Työsaksan ABC: O wie Ordnung
Ordnung muss sein! Saksalaiset pitävät huolta siitä, että asioille on paikkansa ja konseptit ja kansalaiset ovat hyvässä järjestyksessä.
Ordnung muss sein! Saksalaiset pitävät huolta siitä, että asioille on paikkansa ja konseptit ja kansalaiset ovat hyvässä järjestyksessä.
Nebentätigkeit eli sivutyö on työ, jota teet vakituisen työsi ohella. Se voi olla laadultaan toiselle työnantajalle tehtävä osa-aikainen työ, keikkatyö tai vaikkapa oma yrityksen pyörittämistä.
Lakisääteinen minimipalkka on vuonna 2019 9,19 €/tunti. Minimipalkka tuli voimaan Saksassa 1.1.2017 pitkän yhteiskunnallisen keskustelun saattelemana. Minimipalkka nousee Lain mukaan minimipalkka määritellään uudelleen kahden vuoden välein. Kesäkuussa 2018 minimipalkkakomitea suositteli minimipalkan nostamista kahdessa vaiheessa. Liittovaltion hallitus seurasi tätä ehdotusta lokakuussa asetuksella. Lakisääteinen minimipalkka nousi 9,19 euroon 1.1.2019 ja nousee 9,35 euroon 1.1.2020 alkaen. Tietyillä erikseen…
Read more
Leiharbeit eli vuokratyö on työsuhdemuoto, josta voidaan käyttää myös nimitystä Zeitarbeit, Personalleasing tai Arbeitnehmerüberlassung. Leiharbeitista on kyse silloin, kun Työnantaja (Verleiher) sopii työntekijän (Leiharbeitnehmer) palkanmaksusta kolmannen osapuolen (Entleiher) kanssa. Vuokraajafirma on lain edessä tällöin työnantaja, vaikka itse työ suoritetaan muualla. Vuonna 2017 2,8 prosenttia Saksan työvoimasta oli vuokratyöläisiä. Tietyillä aloilla, kuten metalli- ja varastotyö tai…
Read more
Kurzarbeit-lainsäädännön (§ 96 Abs. 4 Nr. 1 SGB III) puitteissa yrityksen on mahdollista vähentää työntekijöiden säännöllistä työaikaa, kun yrityksessä on (yllättäen) merkittävästi tavallista vähemmän työtä. Kurzarbeit-järjestelmässä työntekijä tekee -yleensä irtisanomisen sijasta – lyhyempää työpäivää ja hänelle maksetaan pienempää palkkaa. Kurzarbeit on yksi keskeinen osa nk. “Saksan mallia”, jolla maan talous on saatu nousuun ja työttömyys laskuun.…
Read more
“Vuosittainen työaika” eli Jahresarbeitszeit on joustava työaikamalli, jonka avulla lasketaan työntekijöiden työtunnit vuotta kohden. Vuosittaista työaikaa tarjotaan yleensä vuorotyöläisille. Työnantajan kannalta on edullista, että työtä tehdään enemmän silloin kun sitä on ja vähemmän, kun sitä ei ole. Näin säästetään esim. ylityökustannuksissa. Vuosityöajasta voidaan neuvotella esim. työehtosopimusneuvotteluissa tai työsopimuksilla, jotka määrittelevät vuosityöajan. Lainsäädäntöä aiheesta ei ole.…
Read more
Insolvenz on suomeksi konkurssi, eli tila, jossa yritys on pysyvästi kyvytön maksamaan velkojaan. Yritys on tällöin maksukyvytön eli insolvent. Maksukyvyttömyysmenettelyn (Insolvenzverfahren – suomeksi yleensä velkasaneeraus) tavoite on jakaa käytettävissä olevat varat velkojille mahdollisimman tasaisesti. Kun konkurssiprosessi aloitetaan, tuomioistuimen nimeämä valvoja saa oikeuden päättää velallisen omaisuudesta maksujen toteuttamiseksi. Jos velkojat sopivat maksusuunnitelmasta, yhtiö voidaan myös järjestellä…
Read more
Hartz IV on työttömyyskorvaus, jota nauttivat työkykyiset henkilöt, jotka eivät ole oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen. Joskus tuesta kuulee myös käytettävän nimitystä, alg II (Arbeitslosengeld ii). Tuen suuruus vuonna 2017 on kuukaudessa elämäntilanteesta riippuen 368 € (parisuhteessa) ja 409 € (yksinasuva/yksinhuoltaja). Tämän lisäksi maksetaan saajan vuokra (Kaltmiete) ja vuokran sivukustannukset sekä lämmitys, sosiaalimaksut ja sairausvakuutus. Tuen tavoite…
Read more
Geselle (tai naisesta Gesellin) eli kisälli on käsityöläinen, joka on suorittanut ammattikoulutuksen ja suorittanut hyväksytysti käsityökamarin kisällikokeen ja saanut nk. kisällin todistuksen. Geselle-sana on johdettu muinaisyläsaksan sanasta gisello eli “kanssa-asuja”. Saksan palkka-, sosiaali- ja työlain mukaan kisällin tutkinto vastaa alan ammattikoulutusta. Keskiajan lopulta alkaen oli tavallista, että nuoret kisällit kiersivät loppukokeen jälkeen useita vuosia maata…
Read more
Frauenquote eli naiskiintiö tai yleisemmin sukupuolikiintiö (Geschlechterquote tai Genderquote) on nimitys tietyn työpaikan, komitean, johtoryhmän tai organisaation työ- tai hallituspaikkojen jaksamiselle sukupuolen perusteella. Naiskiintiöiden tavoite on asettaa naiset ja miehet tasa-arvoiseen asemaan yhteiskunnassa, politiikassa ja taloudessa. Saksassa naiskiintiöt ovat olleet ajankohtaisia aina 1980-luvulta lähtien ja noudattelevat suurilta osin eurooppalaista trendiä. Das Gesetz für die gleichberechtigte Teilhabe von Frauen und…
Read more