Jatko-opiskelija Saksassa

Berliiniläistynyt vaasalainen Helmi-Nelli Körkkö valmistui kesäkuussa filosofian tohtoriksi Vaasan yliopistosta kirjallisuuden ja kulttuurintutkimuksen alalta, pääaineena saksan kieli ja kirjallisuus. Helmi-Nellin väitöskirja FINNLAND.COOL. – zwischen Literaturexport und Imagepflege. Eine Untersuchung von Finnlands Ehrengastauftritt auf der Frankfurter Buchmesse  herätti Suomessa mediahuomiota mielenkiintoisen tematiikkansa ansiosta. Väitöskirjassa kulminoituvat monet kulttuuriviennin ja maakuvatyön peruskysymykset. Kyselin Helmi-Nelliltä hänen tutkimuksestaan ja sen sujumisesta,…

Read More

Rekrytointikonsulttina Saksassa

Reeta Laakso on sosiaalipsykologi, joka on työskennellyt viimeiset 2,5 vuotta Nürnbergissä rekrytointikonsulttina etsien autoteollisuuden ohjelmistokehittäjiä. Nyt Reeta on jo vaihtanut työpaikkaa ja keskellä paluumuuttokiireitä. Hän ehti kuitenkin vastaamaan muutamaan kysymykseen suomalaisen ja saksalaisen työnhaun eroista ja omasta työstään Saksassa. Miten päädyit Saksaan töihin? Lähdin Saksaan alun perin niin, että avopuoliso sai Nürnbergin läheltä työtarjouksen ja…

Read More

Suomalaisuus – suurin valttisi työnhaussa?

Tämä blogi käsittelee muun muassa sitä, miten sopeutua saksalaiseen työelämään ja pärjätä osana työyhteisöä. Omien persoonallisten ja kulttuurinomaisten piirteiden piilottamisen ei kuitenkaan tarvitse olla osa sopeutumisprosessia. Päin vastoin: Olet suomalainen ja sellainen kulttuuritausta voi olla Saksassa erityisen mielenkiintoinen – lähes eksoottinen. Suurin valttisi työnhaussa voi siis olla suomalaisuus. Suomalainen on sinut virheidensä kanssa Virheiden tekemisen…

Read More

Saksan-kauppaa 1980-luvulla

On kiehtovaa, miten työelämä muuttuu muun maailman mukana. Haastattelin Timo Parjasta muutama viikko sitten hänen pitkästä urastaan viennin ja ulkomaankaupan parissa. Materiaalia syntyi niin mahtava määrä, että jatkamme tässä toisessa osassa hänen kokemuksillaan 80-luvun alusta. Ensimmäisen osan haastattelusta voit lukea täältä: Vientikettu kertoo: Myyjänä 70- ja 80-luvun taitteen Münchenissä Suomen viennistä Saksaan Länsi-Saksan vienti oli alkanut vetää 1960-luvun…

Read More

Vientikettu kertoo: Myyjänä 70- ja 80-luvun taitteen Münchenissä

Suomi vuonna 1979: Kekkonen oli valittu laajan poliittisen rintaman tuella viidennelle kaudelleen vuonna 1978. Koijärvi-liike esti Koijärven kuivatushankkeen. Nuoriso kuunteli punkia tai fiftarimusiikkia ja televisiosta katseltiin ainakin Spede Show ja Heikki ja Kaija. Tällaisista maisemista parikymppinen Timo Parjanen lähti kohti suurta maailma, Saksan Müncheniä. Sen jälkeen myyntimiehen, vientijohtajan  ja toimitusjohtajan tehtävät ovat kuljettaneet Parjasta Porin…

Read More

Barcamp ja spontaanin viestinnän vaikeus

Osallistuin edellisviikonloppuna Hannoverin Barcampiin. On kiva karistaa välillä pikkuisen toimistomme pölyt jaloista ja karauttaa johonkin –kröhöm- suurkaupunkiin. Mitä näitä nyt täälläpäin on… Braunschweig ja Hannover. Barcamp taitaa olla saksalaisen konferenssiskenen uusi musta. Tämä oli minulle ensimmäinen tapahtuma tätä laatua, joten olin innostunut näkemään, mistä barcampissa ylipäätään on kyse. Kiireisen työviikon päätteeksi en valmistautunut tilaisuuteen mitenkään.…

Read More

Saksalainen johtamiskulttuuri

Suomalaiset hämmästyvät usein saksalaisen esimiehen käytöstä: suoraa kritiikkiä, työvaiheiden tarkkaa seuraamista ja etäisyyttä. Avasin näitä aiheita jo jonkin verran ensimmäisessä blogissani. Millainen on saksalainen johtamiskulttuuri? Tässä jutussa käyn läpi muutamia saksalaisen johtamiskulttuurin perinteisiä piirteitä, mahdollisia konfliktitilanteita ja annan muutaman ehdotuksen, miten niistä voi päästä yli. Tämä artikkeli ei ole tarkoitettu yleispäteväksi, vaan kuvaa erityisesti perinteistä…

Read More

Henkilöbrändi Saksassa

Henkilöbrändi on kovin trendikäs sanahirviö ja sen tarpeellisuudesta voi olla montaa mieltä. Kun haet töitä vieraasta maasta, kannattaa pysähtyä hetkiseksi miettimään, miltä vaikutat potentiaalisen työnantajan ja alasi yhteisön silmissä. Tuon mielikuvan kehittämistä haluttuun suuntaan nimitän henkilöbrändäykseksi. Tässä blogiartikkelissa nostan esiin muutamia seikkoja, joita suomalaisen kannattaa huomioida päivittäessään brändiään saksalaiseen makuun sopivaksi. Mikä on henkilöbrändi? Henkilöbrändäykseen pätee suunnilleen samat lainalaisuudet…

Read More

Oletko suomalainen ja hakemassa Saksasta töitä? Muuttamassa Saksaan? Tai muuten vaan kiinnostunut Saksan työmarkkinoista? Tämä on sinulle!

Työpaikan hakeminen

Vaikeutesi alkavat luultavasti hakemuksen muotoilusta. Suomalainen työtodistuksesi, jossa lukee selvästi, että olet ollut ihan hyvä työssäsi, ei käy Saksassa edes kukkaiskielelle käännettynä. ”Hyvä” on saksaksi korkeintaan keskinkertainen ja todistuksessa pitää lukea ainakin ”Stets unserer vollsten Zufriedenheit” – muuten voit heittää läpyskällä vesilintua. Hakemusten kirjoittamiseen ja työtodistusten tulkintaan on parasta tilata salakirjoituskoodia avaava opas tai konsulttitoimisto.

Kun hakemuksesi on valmis voit faksata sen Saksaan tulevalle työnantajallesi. Eikö ole faksia? Kannattaa ehkä hankkia, koska tarvitset sitä Saksassa muuhunkin asiapaperiliikenteeseen. Parasta olisi, että siivität hakemuksesi lentoon ja soitat rekrytoijalle. Ajattelitko käyttää englantia? Forget it. Pilaat viimeisetkin mahdollisuutesi. Englantia ei puhu tai ainakaan suostu käyttämään kukaan.

Viimeistään tässä vaiheessa kannattaa hankkia urakonsultin lisäksi myös henkilökohtainen veroneuvoja ja voit harkita myös jonkinlaisen Heilpraktikerin palveluita, sillä paras on vielä tulossa….

Johtamiskulttuuri

Jos nimittäin onnistut saamaan sen työpaikan, saattaa sinua odottaa muutamia pieniä lisähaasteita: Saksalainen pomo seisoo selkäsi takana kuin varjo ja valvoo jokaisen työvaiheen olkapääsi yli. Hän alleviivaa virheesi punakynä apuna käyttäen ja kutsuu tätä rakentavaksi palautteeksi.  Työpäivät venyvät pitkään iltaan – ennen pomoa kun ei nyt vaan ole tapana poistua työpaikalta.

Vertaistuki

Kokeilepa heittää vaikka suomalaiseen tapaan joku itseironinen vitsi kollegoillesi tunnelmaa avaamaan. Palkaksi saat vaivautuneen hiljaisuuden ja ikuisen idiootin leiman otsaasi. Niin tai näin, aamuista kättelykierrosta lähemmäs kollegoitasi tuskin pääset muutenkaan. He teitittelevät sinua vielä vuosien jälkeen ja ovat terävine kyynerpäineen valmiina tuhoamaan ensin maineesi, sitten toivotun ylennyksesi ja lopulta koko urasi.

Työtehtäväsi ovat kuitenkin mielenkiintoisia ja haastavia…

Kunhan muistat, ettet tee päätöksiä varmistamatta ensin esimieheltäsi, dokumentoit kaiken tekemäsi kolmena kappaleena ja muistat hakea lomakkeisiin Zentralverwaltungista leimat. Äläkä ikinä myönnä tai kysy, jos et osaa jotakin saatikka kyseenalaista prosesseja, jotka voisi hoitaa jouhevamminkin.

Selvisitkö ensimmäiseen palkkapäivään asti?

Oliko unohtunut palkkatoivetta esittäessä, että Krankenkasse haukkaa parisenkymmentä prosenttia palkastasi? Pech gehabt! Siksi palkkatoiveet kannattaisi esittää nettona.

Perhe ja lapset

Top 1 urantappaja Saksassa on lasten hankkiminen. Ja jos nyt kuitenkin onnistut saattamaan lapsen alulle (vaikka iltasi kuluvat lähinnä palkattomissa ylitöissä) ja saamaan sille korruptoituneiden suhteiden avulla jopa kaupungin viimeisen päiväkotipaikan, älä vielä iloitse. Jos pomosi tai työkaverisi ei ole jo tehnyt sinusta ihmishylkiötä, loput hoitelee naapurisi ”Hausfrau und Mutter”, joka leimaa sinut kamalaksi Rabenmutteriksi. Kunnon äiti ei ikinä jättäisi lapsiaan (päiväkotiin)! Jos olet lapsen isä, niin voit tietysti jatkaa yöhön venyviä palkattomia ylitöitä aina seuraavaan burnoutiin tai potkuihin asti ihan normaalisti.

Haluatko silti lähteä Saksaan?

Tämä eka blogi on vastaus kysymykseen, jonka asetin itselleni: Tarvitaanko tällaista Saksan työelämään keskittyvää blogia ylipäätään? Mielestäni tarvitaan! Saksalaiseen työelämään liittyy nimittäin lukuisia ennakkoluuloja, joita voi avoimella käsittelyllä vähän avata ja hälventää. Todellisuudessa työpaikkoja ja työnkuvia on Saksassa ihan yhtä kattava kirjo kuin Suomessakin.

Työelämään vaikuttavat syvälle yhteiskunnan rakenteisiin juurtuneet perinteet, esimerkiksi juuri yhtenäisverotuksen tukema kotiäitiperinne, Saksojen jaosta syntyneet sisäiset kulttuuri- ja palkkaerot sekä keskimäärin suomalaista hierarkkisemmat rakenteet ja autoritäärisempi johtamistapa. Kun tämä soppa maustetaan koko työelämää koskettavalla digitalisaatiolla, saattaa saksalaisesta työkulttuurin ymmärtäminen ja siihen sopeutuminen olla suomalaiselle hyvinkin haastavaa – mutta myös antoisaa.

Siis pelko pois! Tervetuloa Saksaan ja seuraamaan tätä blogia.

Ps. Hyviä linkkejä löydät mm. täältä:

Muutto Suomesta ulkomaille