Posted on Jätä kommentti

Työsaksan ABC: K wie Kurzarbeit

Kurzarbeit - Saksan mallissa työaikaa voidaan lyhentää

Kurzarbeit-lainsäädännön (§ 96 Abs. 4 Nr. 1 SGB III) puitteissa yrityksen on mahdollista vähentää työntekijöiden säännöllistä työaikaa, kun yrityksessä on (yllättäen) merkittävästi tavallista vähemmän työtä. Kurzarbeit-järjestelmässä työntekijä tekee -yleensä irtisanomisen sijasta –  lyhyempää työpäivää ja hänelle maksetaan pienempää palkkaa. Kurzarbeit on yksi keskeinen osa nk. ”Saksan mallia”, jolla maan talous on saatu nousuun ja työttömyys laskuun.

Työajan lyhennystä voidaan soveltaa kaikkiin tai vain osaan yhtiön työntekijöistä. Ne, joita säädös koskee, työskentelevät vähemmän tai eivät lainkaan lyhyen ajan ja saavat vastaavasti vähemmän palkkaa.

Kurzarbeit on tehokas säästökeino yrityksille esim. tilanteessa, jossa suuri kauppa peruuntuu. Lisäksi työnantajat saavat verohelpotuksia.

Kurzarbeitergeld – korvaus ansionmenetyksestä

Yrityksen pitää anoa Kurzarbeit-menettelyä ja siihen liittyvää korvausta paikallisen työvoimatoimiston kautta ja ehdot säädöksen soveltamista varten ovat tiukat. Tavallisissa kausiluontoisissa vaihteluissa Kurzarbeitin ehdot eivät aina täyty.

Lyhennetyn työajan aikoina korvausta (Kurzarbeitergeld) voidaan myöntää kolmeen tarkoitukseen:

  • Konjunkturelles Kurzarbeitergeld – kun työnantaja ei pysty tarjoamaan työtä lyhytaikaisesti, esim. menettäessään suuren asiakkaan.

  • Saison-Kurzarbeitergeld (aikaisemmin: Schlechtwettergeld) on korvaus kausityötä tekeville, esim. rakennusalan työntekijöille.

  • Transferkurzarbeitergeld on suunnattu työntekijöille, jotka ovat menettäneet tai menettämässä työnsä kokonaan yrityksen uudelleenorganisoinnin seurauksena. Se mahdollistaa keskittymisen uuden työn etsintään.

Myös työntekijä hakee tukea työvoimatoimiston kautta. Valtio maksaa työpäivän lyhennyksestä koituvasta ansionmenetyksestä tällä tavoin noin kaksi kolmasosaa takaisin. (67% lapsiperheille ja 60% muille). Maksua jatketaan yleensä korkeintaan 6 kk, mutta poikkeustapauksissa jopa 24 kk:n ajan.

Posted on Jätä kommentti

XING osa 2: Työnhaku ja verkostoituminen

Xing on saksalainen annatillinen verkosto.

XING on saksalaisten oma LinkedIN – digitaalinen ammatillinen verkosto, jonka kieli on saksa. Eri alojen ammattilaiset etsivät ja löytävät palvelun kautta työpaikkoja, työntekijöitä, tehtäviä, yhteistyökumppaneita, neuvoja tai liikeideoita. Verkostolla on yhteensä 13 miljoonaa käyttäjää DACH-alueella. (vs. LinkedIN n. 10 milj. käyttäjää.)

Ensimmäisessä osassa kävin läpi XING-profiilin pääkohdat ja mitä niihin voi kirjoittaa. Juttu löytyy täältä: XING osa 1: Profiilin luominen. Pelkkä profiilin perustaminen ei kuitenkaan aina riitä työn löytämiseen, vaan omaa näkyvyyttään XINGissä voi edistää aktiivisesti vaikkapa verkostoitumalla keskusteluryhmissä tai etsimällä mielenkiintoisia yritysprofiileita ja rekrytoinnista vastuussa olevia henkilöitä ja verkostoitumalla näiden kanssa.

Vitamin B – Verkostoidu ryhmissä

Kun saksalainen puhuu ”Vitamin B:stä” ammatillisissa yhteyksissä, hän tarkoittaa suhteita – Beziehungen. Hyvät suhteet ovat usein uuden työpaikan löytymisen keskiössä. Unohda suomalainen ”yksin on pärjättävä”-mentaliteetti ja ota apu vastaan! Kun itse hain töitä, minulle jakoivat kontaktejaan mm. naapuri ja lapseni luokkakaverin isä. Jos olet vasta muuttamassa tai juuri muuttanut Suomesta Saksaan näitä ”luonnollisia kontakteja” ei ole – mutta niitä voi löytyä XINGistä!

XINGin tärkeimpiä kokoontumispaikkoja ovat ammatilliset ja paikalliset ryhmät. Kun profiilisi on kunnossa, sopivia verkostoitumispaikkoja kannattaa hakea oman ammattiryhmän keskeisillä nimikkeillä ja termeillä sekä oman kotipaikkakunnan/toivepaikkakunnan nimellä. Myös suomalaisille on ryhmiä XINGissä. Ensimmäiset kontaktit voit löytää vaikka näistä!

Pari vinkkiä keskusteluun ryhmissä:

  • Kuuntele ensin ja tarkkaile miten oma viiteryhmäsi keskustelee ammatillisista asioista
  • Asijantuntijuus on saksalaisessa ammatillisessa keskustelussa tärkeää ja omaa vihreyttä tai ammatillisia heikkouksia ei kannata korostaa. Pidä mielessä oma henkilöbrändi – työnantajat löytävät keskustelunavauksesi myöhemminkin 🙂
  • Kysele, osallistu ja muista kiittää vastauksista!
  • Jos saksasi on vielä huonoa, oikoluetuta viestisi tai mieti haluatko osallistua mieluummin englanniksi. Ammatillisissa yhteyksissä kielivirheet voivat luoda väärän vaikutelman, vaikka olisitkin ulkomaalainen.

Miten sinut löydetään XINGistä?

Jenny Laitinen
Jenny Laitinen käyttää XINGiä rekrytoinnin työkaluna.

Suomessa sanotaan usein, ettei kukaan tule sinua kotoa töihin hakemaan. Mutta tulisiko sittenkin, jos XING-profiili on kunnossa? Kyselimme HR-puolen näkökulmaa asiaan Jenny Laitiselta, joka työskentelee strategisena konsulttina Bureau Veritaksella Hampurissa. Hänen vastuualueensa on Pohjois- ja Itä-Euroopan alue ja päivittäisiin työtehtäviin kuuluu johdon strateginen konsultointi, aiheina mm. Scheinselbständigkeit* ja siihen kuuluvat lainmuutokset, sopimukset, rekrytointi ja maiden välinen projektikoordinointi. Sen lisäksi hän tekee työhaastatteluja ja etsii sopivia työntekijöitä mm. XINGin avulla.

Millainen XING-profiili herättää mielenkiintosi?

Profiiliin kannattaa panostaa ja varsinkin työnkuva täyttää sekä historia, että mitä on tehnyt aikaisemmin. Jos profiilissa on ainoastaan työnimike, mutta ei sen enempää, ei profiili juuri herätä kiinnostusta. Työnimike voi käsittää ihan mitä tahansa, eikä kerro sen enempää tiedoista ja taidoista. Mitä enemmän tietoa, sitä parempi, mutta kannattaa olla rehellinen. Jos ei ole koskaan neuvotellut sopimusta, ei sitä kannata laittaa profiiliin, sillä selviää ennemmin tai myöhemmin.

En kiinnitä huomiota kun meille oleellisiin hakusanoihin, eli en osaa tarkkaan sanoa mitä kannattaa käyttää ja mitä ei – riippuu alasta ja mitä etsii. Jos joku on ”teamfähig” niin mielummin laittaa sen sinne kun jättää laittamatta, vaikka se on sitä perussanastoa mitä löytyy vähän joka puolelta.

Kuva ei ole pakollinen eikä oleellinen, sen perustella ei valita ketään, mutta se antaa profiilille toki tietyn ammattimaisuuden ja tekee siitä persoonallisemman. Moton voi ihan yhtä hyvin jättää pois. Profiilin olisi hyvä olla ajantasalla eikä monen vuoden takainen. Kannattaa myös laittaa suoraan jos etsii töitä tai jos ei halua, että otetaan yhteyttä niin säästyy sekä kandidaatti että potentiaalinen työnantaja vaivalta.

Onko sinulle HR-ammattilaisena väliä, onko työnhakijan XING-profiili ”Basis” vai ”Premium”?

Sillä mitä jäsenyyttä käyttää ei ole väliä, työnhakija tai muuten vaan Xingiä käyttävä ei välttämättä tarvitse Premiumia. Työnhakija ei käytä sitä välttämättä ammattimaisesti verkostoitumiseen ja usein Premium-käyttäjän profiilin maksaa työnantaja. Viestittely onnistuu myös basis-käyttäjän kanssa ihan hyvin.

Miten käytät XINGiä HR-markkinoinnissa?

Esim. jakamalla tietoa etusivulla (”was gibt’s neues?”), jakamalla ryhmissä joko meidän työilmoituksia tai muuta sisältöä meidän Karriere-sivuilta tai muuten vaan tietoa firmasta, sekä jakamalla meidän firman julkaisuja vaikkei ne varsinaisesti liity HR-tehtäviin.

Miten työnhakija voi löytää XINGstä työpaikkoja?

Töitä voi löytää virallisista ilmoituksista, oman alan ryhmistä tai ottamalla rohkeasti yhteyttä HR-ihmisiin. Moni työntekijä on päätynyt meille töihin ihan laittamalla viestiä, josko olisi tarvetta alan xy osaajalle.

Miten käytät XINGiä itse ammatillisessa verkostoitumisessa?

Olen jäsenenä oman alan ryhmissä (mm. Arbeitsrecht, Employer Branding), joissa voi joko keskustella tai jakaa tietoa sekä ottaa yhteyttä muihin osaajiin. Myös verkostoitumalla tapahtumien jälkeen saa omaa osaajien verkkoa laajennettua.

Vinkkisi työnhakuun XINGin kautta?

Kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä firmojen HR-alan ihmisiin tai päättäjiin tai verkostoitua ryhmien kautta. Usein ihan smalltalkin kautta voikin löytyä yhteinen sävel ja sitä kautta työpaikka. Ja jos ei heti tärppää niin onpa jo ainakin kontakti firmassa.

* Scheinselbstständigkeitiksi nimitetään työnantajan ja työn suorittajan suhdetta, joka on käytännössä kuin normaali työsuhde, eli työntekijä käyttää koko työaikansa työnantajayrityksen tehtävän hoitamiseen. Työstä on kuitenkin sovittu ikäänkuin työntekijä olisi itsenäinen ammatinharjoittaja. Scheinselbstständigkeit on laissa kielletty.

Posted on Jätä kommentti

Työsaksan ABC: J wie Jahresarbeitszeit

Vuosityöaika - Jahresarbeitszeit

”Vuosittainen työaika” eli Jahresarbeitszeit on joustava työaikamalli, jonka avulla lasketaan työntekijöiden työtunnit vuotta kohden. Vuosittaista työaikaa tarjotaan yleensä vuorotyöläisille. Työnantajan kannalta on edullista, että työtä tehdään enemmän silloin kun sitä on ja vähemmän, kun sitä ei ole. Näin säästetään esim. ylityökustannuksissa.

Vuosityöajasta voidaan neuvotella esim. työehtosopimusneuvotteluissa tai työsopimuksilla, jotka määrittelevät vuosityöajan. Lainsäädäntöä aiheesta ei ole.

Vuosittaista työaikaa koskeva tili (Jahresarbeitszeitkonto) koostuu yleensä kahdesta erillisestä kirjanpidosta, plus- ja miinustileistä. Plus-tilille voidaan luoda aikaluotto, jonka voi ansaita esim. ylitöitä tekemällä tai päivystämällä. Tehtyjä työtunteja voi yleensä käyttää vapaaseen vain sovittuina aikoihin tai loma-ajankohtina.

Palkka maksetaan tavallisesti kuukausittain riippumatta siinä kuussa tehdyistä työtunneista.

Ennen vuosityöaikasopimuksen sopimista kannattaa tutustua tarkasti sopimuksen ehtoihin.

Posted on Jätä kommentti

Konferenssit työnhaussa

Lego social media

Reissaaminen ja sivuprojektit ovat työelämän suola. Itse tykkään arkipäivän puurtamisestakin kovasti, mutta mahtavaa on myös kun pääsee lähtemään oppimaan uutta ja kuulemaan oman alansa uusista tuulista – puhun nyt konferensseista, vai miksi niitä mahdetaan suomeksi kutsua? Olen ollut viime viikkoina liikekannalla, pari kertaa Hampurissa kuuntelemassa ja tapaamassa muita oman alan ammattilaisia (Social Media Week ja  Online Marketing Rockstars) ja viime viikolla olin vielä pari päivää Tuttlingenissa kertomassa saksalaisille suomalaisesta työkulttuurista – pieni syrjähyppy päivätyöstäni, ja mukavaa vaihtelua markkinointikuvioihin. Vähän niinkuin tämä blogikin, joka nykyisin päivittyy harmittavan harvoin.

Tulipa siinä uuden edessä taas mieleen, että konferenssit ovat myös mainio paikka hakea töitä tai muuten vaan verkostoitua. Listasin siis blogiin parhaat vinkit työnhakijoille!

Isolle lavalla esiintyjien kanssa ei välttämättä pääsee juttusille, mutta esitelmistä voi sada materiaalia esimerkiksi työhakemukseen.

Konferenssit ja messut työnhaussa

Suosittelen käymään ammattikonferensseissa, jos työnhaku on ajankohtaista! Tässä valitut vinkit työnhakuun konferensseille. Myös messujen yhteydessä järjestetään erilaisia teemaluentoja, workshoppeja ja seminaareja.

  • Valitse oikea ajankohta: Suurilla konferensseilla on usein teemapäiviä. Minkä päivän puhujat tai esiintyjät puhuttelevat sinua eniten? Onko ohjelmassa työnhakija- tai opiskelija(painotteiata) päivää?
  • Job board: Tarkista etukäteen, onko tapahtuman nettisivuilla työpaikkoja esillä. Katsasta näistä sopivat ja koita tehdä tapaamiset konferenssin puitteissa. Lisäksi paikan päällä voi olla Jobboard, johon näytteilleasettajat voivat jättää työpaikkailmoituksia.
  • Valmistaudu: Konferenssit ja messut ovat usein isoja. Valmistaudu etukäteen tutustumalla osallistujaluetteloon netissä. Jos paikalla on myös ”näytteilleasettajia”, kirjoita kiinnostavien työnantajien osastot ja paikat muistiin. Tee täsmävierailuja.
  • Tutustu: Jos heittäydyt oikein aktiiviseksi, voit soittaa ja kysyä kuka yrityksestä on paikalla ja kiinnostaako tapaaminen. Laita xing/LinkedIn-kutsu ja esittele itsesi lyhyesti jo etukäteen!
  • Älä lannistu: Tuntuuko, että ketään ei kiinnosta? Pyri kuitenkin keskusteluun ja jätä sen yhteydessä korttisi ja pyydä välittämään se firman HR-väelle.
  • Havainnoi: Onko kiinnostavien työnantajien edustajia luennoimassa? Tee muistiinpanoja! Voit kirjoittaa hakemukseesi, että kävit seminaarissa/luennolla tai messuosastolla ja se herätti mielenkiintosi tai ottaa asian puheeksi myöhemmin työhaastattelussa. Hakemuksesi erottuu edukseen kun osoitat kiinnostusta juuri tätä firmaa kohtaan.
  • Hanki alan kontakteja: Jututa alasi vaikuttajaa luennon jälkeen tai lyöttäydy oikeaan seuraan iltatilaisuudessa. Sitten vaan Xing-kutsua perään. Yleensä jokainen, myös se oman alasi ”influencer”, on iloinen huomiosta ja hyvästä palautteesta.
esitelmä Suomen työkulttuurista
Suomalaista työkulttuuria saksalaisyleisölle – en ehkä näytä yhtä mahtipontiselta kuin nuo ”kollegat” konferenssilavoilla, ja yleisökin taisi olla hiukan pienempi. Kuva: Norwat
Posted on Jätä kommentti

Haastattelussa klovneriakouluttaja Sirkka Remes

Sirkka_Remes_Työpaikka_Saksassa Sirkka Remes. Kuva: Heiko Marquardt

 

Sirkka Remes
Sirkka Remes. Kuva: Heiko Marquardt

Kymmenisen vuotta Berliinissä asunut Sirkka Remes on ehtinyt työskennellä Saksassa yliopiston tutkijana sekä erilaisissa toimisto- ja asiakaspalvelutehtävissä. Sitä ennen hän on opiskellut näyttelemistä Ranskassa, kirjoittanut pakinoita Savon Sanomiin ja tehnyt väitöskirjan kirjallisuustieteestä. Muutama vuosi sitten hän ryhtyi päätoimiseksi klovneriakouluttajaksi. Nyt hän etsii ohelle osapäivätyötä. Mietin Sirkan haastattelua jutuksi työstäessäni, että tarinahan olisi ihan romaanin arvoinen. Romaanikin on Sirkalla jo työn alla.

Mutta aloitetaan alusta!

Miten päädyit Saksaan?

Olin asunut kymmenisen vuotta Ranskassa, kun tyttäreni syntyi. Saksalainen miesystäväni oli jo monta kertaa haikaillut takaisin Berliiniin, jossa hän oli aikaisemmin asunut ja jossa minunkin uskoi viihtyvän. Talouslama vauhditti päätöstä. Asuimme Ranskassa viimeksi Loiren laaksossa, jossa laman iskettyä ei miehelle enää ollut töitä. Minä olin juuri saanut väitöskirjani valmiiksi samaan aikaan kun vauva syntyi, joten olin vapaa lähtemään. Muistan loppuikäni sen kauniin vappuaamun, kun pakkasin vauvan ja kamppeet mukaan, nousin junaan ja sanoin hyvästit idylliselle pikkukaupungille.

Maan vaihdokset ovat olleet kohdallani hyvin erilaisia, koska elämäntilanne ja lähdön syyt olivat täysin erilaisia. Ranskaan lähdin ensin väliaikaisesti opiskelemaan, sitten ”siipiä kokeilemaan” ilman ennakkosuunnitelmaa tai tietoa oleskelun kestosta. Saksaan muutto oli sikäli vähemmän rankka, etten ollut yksin. Toisaalta Saksa ei ollut maa, jonka olisin itse valinnut, ja muutimme juuri talouskriisin aikaan silloin vielä köyhään ja korkeasta työttömyydestä kärsivään Berliiniin, joten alkua värittivät huolet. Jos Etelä-Ranskaan lähtö oli nuoruuden suuri seikkailu, niin Berliiniin muutto vauvan kanssa oli jonkinlainen aikuisuuden tulikaste.

Miten päädyit perustamaan nykyisen yrityksesi?

Alunperin oli mieheni idea, että tarjoaisin klovniopetusta Berliinissä. Ensimmäiset markkinointiyritykset olivat aika amatöörimäisiä, mutta kolmannella kerralla kävi säkä ja minulle soitti toimittaja, joka teki koko sivun jutun yhteen Berliinin suurimmista lehdistä. Muuten alkuunpääsy oli kovan työn takana. Kun muuta työtä ei ollut, opettelin tekemään internetsivuja ja luin internetistä online-markkinoinnin perusteita. Joskus sanonkin, että olen pakkoyrittäjä unelma-ammatissani.

Onni oli matkassa myös silloin, kun työvoimatoimistossa kohdalleni sattui harvinaisen mukava ihminen joka, sanoi: ”Kun te puhutte klovnikursseistanne, teidän silmänne loistavat.” Virkailija tarjosi minulle mahdollisuutta starttirahaan. Hakeuduin neuvontaan, hain ja sain starttirahan ja pystyin jonkin aikaa keskittymään  pelkästään klovnikurssieni kehittämiseen ja omiin esiintymisiin.

Saksassa yrittäjäksi ryhtyminen oli yksinkertaista. Tämä ei päde joka alalla, mutta jos harjoittaa sellaista toimintaa, johon ei tarvita liiketoimintalupaa, täällä on helppoa kokeilla yritystoimintaa ensin pienimuotoisesti. Koska opetan klovneriaa ja olen opiskellut näyttelemistä, minulla oli täysipäiväiseksi yrittäjäksi ryhdyttyäni onni päästä taiteilijoiden sosiaalikassaan, jota valtio subventoi. Monien muiden freelancerien ja yksinyrittäjien ongelma on se, että sairasvakuutusmaksut ovat pienituloiselle kohtuuttoman korkeita. Sosiaalivakuutusta sen sijaan Saksassa ei tarvitse maksaa, jos ei työllistä muita kuin itsensä, ja liikevaihtoveron alaraja on myös paljon korkeampi kuin Suomessa. Varjopuoli on se, että pitemmän sairauden tai työkyvyttömyyden kohdatessa yrittäjä on huonosti suojattu.

Kerro kokemuksiasi yrittäjyydestä.

Kursseilleni tulee kaikenikäisiä ihmisiä opiskelijoista eläkeläisiin ja hyvin erilaisista syistä. Jotkut haluavat tosissaan näyttämölle klovnihahmossa, toiset haluavat tutustua itseensä paremmin tai päästä esiintymispelostaan klovnerian avulla.

Yksinyrittäjänä joudun jatkuvasti pohdiskelemaan ikuista ristiriitaa vapauden ja turvallisuuden välillä. Se tunne, kun olen itse markkinoinut ja järjestänyt kurssin, kun  kurssi tulee melkein täyteen ja saan nähdä, miten ihmisistä kuoriutuu uusia puolia esiin ja miten onnellisina he lähtevät kurssilta… ja miten paljon nauramme yhden viikonlopun aikana! Kuitenkin heti seuraavana päivänä alakulo ja epäilys saattaa vallata mielen. Toimeentulo on epävarmaa ja tällaisessa ammatissa vastoinkäymiset tuntuvat erityisen raskailta, koska kyse on paljon enemmästä kuin vain leivän hankkimisesta. Joskus on henkisesti helpottavaa, kun on yrittäjyyden rinnalla toinen osa-aikatyö, jossa asiakkaalle voi sanoa, että tähän päätökseen en valitettavasti voi vaikuttaa. Yksinyrittäjänä en koskaan voin sanoa, että olen täällä vain töissä.

Mitä olet oppinut työvuosista Saksassa?

Olen ennen kaikkea ihmisenä muuttunut sosiaalisemmaksi ja saanut itseluottamusta. Yritän olla hermostumatta niistä asioista, joihin en voi vaikuttaa, ja keskittää tarmoni sellaisiin asioihin, joihin voin vaikuttaa. Tämä pätee sekä työelämään että kaikkeen muuhunkin. Palkkatyön turvallisuuden ja yksinyrittäjän vapauden välistä vastakohtaa kuvaa aika hyvin Eino Leinon runo: ”Tietä käyden tien on vanki, vapaa on vain umpihanki.” Itsensä työllistämiseen tarvitaan sitkeyttä, hyvät hermot ja halua rämpiä umpihangessa.

Saksan kokemuksiini kertyi tällä viikolla uusi lisä, kun sain irtisanomisen osapäivätyöstäni start upissa. Asiakaspalvelu siirrettiin toiseen toimipisteeseen, mutta asiasta ilmoitettiin työntekijöille vasta viikkoa ennen uuden osaston avaamista. Huhumylly kyllä toimi. Positiivista on se, että sain vapautuksen tehtävistä siihen asti, kun irtisanominen tulee voimaan. Jos joku tietää hyvän puolipäiväisen työn Berliinissä, laittakaa viestiä tulemaan!

Kerro joku hauska sattumus Saksan vuosien varrelta

Yhdessä työssäni suomensin tekstiä asiakastyytyväisyysportaaliin. Automaattiset viestit oli suunniteltu muotoon Herra/Rouva Sukunimi. Kun selitin, että Suomessa ei käytetä herra ja rouva -titteleitä, yrityksen johto ei ensin halunnut uskoa tätä. Asiaan haettiin varmistus talon ulkopuolelta. Titteleiden poistaminen aiheutti melkoista hämminkiä, koska pelkän sukunimen käyttö ilman titteliä ei sekään kuulostanut hyvältä. «Päivää Romppainen» tai «Hyvä Huttunen» olisi ollut automaattisessa viestissä niin outo tervehdys, että päädyimme lopulta nimettömään puhutteluun «hyvä vastaanottaja».

Mikä on mielestäsi tärkeää työn hakemisessa Saksasta?

Työnhakukanavat ja -muodollisuudet vaihtelevat hyvin paljon toimialoittain ja yrityksen koon mukaan. Yleisesti Saksassa pätee sama kuin muuallakin että pitää aina korostaa CV:ssä ja hakukirjeessä sitä mikä on olennaista kyseiseen tehtävään. Nykyisin työnhakumapit ovat onneksi jäämässä historiaan ja hakemukset voi yleensä lähettää sähköpostitse.  Suuntaus on  epämuodollisempaan suuntaan. Start upeissa sinuttelukulttuuri leviää jo työnhakuvaiheeseen. Julkiseen sektoriin taas pätee sama kuin muuallakin eli moniin työpaikkoihin on usein turha hakea silloin kun ilmoitus on julkaistu. Silloin ne on yleensä jo käytännössä luvattu jollekulle.  Joillakin aloilla ainut keino saada töitä on ottaa suoraan yhteyttä ihmisiin, jotka voisivat olla kiinnostuneista omasta osaamisesta.

Mitä haluat sanoa suomalaisille, jotka hakevat töitä Saksasta?

Etelä-Saksassa on enemmän valinnanvaraa työpaikkojen suhteen,  mutta lastenhoidon järjestäminen saattaa siellä olla vaikeaa. Useimmiten työpaikkoihin etsitään ihmisiä, joilla on aikaisempaa kokemusta mahdollisimman samanlaisesta tehtävästä. Monet myös rekrytoivat mieluiten ihmisiä, joilla on samanlainen tausta kuin heillä itsellään. Maahanmuuttajan on usein helpompi päästä yritykseen, jossa rekrytoijat ovat itsekin ulkomaalaisia tai ainakin maahanmuuttajien lapsia.

Fange deinen Clown. – Clownfischerei

Clownfischerei -blogi

Posted on Jätä kommentti

Tunnustetaanko tutkintoni Saksassa?

Tutkinnon tunnustaminen Saksassa - työ Saksassa

Kiinnostaako työskentely Saksassa, mutta et ole varma, saatko harjoittaa ammattiasi? Tämä juttu tarjoaa muutamia hyviä linkkejä ja apuja, jotta tutkinnon tunnustaminen pääsee alkuun.

Miksi tutkinto pitää tunnustaa Saksassa?

Tutkintojen hyväksyminen on siis tärkeää aloilla, joissa tehtäväkuvat on laissa määritelty tai joissa on muuten tärkeää, että viranhaltija on tehtäväänsä varmasti pätevä. Tutkintojen tunnustusprosessissa tarkistetaan, että tiettyjä tehtäviä hoitavien ihmisten koulutus vastaa laajuudeltaan ja tietotaitotasoltaan paikallista koulutustasoa. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi sairaanhoitaja, opettaja ja lakimies. Jos taas olet opiskellut vaikkapa kaupallista tai humanistista alaa Suomessa, sinun ei todennäköisesti tarvitse hyväksyttää tutkintoasi voidaksesi työskennellä Saksassa. (Tosin suomenkielinen tutkintotodistus voi olla hyvä käännättää hakemusprosessia varten.)

Saksassa arvostetaan -luonnollisesti- saksalaista koulutustasoa ja yleislinja on, että jos Saksasta ei löydy vastaavaa tutkintoa, rinnastetaan suomalainen tutkinto ”astetta alempaan” tutkintoon. Myös vastaavien ammattinimikkeiden tehtäväkentissä ja vastuissa saattaa olla eroja.

Miksi tutkinnon tunnustuttaminen kannattaa?

Tietyillä aloilla (esim. lasten- ja vanhustenhoito) on mahdollista työskennellä ilman tutkinnon tunnustamista, mutta silloin et voi todennäköisesti harjoittaa kaikkia osaamistasi vastaavia tehtäviä – ainakaan niitä, joiden tekijälle on lakiin määrätty vaatimukset. Esimerkiksi suomalainen lastentarhanopettaja voi työskennellä lastentarhassa ilman tutkinnon todistamista, mutta mikäli hän tahtoo varsinaisen hoitajan (ErzieherIn) pestin, hän tarvitsee tunnustuksen.

Tutkinnon tunnustaminen vaikuttaa usein myös palkkaan. Jos tutkinnoin tunnustaminen on kesken, kun aloitat työn, kannattaa koittaa sopia työnantajan kanssa, että saat mahdollisen lisäpalkanosan takautuvasti.

Miten ja missä tutkintoja tunnustetaan?

Saksassa astui vuonna 2012 voimaan laki tutkintojen tunnustamisesta ”Bundesanerkennungsgesetz” (BQFG) ja sen jälkeen ammattien tunnustamiseen liittyvä sääntöviidakko on helpottanut jonkin verran.

Anerkennung in Deutschland-sivustolla kerrotaan, että hyväksymisprosessit kestävät yleensä max. kolme kuukautta siitä, kun kaikki tarvittavat paperit on toimitettu vastaavaan virstoon. Suomalaisten kokemuksista tiedämme kuitenkin, että tämä kolme kuukautta saattaa venyä jopa vuosiksi, varsinkin jos tutkinto tunnustetaan vain osittain (Teilanerkennung). Tällöin tutkinto voidaan tunnustaa vasta, kun ammattinimikkeen haltija on suorittanut koulutukseensa tiettyjä lisäosia, joiden katsotaan puuttuvan suomalaisesta koulutuksesta.

Hyväksymisprosessit maksavat n. 200-600 € suorittavasta virastosta riippuen. Tämän päälle kannattaa laskea virallisen kääntäjän käännöspalvelusta syntyvät kulut. Työvoimatoimisto saattaa osallistua joissain tapauksissa käännösten ja tutkinnon tunnustuttamisen kustannuksiin. Kysyminen siis kannattaa! Joka tapauksessa summan voi vähentää Saksan verotuksessa.

Monen ammatin harjoittamiseen vaaditaan myös ”riittävä kielitaito”. Esimerkiksi sairaanhoitajalla tämä taso useimmiten B2 ja lääkäreiltä B2-C1 (tarkista kuitenkin taso osavaltioittain!)

Myös työkokemus saattaa vaikuttaa hyväksyntään – tai ainakin palkkaluokkaan. Usein tutkintotodistuksen rinnalla toimitetaan siis työtodistukset ja CV.

Yleistietoa tutkinnon tunnustamisesta Saksassa löytyy täältä: Anerkennung in Deutschland

Tutkintosi tunnustamisesta vastaavat virastosta saat tiedon esim. siitä, mitä todistuksia toimitat hakemuksen mukana. Täältä löydät tutkintojen tunnustamisesta vastaavat virastot ja neuvontapaikat osavaltioittain:
Neuvontapaikat osavaltioittain

Kääntäjä Liisa Heinzen haastattelu, jossa hän kommentoi myös tutkintojen tunnustamista Saksassa.

 

Hoitoala

Saksassa on hoitoalalla jonkin verran työvoimapulaa. Ainakin isot sairaalat saattavat auttaa esim. sairaanhoitajan tutkinnon tunnustamisessa. Terveydenhoitolan ammattilaisten kannatta siis ottaa yhteyttä myös suoraan työnantajiin, vaikka tunnustus ei olisikaan vielä tehtynä eikä kielitaito vielä vaaditulla tasolla.

Sairaanhoitajat, proviisorit ja fysioterapeutit, jotka haluavat lähteä Suomesta työskentelemään Saksaan, voivat hakea eurooppalaista ammattikorttia.

Eurooppalainen ammattikortti ei ole fyysinen kortti, vaan sähköinen todistus, joka osoittaa, että ammattihenkilö on täyttänyt kaikki vaadittavat edellytykset palvelujen tarjoamiseksi väliaikaisesti ja satunnaisesti tai että hänen ammattipätevyytensä on tunnustettu. Ammattikortin hankinta käy helpommin ja nopeammin kuin tutkinnon tunnustaminen perinteisellä tavalla.

Eurooppalaisen ammattikortin lisätiedot löytyvät Valviran sivulta:
Eurooppalainen ammattikortti

Kansainväliseen käyttöön tarkoitetut todistusliitteet – Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle löytyvät täältä:
OPH säännökset ja ohjeet

Insinöörit ja diplomi-insinöörit

Myös insinöörin ja diplomi-insinöörin tutkinnot tulisi periaatteessa tunnustaa Saksassa. Virallisesti ei siis saa sanoa olevansa insinööri, jos tutkintoa ei ole tunnustettu. Tosin käytännössä teknisen alan työnantajat eivät useinkaan vaadi  tunnustamista. Insinöörintutkinnon hyväksyttämisessä auttaa IQ-Netzwerk.

Posted on 1 kommentti

XING osa 1: Profiilin luominen

Xing -verkoston luominen

Jos olet ehtinyt jo tutkiskella työnhakua Saksassa, olet varmasti törmännyt Saksan suurimpaan verkostoitumisportaaliin XINGiin. Se vastaa pitkälti suomalaisille tutumpaa LinkedIN-verkostoa, mutta on saksankielinen. Kannattaako suomalaisen työnhakijan perustaa XING-profiili? Kannattaa ehdottomasti, jos aikoo hakea seuraavien vuosien aikana Saksasta töitä, on kiinnostunut verkostoitumaan paikallisten kanssa ja kokee, että verkostoitumisesta voisi olla ammatillista hyötyä.

Kansainvälisissä yhteyksissä myös LInkedIn-profiili voi riittää ammatilliseen verkostoitumiseen. Silti voi olla kiinnostavaa verkostoitua myös ”paikallisväreissä”. XINGin avulla voit koittaa esimerkiksi selvittää, millaista slangia oman alasi edustajat käyttävät Saksassa, katsastaa vaikkapa oman paikkakuntasi verkostoitumistilaisuudet tai oman ammattiryhmän kuulumiset. Esimerkiksi omalla alallani kansainvälisen markkinoinnin parissa lähes kaikki kollegani ovat sekä LinkedInissä että XINGissä. XINGistä löytyvät liikekumppanit ja paikalliset partnerit, LinkedInistä asiakkaat ja mediapartnerit ja alan ammattiryhmät löytyvät kummastakin mediasta.

Näillä ohjeilla pääset alkuun! Kerron tässä jutussa pääpiirteittäin, mitkä ovat XING-profiilin keskeiset elementit. Jatkan myöhemmin XINGin käytöstä verkostoitumisessa.

Aloita siis klikkaamalla tätä linkkiä: www.xing.de

Perustiedot (Beruflicher Steckbrief)

Perustietosi eli titteli ja työnantaja sekä opintoarvo näytetään aina kuvasi alla XING-hauissa.

XING perustiedot
”Beruflicher Steckbrief” kokoaa  työnantajaa kiinnostavat perustiedot.

DOs. Jos olet töissä ja sinulla on työnantaja ja selvä nimike, niin asia on suhteellisen yksinkertainen. Tittelin ja koulutuksen suhteen kannattaa miettiä, kääntyykö se ymmärrettävästi saksaksi ja jos ei, niin mikä olisi saksalainen tai kansainvälinen nimike, joka parhaiten kuvaisi hankkimaasi koulutusta.

Jos puolestaan olet työttömänä, voit koittaa miettiä, miten voisit kuvata työttömyyttäsi työnantajan kannalta mahdollisimman kiinnostavasti:

  • Berufliche Neuorientierung (esim. nach der Eltenzeit/ nach Familienumzug nach Deutschland etc.)
  • Berufliche Auszeit tai ”Sabbatical”.
  • Mahdollista on myös viitata työttömyyden mukanaan tuomaan etuun: Voit aloittaa nopeasti uudessa paikassa. Tällöin voit kirjoittaa vaikkapa ”frei verfügbar / Ad hoc verfügbar / sofort für Sie verfügbar”.
  • Myös ”Auf der Suche nach neuen Möglichkeiten/Herausforderungen” on mahdollinen.

DONTs Jos olet työttömänä työnhakijana, statukseen ei kannatta kirjoittaa ”Arbeitslos” tai ”Arbeitsuchend”.

Asetukset

XING valikko asetukset
XING valikko asetukset
  • Et ole aktiivisesti etsimässä uutta työpaikkaa, mutta olet avoin tarjouksille? Aseta tämä asetuksiisi kohdassa „Meine Karrierewünsche“. Voit valita asetuksista joko aktiivisen työnhaun, ”avoimuuden” ja ”ei tällä hetkellä kiinnosta” välillä.
  • Kontaktdaten – yhteystiedot kannattaa pitää ajan tasalla.
  • Einstellungen-osassa voit lisätä tietoja mm. toivetyönantajasta ja palkkatoiveesta sekä valita, kenelle muutokset profiilissasi näkyvät.

 

Motto herättää kiinnostuksen

Xingissä on heti profiilin alussa hauska Profilspruch-kohta. Tämän moton tai mietelauseen avulla voit herättää lukijan mielenkiinnon ja kertoa jotain itsestäsi ja motivaatiostasi.

DOs Tähän kannattaa keksiä jotain olennaista ja napakkaa, joka herättää lukijan mielenkiinnon. Kannattaa siis kertoa omasta motivaatiosta: Miksi juuri minut pitäisi palkata?

Toinen vaihtoehto on valita mieltäsi sykähdyttävä ja itseäsi kuvaava mietelause. Lukijalle mielenkiintoista olisi tietysti, jos motto on omaa käsialaasi. Usein näkee myös erilaisia sitaatteja. Jos käytät lainausta, on hyvän tavan mukaista laittaa myös sitaatin lausujan nimi esiin. Myös mietelauseen tulisi kuvata työminääsi tai kompetenssejasi.

DON’T Älä valitse tarkoituksetonta lausetta, joka kuulostaa kauniilta tai hassulta: (”Das Leben ist wie zeichnen – nur ohne Radiergummi.”)

Mitä etsit ja mitä tarjoat?

Seuraavassa kohdassa määritellään mitä tarjoat ja mitä etsit („Ich biete“ ja „Ich suche“) – tämä on keskeinen alue, jonka perusteella profiilisi tulee löydetyksi (esim. headhuntereiden) hauissa.

DOs Ich biete-kohdassa kannattaa käyttää vahvoja asiasanoja, jotka kuvaavat parhaiten keskeisiä kompetenssejasi ja joiden avulla sinut voidaan löytää haulla (esim. Programmierung Java, Content Marketing, Übersetzungen Finnisch-Deutsch).

Suchen-kohdassa kannattaa myös keskittyä siihen, millaisia töitä etsit.”eine Festanstellung im Bereich Buchhaltung in Frankfurt am Main” Hyvällä rajauksella saatat osua vaikkapa headhunterin haaviin.

DON’T

  • Älä valitse tähän kohtaan ominaisuuksia (Teamfähigkeit) tai tosi yleisiä sanoja (Programmierung, Übersetzungen)
  • Ei kannata valita liikaa sanoja, kolmesta viiteen ydinosaamisaluetta riittää.
  • Premium-jäsenet voivat lisätä myös kolme tärkeintä osaamisaluetta (TOP-Fähigkeiten)
  • Jos etsit töitä, älä kirjoita Suchen-kohtaan ”neue Kontakte”, ”nette Leute” tai ”Finnen in Deutschland” vaan keskity hakemaasi työpaikkaan. (Jos haluat ensin vain verkostoitua tai katsella ympärillesi, nämä lauseet ovat tietysti ihan OK!)

Työpaikat ja opinnot

Työpaikkoja ja opintoja lisätessä kannattaa miettiä antamiasi kuvauksia saksalaisten työnantajien näkökulmasta. Ymmärtääkö yrityksen nimen ja työnimikkeesi perusteella, mitä olet tehnyt? Esim. ”Varkauden kaupunki” kannattaa kääntää ”Stadt Varkaus” tai ”YLE” ”Finnischer Rundfunk”.

Kaikille työnimikkeille ei myöskään ole suoraa saksalaista vastinetta. Ongelma koskee erityisesti hoitoalan ammatteja ja opintoja. Kannattaa siis miettiä käännöstä tarkasti. ”Beschreibung”-osaan voi lisätä kuvauksen työn sisällöistä ja vastuista sekä siihen mahdollisesti liittyvistä opintovaatimuksista.

Osaaminen ja erikoismaininnat (Qualifikationen & Auszeichnungen)

Tähän kohtaan voi laittaa kaikki suoritetut (lisä)kurssit tai opinnot, joista on olemassa todistus. Erityisen arvokkaita ovat mahdolliset kunniamaininnat ja stipendit, jotka voi myös kirjata tämän otsikon alle.

Luottamustoimet ja kiinnostuksen kohteet (Organisationen & Interessen)

Harrastatko aktiivisesti, teet vapaaehtoistyötä tai onko sinulla luottamustoimia? Ne kannattaa lisätä tähän kohtaan.

Portfolio (Vain Premium-jäsenille)

Portfolio-osuus on avoinna maksullisen xing-profiilin käyttäjille. Portfolioon voi lisätä kuvia, videoita tai tekstiä järjestää nämä visuaalisesti kiinnostavaksi kokonaisuudeksi. Myös linkit ovat mahdollisia.

XING – Muuta muistettavaa

  • Muista päivittää profiilisi säännöllisesti: Projekti siellä, kurssi täällä
  • Hajataitoja ei kuitenkaan kannata kerätä – päivitä siis vain tiedot, jotka sopivat ”brändiisi” (noudatat tässä myös saksalaisen CV:n periaatteita)
  • Uusien kontaktien lisääminen vaikuttaa algoritmiin ja profiilisi näkyvyyteen.
  • Hyvä (miel. valokuvaamossa otettu) valokuva on ensiarvoisen tärkeä
  • Jos olet aktiivinen somessa tai sinulla on oma nettisivu, kannattaa nämä lisätä profiiliin

PS. Älkää katsoko minun profiilistani mallia – se ei ole erityisen hyvä 🙂 Jos jollakulla on taiteen sääntöjen mukaan täytetty profiili ja antaa luvan käyttää sitä tässä jutussa esimerkkinä, ilmoittaudu!

Posted on Jätä kommentti

Työsaksan ABC: I wie Insolvenz

Työsaksan ABC I wie Insolvenz - konkurssi

Insolvenz on suomeksi konkurssi, eli tila, jossa yritys on pysyvästi kyvytön maksamaan velkojaan. Yritys on tällöin maksukyvytön eli insolvent. Maksukyvyttömyysmenettelyn (Insolvenzverfahren – suomeksi yleensä velkasaneeraus) tavoite on jakaa käytettävissä olevat varat velkojille mahdollisimman tasaisesti.

Kun konkurssiprosessi aloitetaan, tuomioistuimen nimeämä valvoja saa oikeuden päättää velallisen omaisuudesta maksujen toteuttamiseksi. Jos velkojat sopivat maksusuunnitelmasta, yhtiö voidaan myös järjestellä uudelleen.

Privatinsolvenz – henkilökohtainen konkurssi

Termi Privatinsolvenz (vrt. henkilökohtainen konkurssi) viittaa puolestaa luonnollisen henkilön maksukyvyttömyyteen. Tässä tapauksessa Saksassa voidaan toteuttaa velkasaneeraus, jossa henkilö – vuosien prosessin jälkeen – vapautetaan lopuista veloistaan.

Työnteon jatkaminen on yksi edellytyksistä päästä velkasaneeraukseen. Henkilö velvoitetaan myös etsimään (kaikkea) mahdollista työtä, mikäli hän on työtön velkasaneerauksen alkaessa.

Myös henkilökohtaisen konkurssin aikana tuomioistuin nimeää valvojan. Tämä saa täyden käsityksen ja täyden valtuuden hoitaa velkasaneerattavan omaisuutta.

Jos olet Saksassa ja velat uhkaavat kasautua, kannattaa etsiä apua Finanzberaterilta. Myös oma Steuerberater voi olla ensimmäinen osoite, josta kysyä neuvoa.

Posted on Jätä kommentti

Työpaikka Saksassa -blogin vuosi

Perustin Työpaikka Saksassa -blogin huhtikuussa 2017. Blogi ei siis ole vielä vuottakaan vanha, mutta kokemus on ollut hauska! Näin vuoden vaihteessa on hyvä katsella vähän taaksepäin ja vilkaista tilastoja sekä valottaa tulevaisuuden suunnitelmia. Vuoteen on mahtunut hauskoja hetkiä, mukavia uusia tuttavuuksia ja onpa tässä tullut paljon opittua itsekin juttuja kirjoitellessa. Kiitos kaikille teille, että olette olleet matkassa mukana!

Suosituimmat postaukset

Suosituimpia postauksia ovat olleet selvästi laajat asia-aiheet, kuten 3-osainen sarja Saksan palkoista, työttömyys ja johtamiskulttuuri. Luultavasti nämä ovat nousseet jonkin verran myös google-hauissa, vaikka aloitinkin aktiivisen SEO:n vasta nyt joulukuussa. (Tosin kirjoitan jo lähtökohtaisesti aika SEO-henkisesti, kun on tullut myös töissä kirjoitettua online-juttuja, mutta petrattavaa löytyy aina.)

  1. Saksan Palkkataso (+ 1.000)
  2. Työtön Saksassa (932)
  3. Lomapäiviä saksalaisittain (884)
  4. Mistä saksalainen palkka koostuu?
  5. Saksalainen johtamiskulttuuri
  6. Marcus Honkanen: Palkkatoiveet ja todellisuus
  7. Haluaisitko töihin Saksaan?
  8. Saksaan töihin? Muuttajan paperisota
  9. Jorma Mattila pyörittää mediatoimistoa Berliinissä
  10. Rekrytointikonsulttina Saksassa

Aina kun kysyn lukijoilta, mitä he haluaisivat lukea, eniten kannatusta saavat haastattelut. Ne nousevatkin luetuimpien listalla kärkeen heti isojen asia-aiheiden jälkeen. Vähemmän luettuja sen sijaan ovat jaarittelut omasta työelämästäni (tosin en kainona suomalaisena yleensä olekaan jakanut niitä kovin aktiivisesti) ja työelämän ABC-sarja.

Teemat ja aiheet

Työpaikka Saksassa
Mieli on hyvä, kun on hyviä aiheita plakkarissa.

Olen valinnut Työpaikka Saksassa -blogin teemat aina sen mukaan, mikä sattuu juuri nyt kiinnostamaan. Monet aiheet ovat myös tulleet minulle ehdotuksina: Minut on helppo ylipuhua ja motivoida kirjoittamaan tietystä aiheesta kertomalla omista kokemuksista ja tarpeista. Laittakaa siis vaan lisää ideoita tulemaan. On kiva kirjoittaa aiheesta, jonka tietää olevan ainakin jollekulle merkittävä.

Olen tähän mennessä pysyttäytynyt aika tiukasti työelämään suoraan liittyvistä asioista. Periaatteessa olen sitä mieltä, että voisin kirjoittaa blogin aihepiirissä myös muusta kuin suoraan työelämästä, vaikkapa lasten kouluista, tarhapaikoista, matkakohteista, saksalaisista tavoista… nämä liittyvät asiaan, kun muuttaa uuteen maahan töihin. Arkipäivän teemat tekisivät ehkä blogista myös vähän kepeämmän ja helpommin lähestyttävän. Näistä aiheista löytyy kuitenkin hyvää ja mielenkiintoista asiaa myös monista muista blogeista. Niin kauan kuin työelämästä riittää jutun juurta, pysyttäydyn siis tulevaisuudessakin työelämälähtöisissä aiheissa.

Julkaisuvauhti ja motivaatio

Käytännössä olen julkaissut kuukausittain kolme-neljä juttua eli n. yhden jutun viikossa. Kesäkuussa julkaistuja juttuja oli kuusi ja marraskuussa kaksi. Blogin näkyvyyden kannalta olisi hyvä kirjoittaa enemmän ja päivittää myös FB-sivua ahkerammin. Käytännössä en kuitenkaan ehdi kirjoittaa (+ haastatella, toimittaa & taustoittaa) kuin yhden jutun viikossa päivätyön ohella.

Välillä motivaatio kirjoittaa on ollut ihan hukassa, kirjoitus takkuaa, aiheita ei löydy ja tekstit tuntuvat olevat pullollaan asiavirheitä. Silloin olen koittanut keksiä jotain uutta näkökulmaa, josta työelämää voisi katsoa. Marraskuussa pidin vähän breikkiä. Sen jälkeen pää onkin ollut taas uusia ideoita täynnä. Päivitin blogiin vihdoin WordPressin kalliimman version, joka mahdollistaa esim. tehokkaamman hakukoneoptimoinnin ja mainokset.

Palaute – kriittinenkin – lisää muuten kirjoitusmotivaatiota. Palautetta saadessa tietää, että joku näitä juttuja oikeasti lukee.

Seuraajat

Blogia on lukenut kuukausittain 1.600 – 2.300 ihmistä, luku on tasaisesti nousussa. Suurin osa lukijoista tulee facebook-ryhmien kautta. Lukijakunta ei siis ole suurensuuri (en tosin luullutkaan kilpailevani lifestyle- tai matkustusblogien kanssa) – mutta tosi aktiivinen ja helposti lähestyttävä. Blogini seuraajat ovat 20-60-vuotiaita suomalaisia miehiä ja naisia, jotka ovat töissä Saksassa tai kiinnostuneet asumisesta ja työskentelystä Saksassa. Teistä n. 60% asuu Suomessa, 30% Saksassa ja 10% muissa maissa (Ruotsi, USA, Iso-Britannia…).

Arvontoja, yhteistyötä ja google-mainoksia?

Kirjanpitäjä taloushallinto Saksa
Tällä blogilla on enemmän kuluja kuin tuloja.

En ole tähän mennessä harrastanut Työpaikka Saksassa -blogissa mainontaa, josta olisin saanut tuloja. Totta kai tarkoitus on ollut että yrittäjät, joita esim. on haastateltu blogissa, saavat sitä kautta näkyvyyttä. Kyse on siis yrityksen kannalta sisältömarkkinoinnista. Syy, miksi en ole laittanut tälle omalle työlleni hintalappua, on se, että autan ihan mielelläni yksityishenkilöitä – se on blogin ideakin – miksen siis myös yrittäjiä. Toinen syy on se, etten ole jaksanut sotkea verotustani näillä mahdollisesti muutaman kympin tai satasen jutuilla – minulla kun on päivätyökin ja olen sen perusteella  tietyssä veroluokassa. Freelancer-juttujen tekeminen työn ohella tarkoittaa siis siirtymistä eri veroluokkaan ja lippu-lappu-rumbaa verottajan kanssa. Tähän olen vähän laiska! Kyselyitä blogijutuista tulee silloin tällöin (näistä useimmat toivovat tietysti ilmaista mainosjuttua :)). Vuonna 2018 olen siis ajatellut avata blogini myös kaupalliselle yhteistyölle, jos sopivia tilaisuuksia tulee vastaan – kuitenkin vain blogin aihepiiriin sopien.

Tämä mahdollistaa myös erilaisten arvontojen yms. oheistoiminnan järjestämisen blogin ja sen facebook-sivun kautta. Ehkä sijoitan blogiin myös pari mainosta. En kipuile itse tämän ”kaupallistamisen” kanssa – hyvät sisällöt on ja pysyy ja suurta rahallista hyötyä blogista tuskin minulle koituu ikinä – korkeintaan voisin saada vähän kustannuksia katettua. Myös itsellä pysyy paremmin motivaatio yllä, kun keksii aina jotain pientä uutta, jonka parissa puuhastella.

Olen myös harkinnut tekeväni blogin kautta esimerkiksi online-työnhakuvalmennuksia. Isot projektit vaativat kuitenkin hyvää suunnittelua, tehokasta toteutusta ja paljon aikaa. Harmi kun vakityöt haittaavat tätä mukavaa harrastusta 🙂 Jos omassa työelämässäni muuttuu jotain (sopimukseni on katkolla kesällä!) – aion katsoa tämän kortin.

Työpaikka Saksassa -blogin Vuosi 2018?

Suunnitelmissa on ainakin:

  • Työn alla juttu Xing-profiilin tekemisestä.
  • Suunnitteilla: Paluumuuttajan arkea, ”palkkaluokassa 6” – freelancer vai vakityöntekijä?
  • Myös Saksan työelämän ABC-juttu saa jatkoa.
  • Olen miettinyt blogin nimen vaihtamista ”Työ Saksassa”-nimelle. Työssä kun ei välttämättä ole enää kyse paikoista samalla tavalla kuin ennen.
  • Blogista pitäisi tulla luettavampi ja helposti lähestyttävämpi – koitan keventää juttuja ja laajentaa teemavariaatiota.
  • Twitter-profiilia pitäisi päivittää aktiivisemmin.
  • Olisi mukavaa saada silloin tällöin vieraskynä mukaan.
  • Koitan saada julkaistua e-kirjan työnhakuasioista.
Posted on Jätä kommentti

Kannattaako verkkokauppa Saksassa?

Ellinoora Neitolan verkkokauppa Saksassa
ellinoora Neitola verkkokauppa
Ellinoora Neitola otti ohjat omiin käsiinsä.

Ellinoora Neitola on kotoisin Rovaniemeltä, mutta viimeiset vuodet ennen Saksaan muuttoa hän asui Oulussa ja oli töissä myynnin tehtävissä henkilöstöpalvelualalla. Saksaan hän päätyi sen ”tavallisen tarinan” kautta: Kesällä 2016 Ellinoora tapasi Oulussa braunschweigilaisen Kevinin ja maaliskuussa 2017 hän muutti tämän perässä Saksaan. Skandinaavista designia myyvä verkkokauppa 65°NORD avattiin tänä kesänä. Kyselin Ellinooralta yrityksen synnystä ja verkkokauppiaan arkipäivästä.

Miten idea omasta yrityksestä syntyi?

Olen lähtöisin yrittäjäperheestä ja oma yritys on aina ollut haaveeni. Sisustaminen on myös ollut aina lähellä sydäntäni, mutta oman sisustusliikkeen avaaminen ei tuntunut Suomessa oikealta. En nähnyt sille markkinaa esimerkiksi Oulussa, jossa on jo useita sisustusliikkeitä ja isompia tavarataloja.

En ollut koskaan kertonut tästä haaveesta Kevinille, koska se ei tuntunut siinä elämänvaiheessa realistiselta tai ajankohtaiselta. Hän kuitenkin huomannut innostukseni skandinaaviseen designiin ja viime syksynä hän sanoi, että minun pitäisi muuttaa Saksaan ja perustaa sisustusalan yritys. Sen jälkeen leikittelimme ajatuksella ja lopulta toukokuussa päätimme perustaa yrityksen. Avasimme 65°NORDin verkkoon 1.7. ja tavoitteena on avata myös kivijalkaliike Braunschweigiin ensi vuoden aikana.

65°NORD -nimi tulee Oulun kaupungin sijainnista. Se on paikkakunta missä tapasimme ja missä ajatus yrityksen perustamisesta lähti liikkeelle. Lisäksi se tuntui muutenkin sopivan ytimekkäältä ja kuvaavalta.

Miten hoiditte yrityksen perustamiseen liittyvän byrokratian?

Yritys on rekisteröity Saksaan ja yritysmuotona on GbR. Yrityksen perustamisessa auttoi todella paljon verokonsultti (Steuerberater), jonka halusimme mukaan heti alkuvaiheessa. Hän auttoi meitä muun muassa yritysmuodon valitsemisessa ja erilaisissa sopimusasioissa. Perustimme yrityksen yhdessä avopuolisoni kanssa. En puhunut saksaa ollenkaan tänne muuttaessani ja etenkin kielen kanssa tarvitsin paljon apua. Hän auttoi minua alussa todella paljon myös yrityksen perustamiseen liittyvän byrokratian kanssa. Hän työskentelee kuitenkin päivisin ihan muulla alalla ja päävastuu verkkokaupan pyörittämisestä on minulla.

Mitä kuuluu verkkokauppayrittäjän työpäivään?

Olen yrityksemme ainut kokopäiväinen työntekijä, joten työtehtäviä on hyvin monenlaisia ja myös päivien sisällöt vaihtelevat. Päivittäin hoidan verkkokaupan markkinointia sosiaalisessa mediassa, täytän asiakkaiden tilaukset, kontaktoin yhteistyökumppaneita ja tavarantoimittajia. Teen tuotetilauksia ja päivitän verkkosivuja. Periaatteessa teen siis kaikkea mitä verkkokauppa vaatii pyöriäkseen.

Verkkokauppa on kuitenkin vain osa suunnitelmaanne…

Alusta asti oli selvää, että haluamme avata sekä verkkokaupan että kivijalkaliikkeen. Päätimme aloittaa verkkokaupalla, koska sen avaamisessa riskit ovat pienemmät kuin kivijalkaliikkeen avaamisessa, mutta myös koska minun saksan kielen taitoni ei vielä siinä vaiheessa ollut niin hyvä, että olisin voinut työskennellä yksin liikkeessä.

Pop-up-kauppa
Pop-up-kauppa

Ja koska suunnitelmissa on avata kivijalkaliike Braunschweigiin ensi vuoden aikana halusimme testata liikeideaamme Pop Up -kaupan muodossa. Avasimme Pop Up -liikkeen Braunschweigiin 11.12. ja olemme auki vielä jouluun saakka. Pop Up -liikkeemme sijaitsee Braunschweigin keskustassa SVANEKE Fashion -vaateliikkeen alakerrassa. Pop Up -liikkeen avaamisessa tärkeintä oli löytää hyvä tila ja meillä käi todella hyvä tuuri, että juuri tämä tila sattui olemaan vapaana. Muuten kaupan avaaminen oli melko nopeaa. Kassajärjestelmä korttimaksulla toimii iPadin kautta ja tuotteet saimme tuotua liikkeeseen yhden aamupäivän aikana. Kolmen päivän kokemus Pop Up -liikkeestä on positiivinen ja olemme saaneet tosi kivaa palautetta sekä tuotteista, että liikkeestä. Tuotteemme tulevat tällä hetkellä pääosin Suomesta, mutta myös Ruotsista ja Tanskasta. Kasvatamme valikoimaa koko ajan ja tämän kuun aikana on vielä tulossa mukaan myös uusi brändi NUR.

Entä talouspuoli? Elättääkö verkkokauppa jo sinut?

Verkkokaupan ylläpitämisellä elää kyllä, mutta ihan helppoa se ei ole. Etenkin aluksi on hyvä varautua siihen, että asiakkaiden luottamuksen saamisessa menee aikaa. Myös verkkokaupan avaaminen oli yllättävän haastavaa. Saksalainen lainsäädäntö ei ehkä ole ihan parhaiten verkkokauppoja tukeva. Hankimme heti aluksi myös Händlerbundilta (e-kauppiiden liitto) palvelun, joka takasi sen, että verkkokauppamme on lain mukainen. Monia pieniä yllättäviä ja ärsyttäviä juttuja tuli vastaan, joita emme osanneet edes itse ajatella, joten suosittelen ehdottomasti asiantuntijan käyttämistä, ellei lainsäädäntö ole itselle täysin tuttu.

Puolen vuoden aikana olemme kuitenkin saaneet jo kanta-asiakkaita ja kasvu on ollut hyvää. Uskon, että ensi vuodesta tulee hyvä ja että kivijalkaliikkeen avaaminen tukee verkkokauppaa ja toisin päin.

Millaisia vinkkejä annat muille yrityksen perustamisesta haaveileville?

En osaa kauhean hyvin verrata suomalaista ja saksalaista työelämää, koska olen työskennellyt Saksassa vain omassa yrityksessäni. Suomessa moni käytännön asia hoituu nopeammin ja verkossa, kun täällä esimerkiksi tietoliikenneyhteydet ja esimerkiksi verkkopankki tuntuvat olevan huonompia kuin Suomessa.

Vinkkinä muille yrityksen perustamisesta haaveileville suosittelen ehdottomasti verokonsultin palkkaamista heti alkuvaiheessa. Suosittelen myös rohkeasti kysymään apua muilta asiantuntijoilta sekä samanlaista työtä tekeviltä. Yllättävän moni haluaa auttaa, vaikka jonkinlainen kilpailuasetelma olisikin olemassa.
Olen muutenkin sitä mieltä, että yhteistyö ja verkostoituminen kannattaa aina. Emme olisi löytäneet näin hyvää tilaa Pop Up -liikkeelle, ellen olisi kävellyt SVANEKEen ja esitellyt itseäni sekä yritystäni. Kukaan fiksu ei kieltäydy hyvistä yhteistyöehdotuksista!

Ja ekaa kertaa saamme myös hurvitella lifestyle-blogien hengessä! Ellinoora on nimittäin luvannut Työpaikka Saksassa -blogin lukijoille 10% alennusta koko 65°NORD-kaupan valikoimasta. Alennuksen saa koodilla SKANDI10 ja se on voimassa 31.01.2018 asti. Nyt kannattaa siis ilahduttaa vaikka anoppia suomalaisella designilla. Vielä ehtii pukinkonttiinkin!

(Ps. blogin pitäjä ei saa koodilla ostetuista tavaroista muuta kuin hyvää mieltä, eli tämä ei ole varsinainen affiliate-koodi.)