Posted on Jätä kommentti

Millainen on saksalainen CV eli Lebenslauf?

Miten kirjoitan saksalaisen CV:n?

CV eli ansioluettelo tai saksaksi Lebenslauf on työhakemuksen ydin. Henkilöstöosastolla kurkataan usein ensimmäisenä juuri CV:tä. Hyvästä syystä: Se osoittaa välittömästi, onko sinulla haettavaan toimeen tarvittava kokemus ja opintotausta. Sen pohjalta lukijalle syntyy vaikutelma ammattitaidostasi ja pätevyydestäsi.

Suomalaisessa ja saksalaisessa CV:ssä on pieniä tyylieroja, vaikka koko hakemuskulttuuri on kansainvälistynyt ja vapautunut viime vuosina. Myös uudet formaatit, kuten videohakemukset tuovat oman mausteensa hakemusviidakkoon. Perinteinen hakemus, jossa on kansilehti, saatekirje, CV sekä työ- ja opiskelutodistukset, kuitenkin dominoi edelleen saksalaisilla työmarkkinoilla. 

Lebenslaufin sisältö

Lebenslaufissa teet yhteenvedon työpaikkailmoituksessa kuvailluista edellytyksistä: koulutustaustasta, pätevyydestä, tietämyksestä ja aiemmasta työkokemuksesta, ammatillisesta toiminnasta ja saavutuksista. Tämä tieto yhdistellään haettavaan työpaikkaan sopivaksi, vakuuttavaksi profiiliksi, jonka ei saisi ylittää kahta DIN A4-sivua. Peukalosääntönä voi pitää, että Lebenslauf on mahdollisimman tarkka ja mahdollisimman kompakti samaan aikaan.

Saksalaiseen työhakemukseen kuuluu perinteisesti kuva. Lain mukaan kuvan liittäminen on kuitenkin vapaaehtoista. Jos liität kuvasi hakemuksen kansilehteen, CV:stä voi jättää kuvan pois. Suomalaisen kannattaa huomioida, että kuvaksi ei riitä mikä tahansa kännykkäkamerapläjäys, vaan CV-kuvaan pukeudutaan edustavasti ja ammattiryhmälle kuuluvan tyylin mukaan.

Perinteinen Lebenslauf (tabellarischer Lebenslauf) koostuu seuraavista osa-alueista:

1. Henkilökohtaiset tiedot (persönliche Angaben)
Etu- ja sukunimi (myös toiset nimet), syntymäaika ja-paikka, osoite, puhelinnumeo, sähköpostiosoite ja valokuva

2. Työhistoria (beruflicher Werdegang)
Ammatti, työkokemus, työharjoittelut

3. Koulutus, tutkinnot ja opinnot (Ausbildung)

4. Kiinnostuksen kohteet (Interessen)
Harrastukset, vapaaehtoistoiminta ja -virat, projektit

5. Erityisosaaminen (besondere/sonstige Kenntnisse)
kurssit, koulutukset, sertifikaatit, Ulkomaankomennukset, stipendit, kunniamaininnat, kielitaito ja sen taso, ATK-osaaminen ja -ohjelmat sekä julkaisu

5. Päivämäärä ja allekirjoitus

Hakemuksen eri osia voidaan korostaa tai jättää kokonaan pois (4 & 5) omasta osaamisesta ja haetusta paikasta riippuen. Työhistorian ja koulutuksen (2 & 3) paikkaa voi vaihtaa oman painotuksen mukaan.

Hakemuksen muoto ja kieliasu 

Perinteinen sakslalainen työhakemus muotoillaan din 5008-normin mukaan. Vinkkejä hakemuksen oikeaan muotoiluun löytyy esimerkiksi täältä: Karrierebibel

CV:ssä ei yleensä käytetä edes kokonaisia lauseita, mutta on tärkeää käyttää oikeita käsitteitä. Suomalaista CV:tä kääntäessä kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ymmärtääkö saksalainen lukija millaisesta työstä ja työnantajasta on kyse. Samoin jos olet käyttänyt suomalaisia tietokoneohjelmia tai ollut viroissa suomalaisissa yhdistyksissä ja haluat mainita nämä, kannattaa miettiä tarkkaan miten käännät ne.

Jokainen meistä tekee kirjoitusvirheitä. Hakemuksen tulisi kuitenkin olla kirjoitusasultaan virheetön siitäkin huolimatta, että hakija ei puhu saksaa äidinkielenään. Luetuta siis hakemuksen kieliasu jollakulla saksalaisella – mieluiten kuitenkin viestinnän tai HR-alan ammattilaisella.

 

saksalainen CV eli Lebenslauf
saksalainen CV eli Lebenslauf

Haluatko lisätietoja CV:n kirjoittamisesta?

Olen kirjoittanut suomalaisille suunnatun e-kirjan CV:n kirjoittamisesta. Opas antaa perustiedot Lebenslaufin tekstin ja ulkoasun muotoiluun ja tarjoaa useita esimerkkilauseita, joiden pohjalta on helppo rakentaa uutta!

Voit tilata kirjan täältä: https://tyopaikkasaksassa.com/e-kirjat/

Posted on Jätä kommentti

Tekisinkö opinnäytetyön tai gradun Saksassa?

Tehdäkö opinnäytetyö tai gradu Saksassa?

Työharjoittelu ulkomailla kuuluu nykyään monen korkeakouluopiskelijan opintosuunnitelmaan. Entä miten olisi opinnäytetyö tai gradu saksalaisyrityksen palveluksessa? Tässä jutussa käymme läpi, mitä kannattaa ottaa huomioon hakiessa ”lopputyöpaikkaa” Saksasta.

Kannattaako opinnäytetyö saksalaisyrityksessä?

Suurin ero suomalaisen ja saksalaisen lopputyöpaikan välillä lienee, että Suomessa lopputyön voi tehdä usein etätyönä ja Saksassa ainakin yrityksen suunnittelemat ja rahoittamat lopputyöt tehdään useimmiten kiinteästi yrityksessä. Usein ”Masterand” tai ”Bachelorand” palkataan yritykseen harjoittelijana ja oman projektin ohella työn alla on muitakin yrityksen projekteja. Tällöin opinnäytetyön tekemiseen voi olla varattu vaikkapa tietyt päivät viikosta.

Opinnäytetyö ulkomailla ei siis ole se helpoin vaihtoehto. Byrokratiaan, asunnon hankintaan ja työn yleiseen organisointiin pitää varata aikaa (ja rahaa). Tällainen projekti tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden täydentää koulun penkillä hankittua asiantuntemusta käytännön kokemuksella ja rikastuttaa CV:tä. Jos opiskelet kansainvälistä alaa, on kansainvälinen lopputyö piste i:n päällä. Vai miltä kuulostaa vaikkapa kansainvälisen kaupan osaaja, jolta puuttuu kokemus ulkomailla työskentelystä?

Suomesta käsin voi olla vaikeaa saada jalkaa oven väliin Saksassa. Kun allasi on saksalaisyritykselle tehty lopputyö, paranee mahdollisuutesi työllistyä tähän tai muuhun saksalaisyritykseen huimasti.

Saat myös todennäköisesti lopputyöhösi käytetystä ajasta palkkaa. Älä siis tarjoa itseäsi ilmaiseksi työvoimaksi, ainakaan ensimmäisenä. Voitolle tässä ei taida kuitenkan päästä, jos lasket muuttokustannukset ja byrokratiaan käytetyn ajan ja vaivan yhteen.

Työmahdollisuudet

Saksassa haetaan yleensä ”Masteranden” tai ”Bacheloranden” tiettyyn projektiin, usein myös vaihtoehtoisesti jompaakumpaa. Paikoista ilmoitetaan normaalilla työpaikkailmoituksella ja yritysten sivuilla.

Masterand- tai Bachelorand-paikkoja haetaan vastaavalla tavalla kuin muitakin työpaikkoja. Ensimmäinen homma on siis laittaa CV:t ja muut hakupaperit kuntoon – luonnollisesti saksaksi, englantikin käy, jos työpaikkailmoitus on englanniksi, tai asiasta o erikseen mainittu ilmoituksessa.

Jos opiskelet IT-alaa, kemiaa tai fysiikkaa, on työmahdollisuuksia tarjolla runsaasti. Myös kauppatieteilijät ja insinöörit löytävät helposti ”valmiita paketteja” netistä. Humanistisilla aloilla lopputyöpaikan löytäminen voi olla haastavampaa: kannattaa olla itse aloitteellinen. Monet lopputyöprojektit menevät suoraan opiskelijoille, jotka ovat jo tehneet työharjoittelun ko. yrityksessä tai organisaatiossa.

Ammattikorkeakouluista käytetään yleensä Saksassa nimitystä ”Uni” siinä missä yliopistoistakin ja ammattikorkeakoulututkintoa arvostetaan. Eri tasoisia lopputöitä voi hakea yritysten sivuilta ja hakuportaaleista mm. hakusanoilla kuten:

Bachelor- ja Masterabsolvent
Bachelorarbeit / Masterarbeit
Bachelorand / Masterand
Abschlussarbeit

Die-masterarbeit.de-portaali on tarkoitettu nimenomaan lopputyöpaikan etsimiseen.

Jos suoria paikkoja ei ole tarjolla, mutta yrityksellä on tarjolla kiinnostavia harjoittelupaikkoja, kysy voitko tehdä lopputyön harjoittelun yhteydessä. Tämä voi olla yritykselle jopa lisäarvo.

Kieli

Jos saksasi on todella hyvää ja pystyt tuottamaan tieteellistä tekstiä saksaksi, kannattaa opinnäytetyö kirjoittaa saksaksi. Paikallisen kielen käyttö laajentaa mahdollisuuksiasi löytää sopiva tutkimuskohde tai projekti ja intensiivinen työskentely parantaa kielitaitoasi entisestään. Muista tässä tapauksessa varata riittävästi aikaa oikoluvulle myös eri työvaiheiden välissä.

Jos oppilaitoksesi vaatii työn englanniksi, kannattaa suunnata katse suunnata yrityksiin, joilla on kansainvälistä liiketoimintaa.

Lopputyön kirjoittaminen suomeksi saksalaisyrityksessä lienee harvinaisempi poikkeus. Jos haluat kirjoittaa työn suomeksi Saksassa, kannattaa katsella suomalaisten firmojen tytäryhtiöitä tai toimipisteitä.

Vinkit

  • Ajattele asiaa ajoissa – usein opinnäytetyön voi aloittaa työharjoittelullla tai voit tehdä työharjoittelun yhteydessä opinnäytetyön. Kysele tästä myös jos haet harjoittelupaikkaa.
  • Hakemuksesta sopimuksen solmimiseen voi kulua kuukausia – aloita neuvottelut ajoissa.
  • Harkitse tarkkaan, millaisen lopputyön haluaisit tehdä. Voit hakea joko valmiita paikkoja, jotka vastaavat toiveitasi tai koittaa esitellä oman suunnitelmasi yrityksille. Valmistaudu jälkimmäisessä tapauksessa hyvin. Projektisuunnitelma (ja kirjallinen materiaali yleensäkin) on Saksassa tärkeä. Pelkkä a4-sivun lista ranskalaisia viivoja ei välttämättä vakuuta saksalaista työnantajaa.
  • Jos yliopistosi on suomalainen, keskustele jo sopimusvaiheessa työlle esitettävistä vaatimuksista, jotta myös saksalainen yritys tietää, miltä osin työsi -mahdollisesti- poikkeaa saksalaisista lopputöistä. Keskustele erityisesti lopputyön kielestä niin yliopistosi kuin työnantajan kanssa.

Jos opiskelu, harjoittelu tai lopputyö Saksassa kiinnostaa, kokemuksia löytyy näistä jutuista:

Lauran lopputyö syntyi Stuttgartissa

Helmi-Nellin kokemuksia tohtorintyön tekeisestä Saksassa

Työsaksan ABC: Duales Studium

Merin Opiskelu- ja harjoittelukokemuksia Saksasta

Tonin kokemuksia Trainee-ohjelmasta

Posted on Jätä kommentti

XING osa 2: Työnhaku ja verkostoituminen

Xing on saksalainen annatillinen verkosto.

XING on saksalaisten oma LinkedIN – digitaalinen ammatillinen verkosto, jonka kieli on saksa. Eri alojen ammattilaiset etsivät ja löytävät palvelun kautta työpaikkoja, työntekijöitä, tehtäviä, yhteistyökumppaneita, neuvoja tai liikeideoita. Verkostolla on yhteensä 13 miljoonaa käyttäjää DACH-alueella. (vs. LinkedIN n. 10 milj. käyttäjää.)

Ensimmäisessä osassa kävin läpi XING-profiilin pääkohdat ja mitä niihin voi kirjoittaa. Juttu löytyy täältä: XING osa 1: Profiilin luominen. Pelkkä profiilin perustaminen ei kuitenkaan aina riitä työn löytämiseen, vaan omaa näkyvyyttään XINGissä voi edistää aktiivisesti vaikkapa verkostoitumalla keskusteluryhmissä tai etsimällä mielenkiintoisia yritysprofiileita ja rekrytoinnista vastuussa olevia henkilöitä ja verkostoitumalla näiden kanssa.

Vitamin B – Verkostoidu ryhmissä

Kun saksalainen puhuu ”Vitamin B:stä” ammatillisissa yhteyksissä, hän tarkoittaa suhteita – Beziehungen. Hyvät suhteet ovat usein uuden työpaikan löytymisen keskiössä. Unohda suomalainen ”yksin on pärjättävä”-mentaliteetti ja ota apu vastaan! Kun itse hain töitä, minulle jakoivat kontaktejaan mm. naapuri ja lapseni luokkakaverin isä. Jos olet vasta muuttamassa tai juuri muuttanut Suomesta Saksaan näitä ”luonnollisia kontakteja” ei ole – mutta niitä voi löytyä XINGistä!

XINGin tärkeimpiä kokoontumispaikkoja ovat ammatilliset ja paikalliset ryhmät. Kun profiilisi on kunnossa, sopivia verkostoitumispaikkoja kannattaa hakea oman ammattiryhmän keskeisillä nimikkeillä ja termeillä sekä oman kotipaikkakunnan/toivepaikkakunnan nimellä. Myös suomalaisille on ryhmiä XINGissä. Ensimmäiset kontaktit voit löytää vaikka näistä!

Pari vinkkiä keskusteluun ryhmissä:

  • Kuuntele ensin ja tarkkaile miten oma viiteryhmäsi keskustelee ammatillisista asioista
  • Asijantuntijuus on saksalaisessa ammatillisessa keskustelussa tärkeää ja omaa vihreyttä tai ammatillisia heikkouksia ei kannata korostaa. Pidä mielessä oma henkilöbrändi – työnantajat löytävät keskustelunavauksesi myöhemminkin 🙂
  • Kysele, osallistu ja muista kiittää vastauksista!
  • Jos saksasi on vielä huonoa, oikoluetuta viestisi tai mieti haluatko osallistua mieluummin englanniksi. Ammatillisissa yhteyksissä kielivirheet voivat luoda väärän vaikutelman, vaikka olisitkin ulkomaalainen.

Miten sinut löydetään XINGistä?

Jenny Laitinen
Jenny Laitinen käyttää XINGiä rekrytoinnin työkaluna.

Suomessa sanotaan usein, ettei kukaan tule sinua kotoa töihin hakemaan. Mutta tulisiko sittenkin, jos XING-profiili on kunnossa? Kyselimme HR-puolen näkökulmaa asiaan Jenny Laitiselta, joka työskentelee strategisena konsulttina Bureau Veritaksella Hampurissa. Hänen vastuualueensa on Pohjois- ja Itä-Euroopan alue ja päivittäisiin työtehtäviin kuuluu johdon strateginen konsultointi, aiheina mm. Scheinselbständigkeit* ja siihen kuuluvat lainmuutokset, sopimukset, rekrytointi ja maiden välinen projektikoordinointi. Sen lisäksi hän tekee työhaastatteluja ja etsii sopivia työntekijöitä mm. XINGin avulla.

Millainen XING-profiili herättää mielenkiintosi?

Profiiliin kannattaa panostaa ja varsinkin työnkuva täyttää sekä historia, että mitä on tehnyt aikaisemmin. Jos profiilissa on ainoastaan työnimike, mutta ei sen enempää, ei profiili juuri herätä kiinnostusta. Työnimike voi käsittää ihan mitä tahansa, eikä kerro sen enempää tiedoista ja taidoista. Mitä enemmän tietoa, sitä parempi, mutta kannattaa olla rehellinen. Jos ei ole koskaan neuvotellut sopimusta, ei sitä kannata laittaa profiiliin, sillä selviää ennemmin tai myöhemmin.

En kiinnitä huomiota kun meille oleellisiin hakusanoihin, eli en osaa tarkkaan sanoa mitä kannattaa käyttää ja mitä ei – riippuu alasta ja mitä etsii. Jos joku on ”teamfähig” niin mielummin laittaa sen sinne kun jättää laittamatta, vaikka se on sitä perussanastoa mitä löytyy vähän joka puolelta.

Kuva ei ole pakollinen eikä oleellinen, sen perustella ei valita ketään, mutta se antaa profiilille toki tietyn ammattimaisuuden ja tekee siitä persoonallisemman. Moton voi ihan yhtä hyvin jättää pois. Profiilin olisi hyvä olla ajantasalla eikä monen vuoden takainen. Kannattaa myös laittaa suoraan jos etsii töitä tai jos ei halua, että otetaan yhteyttä niin säästyy sekä kandidaatti että potentiaalinen työnantaja vaivalta.

Onko sinulle HR-ammattilaisena väliä, onko työnhakijan XING-profiili ”Basis” vai ”Premium”?

Sillä mitä jäsenyyttä käyttää ei ole väliä, työnhakija tai muuten vaan Xingiä käyttävä ei välttämättä tarvitse Premiumia. Työnhakija ei käytä sitä välttämättä ammattimaisesti verkostoitumiseen ja usein Premium-käyttäjän profiilin maksaa työnantaja. Viestittely onnistuu myös basis-käyttäjän kanssa ihan hyvin.

Miten käytät XINGiä HR-markkinoinnissa?

Esim. jakamalla tietoa etusivulla (”was gibt’s neues?”), jakamalla ryhmissä joko meidän työilmoituksia tai muuta sisältöä meidän Karriere-sivuilta tai muuten vaan tietoa firmasta, sekä jakamalla meidän firman julkaisuja vaikkei ne varsinaisesti liity HR-tehtäviin.

Miten työnhakija voi löytää XINGstä työpaikkoja?

Töitä voi löytää virallisista ilmoituksista, oman alan ryhmistä tai ottamalla rohkeasti yhteyttä HR-ihmisiin. Moni työntekijä on päätynyt meille töihin ihan laittamalla viestiä, josko olisi tarvetta alan xy osaajalle.

Miten käytät XINGiä itse ammatillisessa verkostoitumisessa?

Olen jäsenenä oman alan ryhmissä (mm. Arbeitsrecht, Employer Branding), joissa voi joko keskustella tai jakaa tietoa sekä ottaa yhteyttä muihin osaajiin. Myös verkostoitumalla tapahtumien jälkeen saa omaa osaajien verkkoa laajennettua.

Vinkkisi työnhakuun XINGin kautta?

Kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä firmojen HR-alan ihmisiin tai päättäjiin tai verkostoitua ryhmien kautta. Usein ihan smalltalkin kautta voikin löytyä yhteinen sävel ja sitä kautta työpaikka. Ja jos ei heti tärppää niin onpa jo ainakin kontakti firmassa.

* Scheinselbstständigkeitiksi nimitetään työnantajan ja työn suorittajan suhdetta, joka on käytännössä kuin normaali työsuhde, eli työntekijä käyttää koko työaikansa työnantajayrityksen tehtävän hoitamiseen. Työstä on kuitenkin sovittu ikäänkuin työntekijä olisi itsenäinen ammatinharjoittaja. Scheinselbstständigkeit on laissa kielletty.

Posted on Jätä kommentti

Konferenssit työnhaussa

Lego social media

Reissaaminen ja sivuprojektit ovat työelämän suola. Itse tykkään arkipäivän puurtamisestakin kovasti, mutta mahtavaa on myös kun pääsee lähtemään oppimaan uutta ja kuulemaan oman alansa uusista tuulista – puhun nyt konferensseista, vai miksi niitä mahdetaan suomeksi kutsua? Olen ollut viime viikkoina liikekannalla, pari kertaa Hampurissa kuuntelemassa ja tapaamassa muita oman alan ammattilaisia (Social Media Week ja  Online Marketing Rockstars) ja viime viikolla olin vielä pari päivää Tuttlingenissa kertomassa saksalaisille suomalaisesta työkulttuurista – pieni syrjähyppy päivätyöstäni, ja mukavaa vaihtelua markkinointikuvioihin. Vähän niinkuin tämä blogikin, joka nykyisin päivittyy harmittavan harvoin.

Tulipa siinä uuden edessä taas mieleen, että konferenssit ovat myös mainio paikka hakea töitä tai muuten vaan verkostoitua. Listasin siis blogiin parhaat vinkit työnhakijoille!

Isolle lavalla esiintyjien kanssa ei välttämättä pääsee juttusille, mutta esitelmistä voi sada materiaalia esimerkiksi työhakemukseen.

Konferenssit ja messut työnhaussa

Suosittelen käymään ammattikonferensseissa, jos työnhaku on ajankohtaista! Tässä valitut vinkit työnhakuun konferensseille. Myös messujen yhteydessä järjestetään erilaisia teemaluentoja, workshoppeja ja seminaareja.

  • Valitse oikea ajankohta: Suurilla konferensseilla on usein teemapäiviä. Minkä päivän puhujat tai esiintyjät puhuttelevat sinua eniten? Onko ohjelmassa työnhakija- tai opiskelija(painotteiata) päivää?
  • Job board: Tarkista etukäteen, onko tapahtuman nettisivuilla työpaikkoja esillä. Katsasta näistä sopivat ja koita tehdä tapaamiset konferenssin puitteissa. Lisäksi paikan päällä voi olla Jobboard, johon näytteilleasettajat voivat jättää työpaikkailmoituksia.
  • Valmistaudu: Konferenssit ja messut ovat usein isoja. Valmistaudu etukäteen tutustumalla osallistujaluetteloon netissä. Jos paikalla on myös ”näytteilleasettajia”, kirjoita kiinnostavien työnantajien osastot ja paikat muistiin. Tee täsmävierailuja.
  • Tutustu: Jos heittäydyt oikein aktiiviseksi, voit soittaa ja kysyä kuka yrityksestä on paikalla ja kiinnostaako tapaaminen. Laita xing/LinkedIn-kutsu ja esittele itsesi lyhyesti jo etukäteen!
  • Älä lannistu: Tuntuuko, että ketään ei kiinnosta? Pyri kuitenkin keskusteluun ja jätä sen yhteydessä korttisi ja pyydä välittämään se firman HR-väelle.
  • Havainnoi: Onko kiinnostavien työnantajien edustajia luennoimassa? Tee muistiinpanoja! Voit kirjoittaa hakemukseesi, että kävit seminaarissa/luennolla tai messuosastolla ja se herätti mielenkiintosi tai ottaa asian puheeksi myöhemmin työhaastattelussa. Hakemuksesi erottuu edukseen kun osoitat kiinnostusta juuri tätä firmaa kohtaan.
  • Hanki alan kontakteja: Jututa alasi vaikuttajaa luennon jälkeen tai lyöttäydy oikeaan seuraan iltatilaisuudessa. Sitten vaan Xing-kutsua perään. Yleensä jokainen, myös se oman alasi ”influencer”, on iloinen huomiosta ja hyvästä palautteesta.

esitelmä Suomen työkulttuurista
Suomalaista työkulttuuria saksalaisyleisölle – en ehkä näytä yhtä mahtipontiselta kuin nuo ”kollegat” konferenssilavoilla, ja yleisökin taisi olla hiukan pienempi. Kuva: Norwat

Posted on 1 kommentti

XING osa 1: Profiilin luominen

Xing -verkoston luominen

Jos olet ehtinyt jo tutkiskella työnhakua Saksassa, olet varmasti törmännyt Saksan suurimpaan verkostoitumisportaaliin XINGiin. Se vastaa pitkälti suomalaisille tutumpaa LinkedIN-verkostoa, mutta on saksankielinen. Kannattaako suomalaisen työnhakijan perustaa XING-profiili? Kannattaa ehdottomasti, jos aikoo hakea seuraavien vuosien aikana Saksasta töitä, on kiinnostunut verkostoitumaan paikallisten kanssa ja kokee, että verkostoitumisesta voisi olla ammatillista hyötyä.

Kansainvälisissä yhteyksissä myös LInkedIn-profiili voi riittää ammatilliseen verkostoitumiseen. Silti voi olla kiinnostavaa verkostoitua myös ”paikallisväreissä”. XINGin avulla voit koittaa esimerkiksi selvittää, millaista slangia oman alasi edustajat käyttävät Saksassa, katsastaa vaikkapa oman paikkakuntasi verkostoitumistilaisuudet tai oman ammattiryhmän kuulumiset. Esimerkiksi omalla alallani kansainvälisen markkinoinnin parissa lähes kaikki kollegani ovat sekä LinkedInissä että XINGissä. XINGistä löytyvät liikekumppanit ja paikalliset partnerit, LinkedInistä asiakkaat ja mediapartnerit ja alan ammattiryhmät löytyvät kummastakin mediasta.

Näillä ohjeilla pääset alkuun! Kerron tässä jutussa pääpiirteittäin, mitkä ovat XING-profiilin keskeiset elementit. Jatkan myöhemmin XINGin käytöstä verkostoitumisessa.

Aloita siis klikkaamalla tätä linkkiä: www.xing.de

Perustiedot (Beruflicher Steckbrief)

Perustietosi eli titteli ja työnantaja sekä opintoarvo näytetään aina kuvasi alla XING-hauissa.

XING perustiedot
”Beruflicher Steckbrief” kokoaa  työnantajaa kiinnostavat perustiedot.

DOs. Jos olet töissä ja sinulla on työnantaja ja selvä nimike, niin asia on suhteellisen yksinkertainen. Tittelin ja koulutuksen suhteen kannattaa miettiä, kääntyykö se ymmärrettävästi saksaksi ja jos ei, niin mikä olisi saksalainen tai kansainvälinen nimike, joka parhaiten kuvaisi hankkimaasi koulutusta.

Jos puolestaan olet työttömänä, voit koittaa miettiä, miten voisit kuvata työttömyyttäsi työnantajan kannalta mahdollisimman kiinnostavasti:

  • Berufliche Neuorientierung (esim. nach der Eltenzeit/ nach Familienumzug nach Deutschland etc.)
  • Berufliche Auszeit tai ”Sabbatical”.
  • Mahdollista on myös viitata työttömyyden mukanaan tuomaan etuun: Voit aloittaa nopeasti uudessa paikassa. Tällöin voit kirjoittaa vaikkapa ”frei verfügbar / Ad hoc verfügbar / sofort für Sie verfügbar”.
  • Myös ”Auf der Suche nach neuen Möglichkeiten/Herausforderungen” on mahdollinen.

DONTs Jos olet työttömänä työnhakijana, statukseen ei kannatta kirjoittaa ”Arbeitslos” tai ”Arbeitsuchend”.

Asetukset

XING valikko asetukset
XING valikko asetukset

  • Et ole aktiivisesti etsimässä uutta työpaikkaa, mutta olet avoin tarjouksille? Aseta tämä asetuksiisi kohdassa „Meine Karrierewünsche“. Voit valita asetuksista joko aktiivisen työnhaun, ”avoimuuden” ja ”ei tällä hetkellä kiinnosta” välillä.
  • Kontaktdaten – yhteystiedot kannattaa pitää ajan tasalla.
  • Einstellungen-osassa voit lisätä tietoja mm. toivetyönantajasta ja palkkatoiveesta sekä valita, kenelle muutokset profiilissasi näkyvät.

 

Motto herättää kiinnostuksen

Xingissä on heti profiilin alussa hauska Profilspruch-kohta. Tämän moton tai mietelauseen avulla voit herättää lukijan mielenkiinnon ja kertoa jotain itsestäsi ja motivaatiostasi.

DOs Tähän kannattaa keksiä jotain olennaista ja napakkaa, joka herättää lukijan mielenkiinnon. Kannattaa siis kertoa omasta motivaatiosta: Miksi juuri minut pitäisi palkata?

Toinen vaihtoehto on valita mieltäsi sykähdyttävä ja itseäsi kuvaava mietelause. Lukijalle mielenkiintoista olisi tietysti, jos motto on omaa käsialaasi. Usein näkee myös erilaisia sitaatteja. Jos käytät lainausta, on hyvän tavan mukaista laittaa myös sitaatin lausujan nimi esiin. Myös mietelauseen tulisi kuvata työminääsi tai kompetenssejasi.

DON’T Älä valitse tarkoituksetonta lausetta, joka kuulostaa kauniilta tai hassulta: (”Das Leben ist wie zeichnen – nur ohne Radiergummi.”)

Mitä etsit ja mitä tarjoat?

Seuraavassa kohdassa määritellään mitä tarjoat ja mitä etsit („Ich biete“ ja „Ich suche“) – tämä on keskeinen alue, jonka perusteella profiilisi tulee löydetyksi (esim. headhuntereiden) hauissa.

DOs Ich biete-kohdassa kannattaa käyttää vahvoja asiasanoja, jotka kuvaavat parhaiten keskeisiä kompetenssejasi ja joiden avulla sinut voidaan löytää haulla (esim. Programmierung Java, Content Marketing, Übersetzungen Finnisch-Deutsch).

Suchen-kohdassa kannattaa myös keskittyä siihen, millaisia töitä etsit.”eine Festanstellung im Bereich Buchhaltung in Frankfurt am Main” Hyvällä rajauksella saatat osua vaikkapa headhunterin haaviin.

DON’T

  • Älä valitse tähän kohtaan ominaisuuksia (Teamfähigkeit) tai tosi yleisiä sanoja (Programmierung, Übersetzungen)
  • Ei kannata valita liikaa sanoja, kolmesta viiteen ydinosaamisaluetta riittää.
  • Premium-jäsenet voivat lisätä myös kolme tärkeintä osaamisaluetta (TOP-Fähigkeiten)
  • Jos etsit töitä, älä kirjoita Suchen-kohtaan ”neue Kontakte”, ”nette Leute” tai ”Finnen in Deutschland” vaan keskity hakemaasi työpaikkaan. (Jos haluat ensin vain verkostoitua tai katsella ympärillesi, nämä lauseet ovat tietysti ihan OK!)

Työpaikat ja opinnot

Työpaikkoja ja opintoja lisätessä kannattaa miettiä antamiasi kuvauksia saksalaisten työnantajien näkökulmasta. Ymmärtääkö yrityksen nimen ja työnimikkeesi perusteella, mitä olet tehnyt? Esim. ”Varkauden kaupunki” kannattaa kääntää ”Stadt Varkaus” tai ”YLE” ”Finnischer Rundfunk”.

Kaikille työnimikkeille ei myöskään ole suoraa saksalaista vastinetta. Ongelma koskee erityisesti hoitoalan ammatteja ja opintoja. Kannattaa siis miettiä käännöstä tarkasti. ”Beschreibung”-osaan voi lisätä kuvauksen työn sisällöistä ja vastuista sekä siihen mahdollisesti liittyvistä opintovaatimuksista.

Osaaminen ja erikoismaininnat (Qualifikationen & Auszeichnungen)

Tähän kohtaan voi laittaa kaikki suoritetut (lisä)kurssit tai opinnot, joista on olemassa todistus. Erityisen arvokkaita ovat mahdolliset kunniamaininnat ja stipendit, jotka voi myös kirjata tämän otsikon alle.

Luottamustoimet ja kiinnostuksen kohteet (Organisationen & Interessen)

Harrastatko aktiivisesti, teet vapaaehtoistyötä tai onko sinulla luottamustoimia? Ne kannattaa lisätä tähän kohtaan.

Portfolio (Vain Premium-jäsenille)

Portfolio-osuus on avoinna maksullisen xing-profiilin käyttäjille. Portfolioon voi lisätä kuvia, videoita tai tekstiä järjestää nämä visuaalisesti kiinnostavaksi kokonaisuudeksi. Myös linkit ovat mahdollisia.

XING – Muuta muistettavaa

  • Muista päivittää profiilisi säännöllisesti: Projekti siellä, kurssi täällä
  • Hajataitoja ei kuitenkaan kannata kerätä – päivitä siis vain tiedot, jotka sopivat ”brändiisi” (noudatat tässä myös saksalaisen CV:n periaatteita)
  • Uusien kontaktien lisääminen vaikuttaa algoritmiin ja profiilisi näkyvyyteen.
  • Hyvä (miel. valokuvaamossa otettu) valokuva on ensiarvoisen tärkeä
  • Jos olet aktiivinen somessa tai sinulla on oma nettisivu, kannattaa nämä lisätä profiiliin

PS. Älkää katsoko minun profiilistani mallia – se ei ole erityisen hyvä 🙂 Jos jollakulla on taiteen sääntöjen mukaan täytetty profiili ja antaa luvan käyttää sitä tässä jutussa esimerkkinä, ilmoittaudu!

Posted on 4 kommenttia

Mistä saksalainen palkka koostuu?

TTyöpaikka Saksassa: Palkka ja verot

Palkka on asia, joka mietityttää monia. Tienaanko tarpeeksi? Elääkö tällä? Saako kaveri samasta työstä enemmän rahaa? Mitä kehtaan pyytää? Entä mitä kannattaa pyytää? Lähden käsittelemään kattavaa aihetta useammassa osassa. Tässä ensimmäisessä osassa koitan päästä selville erilaisista palkan osista ja lisistä, jotka vaikuttavat palkan suuruuteen Saksassa. Näitä ovat ainakin sosiaaliturvamaksut ja verotus sekä erilaiset bonukset.

Brutosta nettoon

Aloitetaan perusteista: Bruttopalkka on työnantajan työntekijälle kuukausittain maksama palkka ennen veroja ja sosiaaliturvamaksuja. Bruttopalkasta tulee siis nettopalkka, kun siitä vähennetään verot ja sosiaaliturvamaksut. Tähän asti olen itsekin kärryillä, mutta sitten menee hankalammaksi…

Palkasta vähennettävät verot

Saksalainen verotus ansaitsisi ihan oman artikkelinsa. Esittelen tässä verotuksen pääpiirteitä. Saksassa palkasta vähennetään suoraan seuraavat verot:

  • Tulovero (”Einkommensteuer”, jonka määrä riippuu kulloisestakin veroluokasta, ks. alla)
  • Solidaarisuuslisä (”Solidritätszuschlag” eli ”Soli” 5,5% tulo-, pääoma- ja yhteisöverosta, vain ne maksavat, joiden tuloveron määrä ylittää 972 €/vuodessa) ja
  • Kirkollisvero (”Kirchensteuer”, kirkkoon kuuluva maksaa 8-9% tuloveron määrästä, Bundeslandista riippuen)

Maksettavien verojen suuruus riippuu siis tuloista – ja veroluokasta. Jos haluaa lintsata suhteellisen korkean kirkollisveron maksamisesta Saksassa, voi koittaa ruksata kaikkiin papereihinsa, ettei kuulu kirkkoon. Tätä ei kuulemma tarkisteta.

Veroluokat

Suomalaisesta perspektiivistä vaikuttaa erikoiselta, että  nettotulot vaihtelevat työntekijöiden välillä vaikka bruttopalkka olisi sama. Tämä johtuu siitä, että työntekijät järjestetään veroluokkiin elämäntilanteen perusteella. Verojen suuruuteen vaikuttaa mm.:

  • onko naimisissa tai naimaton
  • onko henkilöllä lapsia vai onko hän lapseton ja
  • maksaako henkilö kirkollisveroa vai ei.

Käytännössä luokat menevät seuraavasti (Seuraa pieni yleistys! Lisätietoja kannattaa kysyä esim. omalta veroneuvojalta. Täällä asia on myös selitetty saksaksi, yksityiskohtaisesti, mutta selkeästi.)

1: Naimaton
2: Yksinhuoltaja
3: Naimisissa, tienaa enemmän kuin puolisonsa
4: Naimisissa, tienaa suunnilleen saman verran kuin puoliso
4 mit Faktor: Naimisissa, haluaa tasata verojen määrän suhteessa palkan suuruuteen puolison kanssa
5: Naimisissa, tienaa vähemmän kuin puoliso
6: Useammalta työnantajalta palkkaa saavat henkilöt

Yhtenäisverotus

Saksassa on yhteisverotus, jossa naimisissa olevat saavat tiettyjä verohelpotuksia. Käytännössä, kun aviopari valitsee yhteisverotuksen, se valitsee samalla saksalaisen näkökulman: Verotuksen perusyksikkö on tällöin aviopari. Molempien tulot lasketaan yhteen ja niille lasketaan lopullisessa verotuksessa (Vuosittainen Steuererklärung) yhteinen veroprosentti. Jos yhteisverotus ei sovi omaan ajatteluun, pariskunta voi valita myös erillisverotuksen (Getrenntveranlagung) – mikä on avioparin kokoanaisnettotulon kannalta epäedullista. Silloin kummallakin on oma veroprosenttinsa, eli vähemmän tienaava saa pitää palkastaan enemmän kuin yhteisverotuksessa, suurempituloinen puolestaan vähemmän kuin yhteisverotuksessa.

Yhtenäisverotuksen valinneet puolisot voivat valita veroluokan keskenään vapaasti ja se vaikuttaa vain vuoden aikana maksettuihin veroihin. Verojen tasaiseen jakautumiseen voi vaikuttaa valitsemalla puolisoiden luokiksi esim. 4/4 ”mit Faktorverfahren”. Faktor-käytännöllä verotusta puolisoiden välillä tasataan. (Asia on monimutkainen – tämä taas pieni oikaisu). Loppujen lopuksi, jos pariskunta on maksanut veroja yhteisverotuksen kannalta epäedullisella veroluokan valinnalla liikaa, saa loput palautuksena takaisin.

Verotuksen puolesta kannattaa siis mennä naimisiin, sillä verohelpotukset eivät kuulu esim. avopuolisoille. Käytännössä yhteisverotus vaikuttaa usein siten, ettei toisen – jos on huomattavasti puolisoaan pienipalkkaisempi – kannata mennä ollenkaan töihin. Poikkeuksen muodostavat nk. 400-euro-jobit, jotka ovat verottomia. Kotirouvailu tai minijobit johtavat kuitenkin pieniin eläkkeisiin, taloudelliseen riippuvuuteen puolisosta ja urankehityksellekin voi yleensä sanoa hei-hei. Kaikkia tämä ei haittaa, mutta asiaa kannattaa ajatella ennen kuin heittäytyy hellan ääreen useammaksi vuodeksi.

Yhteisverotussysteemi on nykyisin kyseenalainen, koska suurin osa lapsista syntyy Saksassa perheisiin, joissa vanhemmat eivät ole naimisissa. Alunperin perhekohtaisen verotuksen ajatus oli tukea lapsiperheitä, mutta siitä hyötyvät avioparit, joissa toinen tienaa paljon ja toinen vähän, täysin riippumatta onko taloudessa lapsia. Hyvä puoli yhteisverotuksessa on se, että työn perässä muuttaminen kannattaa paremmin, jos puolisolla ei ole heti töitä. Myös silloin, kun toinen puolisoista on sairas tai eläkkeellä, se helpottaa työssäkäyvän verolastia.

Lasten vaikutus verotukseen

Myös lapset vaikuttavat verotukseen. ”Kinderfreibetrag” on palkan osa, josta ei tarvitse maksaa veroja. Se on vaihtoehtoinen lapsilisälle. Vanhemmat saavat jokaista lasta kohden oman ”Freibetragin”. Freibetrag muuttuu vuosittain ja on tällä hetkellä (2019) 7620 € /lapsi ja ensi vuonna 7812 € /lapsi. Eronneet saavat kukin puolikkaan vapaaosan.

Alaikäiset lapset ja aviopuoliso, jolla ei ole omia tuloja (tai on hyvin pienituloinen), saa olla mukana palkansaajaan vakuutuksessa. Sosiaalivakuutusmaksujen (julkisella puolella vakuutetut/ gesetzlich Versicherte) osat palkasta jakautuvat seuraavasti. Huom! Työnantaja maksaa näistä puolet, jos ihmettelette korkeita prosentteja.

Sosiaalivakuutusmaksut

  • Eläkevakuutus 18,7% palkasta
  • Sairausvakuutus max 14,6 % palkasta + Sairaskassan (Krankenkasse) mahdolliset omat lisämaksut (Yksityinen sairausvakuutus voi olla kalliimpi tai edullisempi vakuutuksen ehdoista riippuen.)
  • Työttömyysvakuutus 3,0% palkasta ja
  • Hoitovakuutus, lapsettomat 2,55 %, lapsettomat yli 23 v. 2,8 % (vanhemmilla vaikuttaa Kinderfreibetrag)

Sekä eläke- että sairausvakuutusmaksuilla on katto, jonka jälkeen maksut eivät kasva, vaikka palkka nousisi. Palkan kasvaessa sairausvakuutuksen ja eläkevakuutuksen suhteellinen osuus siis pienenee. Yhteensä Sosiaaliturvamaksut nappaavat tällä hetkellä n. 20-21 % palkansaajan palkasta. Lähde: Krankenkassen.de Kun tähän laskee päälle verot, voi käteen jäävän osuuden pienuus yllättää. Onneksi veronpalautuksiakin on luvassa mukavasti…

Vero- ja eläkeneuvojat

Omaa henkilöverotusta hoitamaan kannattaa – ainakin ensimmäisinä vuosina – palkata veroneuvoja (Steuerberater). Saksalainen verotus on monimutkainen ja todella monet asiat (esim. työhuone, työvaatteet, työmatkat, ammattikirjallisuus, lisäopinnot, ammattiliiton jäsenyys… jne.) ovat alasta riippuen verovähennyskelpoisia. Veroneuvojan voi saada edullisesti myös ”Steuerberatungsgeschellschaftin” kautta, johon jäseneksi liittymällä on oikeutettu neuvontapalveluihin. (huom. tarkista irtisanomisajat! Ei kannata liittyä, jos on esim. vaan pari vuotta maassa) Ja tottahan veroneuvojan omat palvelukset voi myös vähentää verotuksesta!

Jos eläkeasiat mietityttävät, kannattaa harkita myös eläkeneuvojan eli ”Rentenberaterin” palveluksia, koska eläkeasiat -varsinkin kahden maan välillä – ovat vähintään yhtä kimurantteja kuin verotusasiat.

Kenelle kuuluu 13. palkka?

Saksassa on vielä voimissaan käsite ”13. kuukausipalkka”. Rahaa voi verrata esimerkiksi suomalaiseen loma- tai joulurahaan. Kyseessä on kuitenkin jossain tapauksissa ”Sonderzahlung”, jota voidaan myös pienentää, mikäli työntekijä on vaikkapa pois työpaikalta. Toisaalta 13. palkka voi olla myös osa työpaikalla noudatettavaa palkkasopimuksta (”Tarif”) – silloin 13. palkkaa ei voida leikata. Kannattaa siis kysellä 13. kuukausipalkan tarkoista ehdoista työnantajalta. Jos aloitat tammikuussa ja työnantaja sanoo sinut irti marras- tai joulukuun loppuun, maksetaanko 13. kuukausipalkka?

Bonus

Jotkut yritykset maksavat osan voitosta bonuksena (”Boni”) kaikille työntekijöille. Erilaiset voittoon sidotut bonukset ovat yleisiä myös myyntitöissä. Bonus voi olla sidottu esimerkiksi 1/3  firman omiin indikaattoreihin, 1/3 oman alueen tuloksiin ja 1/3 henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Kannattaa siis sopia tarkasti mistä bonus maksetaan (esim. henkilökohtainen myynti vai koko yrityksen tulos) ja milloin se maksetaan. Entä miten käy jos työsopimus loppuu ennen kuin bonuksen maksu on ajankohtaista?

Työnantaja maksaa päiväkotimaksut

Työnantajan on mahdollista maksaa myös palkan lisäksi tai sen osana päiväkotimaksut tai osa niistä (Kindergartenzuschuss). Tämä on työnantajan ja työntekijän kannalta todella edullinen ratkaisu, koska kummankaan ei tarvitse maksaa tältä osalta veroja tai sosiaaliturvamaksuja. Työntekijän kannattaa kuitenkin miettiä, että tästä palkan osasta ei myöskään kerry esim. eläkettä, eikä sitä lasketa mukaan ansiosidonnaista työttömyyskorvausta hakiessa.

Firma säästää puolestasi

”Vermögenswirksame Leistungen” (VL), jossa yritys maksaa työntekijän erityisesti tätä tarkoitusta varten avatulle säästötilille 6-40 € /kk on myös suosittu Saksassa.VL-ratkaisuissa korot ovat yleensä jonkin verran markkinakorkoa suuremmat. Kaikki VL-ratkaisut eivät ole aikasidonnaisia, mutta yleensä kuukausittaisia maksuja suoritetaan yhteensä kuusi vuotta, ja sen jälkeen tili lepää vuoden. Sitten työntekijä pääsee käsiksi rahoihinsa tai voi jatkaa säästämistä uudella periodilla. Ratkaisu on työntekijälle riskitön, joskaan ei välttämättä erityisen kannattava. On kuitenkin mahdollista avata säästötili, joka mahdollistaa myös lisäsummien tallettamisen. Tähän voi saada valtion tukea. Valtio tukee säästämistä ainakin, jos tulot ovat alle 17.900 € vuodessa. Raha on mahdollista suunnata myös asuntosäästötiliin, sijoitusrahastoon, eläkerahastoon yms. Kannattaa kysyä neuvoa itselle parhaan mahdollisen ratkaisun löytämiseksi, jos työnantaja tarjoaa VL-sopimusta.

Ja lopuksi

Kirjoitan palkka-asioista useammassa osassa. Seuraavassa osassa pääsemme ”itse asiaan” ja katsomme millaiset seikat vaikuttavat palkan suuruuteen Saksassa. Kurkkaa juttua täällä: Saksan palkkataso

Palkka-sarjan kolmannessa osassa Palkkatoiveet ja todellisuus haastattelin Marcus Honkasta, joka on tehnyt pitkän uran henkilöstöalan konsultoinnin parissa.

Tätä juttua on muokattu jälkikäteen aiheesta virinneen keskustelun perusteella. kiitos täydennyksistä, korjauksista ja uusista ajatuksista Liisa Heinze, Sirkka Remes, Marcus Honkanen, Jenny Laitinen ja Mari Virtanen!

Posted on Jätä kommentti

Rekrytointikonsulttina Saksassa

Reeta Laakso

Reeta Laakso on sosiaalipsykologi, joka on työskennellyt viimeiset 2,5 vuotta Nürnbergissä rekrytointikonsulttina etsien autoteollisuuden ohjelmistokehittäjiä. Nyt Reeta on jo vaihtanut työpaikkaa ja keskellä paluumuuttokiireitä. Hän ehti kuitenkin vastaamaan muutamaan kysymykseen suomalaisen ja saksalaisen työnhaun eroista ja omasta työstään Saksassa.

Miten päädyit Saksaan töihin?

Lähdin Saksaan alun perin niin, että avopuoliso sai Nürnbergin läheltä työtarjouksen ja päätimme yhdessä lähteä seikkailemaan. Tein ensin vuoden etätöitä suomalaiselle rekrytointiyritykselle kotoa käsin. Sen jälkeen alkoi kiinnostaa saksalaiseen työkulttuuriin tutustuminen käytännössä ja lopulta sain saksan taidon hiljalleen parannuttua myös töitä Saksasta.

Olet koulutukseltasi sosiaalipsykologi. Miten kiinostuit rekrytointialasta?

Rekrytointi- ja HR-alasta kiinnostuin ajatuksen tasolla opiskelujen aikana, mutta teoreettisissa opinnoissa ei oikein saanut käsitystä siitä mitä HR- ja rekrytointityö todellisuudessa on. Pääsin kuitenkin rekrytointiharjoittelijaksi maisterivaiheessa ja sitä kautta innostuin alasta todella paljon. Rekrytoinnissa viehättää monipuolisuus ja sosiaalipsykologisena näkökulmana yksilön ja ryhmien käyttäytymisen ymmärtäminen. Se on myös kiinnostava yhdistelmä HR:ää, myyntiä ja markkinointia. Erityisesti IT-rekrytointi on todella mielenkiintoista, koska siinä joutuu koko ajan haastamaan osaamistaan ja oppimaan uutta.

Onko rekrytointikonsultin työnkuvassa eroja Saksassa ja Suomessa?

Käytännön tehtävissä ei niinkään, vaan erot näkyivät enemmän työkulttuurissa ja työskentelytavoissa. Haluan kuitenkin nostaa esille, etten ole kovinkaan innokas puhumaan ”saksalaisesta” työkulttuurista. Jo lyhyen parivuotisen kokemukseni pohjalta voin sanoa, että työelämän käytännöt vaihtelevat merkittävästi riippuen yrityksestä, toimialasta ja alueesta. Henkilökohtainen kokemukseni pohjautuu hyvin perinteikkääseen yritykseen suhteellisen konservatiivisella alueella Saksassa, eli kokemukset voivat olla hyvinkin erilaisia jonkun muun kertomana.

Mikä on tärkeää saksalaisessa työhakemuksessa/hakemisessa?

Pituuden sekä käsiteltävien aiheiden puolesta CV ja hakemus vastaavat paljolti suomalaista käytäntöä. Saksalaisessa CV:ssä korostuu virallisen ja asiallisen valokuvan merkitys. CV-kuvat käydään usein ottamassa puku päällä kuvaamossa. Muodollisuus näkyy myös työhakemuksen kirjoitustavassa. Saksalainen työkieli poikkeaa paljon arjessa puhutusta ja vakuuttavaksi koettu hakukirje noudattaa samaa, virallista linjaa. Hakemus esimerkiksi alkaa sanoilla ”arvoisa herra/rouva [sukunimi]” tai ”arvoisat naiset ja herrat”, jos vastaanottajan nimi ei ole tiedossa. Myös lausemuodot ovat hyvin muodollisia.

Miten suomalainen ja saksalainen työhaastattelu eroavat toisistaan?

Työhaastattelukaan ei päällisin puolin eroa suomalaisesta, mutta kulttuurierot vaikuttavat tähänkin kontekstiin. Keskustelu saattaa olla hyvinkin muodollista ja teitittely on useimmiten itsestäänselvä lähtökohta. Toisin kuin Suomessa, Saksassa on kohteliasta mainita puhuteltavan nimi vähintään pari kertaa keskustelun aikana, esimerkiksi tavattaessa ja lähdettäessä. Teitittelyn yhteydessä käytetään muotoa herra/rouva sukunimi.

Toinen mieleen tuleva ero on siinä mikä koetaan vakuuttavana. Saksassa vakuuttavana näyttäytyminen on perinteisesti todella tärkeää työelämässä ja sen koetaan nostavan auktoriteettia, mitä myös arvostetaan. Niin hassulta kuin se kuulostaakin, tuttavalliselle suomalaiselle kompastuskivi saattaa olla, että liikaa ystävällisyyttä pidetään epävakuuttavana tai epäammattimaisena. Erityisesti johtaviin tehtäviin haettaessa liika (tai suomalaisittain normaali) rentous saatetaan kokea negatiivisena. Johtajuudesta puhuttaessa saksalaisessa keskustelussa tuntuu usein nousevan käsite ’liian pehmeä’ esiin.
Samaan aikaan on hyvä muistaa, että nämä yleistykset pohjautuvat nimenomaan perinteiseen saksalaiseen työkulttuuriin ja siksi tuskin pätevät esimerkiksi berliiniläisiin startupeihin tai muihinkaan uudistusmielisimpiin yrityksiin.

Miten suomalaisen kannattaa valmistautua työhaastatteluun Saksassa?

Ainakin suhteellisen perinteisen yrityksen työhaastatteluun on hyvä mennä puku tai jakkupuku päällä, erityisesti asiantuntijatehtäviin haettaessa. Sillä ei ainakaan voi mennä pieleen, vaikka joka paikassa kyseistä pukeutumista ei välttämättä odotetakaan. On myös hyvä pitää mielessä, että keskustelukumppanin nimi on kohteliasta mainita keskustelun lomassa. Liikaa paineita ei kuitenkaan kannata ottaa, sillä Saksassa on totuttu erilaisiin kulttuuritaustoihin ja moni varmasti ymmärtää, että tietyt käyttäytymiserot ovat sidoksissa kulttuuritaustaan. Saksalaiset liittävät usein pohjoismaihin epämuodollisuuden, välittömyyden ja liberaaliuden, mitä usein pidetään ihan positiivisena asiana. Suomalaisen ystävällisyyttä ja rentoutta pidetään ehkä siksi useammin ’söpönä’ kuin varsinaisesti epäammattimaisena.

Kerro joku sattumus Saksan vuosien varrelta kulttuuriin tai kieleen liittyen.

Olin puhelinpalaverissa, johon hyvin perinteikäs saksalainen toimitusjohtaja oli muutaman työntekijän kutsunut. Aihe ei oikeastaan juurikaan edes koskenut minua. Kymmenen minuuttia ennen suunniteltua palaverin loppumisaikaa mainitsin, että minulla on hakijan kanssa työhaastattelu pian. Palaveria vetävä toimitusjohtaja ei  reagoinut tietoon mitenkään. Muutamaa minuuttia aiotun haastatteluajan (ja suunnitellun palaverin loppumisajan) jälkeen totesin, että nyt täytyy lähteä. Toimitusjohtaja kuitenkin sanoi odottavansa minun osallistuvan palaveriin loppuun asti. Hakija saisi odottaa. Tässä vaiheessa edellisten kokemusten pohjalta tiesin, että joudun nöyränä laittamaan hakijalle sähköpostin, jossa kerron pystyväni soittamaan vasta myöhemmin iltapäivällä, häveten samalla hakijakokemuksen huonoutta. Kyseisessä yrityksessä toimitusjohtajan tahdon vastustaminen ei olisi tullut kuuloonkaan, joten alistuin kohtalooni ja istuin vielä seuraavat 45 minuuttia palaverissa sanomatta sanaakaan koko aikana. Sillä minullahan ei itse asiassa ollut minkäänlaista mielekästä osuutta koko palaverissa alun perinkään.
Nyt tilanne jo naurattaa, mutta silloin lähinnä raivostutti. Tilanne kuvaa hyvin perinteisen saksalaisen ja suomalaisen johtamiskulttuurin eroja.

Olet vaihtanut työpaikkaa ja muutat takaisin Helsinkiin. Miten paluumuutto sujuu?

Parhaillaan valmistelen muuttoa takaisin Helsinkiin. Käytännön asioiden puolesta on paljon järjesteltävää. Sopimusten irtisanomistaisteluiden lisäksi asioita pitää hoitaa monen eri viraston kanssa molemmissa maissa. Saksassa virastojen ja pankkien kanssa ei moniakaan asioita voi kommunikoida sähköisesti, joten kirjepostia on saanut lähettää ja virastoissa vierailla. Hiljalleen asiat kuitenkin alkavat olla hoidettuna. Olen palaamassa Suomeen hyvillä mielin ja odotan, että pääsen asumaan taas lähempänä perhettä ja ystäviä. Helsinki on mahtava kaupunki. Innolla odotan pääseväni taas kävelylle merenrantaan. Samaan aikaan jään varmasti kaipaamaan Nürnbergiä, enkä ihmettele jos se kuuluisa paluushokki jossakin vaiheessa nousee pintaan.

Saksassa jään kaipaamaan muun muassa hyviä säitä, matkustusmahdollisuuksia sekä eläväistä ravintola- ja kahvilakulttuuria. Täällä myös järjestetään enemmän erilaisia tapahtumia ja jutellaan helpommin tuntemattomille. Molemmissa kaupungeissa on ehdottomasti puolensa. Uudesta työstä pilvipalveluyritys Nordcloudilla olen erityisen innoissani. Mukaansatempaava yrityskulttuuri ja kiinnostavat tehtävät motivoivat kovasti. Rennossa suomalaisessa työkulttuurissa olen kotonani.

Mitä sinulle jäi käteen Saksasta?

Paljon opettavaisia kokemuksia liittyen kulttuurieroihin ja siihen, miten eri tavoin näinkin lähekkäisissä kulttuureissa voidaan ajatella. Mukavaksi piirteeksi saksalaisessa työkulttuurissa koin muun muassa sen, että vaikka asioista saatetaan väitellä kiivaastikin, keskustelun loputtua voidaan lyödä veljellisesti kättä selkään, heittää vitsiä ja mennä yhdessä kahville. Työelämän väittelyitä ei oteta henkilökohtaisesti. Opin myös puhumaan saksaa suhteellisen sujuvasti. Sitä taitoa pääsenkin hyödyntämään myös uudessa työpaikassani. Ylipäätään mieleen jää paljon hyviä muistoja Saksan ajoilta.

Mitä haluat sanoa suomalaisille, jotka hakevat töitä Saksasta?

Usko itseesi! Saksassa arvostetaan pohjoismaita ja suomalaisilla työntekijöillä tuntuu olevan todella hyvä maine työmarkkinoilla. Moni saksalainen alkaa ensimmäisenä puhua suomalaisen koulutuksen tasosta, kun kuulee mistä olet kotoisin. Vaikka kulttuurieroja on, niistä ei kannata ottaa liikaa stressiä. Reippaalla asenteella pärjää aina pitkälle ja sen ansioista vastaanottajakin osaa ajatella, että tarkoitat hyvää, vaikka et aivan kulttuurillista koodia noudatakaan. Saksan kielen osaamista pidetään työmarkinoilla tärkeänä. Moni suomalainen osaa ainakin jonkin verran saksaa kouluaikojen pohjalta ja se taito kannattaa ehdottomasti tuoda esille. Kielen ei tarvitse olla täydellistä eikä edes sujuvaa, jotta siitä olisi hyötyä työnhaussa. Moni työnantaja toivoo työntekijän osaavan vähintään jutustella kahvihuoneessa saksaksi, vaikka työkieli olisikin englanti. Toisaalta moni suomalainen puhuu todella hyvää englantia – taito, joka ei ole saksalaisille ollenkaan niin itsestään selvä.

Lisää Reetan ajatuksia työelämästä voi lukea hänen blogistaan, Sosiaalipsykologiaa ja työelämän virtauksia.

Posted on Jätä kommentti

Suomalaisuus – suurin valttisi työnhaussa?

Työpaikka Saksassa -suomalainen työnhakija voi hyötyä kulttuuritaustastaan

Tämä blogi käsittelee muun muassa sitä, miten sopeutua saksalaiseen työelämään ja pärjätä osana työyhteisöä. Omien persoonallisten ja kulttuurinomaisten piirteiden piilottamisen ei kuitenkaan tarvitse olla osa sopeutumisprosessia. Päin vastoin: Olet suomalainen ja sellainen kulttuuritausta voi olla Saksassa erityisen mielenkiintoinen – lähes eksoottinen. Suurin valttisi työnhaussa voi siis olla suomalaisuus.

Suomalainen on sinut virheidensä kanssa

Työpaikka Saksassa / Rehellisyys
Rehellisyys on hyve Saksassakin.

Virheiden tekemisen kulttuuri on Suomessa erilainen kuin Saksassa. Pieni virhe ei suomalaisessa työelämässä yleensä ole katastrofi. Olemme tottuneet mainitsemaan omista virheistämme, reflektoimaan niitä ja pääsemään niiden yli. Emme myöskään yleensä korosta omaa osaamistamme alleviivaamalla muiden virheitä. Saksassa virheisiin suhtaudutaan ankarammin. Liitän vielä tämän Spiegelin artikkelin saksalaisesta virhekulttuurista mukaan. Molemmissa tavoissa on tietenkin puolensa. Saksalaiset esimerkiksi sietävät paremmin kritiikkiä, koska ovat oppineet ottamaan sitä vastaan.

Suomalaisen ”avoimuusmallin” puolesta puhuu se, että työntekijä, joka ei pelkää virheitä, uskaltaa käyttää omaa potentiaaliaan luovasti ja liikkua pois ”turvallisilta alueilta”. Hienotunteisuus, jossa toisen virheitä ei alleviivata voi siis parantaa työkulttuuria. Miten tätä voisi käyttää työhaastattelussa tai hakemuksessa? No ainakin suomalainen voi sanoa olevansa aidosti rehellinen ja avoin ja osaavansa reflektoida omia virheitään.

Suomalainen osaa nauraa itselleen

Hauska työpaikka Saksassa
Nauru raikastaa ilman ja luo yhteenkuuluvuden tunnetta.

Tämä kohta liittyy edelliseen. Suomalainen ei ota itseään turhan tosissaan. Katsokaapa joskus huviksenne Samu Haberin esiintymistä. Hänestä teki suositun Saksassa se, että hän teki -varsinkin kielen kanssa- paljon virheitä ja jatkoi vaan hymyssä suin touhuamista ja kielikuvien kääntämistä epäonnistuneesti tankerosaksalle. Ensin saksalaisyleisö oli vähän ihmeissään, mutta nykyisin Haber voi tehdä Saksan telkkarissa mitä vaan ja häntä rakastetaan silti tai siis paremminkin juuri sen takia. Haber osaa nauraa itselleen, kuten suomalaiset usein. Vitsit että olemme hauskoja!

Tässä piilee tietysti se vaara, ettei kukan halua olla työelämässä kävelevä vitsi, ellei nyt satu olemaan ammatiltaan pelle. Kun teet hauskan virheen vaikkapa kielen kanssa, naura siis ainakin sisäänpäin ja muista, että itselle nauramisen taito tekee elämästä mukavampaa. Olet myös itsevarmempi, kun et ota itseäsi liian tosissaan.

Tässä oma kokemukseni: Ensimmäisessä Saksan-työpaikassani, ensimmäisellä työviikolla, vastasin ensimmäisen kerran puhelimeen. Minua jännitti ihan kamalasti. Kollegaani kysyttiin ja hän oli juuri vessassa. Vastasin: ”Er ist in der Toilette.” Vastaus sisälsi kolme virhettä: Ei tietenkään ikinä sanota kenenkään olevan vessassa, vaan nurkan takana, käsiään pesemässä tai vain poissa paikalta jne. Toinen virhe oli, että vessa on saksaksi Badezimmer ja ”Toilette” viittaa ensisijaisesti vessanpönttöön, varsinkin -kolmas virhe- in-preposition kanssa: ”Schwimmt er da oder was?” kysyi soittaja ja me molemmat repesimme nauruun, kun tajusin itsekin vastaukseni koomisuuden. Nauru vapautti tunnelmaa ja olimme samassa veneessä. Kerroin että olin juuri muuttanut Saksaan. Myös käsiään pesemässä ollut kollegani (terveisiä vaan Jukalle, jos luet tätä!) löytyi ja sai tästä myöhemmin hyvät naurut.

Suomalainen on vaatimaton

Ollessani koululaisvaihdossa Saksassa vuonna 1997 olin ostanut uuden paidan. Vaihtoperheen äiti kehui paitaani, johon minä suomalaiseen tapaan kursailin: ”Ei tämä nyt niin hieno ole, tämmönen vaan, mikä lie henkkamaukkarätti…”
Saksalaisperheen äiti oli kuolla nauruun ja ihmetteli ääneen: Miksi ihmeessä olin ostanut paidan, josta en itsekään oikeastaan tykkää? Vaatimattomuus ja tietynlainen ujous kuuluu suomalaiseen perusluonteeseen, kursailu hyviin tapoihin. Oivalsin tuolloin, 16-vuotiaana ujona lukiolaistyttönä, jotain suomalaisesta vaatimattomuudesta. Sille on oma aikansa ja paikkansa. Esimerkiksi saksalaiseen kulttuuriin se sopii aika huonosti.

Silti saksalaiset osaavat arvostaa myös tätä puoltamme: Arvatkaa esimerkiksi miksi Mika on Saksassa tosi suosittu poikien nimi? No siksi että Mika Häkkinen on Saksassa tosi suosittu ja hänen menestyksensä on lisännyt Mika-nimen suosiota. Mutta miksi Häkkinen sitten on Saksassa niin suosittu? Esiintymisellään hän on ainakin Samu Haberin vastakohta. Häkkisen hiljainen vaatimattomuus yhdistettynä kiistattomaan osaamiseen on saksalaisten mielestä todella sympaattista.

Suomalainen on erilainen

erilainen työpaikka Saksassa
Miksi pelata saksalaisilla säännöillä, kun voi kirjoittaa myös omat sääntönsä?

Työskennellessäni aikaisemmin paljon saksalaisen median ja Suomen maakuvan parissa, mieleeni on jäänyt pari otsikkoa, jotka toistuivat usein saksalaisissa lehtijutuissa: ”Die spinnen, die Finnen” (eli jotakuinkin ”Hulluja nuo suomalaiset”) ja ”Finnische Kuriositäten” (suomalaisia erikoisuuksia) eri muodoissa. Jutuissa esiteltiin sitten suojalkapalloa, eukonkantoa, porojuoksukilpailuja, saunoja tai jotain sellaista. Myös maakuvatyössä ja matkailumarkkinoinnissa näitä ”erikoisuusteemoja” korostetaan. Ja miksei, sillä saksalaiset rakastavat niitä! Suomalaisilta osataan siis odottaa luovaa hulluutta ja pientä poikkitieteellisyyttä  – anna siis oman persoonallisuutesi näkyä ja luovuutesi kukkia myös työnhaussa!

Suomalainen on edelläkävijä

Suomessa tehdään monia hienoja juttuja esimerkiksi tekniikan, opetuksen ja hoitotyön aloilla. Suomalaiset ovat monella alueilla edelläkävijöitä tai edustavat saksalaisittain kiinnostavia näkökulmia. Tällaisia erityissosaamisalueita kannattaa korostaa työhakemuksessa ja haastattelutilanteessa. Sinulla on jotain, mitä paikallisilla ei luultavasti ole. Ehkä tuleva työnantajasi ei vielä edes tiedä kaipaavansa juuri tällaista osaamista tulevaisuudessa.

Itse hyödyin tästä opiskellessani tulevaisuuden tutkimusta. Se on ala, jolla Suomessa paljon merkityksellisempi asema yliopistomaailmassa sekä esimerkiksi poliitiikassa, kuin Saksassa. Vaikka olin aika keskinkertainen opiskelija ja tein vain minimitunnit (ja niilläkin tississäni roikkui usein oman huomionsa vaativa vauva), pääsin mukaan tosi mielenkiintoisiin projekteihin ja juttuihin. Olen selittänyt tätä sillä, että sekä opiskelijakaverini että proffat ja muut dosentit olivat tosi kiinnostuneita Suomesta ammatillisesti ja tykkäsivät siksi ottaa minut mukaan. Tottakai innostuksella oli varmaan oma osansa asiaan.

Ja lopuksi…

Tulipa tästä nyt sekametelisoppa omaa kokemusta ja superjulkkista! Miksi käytin tällaisia vähän banaaleja julkkisesimerkkejä tässä bloggauksessa? No havainnollistaakseni sitä, että ne suomalaiset, jotka ovat todella suosittuja Saksassa, ovat sitä oman persoonansa ja osaamisensa takia, ei siksi että he olisivat lähtökohtaisesti erityisen sopivia saksalaiseen kulttuuripiirin tapoihin tai oletuksiin.

Mukavaa työnhakua kaikille – sellaisena kuin olet!

Ps. Mainittakoon vielä, että käsittelen tässä artikkelissa asioita taas ”keskimäärin ja stereotypioina”. Kulttuuristen tapojen toteuttaminen riippuu aina persoonallisuudesta ja temperamentista, yrityksessä yrityskulttuurista ja tavoista. Poikkeamia löytyy paljon.

Posted on 3 kommenttia

Työtön Saksassa

työtön Saksassa

Jossain vaiheessa työuraa se saattaa yllättää meistä jokaisen: Työttömyys. Mitä tehdä, jos asut Saksassa ja työ menee alta? Tai olet työtön ja muutat Saksaan etsiäksesi töitä? Minulla on omakohtaisia kokemuksia aiheesta -onneksi- aika vähän. Olin muutaman kuukauden työtön vuonna 2016, kun irtisanouduin äitiyslomani päätteeksi suurlähetystöltä. Olin muuttanut äitiysvapaan aikana uudelle paikkakunnalle ja kaikki piti aloittaa nollasta. Myös olo tuntui kieltämättä silloin aika nollalta.

Työttömyyttä on kuitenkin turha hävetä. Nykyajan työmarkkinat ovat pirstaleiset – palasina on leipämme maailmalla… Lähdetään siis liikkeelle perusteista:

Ilmoittautuminen työttömäksi

Työtön Saksassa?
Agentur der Arbeit palvelee työttömiä työnhakijoita ja heitä, joilla ei ole oikeutta mihinkään tukeen (esim. kotirouvat, joilla hyvätuloinen mies). Käytännössä jokainen voi tulla Arbeitsamtiin kysymään neuvoa työnhaussa. Jobcenter puolestaan palvelee Harz IV-tuen saajia ja niitä ylläpitävät kunnat.

Työntekijällä on velvollisuus ilmoittautua työttömäksi heti irtisanomisesta kuultuaan. Jos työntekijällä on määräaikainen sopimus, työttömäksi pitää ilmoittautua 3 kk ennen sopimuksen loppumista.

Omalla kohdallani ilmottautuminen eteni näin – Huom! Käytännöt saattavat tässäkin asiassa vaihdella paikkakunnittain:

  1. Soitto/ meili työvoimatoimistoon > neuvovat käymään paikan päällä ilmoittautumassa.
  2. Ilmottautuminen työttömäksi lähimmässä Arbeitsamtissa, 10 min. (ota mukaan irtisanoutuminen/määräaikainen työsopimus ja passi+Anmeldung tai saksalaiset henkilöpaperit)
  3. Saat postitse vahvistuksen siitä, että olet työtön työnhakija ja tiedon, milloin keskustelu henkilöstöneuvojan kanssa on. Keskusteluaika voi olla viikon tai jopa kuukauden päässä.
  4. Keskustelu oman henkilöstäneuvojan kanssa, n. 45 min. Tässä kartoitetaan osaamisesi, millaista työtä haet millaisilla spekseillä, mikä on taustasi ja sekä työn tarjonta, tarvitsetko ehkä lisäkoulutusta jne. Voi olla hyvä ottaa mukaan esim. CV ja todistuksia.
  5. Työttömyyskorvauksen hakeminen (myös netissä mahdollista!)

Kuka on oikeutettu työttömyyskorvaukseen?

Työttömyyskorvaukseen eli Arbeitlosengeld I (ALG1) on oikeutettu jokainen, jolla on kirjat Saksassa ja joka on ollut viimeisen kahden vuoden aikana yhteensä 12kk töissä (viimeiseksi Saksassa) ennen työttömyyden alkua. Tällöin ALG:ia voi saada 6kk. Jos on ollut 24 kk töissä, korvausta voi saada 12 kk:n ajan. Yli 50-vuotiaat voivat saada korvausta 24 kk.

Äitiyslomat ja vanhempainvapaat muodostavat tässä poikkeuksen. Vanhempainvapaan jälkeen olet oikeutettu työttömyyskorvaukseen, jos olet ollut sitä ennen vuoden yhtäjaksoisesti töissä. Jos vanhempainvapaa kestää yli kaksi vuotta, työttömyyskorvaus ei määräydy enää edellisen palkan mukaan, vaan perusteena käytetään laskennallista arvoa esim. koulutukseen, ikään ja harjoitettuun ammattiin perustuen.

Suoraan Suomesta ei myöskään voi tulla Saksaan työttömyyskorvausta nauttimaan, vaan Suomen työkuukaudet voidaan ottaa huomioon laskuissa vain, jos työntekijä on ollut sen jälkeen palkkatöissä (versicherungspflichtig) myös Saksassa. Tarkemmin ulkomailla tehdystä työstä ja sen vaikutuksista Saksan työttömyyskorvaukseen voit lukea täältä.

Karenssi

Itse irtisanoutuneille tai oman käyttäytymisen takia (verhaltensbedingt) irtisanotuille on yleensä luvassa muutama kuukausi karenssia. Minä en irtisanoutuessani joutunut karenssiin, koska pystyin todentamaan työmatkani keston kasvaneen perheen muuton (Familienumzug) takia niin pitkäksi, että työsuhteen jatkaminen ei olisi ollut ajallisesti ja taloudellisesti järkevää. Myös muita mahdollisuuksia välttää karenssi on olemassa, esim. erilaiset perhesyyt kuten partnerin kanssa yhteen muutto, työn liika vaativuus (kannattaa hankkia lääkärintodistus) tai jos työnantaja ei toistuvasti maksa palkkoja ajallaan.

Työttömyyskorvauksen suuruus

Harz iV Saksa työttömyys
2002 toteutettua Harz IV-reformia on kritisoitu, koska työttömien määrä ei laskenut sen avulla.

Työttömyyskorvaus on lapsettomilla 60 prosenttia edellisen 12 kk:n nettotuloista. Ne, joilla on kotona asuvia lapsia, saavat 67%. Työtön on oikeutettu myös sairas- hoito- ja tapaturmavakuutuksiin. (Kranken-, Pflege- ja Unfallversicherung – en ole varma, ovatko suomalaiset vakuutustermit oikein…). Korvaus maksetaan muuten taloudellisesta tilanteesta riippumatta, eli siihen ei vaikuta esim. puolison tulot.

Työttömyyskorvausta ”nauttiessa” kaikki tehty lisätyö pitää ilmoittaa Agentur der Arbeitille. Tienata saa 165 € kuukaudessa. Sitä suuremmat tulot vähennetään korvauksen määrästä. Määrällisesti lisätyö ei saa ylittää 15 viikkotuntia.

Jos et ole oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen, voit hakea Harz IV-toimeentulotukea (usein kuulee myös käytettävän tästä vanhaa nimitystä, algII). Sitä saa kuitenkin vain, jos ei ole omaisuutta ja myös puoliso on pienituloinen tai vailla tuloja. Harz IV on kuukaudessa elämäntilanteesta riippuen 368 € (parisuhteessa) ja 409 € (yksinasuva/yksinhuoltaja). Tämän lisäksi maksetaan saajan Kaltmiete ja vuokran sivukustannukset sekä lämmitys, sosiaalimaksut ja sairausvakuutus.

HUOM! Korvaustyypin perusteella määräytyy myös asiointiosoite. ALG1-työttömyyskorvausta saavat ja ne, jotka eivät ole oikeutettuja mihinkään korvaukseen esim. puolison suurten tulojen takia asioivat Agentur der Arbeitissa, Harz IV-tukea nauttivat puolestaan kunnan tai kaupungin ylläpitämässä Jobcenterissä. Berufsinformationszentrum BIZ taas tarjoaa infoa esim. opiskelupaikoista ja -ainakin joissain toimipisteissä- apua sekä mahdollisuuksia CV:n ja hakemuksen työstämiseen.

Työvoimaneuvojan tapaaminen

Auttaako uran vaihto?
Työvoimaneuvoja voi suositella myös ammatin vaihtoa, jollei työpaikkaa löydy.

Meidän työvoimatoimistoon täällä Wolfsburgissa oli hauska mennä. Kaikki vastaanottovirkailijasta asiakasneuvojiin ovat tosi ystävällisiä. Mutta tämä kaupunki onkin -edelleen, VW-kriisistä huolimatta – aika rikas, ja työttömiä lienee suhteellisen vähän. Toisaalta Jobcenterin ovella on alati pitkä jono. Olen kyllä kuullut muunkinlaisista työvoimatoimistokokemuksista. Ainakin Berliinissä jokaisella arvonsa tuntevalla virkailijalla taitaa olla ”Berliner Schnauze”, mistä ei kannata pahastua, vaan vastata takaisin samalla mitalla, mutta hyvässä hengessä.

Lomakeasiat hoidetaan yleensä pikatiskeillä tai jo vastaanotossa ilman ajanvarausta ja henkilöstöneuvojilla puolestaan on omat huoneensa, joihin pääsee vain ajan varaamalla. Hankalaa on, että omalle henkilöneuvojalle ei voi soittaa suoraan, vaan asia pitää lähettää esim. online-profiilin kautta – hän ottaa sitten sinuun yhteyttä.

Käytännössä virkailija kävi CV:n läpi ja kirjasi tärkeimmät työpaikat ja hakutoiveet ja alueet ylös. Myös lasten tarha-ajat ja kaikki mahdollisesti työskentelyyn liittyvät olosuhteet käytiin läpi. Työvoimavirkailija profiloi minut – edellisen työkokemukseni pohjalta, vastustuksestani huolimatta- Pressesprecheriksi. Sitten katsottiin myös systeemiin, josko sieltä löytyisi sopivia työpaikkoja.

Itse pystyin käytännössä sopimaan, että he eivät lähettele minulle mitään älyttömiä työpaikkailmoituksia, joita on pakko hakea. Minulle ehti työttömyyteni aikana tulla muutama työpaikkailmoitus postilla kotiin ja ne kaikki olivat sellaisia, joita olisin voinut muutenkin hakea. Tietenkin työvoimatoimiston systeemi oli myös aika jäykkä. Olin opiskellut äitiyslomalla tulevaisuudentutkimusta ja olin kiinnostunut viestinnän tehtävien ohella esimerkiksi online-markkinoinnista ja liiketoiminnan kehittämisestä. He eivät kuitenkaan lähettäneet minulle markkinoinnin tai ”Business Entwicklung” paikkoja, koska edelliset työnimikkeeni viittasivat etupäässä lehdistötyöhön. Olin siis heidän profiilissaan ”Pressesprecher” ja sillä hyvä. Suorat ja epäsuorat vihjeeni poikkitieteellisyydestä, alan vaihdosta ja työelämän muutoksesta kuittaittiin nyökkäilyllä. Mutta tiedottajan paikkaa vaan pukkasi postissa! Ehkä ilmoituksia lähetti myös jonkinlainen bot-systeemi automaattisesti.

Pari vinkkiä toimimisesta työvoimatoimiston kanssa

Voit luoda jo ennen käyntiäsi oman hakijaprofiilin, joka nopeuttaa keskusteluasi työvoimaneuvojan kanssa.

Esiinny positiivisesti myös työvoimatoimistossa. Valmistaudu tapaamiseen etukäteen ja näytä parhaat puolesi ja motivaatiosi. Jos sinulle sattuu hyvä henkilöstöneuvoja, hän voi olla hyvä apu sopivan työpaikan löytämisessä ja koulutusmahdollisuuksien kartoittamisessa.

Avaa suusi. Jos henkilöstöneuvoja kehottaa sinua hakemaan töitä, joita et halua tehdä, sano se ääneen. Perustele. Koita kertoa, millaisiin töihin olisit mielestäsi sopivampi.

Keskustele avoimesti: Oletko ollut jo kauemmin työtön? Miten mahdollisuuksia saada töitä voisi parantaa? Voisitko käydä työttömyysaikana jonkun koulutuksen? Saksassa on myös paljon valmennuksia esim. äitiysvapaalta palaajille (Wiedereinstieg). Itse soitin työkkäriin kahden ”epäonnistuneen” (en siis tullut valituksi) haastattelun jälkeen ja pyysin haastatteluvalmennusta. Sain sitä yhden puhelinsoiton hinnalla neljä tuntia tuosta vaan. Minulle sattui kiva valmentaja, joka boostasi lähinnä itsevarmuuttani. Se olikin ihan mukavaa ja opettavaista.

Kannattaa pitää omat silmät ja korvat auki työnhaussa, eikä jäädä odottelemaan sopivia paikkatarjouksia työvoimatoimistolta. Tämä neuvo taitaa päteä Suomessakin… Itse löysin työn sattumalta työvoimatoimiston sivuilta – työvoimatoimisto ei kuitenkaan ollut ehdottanut minulle ko. paikkaa.

Ja lopuksi…

Koita touhuta työttömyysaikana jotain, josta jää merkintä CV:hen: Vapaaehtoistyötä, seuratoimintaa, pieniä Freelancer-juttuja, opiskelua… Tai keskity oman henkilöbrändin luomiseen. Työnantajallakin on matalampi kynnys palkata aktiivinen toimija kuin viimeiset kuukaudet ”sohvalla röhnännyt” työtön typpi.

Joskus liikkumisesta omalla epämukavuusalueella syntyy hienoja juttuja ja uusia ajatuksia. Itse tein työttömyysaikanani gradun loppuun (olin opiskellut äitysvapaalla) ja perustin Saksan työpaikat facebook-ryhmän, jossa on nyt jo yli 800 jäsentä. Sen kautta monet suomalaiset ovat löytäneet töitä Saksasta tai saaneet ainakin uusia ideoita työelämään. Loppujen lopuksi oli mukavaa, kun oli aikaa viedä asioita päätökseen ja aloittaa uusia. Työttömyysaika kannattaakin käyttää nahkansa luomiseen.

Onnea työnhakuun!

Posted on Jätä kommentti

Barcamp ja spontaanin viestinnän vaikeus

TTyöpaikka Saksassa - Barcmp Hannover // Foto: Martin Thielecke

Osallistuin edellisviikonloppuna Hannoverin Barcampiin. On kiva karistaa välillä pikkuisen toimistomme pölyt jaloista ja karauttaa johonkin –kröhöm- suurkaupunkiin. Mitä näitä nyt täälläpäin on… Braunschweig ja Hannover. Barcamp taitaa olla saksalaisen konferenssiskenen uusi musta. Tämä oli minulle ensimmäinen tapahtuma tätä laatua, joten olin innostunut näkemään, mistä barcampissa ylipäätään on kyse. Kiireisen työviikon päätteeksi en valmistautunut tilaisuuteen mitenkään. Ja kuinkas sitten kävikään.

Mikä barcamp?

Barcamp Hannover
Barcamp Hannover – todistetusti paikalla.

Barcamp on ”antikonferenssi”, jossa osallistujat kokoontuvat yhteen kiinnostavan aiheen ympärille. Konsepti on reilut kymmenen vuotta vanha ja sillä on juurensa amerikkalaisessa ohjelmointiskenessä, mutta nykyään barcampeja järjestetään ympäri maailmaa teeman kuin teeman ympärille. Osallistujat eivät maksa konferenssista juuri mitään, korkeintaan nimellisen summan. Järjestelyt hoidetaan talkoilla ja muonitus kustannetaan sponsorivaroin. Tottakai myös kaupallisia tilaisuuksia järjestetään barcampin kaavalla tai sitä mukaillen.

Käytännössä barcampin kulku on yksinkertainen: Osallistujat ja järjestäjät tapaavat, esittäytyvät ja jokainen osallistuja voi ehdottaa aihetta, jota haluaisi käsitellä. Teema voi olla mitä vaan online-markkinoinnista viulunsoittoon. Näin yhteisö yhdessä luo kiinnostavia teemakokonaisuuksia, joita käsitellään workshoppien, keskustelun tai vaikkapa askartelun kautta.  Sitten sijoitetaan workshopit valmisteltuun „lukujärjestykseen“ ja jaetaan tilat. Ja yhdessä oppiminen voi alkaa!

Mielestäni barcamp on ihanan tasavertainen konsepti – ja ehkä myös tehokas tapa ravistella Saksan usein niin hierarkkisen työelämän rakenteita? Ainakin formaatti on juuri nyt ajankohtainen Saksassa. Viime viikolla kävin autoalan tilaisuudessa, jonka iltaohjelmaan kuului barcamp-henkinen sessio. (Autoalan pikkupomokerroksen mustapukumiehet olivat muuten kauhusta jäykkänä kun heidän piti ottaa kynä käteen… hyvää ja hauskaa siitä kuitenkin loppujen lopuksi tuli.) Parin viikon päästä on Xing.de:n järjestämä työelämän tulevaisuutta käsittelevä tilaisuus täällä Wolfsburgissa, joka myös on organisoitu osittain barcamp-tyyliin. Ja mikäs siinä, onhan se kivaa vaihtelua tavan konferensseille tai seminaareille, joissa ainakin itse tulen helposti levottomaksi tai meinaan nukahtaa, jos aihe ei vastaa omia mielenkiinnonkohteitani.

Spontaanit ja sanavalmiit saksalaiset?

Työpaikka Saksassa - Barcmp Hannover // Foto: Martin Thielecke
Ehdotetut teemat siirretään yhteiseen lukujärjestykseen, josta barcamppaajat voivat valita itselleen sopivimman. Foto: Moto: Martin Thielecke // Barcamp Hannover

Ihan ensialkuun kuulostaa erikoiselta, että saksalaiset tekisivät jotain kovin suunnittelematonta työelämässä. Saksalaisille tällainen formaatti sopii kuitenkin hyvin. He ovat keskimäärin hyvin sanavalmiita ja ihan perusjamppakin osaa tarttua mikkiin ja sanoa spontaanisti muutaman sanan. Heitä ei tunnu vaivaavan samanlainen esiintymispelko, kuin monia suomalaisia. Johtuukohan tämä siitä että heillä on koulussa suullinen ilmaisu niin tärkeää ja sitä treenataan ja arvostellaan siinä missä kirjatietoakin.

Saksalaiset myös sietävät kaikenlaista konfrontaatiota paremmin kuin suomalaiset, jotka ovat keskimäärin konsensus-hakuisempia. Karrikoidusti: Saksalaista piristää kunnon väittely, suomalainen luulee, että nyt ollaan jo riidoissa. Ehkä heitä ei siksi pelota asettaa omaa tietämystään keskiöön ja ”framille”.

Kootut änkytykset

Sitten omiin Hannoverin-kokemuksiini. Koska tulimme paikalle myöhässä, jouduin sesomaan avaustilaisuudessa melkein juontajan vieressä. Orga-tiimi esitteli itsensä vuorotellen hashtagein ja kuuntelin viattoman kiinnostuneena. Sen jälkeen juontaja lykkäsikin mikin minun käteeni. Tällaisesta spontaanisuudesta menin tietysti ihan lukkoon, eikä minulle välähtänyt oikein mitään mieleen. Önisin mikrofoniin vain oman nimeni, senkin liian kaukaa. Kaikki 249 muuta osallistujaa tietenkin luettelivat hashtaginsa reippaan vitsikkäästi ja rennosti. No ainakin jäin heti ihmisille mieleen (önisevänä ulkkarina).

Mikähän siinä on, että spontaaneissa  puhetilanteissa näitä jäätymisiä tapahtuu edelleen, vaikka valmistellun esitelmän pystyy pitämään vaikka päälläni seisten. Olisi kannattanut siis lukaista ne nettisivut edes kerran läpi ennen konferenssia, niin olisin tiennyt tästäkin esittäytymistavasta. Olisinko ollut suomeksi sanavalmiimpi?

No, hyvin kävi loppujen lopuksi kuitenkin. Osallistuin workshoppeihin didaktiikasta, instagrammin käytöstä, bloggauksesta (!!!) ja radikaalista viestinnästä. Pari luennoitsijaa ei juurikaan tiennyt mistä puhuu, mikä ei haitannut menoa, koska aktiivinen saksalaisyleisö otti heti homman haltuunsa ja alkoi keskustella. Tunnelma oli niin mukava, että uskalsin alun hoipertelujen jälkeen avata suuni myös keskusteluissa. Käteen jäi muutamia näppäriä oivalluksia, pari uutta kontaktia ja tosi hauska mieli.

Työnhakijan barcamp

Barcamp Hannover / Työpaikka Saksassa
Barcamp Hannover / Työpaikka Saksassa kuva: Barcamp Hannover

Työnhakijalle tai yritystä perustavalle Barcamp on mielenkiintoinen paikka verkostoitua. Kynnys keskusteluun eri alojen ihmisten kanssa on matala, kun ohjelman ohella myös aamupalat, lounaat ja kahvit vedetään rinta rinnan ja (ulkopaikkakuntalaisten) majoituskin voi olla samoissa tiloissa.

Jos olisin yrittäjä, käyttäisin bacamppeja myös (sisältö)-markkinoidakseni omaa osaamistani tai palveluitani. Harvoin saa niin helposti monikymmenpäisen oman alan yleisön omistautumaan melkein tunniksi omalle aiheelleen. Joukossa voi myös istua potentiaalinen yhteistyökumppani tai rahoittaja.

… ja muita pieniä huomioita

Kun Hannoverin Barcampin 250 osallistujaa kokoontui yhteiseen esittelytilaisuuteen, oli ensimmäinen huomioni, että suurin osa osallistujista oli miehiä. Naisia on näissä some-tilaisuuksissa Saksassa aina melko vähän paikalla, nytkin ehkä 75% vieraista oli miehiä. Suomessa taitaa olla sukupuolijakauma toisin päin?

Seuraava huomioni oli, että melkein jokainen oli pukeutunut huppariin ja lenkkareihin. Aha, perinteinen nörttiunivormu siis! Suomalaisittain luullakseni somettajat ja nörtit kuuluvat eri lippukuntiin, täällä ollaan samassa laivassa. Jopa useimmat osallistuneet täti- ja setäihmiset (johon joukkoon itsekin jo kauhukseni lukeudun) olivat hakeneet itselleen tilaisuutta varten hupparit. En nimittäin usko että he kaikki kulkevat tavan työelämässä lenkkareissa ja huppareissa, vaikka mitä content-marketing-kingejä olisivatkin. Minäkään en ole mikään tyylitaidon riemuvoitto, mutta onnitelin itseäni, että olin rennoissa vaatteissa enkä tavan messu-uniformussa.

Työvaatteet on mun aatteet… vai miten se meni?