutusta arvostetaan Saksassa monessa hommassa. Esimerkiksi pätevällä kaupan myyjällä (Einzelhandelskaufmann/Frau) on aina taustallaan koulutus. Koulutusta järjestetään 340 eri ammattiin.

Saksassa yritykset osallistuvat perinteisesti nuorten kouluttamiseen. Yritykset maksavat 75 prosenttia ammatillisesta koulutuksen kokonaismenoista, 25,6 miljardia euroa vuodessa.* Koulutettavia ottaa n. 20 prosenttia yrityksistä, enimmäkseen isot, vientivetoiset talot, joita vaivaa kasvava ammatillisten osaajien työvoimapula. Monille opiskelu työssä johtaa vakipaikkaan. Isoilla yrityksillä on kauppakamarien kautta tärkeä rooli myös koulutusjärjestelmän kehittäjinä.

Opiskelijoille työpaikalla kouluttautumisesta maksetaan pientä palkkaa. Palkka nousee asteittain, ja vaihtelee alakohtaisesti, keskiarvon ollessa n. 700-900 €. Täältä löytyy alakohtaista vertailua.

Vaikka Saksassa on tarjolla enemmän oppisopimuspaikkoja kuin on hakijoita, ei oppimussopimuspaikkojen kysyntä ja tarjonta aina kohtaa. Närää aiheuttaa joskus myös se, että parhaat paikat menevät yo-tutkinnon suorittaneille.

Suomessa työpaikalla oppimisen käytetään usein termiä “Saksan malli”. Myös ulkomaalaiset voivat hakea Saksan koulutuspaikkoja. Vapaita paikkoja voi katsella esim. tältä sivustolta ja neuvoja hakuun löytyy Agentur der Arbeitin ylläpitämältä the Job of my life-sivustolta.

*Lähteenä SK:n mainio artikkeli.