Posted on Jätä kommentti

Lomapäiviä saksalaisittain

Työpaikka Saksassa: Lomat

Pääsiäisloma tuli ja meni, takana on rentouttava, suklaantäyteinen pitkä viikonloppu – mikä olisikaan parempi ajankohta suunnitella loppukevään lomia. Saksassa riittää nimittäin touko-kesäkuussa pyhäpäiviä jonkin verran enemmän kuin Suomessa. Osa lomapäivistä on osavaltiokohtaisia. Katsotaan siis millaisia arkipyhiä on luvassa vuonna 2017 ja miten saksalainen niitä viettää.

Kansalliset vapaapäivät tekevät arjesta loman

Työpaikka saksassa lomat
Ostsee on köyhän miehen Mallorca.

Vappu – Tag der Arbeit

Maanantai 1. Toukokuuta 2017 on vapaapäivä koko Saksassa, kuten Suomessakin. Vappua voi viettää vaikkapa kansanjuhlissa, joissa yleensä pystytetään juhannussalkoa muistuttava ”Maibaum” tai vappumarssilla koko yhteiskuntaa vastaan. Berliinissä vappumarssi päättyy usein autojen polttamiseen, kivien heittelyyn ja poliisisaartoon, joten olkaapa varovaisia!

Helatorstai – Christi Himmelfahrt

Helatorstai 25. Toukokuuta 2017 on vapaapäivä koko Saksassa. Perjantai on periaatteessa tavallinen työpäivä, mutta koulut ja päiväkodit ovat usein kiinni ja pitävät ns. „Brückentagin“ eli siltapäivän. Se tarkoittaa loman pidentämistä loman ja viikonlopun väliin jäävällä päivällä tai päivillä. Helatorstaina vietetään myös isänpäivää (Vatertag – Herrentag – Männertag). Ei kuitenkaan kannata vielä alkaa kutoa iskälle sukkaa, sillä tätä isänpäivää vietetään poikaporukalla luonnon helmassa kera kaljakärryn.

Helluntai – Pfingsten

Varsinainen helluntai on sunnuntaina, mutta maanantai 5. Kesäkuuta 2017 on Pfingstmontag ja näin ollen lomapäivä koko Saksassa. Helluntai on kirkollinen juhlapäivä (Pyhän hengen päivä tai ”Kirkon syntymäpäivä”), mutta Saksassa siihen liittyy usein myös kevään juhlistamista esim. Pfingstbaumin pystytyksen ja yhteislaulun merkeissä.

Pyhän ruumiin juhlapäivä – Fronleichnam

Torstaina 15. kesäkuuta 2017 juhlitaan pyhää ruumista, mutta vain katoliset osavaltiot kunnioittavat juhlaa vapaapäivällä. Vapaapäivä on siis seuraavissa osavaltioissa: Baden-Württemberg, Bayern, Hessen, Nordrhein-Westfalen, Rheinland-Pfalz, Saarland. Itse en ole tämän juhlapäivän vietosta viellä päässyt osalliseksi, mutta ilmeisesti kuvaan kuuluvat erilaiset kristilliset kulkueet maalla ja merellä.

Saksojen yhdistymisen päivä – Tag der Deutschen Einheit

Tiistaina 3. lokakuuta 2017 koko kansakunta suuntaa juhlimaan Saksojen yhdistymistä. Tyypillinen tapa juhlia on oluen ja makkaran kyllästämät katujuhlat, lapsille ilmapallot ja hattarat kouraan.

Uskonpuhdistuksen muistopäivä – Reformationstag

Tiistaina 31. lokakuuta 2017 vietetään uskonpuhdistuksen muistopäivää, joka on vapaapäivä lähes koko Saksassa. Tänä vuonna juhlitaan uskonpuhdistuksen 500. vuosipäivää, joten jopa Berliini kunnioittaa tapausta vapaapäivällä.

Luvassa on siis paljon arkipyhiä ja niihin liittyviä – usein paikallisia – traditioita. Kuulostaa mukavalta, vai mitä? Toisaalta Saksassa esim. jouluaatto ja uudenvuodenaatto ovat puolikkaita työpäiviä, joten ehtiihän sitä myös sorvin äärellä viettää aikaa.

Lomat käyttöön jo samana vuonna

Lomat Saksassa
Saksalaiset matkustavat mielellään lomalla pidemmällekin.

Saksassa on mahdollista pitää lomaa jo samana vuonna, kun on aloittanut työt. Vakiintunut tapa on, että lomaa ei anota koeajalla (Saksassa yleensä 3-6 kk). Mitään varsinaista estettä tälle ei kuitenkaan ole, vaan työntekijällä on periaattessa oikeus pitää siihen mennessä kertyneet päivät lomaa.

Lomapäiviä on vähintään 20 vuodessa (tai 24 lomapäivää 6-päiväistä viikkoa kohden). Keskimäärin firmat tarjoavat kuitenkin työntekijöilleen n. 30 lomapäivää vuodessa. Sopimuksessa määritellään yleensä myös muita mahdollisia palkallisia vapaapäiviä, joita voi olla esim. oma syntymäpäivä, muutto, perheenjäsenen kuolema, naimisiinmeno jne.

Työntekijällä on oikeus ottaa 12 päivää (2 viikkoa) lomaa yhteen putkeen. Periaatteessa työnantajan pitäisi myös hyväksyä lomatoiveet, ellei kieltäytymiseen ole ”pakottavia taloudellisia syitä”.

Saksalainen lomailee monta kertaa

Varsinainen ”kesäloma-aika” on Saksassa koulujen kesälomien aikaan kesäkuun lopulta syyskuun puoleen väliin. Koulut lomailevat tänä aikana porrastetusti siten, että jokaisella osavaltiolla on reilun kuukauden kestävä loma-aika, jonka tarkka ajankohta vaihtuu vuosittain rotaatiosysteemin mukaan. Lomat on porrastettu yksinkertaisesti siitä syystä, että kaikki 80 miljoonaa saksalaista eivät mahdu autobaanalle samaan aikaan. Lapset eivät muuten juurikaan saa ylimääräisiä lomapäiviä koulusta lukukauden aikana. Ei siis kannata suunnitella Suomen-reissua juhannukseksi, jos perheen koululaisella on lomat vasta elokuussa.

Asun itse Wolfsburgissa, jossa suurimmassa osassa perheitä ainakin joku on töissä Volkswagenin tehtaalla. Tehdas pitää kesäisin muutaman viikon loman, ”Werksurlaubin”, jolloin (lähes) kaikki lomailevat. Werksurlaub pidetään aina koulujen lomien mukaan. Myös monissa muissa pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa, joissa kaupungin elämä on keskittynyt jonkun tuotantolaitoksen ympärille, toimitaan samoin.

Saksalaiset ovat kovia matkustamaan lomalla – ja miksipä ei, kun kaikki ihanat Keski-Euroopan kohteet ovat junamatkan päässä – ja harvoin kuulee kenenkään oleilleen lomalla ”vain” kotosalla. Mökkejä saksalaisilla ei juurikaan ole – tosin siirtolapuutarhat ovat suosittuja isommissa kaupungeissa.

Posted on Jätä kommentti

Kirjanpitäjä on Saksassa haluttu työntekijä

Kirjanpitäjä taloushallinto Saksa
Ville Salmela työskentelee kirjanpitäjänä Saksassa.
Ville ei liittänyt CV:hensä kuvaa, minkä voisi väittää olevan Saksassa kardinaalimoka. Aloilla, joilla on työvoimapula, ei kuitenkaan kuvia kumarella.

Taloushallinnon ala vaikuttaa olevan Saksassa aika ”kuuma”: Kysyntää osaaville työntekijöille on enemmän kuin tarjontaa. Haastattelin aiheesta 35-vuotiasta tradenomia, Ville Salmelaa, joka on työskennellyt Saksassa taloushallinnon tehtävissä jo vuodesta 2008.  Tällä hetkellä Ville on ERVIN Germany GmbH:lla Berliinissä kirjanpitäjänä (Finanzbuchhalter) ja suorittaa työn ohella saksalaisen kauppakamarin Bilanzbuchalterin (pääkirjanpitäjä) tutkintoa. Kyselin Villeltä hänen jokapäiväisestä työstään ja urastaan kirjanpitäjänä.

Miten päädyit Saksaan?

Sattumaa ja onnea 🙂 Olin ollut Berliinissä työharjoittelussa 2007 ja kun tradenomiksi valmistumiseni jälkeen etsin uusia haasteita, lähetin hakemuksia myös Berliiniin. Ja täältä se työpaikka ensimmäiseksi irtosi.

Kerro nykyisestä työstäsi.

ERVIN Germany GmbH on metallialan yritys, jonka pääkonttori on USA:ssa ja Berliinissä on yrityksen Euroopan pääkonttori. Tämän hetkinen toimenkuvani kattaa laajasti kirjanpidon eri osa-alueita: pääkirjanpitoa, myynti- ja ostoreskontraa, Management Accountingia (kustannuspaikkalaskenta?) ja Cash Management. Näiden lisäksi teen jatkuvana projektina ERP-systeemimme optimointia.

Positiivinen puoli nykyisessä työssäni on työtehtävien monipuolisuus. Kyseessä on pieni yksikkö, jossa pystyn osallistumaan monipuolisesti eri kirjanpidon tehtäviin. Saksalaiset suunnittelevat projektit yleensä erittäin tarkasti, jonka haittapuolena on projektien hidas eteneminen. Projektisuunniteluvaiheessa pyritään kartoittamaan kaikki prosessit ja osaprosessit, mitkä pitää huomioida ennen kuin ERP järjestelmää aletaan käyttää päivittäisessä työssä – muutoin tuloksena on, että yht’äkkiä jokin toiminto ei ole käytettävissä. Amerikkalaiset sen sijaan tuntuvat suosivat projektien nopeaa läpivientiä ja optimointi tehdään pääasiassa jälkikäteen, mikä vaikeuttaa päivittäistä työtä.

Millainen on tavallinen työpäiväsi?

Yleensä olen ensimmäisenä toimistolla ja käytän tämän rauhallisen ajan ( 🙂 ) asiakkaiden maksujen kirjaamiseen, sähköpostien lukemiseen ja vastaamiseen. Tämän jälkeen, riippuen mitä aikaa kuukaudesta eletään, teen Ad hoc asioita, kuun/kvartaalin/vuoden tilinpäätöksen liittyviä tehtäviä. Iltapäivällä, kun amerikkalaiset kollegamme aloittavat työpäivänsä, voin hoitaa IT-osaston kanssa ERP-systeemiin liittyviä ongelmia/kysymyksiä. Normaalisti työpäiväni on klo 7-15:30.

Millainen ura sinulla on takanasi? (Ja edessäsi?)

Olen kouluttautunut yo-merkonomiksi, jonka jälkeen kävin armeijan ja olin töissä pari vuotta. Sitten opiskelin Ammattikorkeakoulussa taloushallinnon tradenomiksi. Tämän jälkeen aloitin ensimmäisessä työpaikassani Berliinissä, BASF:n Shared Service Centerissä ostoreskontraosastolla, jossa vastasin Suomen, Britannian ja muiden Pohjoismaiden ostoreskontrasta n. 2 vuoden ajan. Sen jälkeen aloitin projektityöt samassa firmassa. Tämä oli erityisen kiinnostavaa aikaa. Kyseessä oli SAP ERP järjestelmän optimointi projekti – kaikki BASF:in tytäryhtiöt migroitiin samaan SAP järjestelmäversioon. Tämän projektin kautta pääsin syventymään ERP järjestelmän customointiin taloushallinnon osalta, matkustamaan moniin eri maihin ja rutinoitumaan IT-projektityöhön Fachabteilungin näkökulmasta.

Ensimmäinen työpaikanvaihto (BASF:ltä MSA:lle 2014) oli omasta aloitteesta. En nähnyt puhtaassa projektityössä suuria mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja/tai työmahdollisuuksiin BASF:n ulkopuolella. Kaverin kaverin kautta sain tietää, että MSA:lle etsitään myyntireskontran kirjanpitäjää. MSA:lla ”viihdyin” n. 9 kuukautta, tehden alussa myyntireskontraa ja ajan myötä yhä enemmän ja monipuolisempia kirjanpidon tehtäviä saksalaiselle, itävaltalaiselle ja sveitsiläiselle MSA-tytäryhtiöille. Työpaikanvaihto tuli jo 9 kuukauden jälkeen entisen esimieheni kautta. Hän lähti MSA:lta ja pyysi minua uuteen työpaikkaansa Finanzbuchhalteriksi.

Joka kerran työpaikkaa vaihtaessani myös korkeampi palkka on ollut motivaationa. 🙂  Käyn tällä hetkellä kurssia, joka valmistaa saksalaisen kauppakamarin Bilanzbuchhalterin tutkintoon. Voisin kuvitella itseni jossain vaiheessa esimiestehtävissä taloushallinnon alalla.

Mitkä ovat olleet suurimmat kulttuurierot?

Ehkä ne perinteiset suomi-saksa-kulttuurierot: muodollisempi työilmapiiri (esim. teitittely, vaikkakin ainakin Berliinissä on tämän suhteen huomattavasti liberaalimpaa kuin muualla Saksassa). Kansainvälisyys, mikä on erittäin positiivista.

Vaikuttaako suomalaisuus työnkuvaasi?

Ensimmäisen työpaikkani Saksassa Basfilla sain osittain äidinkieleni ansiosta. Lisäksi hyvä englannin kielen taito on ehdoton plussa saksalaisiin kirjapitäjiin verrattuna. Kaikki muut kielet ovat taloushallinnon alalla myös eduksi, sillä perinteisesti taloushallinnon opiskelijat eivät opiskele paljon vieraita kieliä – ainakaan muihin kaupallisen alan opiskelijoihin verrattuna.

Saksan kielen loogisuus helpottaa ammattisanaston oppimista. Kirjanpidon käsitteet oppii tosi nopeasti.

Onko kirjanpitäjän tehtävissä eroa Suomessa ja Saksassa?

En ole työskennellyt päivääkään taloushallinnon alalla Suomessa, mutta uskoisin, että eroja on vähemmän. Myös Suomessa on esimerkiksi menty Shared Service Center-suuntaan, jossa eri osa-alueet pidetään tiukasti erillään ja prosesseja automatisoidaan. Eri tutkintoja on Saksassa runsaasti. Industrie und Handelskammer (IHK) :n kautta voi pätevöityä useille eri titteleille: Betriebswirt, Finanzbuchhalter, Bilanzbuchhalter, Controller, Bilanzbuchhalter international, Steuerberater etc.

Ehkä suurin ero on Steuerberatereiden suuri merkitys Saksassa. Periaatteessa vain Steuerberater saa tehdä yritykselle tilinpäätöksen. Osaltaan tämä johtuu myös Saksan kauppa- ja verolainsäädännön eroista. Yritykselle tehdään kaksi tasetta: kauppa-(HGB) ja verotase (Steuerbilanz). Steuerfachangestellten ja -beraterin tutkinto on huomattavasti
laajempi ja monimutkaisempi. Lisäksi se edellyttää työkokemusta veroneuvontatoimistossa (Steuerkanzlei). Bilanzbuchhalterin voisi kääntää Pääkirjanpitäjäksi, joka pystyy vastaamaan itse kaikista päivittäisistä kirjapidon osa-alueista ml. tilinpäätös veroneuvoja kanssa. Finanzbuchhalterilta ei yleensä odoteta pääkirjanpitoa ja yhtä itsenäistä työskentelyä tilinpäätöksessä.

Millaista palkkatasoa Saksassa voi odottaa?

Shared Service Centereissä on huonommat palkat, mutta myöskin helpommat työtehtävät. Muutoin sanotaan, että esim. Berliinissä Bilanzbuchhalterin palkka on 50k p.a. ja siitä ylöspäin. Entisen Länsi-Saksan alueella tietenkin enemmän

Mitä vinkkejä annat suomalaisille, jotka haluaisivat tulla Saksaan töihin?

Avoin mieli töitä hakiessa. Joskus kannattaa aloittaa ns. alemmalta tasolta, jotta työkokemus ja kielitaito karttuu.
Esimerkiksi Zeitarbeit on varteenotettava vaihtoehto aluksi, jos oma elämäntilanne sen mahdollistaa – tosin näiden yritysten
kanssa kannattaa olla tarkkana, kaikki eivät hoida esim. palkanmaksua tunnollisesti.

Follow my blog with Bloglovin

Posted on 1 kommentti

Messut työnhaun vauhdittajana

Cebit messut Saksa

 

Telekom Cebit Saksa Messut
Näyttävät messuständit ovat hauskaa katseltavaa. Nyt tiedän senkin, mihin Deutsche Telekomille kuukausittain syytämäni pennoset valuvat.

Saksa on todellinen messumaa.  Maassa pidetään vuosittain 160-180 viralliset messut, joilla tuotteitaan esittelee noin 180 000 näytteilleasettajaa. Viime vuosina messuilla kävi vuositasolla n. 10 miljoonaa vierailijaa. Messut ei välttämättä ole ensimmäinen tai olennaisin asia, kun on Saksassa työnhaussa. Kävin kuitenkin juuri viime viikolla Cebit-messuilla, joten aihe ikäänkuin tipahti syliini. Käsittelen tässä työnhakuasiaa siis kaikenkarvaisten ammattilaismessujen näkökulmasta – jatkoa seurannee joskus varsinaisista rekrytointimessuista.

Cebit on teknologiauutuuksien näyttäytymispaikka

Ajat muuttuvat. Tämä viehättävä video Cebitin kirjoituskone – ja värikopiouutuuksista vuodelta 1986 kiersi sosiaalisessa mediassa ennen messuja.

Cebit on kiintoisa messutapahtuma, sillä se ylittää uutiskynnyksen Saksan ulkopuolellakin. Läsnäolo Cebitillä on monille digi- ja teknologiayrityksille, esim. Robotiikan valmistajille „Must“. Monet yritykset ajoittavat tuotelanseeraukset Cebitille ja itse messut on höystetty aiheeseen liittyvillä luentosarjoilla. Itse olin työni puolesta kuuntelemassa Digital Marketing Arenan tarjontaa, mutta myös viereisen hallin tulevaisuuslavalla oli toinen toistaan mielenkiintoisempia puhujia, joita olisin kernaasti myös kuunnellut. Tämä onkin leimaavaa useille saksalaisille messuille: tapahtumia, luentoja ja miittejä on enemmän kuin ehtii katsastamaan yhdessä päivässä.

Suomalaisia näytteilleasettajia oli paikalla vain muutamia. Näistä poikkesin aikataulusyistä vain Salli Satulatuolin ständillä.  Satulatuolien suosiosta päätellen näytti kyllä siltä, että saksalainen työelämä käy selän päälle! En siis päässyt jututtamaan ”sallilaisia” messujen sujumisesta.

Työnhakijan messuvinkit asiantuntijamessuille

Messut Saksa Cebit Salli
Salli Satulatuolin standilla riitti istuskelijoita – ja tässä tapauksessa se oli hyvä asia.

En itse ollut tällä kertaa työnhaussa messuilla, mutta mieleeni tuli muutama seikka, joilla myös näitä tavan messuja voi hyödyntää työnhaussa. Tosin nämä vinkit tuskin toimivat suurimmilla kuluttajamessuilla, joilla jopa tien luoviminen messuhallin läpi voi tuottaa vaikeuksia. Jätän tästä nyt suosiolla sellaiset ”pukeudu siististi”-banaalisuudet pois ja keskityn olennaiseen:

  • Valitse oikea ajankohta: Osa messuista on suunnattu ammattilaisille, osa kuluttajille. Usein ammattilaismessuilla on myös  kuluttajapäivä. Toisinaan messuilla on myös työnhakijapäivä, opiskelijapäivä, teemapäivä x ja Jobboard, johon näytteilleasettajat voivat jättää työpaikkailmoituksia.
  • Valmistaudu: Saksan messut ovat usein isoja. Valmistaudu etukäteen tutustumalla näytteilleasettajaluetteloon netissä. Kirjoita kiinnostavien työnantajien osastot ja paikat muistiin. Tee täsmävierailuja. Itse teen aina sen virheen että lähden soitellen sotaan, koska ”kaikki on kiinnostavaa” ja pyörin sitten sokkona ympyrää enkä löydä yrityksiä, jotka oikeasti olisin halunnut nähdä. Eli älkää te tehkö niinkuin minä teen.
  • Tutustu: Jos näytteilleasettaja ei ole pieni Start-up, rekrytointihenkilökunta ei luultavasti ole paikalla messuilla. Jos heittäydyt oikein aktiiviseksi, voit soittaa ja kysyä kuka yrityksestä on paikalla ja kiinnostaako tapaaminen.
  • Älä lannistu: Vaikka paikalla olisi vaan konsulentteja välittävän yhtiön 18-vuotias Chantal, pyri keskusteluun ja jätä korttisi; pyydä välittämään se firman HR-väelle.
  • Havainnoi: Voit kirjoittaa hakemukseesi, että kävit messuosastolla ja se herätti mielenkiintosi tai ottaa sen puheeksi myöhemmin työhaastattelussa. Sama pätee messujen muuhun ohjelmaan. Hakemuksesi erottuu edukseen kun osoitat kiinnostusta juuri tätä firmaa kohtaan.
  • Hanki alan kontakteja: Jututa alasi vaikuttajaa luennon jälkeen tai lyöttäydy oikeaan seuraan iltatilaisuudessa. Sitten vaan Xing-kutsua perään. Yleensä jokainen, myös se alasi guru, on iloinen huomiosta ja hyvästä palautteesta.

Innostuitko lähtemään messuille työnhakuun?  Täältä löydät oman paikkakuntasi seuraavat messut.

Puuttuiko näistä vinkeistä jotain tärkeää? Kerro se minulle niin lisätään se tähän blogiin.

Posted on 1 kommentti

Haluaisitko töihin Saksaan?

Muutto Saksaan töihin. Työpaikka Saksassa blogi

Oletko suomalainen ja hakemassa Saksasta töitä? Muuttamassa Saksaan? Tai muuten vaan kiinnostunut Saksan työmarkkinoista? Tämä on sinulle!

Työpaikan hakeminen

Vaikeutesi alkavat luultavasti hakemuksen muotoilusta. Suomalainen työtodistuksesi, jossa lukee selvästi, että olet ollut ihan hyvä työssäsi, ei käy Saksassa edes kukkaiskielelle käännettynä. ”Hyvä” on saksaksi korkeintaan keskinkertainen ja todistuksessa pitää lukea ainakin ”Stets unserer vollsten Zufriedenheit” – muuten voit heittää läpyskällä vesilintua. Hakemusten kirjoittamiseen ja työtodistusten tulkintaan on parasta tilata salakirjoituskoodia avaava opas tai konsulttitoimisto.

Kun hakemuksesi on valmis voit faksata sen Saksaan tulevalle työnantajallesi. Eikö ole faksia? Kannattaa ehkä hankkia, koska tarvitset sitä Saksassa muuhunkin asiapaperiliikenteeseen. Parasta olisi, että siivität hakemuksesi lentoon ja soitat rekrytoijalle. Ajattelitko käyttää englantia? Forget it. Pilaat viimeisetkin mahdollisuutesi. Englantia ei puhu tai ainakaan suostu käyttämään kukaan.

Viimeistään tässä vaiheessa kannattaa hankkia urakonsultin lisäksi myös henkilökohtainen veroneuvoja ja voit harkita myös jonkinlaisen Heilpraktikerin palveluita, sillä paras on vielä tulossa….

Johtamiskulttuuri

Jos nimittäin onnistut saamaan sen työpaikan, saattaa sinua odottaa muutamia pieniä lisähaasteita: Saksalainen pomo seisoo selkäsi takana kuin varjo ja valvoo jokaisen työvaiheen olkapääsi yli. Hän alleviivaa virheesi punakynä apuna käyttäen ja kutsuu tätä rakentavaksi palautteeksi.  Työpäivät venyvät pitkään iltaan – ennen pomoa kun ei nyt vaan ole tapana poistua työpaikalta.

Vertaistuki

Kokeilepa heittää vaikka suomalaiseen tapaan joku itseironinen vitsi kollegoillesi tunnelmaa avaamaan. Palkaksi saat vaivautuneen hiljaisuuden ja ikuisen idiootin leiman otsaasi. Niin tai näin, aamuista kättelykierrosta lähemmäs kollegoitasi tuskin pääset muutenkaan. He teitittelevät sinua vielä vuosien jälkeen ja ovat terävine kyynerpäineen valmiina tuhoamaan ensin maineesi, sitten toivotun ylennyksesi ja lopulta koko urasi.

Työtehtäväsi ovat kuitenkin mielenkiintoisia ja haastavia…

Kunhan muistat, ettet tee päätöksiä varmistamatta ensin esimieheltäsi, dokumentoit kaiken tekemäsi kolmena kappaleena ja muistat hakea lomakkeisiin Zentralverwaltungista leimat. Äläkä ikinä myönnä tai kysy, jos et osaa jotakin saatikka kyseenalaista prosesseja, jotka voisi hoitaa jouhevamminkin.

Selvisitkö ensimmäiseen palkkapäivään asti?

Oliko unohtunut palkkatoivetta esittäessä, että Krankenkasse haukkaa parisenkymmentä prosenttia palkastasi? Pech gehabt! Siksi palkkatoiveet kannattaisi esittää nettona.

Perhe ja lapset

Top 1 urantappaja Saksassa on lasten hankkiminen. Ja jos nyt kuitenkin onnistut saattamaan lapsen alulle (vaikka iltasi kuluvat lähinnä palkattomissa ylitöissä) ja saamaan sille korruptoituneiden suhteiden avulla jopa kaupungin viimeisen päiväkotipaikan, älä vielä iloitse. Jos pomosi tai työkaverisi ei ole jo tehnyt sinusta ihmishylkiötä, loput hoitelee naapurisi ”Hausfrau und Mutter”, joka leimaa sinut kamalaksi Rabenmutteriksi. Kunnon äiti ei ikinä jättäisi lapsiaan (päiväkotiin)! Jos olet lapsen isä, niin voit tietysti jatkaa yöhön venyviä palkattomia ylitöitä aina seuraavaan burnoutiin tai potkuihin asti ihan normaalisti.

Haluatko silti lähteä Saksaan?

Tämä eka blogi on vastaus kysymykseen, jonka asetin itselleni: Tarvitaanko tällaista Saksan työelämään keskittyvää blogia ylipäätään? Mielestäni tarvitaan! Saksalaiseen työelämään liittyy nimittäin lukuisia ennakkoluuloja, joita voi avoimella käsittelyllä vähän avata ja hälventää. Todellisuudessa työpaikkoja ja työnkuvia on Saksassa ihan yhtä kattava kirjo kuin Suomessakin.

Työelämään vaikuttavat syvälle yhteiskunnan rakenteisiin juurtuneet perinteet, esimerkiksi juuri yhtenäisverotuksen tukema kotiäitiperinne, Saksojen jaosta syntyneet sisäiset kulttuuri- ja palkkaerot sekä keskimäärin suomalaista hierarkkisemmat rakenteet ja autoritäärisempi johtamistapa. Kun tämä soppa maustetaan koko työelämää koskettavalla digitalisaatiolla, saattaa saksalaisesta työkulttuurin ymmärtäminen ja siihen sopeutuminen olla suomalaiselle hyvinkin haastavaa – mutta myös antoisaa.

Siis pelko pois! Tervetuloa Saksaan ja seuraamaan tätä blogia.

Ps. Hyviä linkkejä löydät mm. täältä:

Muutto Suomesta ulkomaille