Posted on 1 kommentti

Saksan lomapäivät 2018

Lomapäivät Saksassa 2018

Joululoma tekee tuloaan ja sen jälkeen koittaa upea uusi vuosi 2018! Jos olet jo onnistunut löytämään töitä Saksasta, on aika suunnitella myös ensi vuoden lomia. Saksassa pyhäpäiviä on muutama enemmän kuin Suomessa ja osa lomapäivistä on osavaltiokohtaisia. Sijoittamalla lomapäivät strategisesti pitempien lomien ja pitkien viikonloppujen yhteyteen (nk. Brückentag) voi lisätä omaa vuosilomaa mukavasti. Luvassa on siis paljon arkipyhiä ja niihin liittyviä – usein paikallisia – traditioita. Kuulostaa mukavalta, vai mitä? Toisaalta Saksassa esim. jouluaatto ja uudenvuodenaatto ovat puolikkaita työpäiviä, joten ehtiihän sitä myös sorvin äärellä viettää aikaa.

Kopioin juttua varten viimevuotisesta lomapäiväjutustani suurimman osan, joten jos juttu vaikuttaa tutulta niin syy löytyy kirjoittajan laiskuudesta…

Kansalliset vapaapäivät tekevät arjesta loman

Työpaikka saksassa lomat
Ostsee on köyhän miehen Mallorca.

Uusi vuosi 2018

Maanantai 1. tammikuuta 2018 on lomaa. Ja siitä se lomavuosi sitten alkaa…

Pääsiäinen

Pitkä perjantai 30.03.2018 ja Pääsiäismaanantai 2.4.2018 ovat myös Saksassa vapaapäiviä. Pääsiäinen on saksalaisille ehkä jonkin verran merkityksellisempi juhla kuin suomalaisille keskimäärin. Pääsiäistä juhlitaan syömällä hyvin ja lapsia lahjotaan jouluiseen tapaan muullakin kuin suklaamunilla. Myös katoliset pääsiäiskulkueet ovat tavallisia.

Vappu – Tag der Arbeit

Tiistaina 1. toukokuuta 2018 on vapaapäivä koko Saksassa, kuten Suomessakin. Vappua voi viettää vaikkapa kansanjuhlissa, joissa yleensä pystytetään juhannussalkoa muistuttava ”Maibaum” tai vappumarssilla koko yhteiskuntaa vastaan. Berliinissä vappumarssi päättyy usein autojen polttamiseen, kivien heittelyyn ja poliisisaartoon, joten olkaapa varovaisia!

Helatorstai – Christi Himmelfahrt

Helatorstai 10. toukokuuta 2018 on vapaapäivä koko Saksassa. Perjantai on periaatteessa tavallinen työpäivä, mutta koulut ja päiväkodit ovat usein kiinni ja pitävät ns. „Brückentagin“ eli siltapäivän. Se tarkoittaa loman pidentämistä loman ja viikonlopun väliin jäävällä päivällä tai päivillä. Helatorstaina vietetään myös isänpäivää (Vatertag – Herrentag – Männertag). Ei kuitenkaan kannata vielä alkaa kutoa iskälle sukkaa, sillä tätä isänpäivää vietetään poikaporukalla luonnon helmassa kera kaljakärryn.

Helluntai – Pfingsten

Varsinainen helluntai on sunnuntaina, mutta 21. toukokuuta 2018 on Pfingstmontag ja näin ollen lomapäivä koko Saksassa. Helluntai on kirkollinen juhlapäivä (Pyhän hengen päivä tai ”Kirkon syntymäpäivä”), mutta Saksassa siihen liittyy usein myös kevään juhlistamista esim. Pfingstbaumin pystytyksen ja yhteislaulun merkeissä.

Pyhän ruumiin juhlapäivä – Fronleichnam

Torstaina 31. toukokuuta 2018 juhlitaan pyhää ruumista, mutta vain katoliset osavaltiot kunnioittavat juhlaa vapaapäivällä. Vapaapäivä on siis seuraavissa osavaltioissa: Baden-Württemberg, Bayern, Hessen, Nordrhein-Westfalen, Rheinland-Pfalz, Saarland. Itse en ole tämän juhlapäivän vietosta viellä päässyt osalliseksi, mutta ilmeisesti kuvaan kuuluvat erilaiset kristilliset kulkueet maalla ja merellä.

Saksojen yhdistymisen päivä – Tag der Deutschen Einheit

Keskiviikkona 3. lokakuuta 2018 koko kansakunta suuntaa juhlimaan Saksojen yhdistymistä. Tyypillinen tapa juhlia on oluen ja makkaran kyllästämät katujuhlat, lapsille ilmapallot ja hattarat kouraan.

Uskonpuhdistuksen muistopäivä – Reformationstag

Keskiviikkona 31. lokakuuta 2018 vietetään uskonpuhdistuksen muistopäivää, joka on vapaapäivä seuravissa osavaltioissa: Brandenburg, Mecklenburg-Vorpommern, Sachsen, Sachsen-Anhalt ja Thüringen.

Allerheiligen

Torstaina 1. marraskuuta 2018 on kirkollinen juhlapäivä ja vapaapäivän kera sitä juhlitaan seuraavissa osavaltioissa: Baden-Württemberg, Bayern, Nordrhein-Westfalen, Rheinland-Pfalz ja Saarland

Buß- und Bettag

Keskiviikkona 21. marraskuuta 2018 on kirkollinen juhlapäivä ja Sachsenissa myös vapaapäivä.

Joulu ja uusi vuosi 2019

Maanantai 24.12. on Saksassa perinteisesti ainakin puolikas työpäivä – tiistai 25.12. ja keskiviikko 26.12. ovat Saksassa lomapäiviä. Monet firmat pitävät sen kuitenkin lomaa. Tiistaille ja keskiviikolle sijoittuvat lomapäivät ovat työntekijän kannalta edulliset – ottamalla puolikkaan maanantain lomaa, tulee jouluviikonlopusta pitkä.

Maanantaina 31.12. ja tiistaina 1.1.2019 juhlitaankin sitten jo uutta vuotta lomapäivien kannalta myös erittäin suotuisasti – uusi lomakausi alkakoon!

Lomapäivät käyttöön jo samana vuonna

Lomat Saksassa
Saksalaiset matkustavat mielellään lomalla pidemmällekin.

Saksassa on mahdollista pitää lomaa jo samana vuonna, kun on aloittanut työt. Vakiintunut tapa on, että lomaa ei anota koeajalla (Saksassa yleensä 3-6 kk). Mitään varsinaista estettä tälle ei kuitenkaan ole, vaan työntekijällä on periaattessa oikeus pitää siihen mennessä kertyneet lomapäivät.

Lomapäiviä on vähintään 20 vuodessa (tai 24 lomapäivää 6-päiväistä viikkoa kohden). Keskimäärin firmat tarjoavat kuitenkin työntekijöilleen n. 30 lomapäivää vuodessa. Sopimuksessa määritellään yleensä myös muita mahdollisia palkallisia vapaapäiviä, joita voi olla esim. oma syntymäpäivä, muutto, perheenjäsenen kuolema, naimisiinmeno jne.

Työntekijällä on oikeus ottaa 12 päivää (2 viikkoa) lomaa yhteen putkeen. Periaatteessa työnantajan pitäisi myös hyväksyä lomatoiveet, ellei kieltäytymiseen ole ”pakottavia taloudellisia syitä”.

Saksalainen lomailee monta kertaa

Varsinainen ”kesäloma-aika” on Saksassa koulujen kesälomien aikaan kesäkuun lopulta syyskuun puoleen väliin. Koulut lomailevat tänä aikana porrastetusti siten, että jokaisella osavaltiolla on reilun kuukauden kestävä loma-aika, jonka tarkka ajankohta vaihtuu vuosittain rotaatiosysteemin mukaan. Lomat on porrastettu yksinkertaisesti siitä syystä, että kaikki 80 miljoonaa saksalaista eivät mahdu autobaanalle samaan aikaan. Lapset eivät muuten juurikaan saa ylimääräisiä lomapäiviä koulusta lukukauden aikana. Ei siis kannata suunnitella Suomen-reissua juhannukseksi, jos perheen koululaisella on lomat vasta elokuussa.

Asun itse Wolfsburgissa, jossa suurimmassa osassa perheitä ainakin joku on töissä Volkswagenin tehtaalla. Tehdas pitää kesäisin muutaman viikon loman, ”Werksurlaubin”, jolloin (lähes) kaikki lomailevat. Werksurlaub pidetään aina koulujen lomien mukaan. Myös monissa muissa pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa, joissa kaupungin elämä on keskittynyt jonkun tuotantolaitoksen ympärille, toimitaan samoin. Koulujen lomat osavaltioittain löytyvät täältä.

Saksalaiset ovat kovia matkustamaan lomalla – ja miksipä ei, kun kaikki ihanat Keski-Euroopan kohteet ovat junamatkan päässä – ja harvoin kuulee kenenkään oleilleen lomalla ”vain” kotosalla. Mökkejä saksalaisilla ei juurikaan ole – tosin siirtolapuutarhat ovat suosittuja isommissa kaupungeissa.

Posted on Jätä kommentti

Työsaksan ABC: H wie Hartz IV

hartz IV Saksa

Hartz IV on työttömyyskorvaus, jota nauttivat työkykyiset henkilöt, jotka eivät ole oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen. Joskus tuesta kuulee myös käytettävän nimitystä, alg II (Arbeitslosengeld ii). Tuen suuruus vuonna 2017 on kuukaudessa elämäntilanteesta riippuen 368 € (parisuhteessa) ja 409 € (yksinasuva/yksinhuoltaja). Tämän lisäksi maksetaan saajan vuokra (Kaltmiete) ja vuokran sivukustannukset sekä lämmitys, sosiaalimaksut ja sairausvakuutus. Tuen tavoite on taata ihmisarvoinen elämä.

Hartz IV ei kuitenkaan ole vastikkeeton ja sitä voidaan lyhentää, mikäli sen ehdot eivät täyty. Tukea voi saada, jos ei ole omaisuutta ja myös puoliso on pienituloinen tai vailla tuloja.

Tukea nauttivat asioivat kunnan tai kaupungin ylläpitämässä Jobcenterissä.

Hartz IV on ollut kiistelty ja sitä on pidetty liian alhaisena aina siitä lähtien, kun se ajettiin läpi vuonna 2004. Hartz IV:llä korvattiin aiempi pitkäaikaistyöttömien korvaus ja toimeentulotuki, ja uusi tuki jäi keskimäärin selvästi aikaisempaa pienemmäksi.

Ennen Hartz IV-tuelle ”tippumista” jokainen, jolla on kirjat Saksassa ja joka on ollut viimeisen kahden vuoden aikana yhteensä 12 kuukautta töissä (viimeiseksi Saksassa) on oikeutettu kuuden kuukauden ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen (Arbeitlosengeld I, ALG1). Jos on ollut töissä 24 kuukautta, ansiosidonnaista korvausta voi saada 12 kuukauden ajan. Yli 50-vuotiaat voivat saada korvausta 24 kk.

Lisätietoja:

Lue täältä mitä kannattaa tehdä, jos olet työttömänä Saksassa.

Tietoa ja lomakkeita saksaksi: http://www.hartziv.org

Posted on 1 kommentti

Toni tuntee hotellien talousasiat

Trainee saksalaisessa hotellissa

Toni Borgström on 28-vuotias restonomi ja kotoisin Lappeenrannasta. Hän opiskeli Saimaan ammattikorkeakoulussa Imatralla hotelli- ja ravintola-alaa ja erikoistui matkailun johtamiseen. Saksaan hän muutti toukokuussa 2015. Kyselin Tonilta hänen työstään  Saksasta, ja erityisesti hotelli- ja ravintola-alan trainee-ohjelmasta, johon hän osallistui tänä vuonna.

Miksi lähdit Saksaan?

Lappeenrantalainen lähti Saksaan
Lappeenrantalainen Toni lähti rakkauden perässä Saksaan – päälliskauppaa tuli nousujohteinen ura hotelli- ja ravintola-alalla.

Moni on kysynyt ja ihmetellyt matkan varrella, miksi ihmeessä joku on muuttanut Suomesta Saksaan. On sanottu jopa, että eihän Suomesta ole tarvetta pakolaiseksi lähteä ja muuta sellaista. No yksinkertainen vastaus on tietenkin rakkaus. Olin kesällä 2014 Espanjassa vaihto-opiskelijana ja tyttöystäväni au-pairina. Kesän jälkeen, kun kummallakin oli edessä paluu kotiin, päätimme jatkaa juttua etänä. Hoidin opiskelut kunnialla loppuun ja opiskeluiden ohessa vierailimme toistemme luona.

Heti opintojen päätyttyä halusin kokeilla, millaista elämä ja oleminen Saksassa olisi ja muutin tyttöystäväni luokse Fuldaan, Keski-Saksaan. Siitä sitten ilmottauduin kielikurssille ja sainkin kielen haltuun nopealla tahdilla (minulla oli pohjaa kouluajoilta) ja pääsin työelämään reilun kuukauden työnetsimisen jälkeen.

Millainen oli ensimmäinen työpaikkasi Saksassa?

Työskentelin hotellissa, Fuldassa. Hotelli oli keskikokoinen, 135-huoneinen kokoushotelli ja olin palvelutiimin jäsen. Aloitin ihan perusjutuilla, eli kokoushuoneiden järjestelemisellä ja ravintolassa tarjoilulla. Viihdyin hyvin pari vuotta, kerrytin kielitaitoa ja alan työkokemusta, mutta huomasin, että siinä hotellissa ei ole mahdollisuuksia edetä johtotehtäviin. Päätin siis etsiä uusia haasteita ja onnekseni sellaisia myös löysin.

Sait paikan Sheraton Frankfurt Congress Hotel:in Trainee-ohjelmasta. Miten hait ohjelmaan?

Trainee-paikan löysin ihan normaalin ilmoituksen kautta internetissä. Lähetin hakemuksen liitteineen ja sain kutsun työhaastatteluun. Hain itse asiassa paikkaa Sales Traineenä, mutta henkilöstöpäällikkö (ehkä onnekseni) huomasi haastattelun yhteydessä, että nykyinen roolini sopisi ehkä miulle paremmin. Haastattelun lopuksi hän sanoi rehellisesti oman mielipiteensä ja ehdotti, että harkitsisin pari päivää, jos haluaisin sittenkin Food & Beverige-puolelle. F&B Manager hoitaa yleensä alansa talouspuolen hommia, organisoimista, suunnittelua ja logistiikkaa. Vähän epäilin aluksi, mutta ilmoitin kuitenkin, että olen kiinnostunut.

Sovimme vielä tapaamisen F&B-Managerin kanssa, jossa tutustuimme puolin ja toisin ja sain kuulla tehtävästä tarkemmin. Pari päivää myöhemmin sain tietää, että saisin aloittaa tehtävässä.

Kerro vielä lisää itse työstä.

Trainee-ohjelma on yhteensä reilun puolen vuoden mittainen ja on siis hotellissa F&B-puolella. Lähtökohtaisesti tarkoitus oli oppia, mitä F&B Manager tekee työssään ja taitoja sitä pestiä varten, mutta loppujen lopuksi olen koko ajan enemmän oppinut taloushallinnon puolta ja enemmän Cost Controllerin tehtäviä.

Nyt ohjelman loppusuoralla voin sanoa, että valinta oli oikea. Erityisesti se taustatyö, mikä hotellissa tehdään ennen tapahtumia oli minulle ennen melko tuntematonta ja trainee-ohjelman kautta olen huomannut, että kyseinen työ sopii minulle erittäin hyvin. Matkailuala ei ollut mikään lapsuuden haave, mutta monien vaiheiden jälkeen löysin alasta intohimoni ja haluan kehittyä lisää ja osallistua matkailun kehittämiseen.

Ja mitä ilmeisemmin olen myös onnistunut tehtävässäni melko hyvin, sillä kirjanpidon esimieheni, hotellin talouspäällikkö järjesti miulle työhaastattelun Marriott Frankfurtissa ja sain sieltä vakituisen paikan Purchasing Supervisorina, eli oisko tuo nyt suomeksi ostopäällikkönä.

Onko suomalaisuus vaikuttanut jotenkin työntekoosi?

Työkulttuuri on melko yhtänäinen mielestäni Suomessa ja Saksassa. Miusta tuntuu, että Suomessa otetaan paljon vaikutteita Saksasta. Ainakin tällä alalla erot ovat todella pieniä. Suomalaisuus tuo miun mielestä tukea ja uskottavuutta työelämässä Saksassa. Suomi tunnetaan täällä hyvänä koulu- ja opiskelumaana ja miusta on tuntunut alusta asti, että työkaverit ovat aina olleet luottavaisin mielin miun kanssa töissä. Aina ei voi sanoa eri lähtökohdista olevista niin.

Mitä haluat sanoa Suomalaisille, jotka miettivät Saksaan muuttoa?

Jos mietit Saksaan muuttoa, töiden, rakkaiden ihmisten tai minkä tahansa syyn takia, rohkeasti vain kokeilemaan! Miun mielestä maiden välillä ei ole kovin suuria eroja. Tietenkin kulttuuriset erot ovat merkittäviä, mutta omakohtaisiin kokemuksiini perustuen suomalaisiin suhtaudutaan positiivisesti. Kieli on tärkeä osata, mutta itsekin tulin alkuun toimeen pääosin englannin kielellä. Suosittelen panostamaan kieleen ja mikäli vain on mahdollista osallistumaan kunnon kielikurssille.

Aiotko jäädä Saksaan?

En osaa vielä sanoa, olenko tullut jäädäkseni, mutta ainakin tällä hetkellä ihan viihtyisästi elelen Hessenissä ja tulevaisuus näyttää kohdaltani melko valoisalta. Kotimaa on kotimaa ja silloin tällöin vaivaa ikävä perheen ja kavereiden luo, mutta onneksi matkustaminen suuntaan tai toiseen sujuu melko helposti. Lisäksi kaikki some-ryhmät, jossa pidetään suomalaisina yhtä ja huolta toisistamme auttavat kotiutumista.

Posted on 5 kommenttia

Saksaan töihin? Muuttajan paperisota

Saksaan muutto

Oletko saanut työpaikan Saksasta, saksalaiselta työnantajalta? Onneksi olkoon, edessäsi on muutto Saksaan! Kerään lukijoiden toiveiden saattelemana tähän blogijuttuun työhön liittyviä byrokratian perusasioita, jotka kannattaa hoitaa nopeasti pois alta. Niin pääset keskittymään itse asiaan – uuteen työhösi!

Otin tähän etapeiksi Muutto > rekisteröityminen > sairaskassa > pankkitili > vero- ja eläkeasiat. Suomen päässä riittää tietysti myös hoidettavaa! Samoin jos sinulla on lapsia, täytyy hoitaa lapsilisät, lastenlääkärit sekä koulu- ja päiväkotipaikat.

Täydennän tätä listaa mielelläni – Voit lisätä kommentin tänne blogiin tai FB-ryhmään.

Muutto Saksaan ja asunto

Ensiarvoisen tärkeää muuttaessasi Saksaan on hankkia asunto ja siihen vuokrasopimus, jotta voit ilmoittautua kaupungin asukkaaksi. Osoitteen tarvitset nimittäin ilmottautumista varten ja ilmoittautuminen tarvitaan kaikkialla muualla.

Pyydä vuokranantajaltasi Wohnungsgeberbestätigung, jolla todistat  muuttaneesi asuntoon. Todistus on käytännössä kirjallinen, muotovaatimuksia  ei ole. Jos vuokranantajasi ei tiedä mistä on kyse, löydät pohjan vaikkapa täältä: PDF Vorlage

Vinkit

  • Kysy työnantajaltasi jo sopimuksen tekovaiheessa, tuetaanko sinua muuttokustannuksissa tai asunnon/päiväkotipaikkojen hankinnassa. Käytännöt vaihtelevat kovasti.
  • Jos joudut etsimään asunnon itse, kannattaa hankkia todistus omasta maksukyvystä Schufalta. Vuokranantajat kysyvät sitä usein. www.schufa.de
  • Jos asuntoa ei ole näköpiirissä ja muutat kasvukeskukseen, jossa sen löytyminen voi olla hankalaa, kannattaa kikkailla Wohnungsgeberbestätigung majapaikkasi/työpaikan/kaverin kanssa, jotta saat muut asiat hoidettua.
  • Muista tehdä henkilökohtainen muuttoilmoitus myös muuttaessasi väliaikaisesta majapaikasta vakituiseen! Tarvitset tällöin tietysti uuden Wohnungsgeberbestätigungin uudelta vuokranantajaltasi.
  • Säilytä kaikki muuttoon liittyvät kuitit, koska nämä voi mahdollisesti vähentää saksalaisessa verotuksessa.

Rekisteröityminen kaupungin asukkaaksi (Anmeldung)

Ota mukaan

  • Wohnungsgeberbestätigung (Vuokrasopimus ei enää riitä!)
  • Passit (kaikki ilmoittautuvat perheenjäsenet)
  • Työsopimus
  • Vihkitodistus/maistraatin rekisteriote/syntymätodistus (jos sinulla on nämä).

Yleistä

Rekisteröinti kaupungin asukkaaksi on tärkein askel byrokratian rattaissa: Ilman sitä ei onnistu juuri mikään muu. Kun tulet Saksaan, ilmoittaudu siis ensimmäiseksi Einwohnermeldeamtissa. Se, missä virastossa Einwohnermeldeamt sijaitsee, riippuu osavaltiosta, kylästä ja kaupungista. Se voi olla Rathaus, Bürgeramt tai joku muu. Sieltä saat todistuksen (Anmeldungsbescheinigung), jossa kerrotaan, että asut osoitteessa x.

Vinkit

  • Googlaa Einwohnermeldeamt + Kaupungin nimi > etsi oikea paikka ja aukioloajat jo etukäteen.
  • Ainakin suurissa kaupungeissa kannattaa varata reilusti aikaa mukaan tai mennä paikalle pikkuisen ennen viraston aukeamisaikaa.
  • Joissain kaupungeissa voit välttää pitkän jonotusajan bookkaamalla tapaamisajan netin kautta. Voit varata ajan jo Suomesta käsin, aikoja ei yleensä saa ihan seuraavalle viikolle.
  • Kun olet ilmoittautunut, Anmeldebescheinigung kannattaa aina ottaa mukaan virallisissa yhteyksissä passia täydentämään, ellei sinulla ole Saksan kansalaisuutta.
  • Auton rekisteröinnin voi yleensä hoitaa samassa toimipisteessä.

Sairaskassa (Krankenkasse)

Ota mukaan

  • Anmeldebescheinigung
  • Passi
  • Kelan todistus kuulumisesta Suomen sosiaaliturvaan (mikäli olet hankkinut tämän)

Yleistä

Työpaikkasi tarvitsee tiedon mihin sairaskassaan kuulut ja että sinulla on ”Sozialversicherung”. Seuraava etappisi voisi siis olla sairaskassa. Sairaskassoilla on usein erinomainen palvelu myös englannin kielellä ja ne ottavat dokumenttejä vastaan myös sähköpostitse.  Voit soittaa Krankenkasseen tai mennä käymään paikan päällä.

Yksityinen vai julkinen sairaskassa?

Sairasvakuutuksen tulorajat:

Vuosi Vuositulot Kuukausittaiset tulot
2018 59.400,00 € 4.950,00 €
2019 60.750,00 € 5.062,50 €

Jos olet ansiötyössä ja tulosi jäävät yllämainittujen rajojen alle, sinun on liityttävä julkiseen sairaskassaan (gesetzliche Krankenkasse) ja olet ”pflichtversichert”. Tätä suuremmilla tuloilla sinulla on valinnanmahdollisuus: Voit liittyä julkiseen sairaskassaan vapaahtoisena jäsenenä (freiwillig gesetzlich  versichert). Maksu lasketaan silloin laskennallisen palkan 4.425 euroa/kk (Beitragsbemessungsgrenze) mukaan.
Toinen vaihtoehto on hankkia yksityinen sairasvakuutus (Private Krankenversicherung, ja olet ”privat versichert”). Maksu riippuu tällöin kassasta, ja määräytyy mm. iän ja terveydentilan mukaan.

YRITTÄJÄ – Yrittäjällä on vapaus valita lakisääteinen tai yksityinen sairaskassa.

VALTION VIRKAMIES – Virkamies (Beamte) on velvoitettu vakuuttamaan itsensä yksityisesti.

LAPSET – Yksityisessä sairasvakuutuksessa lapsista pitää maksaa erikseen,  mutta jos julkisessa sairasvakuutuksessa lapset saavat vakuutuksen (Familienversicherung) samalla maksulla

PUOLISO – Myös puoliso voi kuulua samaan vakuutukseen, mikäli hänen tulonsa ovat hyvin pienet. Tätä varten kannattaa varautua todistamaan puolison tulotilanne. Jos hän tienaa yli 425 €/kk (poikkeus verovapaa ”Minijob”, jossa tuloraja 2018 on 450€/kk) hän tarvitsee oman vakuutuksen. Myös kotona asuvien teinien tienesteistä ollaan sairaskassalla kiinnostuneita.

Kassojen tarjoamat palvelut vaihtelevat hiukan, käytännössä kaikki käyvät kuitenkin samoilla lääkäreillä vakuutuksesta riippumatta. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että yksityisillä vakuutuksella pääsee nopeammin erikoislääkärille ja saa jossain määrin kattavammat ilmaispalvelut, mutta myös paperisota (jokaisen kuitin toimittaminen kassalle) saattaa olla suomalaiseen makuun hankalaa.

Vinkit

  • Saat sairaskassaltasi postitse kuvallisen ja sirullisen sairausvakuutuskortin, jota näytät aina lääkärille mennessäsi.
  • Saatuasi kortin kannattaa etsiä ”Hausarzt” (yleislääkäri) läheltä kotia jo ennen kuin sairastut ja käydä ilmoittautumassa. Sitten tiedät minne mennä sairastuessasi.
  • Yksityisestä sairausvakuutuksesta on hyvin vaikeaa siirtyä takaisin lakisääteiseen kassaan, joten jos mahdollisuus julkiseen vakuutukseen on olemassa, sitä kannattaa harkita.

Pankkitili

Ota mukaan

  • Passi
  • Anmeldebescheinigung

Pankkikortin saat kun avaat tilin, ja se ei yleensä ole helppoa ilman saksalaista osoitetta. Nettipankkien aikana asioiden hoitaminen on tosin helpottunut ja jonkun nettipankin kautta tilin perustaminen voi onnistua.

Vinkit

  • Jos ehdit harkita pankin valintaa, valitse sen ryhmän pankki, jonka automaatti on kätevästi työmatkasi varrella tai kotisi lähellä. Nostaminen väärän ”ryhmän” pankista maksaa n. 4-6 € kerta ja Saksassa tarvitsee vielä jonkin verran käteistä.
  • Monet pankit avaavat ilmaisen tilin, jos siirrät heille jonkun tietyn kuukausittaisen summan (= palkka).
  • Pankit myyvät mielellään myös vakuutuksia asiakkailleen. Halvemman vakuutuksen saa luultavasti kilpailuttamalla.

Verotus

Kun työskentelet Saksassa, maksat myös verot Saksaan. Myös Suomen verotoimisto tarjoaa vinkkejä – erityisesti ensimmäisen vuoden palkka-asiat (kun palkkaa tulee tod. näk. molemmista maista) kannattaa selvittää molempien verotoimistojen kanssa.

Veronumeron (Steueridentifikationsnummer, Steuer ID) saat postitse Verotoimistosta (Finanzamt) muutaman päivän/viikon/kuukauden kuluttua ilmoittautumisesta. Voit saada numeron vain jos sinulla on saksalainen osoite.

Saksalainen työnantaja pidättää palkasta verot ja sosiaaliturvamaksut. Verokorttia ei Saksassa enää ole ollut muutamaan vuoteen, mutta oma veroluokka pitää ilmoittaa sekä verottajalle että työnantajalle. Olen kirjoittanut veroluokista jo aiemmin jutussa ”Mistä saksalainen palkka koostuu?

Vinkit

  • Hanki veroneuvoja tai liity Lohnsteuerhilfevereiniin. Yleensä ammattiapu verotusasioissa maksaa itsensä takaisin.
  • Verolappuja ei lähetetä erikseen kotiin, vaan ne voi hakea verotoimistolta tai tulostaa netistä itse. Ilman veroneuvojaa veroilmoitus pitää tehdä (2018 alkaen) seuraavan vuoden heinäkuun loppuun mennessä.

Eläke

Muista että olet oikeutettu myös Saksan eläkkeeseen, jonka suuruus riippuu tienaamastasi määrästä. Jos eläkkeen kertymä mietityttää, kannattaa ottaa yhteyttä Deutsche Rentenversicherungin paikallistoimistoon – tee se viimeistään jos/kun jäät äitiyslomalle, lähdet Saksasta tai saavutat eläkeiän.

Vinkit

  • Sozialversicherungsausweis on paperilappunen, jonka saat sairaskassassa vierailtuasi postilla kotiin ja josta työnantajasi saattaa olla kiinnostunut. Numerosta voidaan käyttää myös nimitystä Rentenversicherungsnummer. Säästä lappu! Käytä tunnusta asioidessasi eläkeasioissa esim. Deutsche Rentenversicherungin kanssa.
  • Säästä työ- ja palkkatodistukset mahdollista myöhäisempää ”Kontenklärungia” (työhistorian tarkistus) varten.

Muuttoilmoitus Suomessa

Jos et ole saanut vakituista työtä Saksasta, vaan muutat esim. saksalaisen puolison perässä tai työttömänä aikeissa etsiä töitä, kannattaa harkita miten ja milloin ilmoitat muutosta Suomen päässä. Sinun on mahdollista tehdä väliaikainen muuttoilmoitus tai pysyvä muuttoilmoitus.

Jos muutat pysyvästi ulkomaille, oikeutesi Suomen sosiaaliturvaan katkeaa. Tämä vaikuttaa Saksassa ainakin sairaskassaan, sillä Saksassa asuessasi sinun tulee maksaa sairasvakuutusta siitä päivästä alkaen kun et enää kuulu Suomen sosiaaliturvan piirin. Siviilisäädystäsi ja työtilanteestasi riippuen summat voivat olla huomattavia.

Jos muutat ulkomaille alle 1 vuodeksi eli tilapäisesti, kuulut ulkomailla oleskelusi ajan yleensä Suomen sosiaaliturvaan ja voit olla oikeutettu Kelan etuuksiin. Jos olet ulkomailla yli 1 vuoden ajan, muuttoasi pidetään automaattisesti vakinaisena. Oikeutesi Suomen sosiaaliturvaan päättyy useimmissa tapauksissa muuttopäivään.

Huomaa, että jos työskentelet Saksassa (tai esim. Itävallassa/Sveitsissä), et voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan edes alle 1 vuoden lyhytkestoisen työskentelyn aikana.

Tilapäisen ulkomailla oleskelun muuttuessa vakinaiseksi oikeus Suomen sosiaaliturvaan päättyy olosuhteiden muutoshetkeen.

Suomen työvoimatoimisto mahdollistaa myös kolmen kuukauden työnhakujakson muussa EU-maassa tai kolmen kuukauden oleskelun maassa lomailijana.

Kiitos Liisa Heinzelle asiantuntija-avusta kohdan ”Yksityinen vai julkinen sairaskassa? ”muotoilussa!

Posted on Jätä kommentti

Työsaksan ABC: G wie Geselle

Työsaksan ABC: Geselle

Geselle (tai naisesta Gesellin) eli kisälli on käsityöläinen, joka on suorittanut ammattikoulutuksen ja suorittanut hyväksytysti käsityökamarin kisällikokeen ja saanut nk. kisällin todistuksen. Geselle-sana on johdettu muinaisyläsaksan sanasta gisello eli ”kanssa-asuja”.  Saksan palkka-, sosiaali- ja työlain mukaan kisällin tutkinto vastaa alan ammattikoulutusta.

Geselle / kisälli
Kisällin perinteisen puvun erottaa helposti katukuvasta. Kuva: Wikimedia

Keskiajan lopulta alkaen oli tavallista, että nuoret kisällit kiersivät loppukokeen jälkeen useita vuosia maata keräten työkokemusta erilaisista käsityöyrityksistä ja syvensivät samalla teknistä ja kaupallista osaamistaan. ”Vaellusvuodet” olivat aina 1800-luvulle asti edellytys kisällin tutkintoa korkeampiarvoiseen mestarin tutkintoon (Meister). Nykyään kisällien ”vaellusvuodet” eivät ole enää pakollisia, mutta monet nuoret viljelevät edelleen tätä perinnettä.

 

Posted on Jätä kommentti

Vaalilupauksia: Miten työelämän pitäisi muuttua?

Koko Saksaa hätkähdyttäneet valtakunnalliset vaalit ovat takana päin ja tohina hallituksen muodostamisesta alkanut. Merkelin kristillisdemokraatit (CDU/CSU) on aloittamassa 18.10. hallitustunnusteluja liberaalipuolueen (FDP) ja vihreiden (die Grünen) kanssa ”Jamaika-koalition” muodostamisesta. Neuvotteluista on tulossa vaikeat, joten mikä tahansa on vielä mahdollista.

Vaalikampanjan aikana lupauksia annettiin taas jos jonkinlaisia – myös työelämään liittyen. Miten CDU:n, FDP:n ja vihreiden ajatukset työelämästä käyvät yksiin? Mitkä suunnitelmista toteutuvat, jos ja kun tuleva hallitus pääsee hiomaan ohjelmaansa? Katsotaanpa, mitä puolueet kampanjan aikana työelämästä sanoivat:

CDU/CSU:n lähtökohtia

  • Slogan: „Sozial ist, was Arbeit schafft“
  • Tavoite: Täystyöllisyys vuoteen 2025 mennessä (eli käytännössä työttömyyden lasku tämänhetkisestä 5,5% >>> 3%, mitä pidetään täystyöllisyyden rajapyykkinä.) Uusien työpaikkojen ajatellaan löytyvän digitalisaation ja bioteknologian parista.
  • Yleistä: CDU/CSU haluaa säilyttää työpaikat ja mahdollistaa naisille työnteon myös minijob-systeemin ulkopuolella. Ei ole tarkemmin eritelty, miten tämä toteutetaan.
  • Fachkräfte-Zuwanderungsgesetz (”laki työperäisestä maahanmuutosta”) helpottaisi EU:n ulkopuolelta tulevien siirtolaisten työllistymistä. Idea on, että jos pystyy osoittamaan, että on työpaikka ja tienaamaan elantonsa, voi muuttaa Saksaan. Tavoite on, että ”yksikään työpaikka ei jää täyttämättä.”

 

Joustavuutta työaikaan

Kristillisdemokraatit haluaa taata oikeuden osa-aikatyöhön kaikille ja joustavoittaa työaikoja. Samoilla linjoilla ovat myös mahdolliset hallituskumppanit, tosin eri keinoin:

Vihreät haluavat lyhentää työaikaa: Joustava kokopäivätyö „flexible Vollzeit“ saataisiin aikaan lyhentämällä työviikon pituutta 30 tuntiin. Liberaalit haluavat myös työajat joustaviksi, mutta toiseen suuntaan: Enimmäistyöaika tulisi FDP:n mukaan nostaa 48 viikkotyötuntiin.

FDP kannattaa myös vuokratyövoiman käyttöä (Leiharbeit/Zeitarbeit) ja näkee vuokratyömarkkinat joustavan työelämän pohjana. Vuokratyöhön ja sen sopimuksiin liittyvää säätelyä tulisi vähentää.

Palkoista sanottua

CDU:n tavoitteisiin kuuluu minimipalkkaan liittyvän byrokratian vähentäminen. Minimipalkka on ollut Saksassa voimassa vasta pari vuotta ja sen suuruus on tällä hetkellä 8,84 €/tunti.

Liberaalit nostaisivat Minijobin (veroton työ n. 450 euron kuukausiansioon asti) verorajaa 530 euroon.

Vihreät ajavat sitovia alakohtaisia tariffisopimuksia ja minimipalkkaa oppisopimuskoulutukseen.

Naiset työelämään!

Kaikki Jamaika-puolueet kokevat naisten aseman parantamisen työelämässä tärkeäksi ja monet edellä luetelluista toimenpiteistä vaikuttavat myös naisten asemaan työelämässä, samoin kuin esimerkiksi päivähoito-oikeuteen liittyvät säädökset, joita ei tässä jutussa huomioida. Tässä kuitenkin vielä erikseen puolueiden ideoita naisten aseman parantamiseksi työelämässä:

Kristillisdemokraatit haluavat tarkistaa ja parannella Entgelttransparenz-lakia. Laki tähtää sukupuolten palkkaerojen (saksassa n. 20%) minimoimiseen palkkojen läpinäkyvyyden kautta. Yrityksissä ja organisaatioissa, joissa on yli 200 työntekijää, työntekijällä on oikeus verrata palkkaansa muiden palkkoihin. Vihreät menisivät askeleen tai pari pidemmälle: Palkkojen tasa-arvoa voisi säädellä Entgeltgleichheitsgesetz (Palkkojen yhdenmukaisuuslaki). Tämä määräisi mm. 50-prosenttisen naiskiintiön 3500 suurimman pörssiyrityksen johtoryhmälle.

Vihreät haluaa parantaa myös etupäässä naisista koostuvan ”palvelualan prekariaatin” olosuhteita. Tariffiopimus „Soziale Dienste“ tulisi voimaan koko alalla. Lastenhoitohenkilökunnan (Erzieherinnen) palkkoja tulisi nostaa.

Myös FDP haluaa samat mahdollisuudet miehille ja naisille, puolue on kuitenkin naiskiintiöitä vastaan. He perustaisivat „Langzeitkonton“ (voisiko tämän kääntää vaikka ”työurapankki”), johon voisi kerätä pääomaa koko uran ajalta ja käyttää näitä sitten esim. ruuhkavuosien aikana: tämä helpottaisi vanhempainvapaiden pitämistä.

Yrittäjyydestä sanottua

Kristillisdemokraateilla on valmisteilla ”Masterplan Selbstständigkeit” (”Yrittäjyyssuunnitelma”), jonka on luvattu valmistuvan 2019.  Toteutuessaan suunnitelma helpottaa yrittäjäksi ryhtymistä.

Myös vihreiden mukaan yrityksen perustamista tulisi helpottaa, esim. Crowdfundingin avulla, Co-Working-tiloja  perustamalla ja rahoitusta tukemalla. Tutkimus- ja kehitystyötä tuettaisiin 15%:n verohelpotuksella. Vihreä starttiraha „grünes Gründungskapital“  25.000 Euro olisi veroton laina jokaiselle, joka ryhtyy yrittäjäksi vakuuttavalla konseptilla.

Vihreiden mukaan ”näennäisyrittäjyyttä” (Scheinselbstständigkeit) tulisi rajoittaa. Näennäisyrittäjiä ovat työntekijät, jotka työskentelevät yhdelle työnantajalle yrittäjä-statuksella ja ilman työsopimuksen tuomaa suojaa, vaikka ovat oikeastaan ihan tavallisia työntekijöitä. Yrittäjä säästää sosiaaliturvamaksut. Liberaalit viittaavat samaan ilmiöön, mutta he tarjoaisivat yrittäjille kannustimia sanktioiden sijasta.

Verotus

Kristillisdemokraatit lupailevat maltillisia veronalennuksia: Solidaritätszuschlag (5,5 prosenttia veroista) poistetaan vähitellen vuoteen 2020 mennessä. 42%:n ”Der Spitzensteuersatz” (eli maksimiveroprosentti) tulisi CDU:n mukaan ottaa vasta 60.000 euron nettoansioista (tähän mennessä 54.000 €). Myös tuloverojen pienentämisestä oli puhetta kampanjan aikana.

Liberaalit puolestaan puhuvat keskipalkkaisille reilun ja – ehkä vähän yllättäen – perheiden yhteisverotuksen puolesta. Lisäksi perheitä ja yksinhuoltajia tulisi FDP:n  mukaan helpottaa nostamalla ”Kinderfreibetragin” eli lapsiluvun mukaan määräytyvän verottoman palkanosuuden suuruutta ja muuttamalla lastentarhakulut kokonaan verovähennyskelpoisiksi. FDP haluaa myös asettaa veroille ja sosiaalimenoille rasitusrajan, joka kirjattaisiin perustuslakiin, jotta kansalaisille jäisi tarpeeksi rahaa käyttöön. Tuloverotusta tulisi muuttaa siten, ettei valtio hyödy ”salaisista veronkorotuksista”, myös ”Solidaritätszuschlag” joutaisi poistoon, samoin kuin ”Steuerklasse 5” eikä varallisuusveroakaan tarvita.

Vihreät haluaa toteuttaa superrikkaiden omaisuusveron ja ”oikeudenmukaisen” perintöveron. Verovapaata palkanosuutta tulisi kasvattaa, samoin maksimiveroprosenttia. Yhteisverotus on vanhanaikaista, sanovat Vihreät. Se tarjoaa alustan naisten huonolle asemalle työelämässä. Se pitäisi poistaa ja luoda perheitä helpottava malli tilalle. Omaisuuden keskittyminen harvoille haittaa taloutta ja yhteiskuntaa, myös OECD:n mukaan, sanovat Vihreät ja vaativat talouden (Finanzmärkte) voimakkaampaa säätelyä.

Vihreät asettuu voimakkaasti myös suuryritysten veropakoa vstaan: Verot tulisi maksaa Saksaan ja tätä varten luotaisiin uusi säännöstö.

Eläkkeet: Työuria pidennetään eri keinoin

Kristillisdemokraatit pitävät vuoden 2007 eläkeuudistusta – sattuneesta syystä – hyvinkin onnistuneena. Liberaalit puolestaan haluavat eläkkeestä ikärajattoman – työurien pidentäminen tähtäimessä. 60-vuotiaana voisi jäädä eläkkeelle, mikäli eläkkeen määrä ylittää perustoimeentulon. ”Baukastenprinzipin” (eli rakennuspalikkaaperiaatteen) mukaan eläke koostuisi valtiollisesta eläkkeestä ja yksityisestä eläkevakuutuksesta. Digitaalisuus oli yksi keskeisistä teemoista liberaalien kampanjassa ja he ehdottavat myös digitaalisen systeemin perustamista, mista omaa eläkekertymää voisi seurata. Eläkkeen suuruudesta liberaalit eivät sano mitään.

Vihreät haluavat tarjota vähimmäiseläkkeen (Garantierente). Puolue pitää kiinni 67-vuoden minimieläkeiästä, 60 vuoden iästä alkaen osa-aikaiseksi ryhtymistä (Altersteilzeit) helpotettaisiin. Vihreät jakaisivat eläkevastuun valtiolliseen, yksityiseen ja työnantajille. Valtiollisen systeemin avulla monimutkaista yksityisten eläkevakuutusten viidakkoa yksinkertaistettaisiin. Myös Itä- ja Länsi-Saksan eläkkeiden nopeampi tasavertaistaminen on ohjelmassa.

Lopuksi

Olen ottanut tähän listaukseen mukaan nimenomaan konkreettisia ideoita ja vähemmän yleistä sananhelinää, joka kuuluu joka puolueen vaaliohjelmaan (”Pyrimme joustavoittamaan työelämää” tms.) Voitte mielellään laittaa tietoa, jos muita keskeisesti työelämään vaikuttavia vaalilupauksia/ideoita/pyrkimyksiä on julkistettu, niin lisätään listaan. Jokaista kohtaa ei ole myöskään avattu ihan täysin, eli tietysti näihin liittyy ko. puolueille erilaisia sidonnaisuuksia, esim. on erikseen määritelty, mistä raha tulee, tai ovat osa jotakin suurempaa pakettia. Ihan kaikki ei mahdu tähän juttuun. Myös käännökset on tarkoitettu vain selventäviksi.

Ja todettakoon vielä, että kirjoittaja on vihreiden jäsen, mutta sen ei ole tarkoitus värittää tätä tekstiä.

Posted on 1 kommentti

Marcus Honkanen: Palkkatoiveet ja todellisuus

Työpaikka Saksassa: Puhutaanko palkasta - Palkkatoive ja todellisuus

Puhutaanko palkasta?-sarjamme on edennyt kolmanteen, viimeiseen ja voisin sanoa jopa mielenkiintoisimpaan osaansa. Palkkasarjan ensimmäisessä osassa selvitimme, mistä saksalainen palkka koostuu. Sarjan toisessa osassa puolestaan kartoitimme tilastojen valossa, millainen palkkataso Saksassa on. Sarjan kolmannessa ja viimeisessä osassa lähdemme kokoamaan ensimmäisten osien antia yhteen ja katsomaan, mitä kannattaa ottaa huomioon palkkatoivetta esittäessä.

Haastattelin aiheesta Marcus Honkasta. Hän on kansainvälinen headhunter, joka on erikoistunut suomalaisiin ja saksalaisiin asiakasyrityksiin Euroopan-laajuisesti. 13-vuotisen uransa aikana hän on hoitanut yli 300 ylemmän johtotason hakutehtävää Pohjois-, Keski- ja Itä-Euroopassa. Hän on osakkaana Bents Honkanen Rosenkranz -yrityksessä, joka on innovatiivinen ja kansainvälinen ”HR Boutique”. Sen erityisosaamisalaa ovat euroopanlaajuiset suorahaut, HR-konsultointi sekä johtotason valmennukset pohjoismaalaisille ja saksalaisille asiakkaille.

Miten päädyit Saksaan ja millainen työhistoria sinulla on?

Marcus Honkanen / Työpaikka Salksassa
Marcus Honkanen

Valmistuin kauppatieteiden maisteriksi Åbo Akademista, Turusta ja muutin Saksaan kolmetoista vuotta sitten, mukana kaksi matkalaukkua ja sillä samalla tiellä olen yhä. Pääsin konsultin uran alkuun Kienbaumilla, joka on Saksan suurin HR-konsulttiyhtiö. Nousin muutamassa vuodessa kansainvälisen osaston johtajaksi, sitten yhtiön 75-vuotisen historian nuorimmaksi osakkaaksi sekä globaalien suorahakutoimintojen johtoryhmän jäseneksi.

Tein siis aika nopean ”nollasta sataan”-uran, jonka jälkeen aloin kaivata uusia haasteita. Niitä löytyi, kun perustin oman yrityksen kahden partnerini sekä tiimini kanssa. Asiakaskokemuksen maksimoinnin lisäksi yritys edustaa kansainvälistä, kulttuurien välistä kokemusta sekä markkina- ja- toimialaosaamista. Kokenut ja pitkään yhdessä toiminut tiimi työskentelee Düsseldorfista, Helsingistä, Hampurista ja Tukholmasta käsin.

Millainen palkkataso Saksassa on?

Kun puhutaan johdon ja executive-tason tehtävistä niin palkat ovat Suomeen verrattuna huomattavasti korkeammat. Tietenkin tämä riippuu osin toimialasta (esimerkiksi oil & gas, energia, lääketeollisuus ja autoala ovat korkeasti palkattuja aloja ja retail puolestaan alemmalla tasolla). Myös firman omistajarakenne vaikuttaa palkkatasoon. Suuremmat perheyritykset ja konsernit ovat yleisesti ottaen samalla tasolla ja suuria eroja palkkoihin ei synny (kulttuurieroja toki sitäkin enemmän). Pienemmät perheyritykset sekä riskipääomalla rahoitetut yritykset voivat poiketa standardista. Tämän lisäksi myös yrityksen sijainti on tärkeässä roolissa. Isoissa kaupungeissa maksetaan yleensä korkeampia palkkoja verrattuna pienempiin kaupunkeihin ja maaseutuun. München on esimerkki kalliista alueesta ja siten yksi korkeapalkkaisimmista Saksassa. Idässä, esim. Leipzigissa ja Dresdenissä palkat ovat lähinnä alempaa keskitasoa, mikä peilaa myös alueen kustannustasoa. Lisäksi palkkaan voi vaikuttaa lokaatio: Jos esimerkiksi muuten on vaikeaa houkutella haluamiaan osaajia tietylle paikkakunnalle niin firmojen on maksettava yli sen alueen keskiarvon.

Kohtaavatko palkat ja suomalaisten hakijoiden odotukset?

Sanoisin että suomalaiset johtotason henkilöt, jotka harkitsevat Saksaan lähtöä, tulkitsevat markkina-arvonsa hyvin myös Keski- Euroopan osalta, eli suuria ali- tai- ylilöyntejä näen harvoin. Tämä johtuu siitä, että kyseisillä henkilöillä on kokemusta joko kansainvälisistä rooleista Suomessa tai jopa Saksassa asumisesta. Jos odotukset ja todellisuus eivät kohtaa, konsultoin heitä matkan varrella omalta osaltani ja useimmiten yhteisymmärrys kandidaatin ja päämiehen välillä löytyy.

Millaisia kulttuurieroja saksalaisilla ja suomalaisilla on mielestäsi palkkaan liittyen?

Yleisesti voi sanoa että Saksassa palkoista puhuminen on enemmän tabuteema ja Suomessa avoin kollegoiden sekä ystävien kesken. Suomessa voi tietenkin myös seurata kenen tahansa verollista tuloa muutaman vuoden viiveellä, mikä Saksassa ei ole lainkaan mahdollista. Saksassa palkka ja erilaiset etuudet kuten erityisesti autoetu ovat myös vahvoja statussymboleita, joista ollaan ylpeitä ja niistä pidetään eri tavalla kiinni verrattuna suomalaiseen kulttuuriin.

Miten palkkatoive esitetään Saksassa?

Palkkatoive esitetään Saksassa bruttoansiona ja vuositasolla. Yleensä puhutaan kiinteästä osasta sekä bonusosasta, joten yleensä haastattelussa mainitaan maksimibonus sekä paljonko bonusta yleensä on maksettu. Tässä yhteydessä on myös hyvä mainita millä perusteella bonus ansaitaan. Auto on myös usein osa pakettia johdon tehtävissä ja se yleensä myös selvitetään merkkiä ja mallia myöden. Tämän lisäksi voidaan puhua muista etuuksista (eläke, vakuutukset, muuttokustannuksia) ja työkaluista (puhelin, ipad, laptop). Nykyään Saksassa saatetaan myös keskustella kotitoimistosta ja sen käytön mahdollisuudesta. Joissain yrityksissä on tavallista että perjantai saatetaan viettää sähköpostien ja puhelinpalaverien parissa kotoa käsin ja toisissa vastaava järjestely on täysin mahdoton.

On yleensä hyvä merkki jos palkasta puhutaan haastattelussa sillä se on merkki siitä että yritys on tosissaan palkkaamassa henkilöä ja haluaa selvittää palkkatason, odotukset sekä mahdollisesti koska henkilö voi aloittaa uusissa tehtävissä. Tämä keskustelu kannattaa käydä ja olla konkreettinen nykyisen palkkatason ja odotustason osalta.

Mitä palkkatoivetta miettiessä kannattaa ottaa huomioon?

Pitää olla realistinen sillä riskinä on aina että pelaa itsensä pois jos ylihinnoittelee itsensä. Nyrkkisääntönä neuvotteluissa toimii, että nykyinen palkkataso on lähtökohta ja sen perusteella neuvotellaan palkka uusiin tehtäviin. Realistisesti ja riippuen lähtötasosta voi odottaa 10-30 % korotusta palkkaan ja tämä sitten taas riippuu paljolti siitä onko uusi tehtävä esimerkiksi vastuullisempi kuin aikaisempi ja miten erikoista osaamista ollaan hakemassa. Riippuen bonusmalleista ja muista eduista tämä korotus voi koskea kiinteää palkkaa tai kokonaisansoita.

Pitää huomioida myös muut edut, joita nauttii nykyisessä firmassa tai joita potentiaalinen uusi työnantaja on tarjoamassa (esim. auto, eläkelisä, vakuutukset, muutto tarvittaessa jne.).

Jos on vaikeuksia päästä sopuun palkasta, voi koittaa neuvotella n.s. aloitustason ja sopia, että palkka nousee vuoden jälkeen summalla x. Toinen mahdollisuus on neuvotella kiinteästä bonuksesta esimerkiksi ensimmäisen vuoden aikana.

Entä jos toiveissa on palkankorotus, miten Saksassa toimitaan?

Saksassa seurataan yleensä virallista prosessia joka usein on n.s. „Jahresgrspräch” (vrt. Suomen kehityskeskustelu), jossa keskustellaan mitä ollaan vuoden aikana saatu aikaan firmana sekä omalla vastuualueella sekä kerrataan mahdollisia muita henkilökohtaisia tavoitteita, joita on sovittu esimiehen kanssa. Tämän perusteella sovitaan bonus menneeltä vuodelta, sekä mahdollinen palkankorotus ensi vuodelle. Jos esimerkiksi vastuualue kasvaa niin voi odottaa suurempaa palkankorotusta kuin identtisessä tehtävässä jatkaessaan.

Tähän prosessiin kannattaa valmistautua huolellisesti ja esimerkiksi listata asioita joita on tehnyt tuottaakseen lisäarvoa yritykselle. Tätä dialogia kannattaa myös käyttää tulevaisuuden suunnitteluun sekä omien ambitioiden ja toiveiden kommunikointiin jotta pääsee etenemään haluamallaan tavalla yrityksen sisällä. Parhaassa tapauksessa tämä dialogi on mahdollinen joka päiväisessä esimiesdilaogissa eikä ainoastaan vuoden lopussa kun on tuomion aika. Yleisesti voi sanoa että Saksassa ei mitään saa ilmaiseksi vaan pitää proaktiivisesti tuoda toiveita ja odotuksia esille ja perustella faktoilla sekä tuloksilla.

Tämä prosessi voi olla erilainen pienemmissä perheyrityksissä (adhoc) verrattuna konserneihin tai suurempiin perheyrityksiin joissa yleensä  on standardisoidut HR-prosessit.

Muita tilanteita jossa palkankorotuksesta tai muista mielenkiintoisista palkkioista voi sopia on: kun yritystä ollaan ostamassa ja avainhenkilöt halutaan sitouttaa tai suojata mahdollista irtisanomista vastaan tai jos on ollut veturina työstämässä isoa innovaatioita tai tekemässä isoja kauppoja jonkun tärkeän asiakkaan kanssa.

Onko sinulla muita hyviä työnhakuvinkkejä suomalaisille Saksassa?

Pohjoismainen johtajuus on noususuhdanteessa. Erityisesti Saksassa on murros käynnissä. Hierarkkisuus vähenee ja keskustelevuus lisääntyy ja pohjoismaiset arvot nostetaan esiin. Markkinatilanteesta johtuen saksalaisyritykset pyrkivät tänä päivänä yhä enemmän myös laajenemaan Pohjoismaihin, kasvamaan siellä tai hakevat kasvua kansainvälisiin funktioihin skandi-johtajien avulla. Tätä suhdannetta kannattaa hyödyntää ja etsiä yrityksiä, jotka sopivat tähän profiiliin tai täyttävät paikkaa, jossa suomalaisuudesta ja/tai omasta kokemuspohjasta on hyötyä.

Jos on hakeutumassa Saksaan, kannattaa ehdottomasti opiskella saksan kieltä, sillä se on ensiarvoisen tärkeää Saksassa työskennellessä. Vaikka firmoissa saattaa johtoryhmässä virallinen kieli olla englanti, niin kyllä siitä on kuitenkin hyötyä tai voi muuten olla jopa mahdotonta tai ainakin vaikeampaa löytää sopiva työnantaja.

Jos hakee aktiivisesti töitä Saksasta, kannattaa tehdä oma lista relevanteista aloista, firmoista, funktioista sekä suorahaku-  ja rekrytointifirmoista, joihin oma profiili sopii parhaiten ja sitten aloittaa aktiivinen dialogi sekä verkostoituminen.

BENZ, HONKANEN, ROSENKRANZ
International Executive Consultants GmbH

http://bentshonkanenrosenkranz.com/
info@bentshonkanenrosenkranz.com

Posted on 1 kommentti

Villejä lakkoja ja pelkoa työpaikoista

AIR BERLIN LAKKO TYÖELÄMÄ SAKSASSA

Air Berlin ilmoitti reilu kuukausi sitten konkurssista. Lentoyhtiön kriisi ja uusjako ovat vauhdittaneet keskustelua lentoalan murroksesta. Saksa onkin jo varoittanut EU:ta mahdollisista muiden lentoyhtiöiden konkursseista ja vaatinut suojamekanismeja, jotta lentomatkustajien oikeus matkoihinsa saadaan turvattua. Tämän työelämäblogin kannalta asiassa kiinnostaa erityisesti tilanteen vaikutus lentohenkilökunnan työsuhteisiin ja työmotivaatioon. Tein pienen katsauksen, mitä Saksan media asiasta on asiasta kertonut.

Näkyvin konkurssia seurannut ilmiö oli, että lentokapteenit joukkosairastuivat; 1500 kapteenista oli syyskuun puolivälissä 200 kipeänä. Air Berlinin konkurssia seuraavina päivinä lentoja jouduttiin perumaan satakunta. Ilmiö on tuttu vuodelta 2016. Kun Tuifly-lentoyhtiö oli määrä myydä, niitti lentokapteenirutto heinää vahvalla kädellä. Sick-out-ilmiössä on kyse organisoidusta sairastumisaallosta, jolla koitetaan aiheuttaa painetta päätöksentekoon. Tällainen ”villi lakko” on käytännössä laiton: Saksassa vain ammattiyhdistykset saavat kutsua lakon kokoon tariffineuvottelujen yhteydessä. Myös lakon ajoitus oli Air Berlinin tapauksessa epätavallinen, sillä konsernia koitettiin pelastaa ja rahoitusneuvottelut Lufthansan kanssa olivat vielä käynnissä. Lentokapteenit (tai siis osa heistä) sahasivat omaa jalkaansa poikki.

Samaan aikaan Air Berlinin muut työntekijät olivat lentovalmiina ja halusivat jatkaa työtään. Düsseldorfissa lentohenkilökunta jakoi jonoissa seisoville matkustajille evästä ja koitti näyttää olevansa samalla puolella. He halusivat vain tehdä työtään. Lentoja peruttiin silti. Päälimmäisenä tunteena välittyi huoli työpaikoista.

Air Berlinin tilanne on ehtinyt aiheuttaa jo pienen lumipalloefektin. Irlantilaisomisteinen halpalentoyhtiö Ryanair joutui perumaan lokakuussa tuhansia lentoja. Firma kärsii lentokaptenien joukkopaosta. Ryanairin lentohenkilökunnalla on huomattavasti huonommat työehdot kuin lentohenkilökunnalla keskimäärin: monet työskentelevät itsenäisinä yrittäjinä, edes yöpymisiä määränpäässä tai koneen myöhästymisiä ei korvata. Viimeinen niitti oli ollut vääristä työaikalaskelmista johtunut jo hyväksyttyjen lomien peruminen. Air Berlinin kriisin vanavedessä yhtiön työntekijät uskalsivat avata suunsa.

Halpalentoyhtiöt ovat tuoneet palkkojen polkemisen olennaiseksi osaksi lentoyhtiöiden kustannustehokkuutta. Jopa Lufthansa on kunnostautunut viime vuosina pilottiensa kyykyttämisessä. Lentokapteenikoulutus maksaa osallistujalle 120 000 euroa. Yritys maksaa sen, mutta koulutettavan tulee maksaa 60 000 takaisin työskennellessään lentäjänä. Lufthansa ei kuitenkaan ole pystynyt tarjoamaan työtä läheskään kaikille koulutuksen käyneille. Sen sijaan koulutettaville on tarjottu uutta sopimusta  huonommilla ehdoilla Lufthansan omassa halpalentoyhtiössä. Jotkut työskentelevät stuertteina. Ammattiyhdistys ja Lufthansa ovat ajautuneet kiistaan asian tiimoilta ja lentäjäopiskelijat eivät saa parivuotista koulutustaan päätettyä.

Onko epävakaus astunut lentoyhtiöiden työntekijöiden elämään pysyvästi? Air Berlinin tilanteessa on kyse on 8000 työntekijän tulevaisuudesta.Tarjouksia lentoyhtiöstä on tehty useampia ja näyttää siltä, että yhtiö myydään pienemmissä osissa. Yhtiön uusi pääomistaja lienee Lufthansa. Lufthansa-pomo Carsten Spohr on väläytellyt mahdollisuutta n. 3000 uudesta työntekijästä. Lopulliset päätökset konkurssipesän myynnistä tehdään pian – nyt kun vaalitkin ovat ohi.

Entä miten käy Air Berlinin Suomen-lentojen? Taitavat ainakin kallistua jonkin verran.

Posted on Jätä kommentti

F wie Frauenquote

Työpaikka Saksassa: F wie Frauenquote

Frauenquote eli naiskiintiö tai yleisemmin sukupuolikiintiö (Geschlechterquote tai Genderquote) on nimitys tietyn työpaikan, komitean, johtoryhmän tai organisaation työ- tai hallituspaikkojen jaksamiselle sukupuolen perusteella. Naiskiintiöiden tavoite on asettaa naiset ja miehet tasa-arvoiseen asemaan yhteiskunnassa, politiikassa ja taloudessa.

Saksassa naiskiintiöt ovat olleet ajankohtaisia aina 1980-luvulta lähtien ja noudattelevat suurilta osin eurooppalaista trendiä.

Das Gesetz für die gleichberechtigte Teilhabe von Frauen und Männern an Führungspositionen (FüPoG)

Naiskiintiöt puhuttivat Saksassa erityisesti muutama vuosi sitten. 2015 ajettiin Saksan Bundestagissa läpi naiskiintiö yritysten hallintoneuvostoissa (Aufsichtsrat). Päätöksellä pyrittiin edistämään naisten pääsyä pörssiyhtiöiden hallituspaikoille. Tällöin päätettiin, että vuodesta 2016 tiettyjen suuryritysten hallintoneuvostoissa tulee olla vähintään 30% naisia. Laki koskee noin sataa suurta pörssiyritystä ja vain uudelleen ”miehitettäviä” paikkoja. Tämän vuoden (2017) tietojen mukaan laki on myös toiminut: Avoimiin toimiin on järjestäin valittu naisia.

Lain toinen osa pyrkii sitouttamaan yrityksiä naiskiintiöihin. Sen mukaan pörssinoteerattujen yritysten on luotava yrityskohtaiset tavoitteet lisätä naisten osuutta johtoryhmässä, hallintoneuvostossa ja ylimmissä johtoportaissa ja raportoitava näiden tavoitteiden toteutumisesta julkisesti. Laki koskee n. 3500 keskisuurta yritystä. Tämä lainosa ei ole tuottanut toivottavaa tulosta ja naisten osuus yritysten johtoryhmissä on edelleen n. 6% (2017).

Lisätietoja saksaksi: Bundesministerium für Familien, Senioren, Frauen und Jugend

Posted on 2 kommenttia

Saksan palkkataso

Saksan palkkataso

Kaikki haluaisivat kuulla mitä kaveri tienaa, mutta omaa palkkaa on vaikea kertoa. Entä jos samaa työtä tekevä työkaveri tienaa paljon enemmän? Harmittaa. Palkka on herkkä asia, sehän on tavallaan meidän työllemme asetettu arvo. Eri ihmisille voidaan samalla nimikkeellä maksaa eri puolilla Saksaa ja eri kokoisissa yrityksissä hyvinkin erilaisia palkkoja. Henkilön koulutus, työhistoria, kokemus, esiintyminen ja ”uskallus pyytää” vaikuttavat palkkaan, erityisesti jos firma ei noudata tiettyä tariffisopimusta, jossa esim. kaikki tietyn koulutuksen saaneet tienaavat saman verran. Palkkatasoista kannattaa kuitenkin olla tietoinen esimerkiksi palkkatoivomuksia esittäessä. Lähdetään siis katsomaan millainen palkkataso Saksassa on.

Muista kurkata myös palkkasarjan ensimmäinen osa ”Mistä saksalainen palkka koostuu?”

Stepstonen tutkimus ja keskiarvopalkka

Käytän tässä jutussa taustatietona Stepstonen tekemää tutkimusta, jossa haastateltiin vuonna 2017 60.000 Saksassa työskentelevää henkilöä. Näistä 70% oli koulutettuja työntekijöitä (Fachkräfte), 30% johtajia (Führungskräfte). Tutkimuksen keskiarvopalkat ovat tosi korkeita, koska kouluttamaton työvoima puuttuu kokonaan. Myös pomot taitavat olla taulukossa vähän yliedustettuina. Kritisoimatta sen enempää tutkimusmetodia tai sen mahdollisesti antamaa väärää kuvaa yleisestä palkkatasosta, antavat tulokset kuitenkin suoraa osviittaa alueellisista ja ammattiryhmien välisistä palkka-eroista.

Tutkimuksen mukaan Saksan keskiarvopalkka on siis 57.150 € . Statistisches Bundesamtin mukaan todellinen keskiarvopalkka on kuitenkin pari tuhatta vähemmän kuussa, n. 3700€ (2016). Täyttä työaikaa tekevien keskiarvo puolestaan on 44.636 € / kk. Ainoa verrokkitieto, jonka löysin nopealla googletuksella Suomesta on yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten mediaaniansiot, jotka olivat 3 193 euroa vuonna 2016. Saattaapi siis olla, että Saksan palkkataso on keskimäärin hiukan korkeampi kuin Suomessa.

Palkkaan vaikuttavat siis ainakin:

Ala

Ohessa eri alojen keskiansioita. (Muistakaa, että tässä tilastossa on kyse siitä Stepstonen tutkimuksen koulutetun väestönosan keskipalkasta).

Alan vaikutus palkkaan
Alan vaikutus palkkaan. Kuva: Stepstone Gehaltsraport 2017

Sukupuoli

Kiinnostavaa – muttei valitettavasti yllättävää – on, että ”häviäjäaloihin” kuuluu paljon naisvaltaisia aloja.

Sukupuolten välinen palkkaero on Saksassakin tätä päivää: Naiset ansaitsevat keskimäärin 21% vähemmän kuin miehet. Näin ollen sukupuolten välinen tulotaso Saksassa on keskimääräistä suurempi, EU-keskiarvon ollessa 16 prosenttia.

Tematiikka on tuttu Suomessakin. Tässä vielä muutamia faktoja koskien Saksaa:

  • Mitä korkeampi työllisyysaste on, sitä epätasaisempi on naisten ja miesten tuloero.
  • Entisen Itä-Saksan alueella ollaan tasa-arvoisempia ja palkkaero on vain 7 %. Azubi-tytöt tienaavat 4% poikia enemmän. ja julkisen puolen palkkaero on miesten hyväksi vain 2%.
  • 44 ja 64 ikävuoden välillä ero tienesteissä on suurimmillaan.
  • Myös johtajanaiset tienaavat neljänneksen vähemmän kuin miespuoliset kollegansa.
  • Vaikka yrityksillä olisi tariffisopimus, naiset tienaavat vähemmän kuin miehet.

Faktat poimittu tästä artikkelista.

Palkkakuoppaan lankeamisen lisäksi naisten huhutaan törmäävän usein lasikattoon ja Saksassa onkin jo pitkään keskusteltu Frauenqotesta, jolla saataisiin naisten määrä yritysten johtoryhmissä kasvamaan. Lisäksi on annettu päivähoito-oikeus kaikille yli 1-vuotiaille ja satsattu päiväkotipaikkojen lisäämiseen. Toimenpiteillä halutaan lisätä naisten tasa-arvoa työmarkkinoilla.

Osavaltio ja historia

Kuten Saksassa aina, on hankalaa puhua ”Saksan” keskiarvopalkasta. Palkkaan vaikuttaa missä päin Saksaa asuu.

Saksan osalvaltiot ja palkka
Saksan osalvaltiot ja palkka


Hessenissä, Bayerissa ja Baden-Württembergissä tienataan eniten. Kuten stepstonen tutkimuksen karttakuvista on helppo huomata, entisen Länsi-Saksan alueella on edelleen jonkun verran korkeampi palkkataso kuin Idässä. Sachsen-Anhaltissa, Sachsenissa ja Thüringenissä kannattaa odottaa n. neljänneksen vähemmän palkkaa kuin keskimäärin.

Maantieteellisten erojen lisäksi paikalliset erot voivat olla huimia. Yksi suuri tehdas alihankkijoineen muuttaa koko seudun palkkarakennetta. Teollisuusalueilla ja suurissa kaupungeissa palkat ovat usein suuremmat, kun samalla seudulla keskimäärin.

Yrityksen koko

Yleisesti pätee myös sääntö, että mitä isompi yritys on, sitä paremmat palkat. Yrityksissä, joissa on yli 1000 työntekijää, tienataan noin 33 prosenttia enemmän kuin pienissä, alle 500 työllistävissä yrityksissä.

Ikä ja kokemus

… mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Gehalt.de-portaali vertasi 2017 yli 200 000 työntekijän palkan kehittymistä koko työuralla. Aina 45. ikävuoteen asti palkat nousivat.

Alkupalkka oli keskimäärin 29.457 € ja lopulta palkka kasvoi euroon 57.899 € asti. Työuran keskiarvo oli tällöin 49.903 €. Johtajien palkka kasvoi 50. ikävuoteen asti, muilla palkkakehitys loppui 40. ikävuoden tienoilla.

Koulutus- ja opiskelutausta

Saksan palkkataso alojen mukaan
Saksan palkkataso koulutustaustan perusteella.

Mitkä muut asiat vaikuttavat palkkatasoon Saksassa?

  • Valtiolla, osavaltioilla ja kaupungeilla/kunnilla on omat palkkataulukkonsa, joiden mukaan palkat määräytyvät.
  • Ammattiyhdistysliike on Saksassa vahva ja suurilla yrityksillä on usein paikallisia sopimuksia.
  • Palkan muuttuvista osista löydät lisätietoja palkkasarjan ensimmäisessä osassa ”Mistä saksalainen palkka koostuu?”.

Lopuksi…

Saksalaiset ovat usein yhtä haluttomia puhumaan omasta palkastaan kuin suomalaiset. Lisäksi aika yleinen (väärä) usko Saksassa on, että omasta palkasta keskustelu olisi laissa kielletty. Parempi tapa kuin tiedustella asiaa suoraan voi olla kysellä alan palkkatasosta kautta linjan. Alasta riippuen myös ammattiyhdistyksen kautta voi saada lisätietoa palkka-asioista.

Myös Gehalt.de:n ammattihaulla voi saada osviittaa kiinnostavan ammatin tulotasosta eri puolilla Saksaa.

Suomalaisena palkkatasojen arviointi on erityisen hankalaa. Vaikuttaako palkkaan esimerkiksi se, jos en puhu hyvää saksaa? Erityisesti suomalaisiin palkka-haasteisiin lähdemme hakemaan vastauksia asiantuntijahaastattelun kautta. Lue lisää täältä: Palkkatoiveet ja todellisuus