Wolfsburg / Berliini, Saksa
tyosaksassa@gmail.com

Kindergarten – Päivähoito Saksassa

Työpaikoista, työelämästä ja saksalaisesta kulttuurista

Kun perhe muuttaa Saksaan ja vanhemmat menevät töihin, opiskelemaan tai kielikurssille, on matkalla yksi instanssi, jonka ohi käy vain harvan Saksassa asuvan lapsen tie: Kindergarten. Millainen se Kindergarten on ja mitä siellä tapahtuu?

Kindergarten on yksi saksalaisista sanoista, joka tunnetaan ympäri maailman. Eikä ihme: Saksalainen Kindergarten on toiminut mallina koko länsimaalaisille päivähoidolle. Kindergartenin käy 93 % 3-5-vuotiaista saksalaislapsista. Myös 33% 1-2-vuotiaista on kodin ulkopuolella hoidossa. (Statistisches Bundesamt, 2018)

 

Päivähoito-oikeus

kindergarten - päivähoito Saksassa

Kindergarten

Kindergartenin katsotaan Saksassa kuuluvan lapsen sosiaaliseen kehitykseen siinä missä peruskoulukin. Erona Suomeen on, että sisaruksen syntyessä tai vanhemman joutuessa työttömäksi lapsen ei silti oleteta lopettavan Kindergartenia.

Vuodesta 2013 jokaisella yli 1-vuotiaalla lapsella on Saksassa päivähoito-oikeus. Tämä tarkoittaa, että kunnan tulisi osoittaa jokaiselle hakijalle paikka päiväkodissa tai perhepäivähoitajalla. Käytännössä tämä ei toteudu jokaisella paikkakunnalla, vaan paikan löytäminen voi olla hankalaa. Saksassa vallitsee pula lastentarhanhoitajista ja käytännössä monet kunnat eivät lainsäädännöstä huolimatta pysty tarjoamaan riittävästi hoitopaikkoja tarpeeseen nähden.

Päiväkotien lainsäädännöstä säädetään osavaltiotasolla ja konkreettiset järjestelyt kuten paikkojen koordinointi ja maksut järjestetään kuntatasolla. Siksi ei ole mitään tiettyä yhtä tapaa, jolla asiat ”Saksassa” hoidetaan. Myös entisen Itä- ja Länsi-Saksan välillä on suuria kulttuurieroja, samoin kuin Etelä-Pohjoinen akselilla. Etelä-Saksassa ja vanhassa länsi-Saksassa on elänyt voimakas kotiäitikulttuuri, kun taas Itä-Saksan lapset kävivät Kindergartenin vanhempien ollessa kokopäivätöissä.



 

Hoitomuodot

Krippe (Seimi) 1-3-vuotiaat lapset.
Pienten lasten ryhmässä saa olla enintään 12 lasta. Hoitajia on tällöin oltava vähintään kaksi.

Päiväkoti = Kindergarten (KiGa) tai Kindertagestätte (KiTa) 3- n. 6 vuotiaat lapset, kouluun menoon asti
Ei-kunnallisissa päiväkodeissa on usein myös 1-6-vuotiaitten sekaryhmiä. Päiväkotiryhmässä voi olla 25 lasta.

Esikoulu – Kindergartenin viimeinen vuosi on maksuton, ja verrattavissa suomalaiseen esikouluun. Koulu aloitetaan Saksassa keskimäärin vuotta aiemmin kuin Suomessa, n. 6-vuotiaana. Esikoulu yleensä ole koulumainen, vain esim. kerran viikossa järjestettävä oppitunti tai vierailu osana päiväkodin ohjelmaa. Esikoulusta voidaan käyttää monia nimityksiä, esim. Vorschule, Maxikinder, Maxi-club, Königskinder. Tästäkin on paikkakuntakohtaisia poikkeamia. Esimerkiksi Hampurissa voi valita, jatkaako lapsi KiTan esikoulussa vai meneekö koulun esikouluun.

Elterninitiative / Reformkindergarten
Saksassa on paljon eri yhteisöjen (seurakunnat, yhdistykset, vanhemmat, DRK) ylläpitämiä päiväkoteja, jotka toimivat kunnallisten päiväkotien rinnalla. Usein päiväkodeilla on tietty painopiste, esim. liikunta, kielikylpy tai ulkoilu metsässä.


Tagesmutter vastaa suomalaista perhepäivähoitajaa. Hän hoitaa Saksassa kuitenkin yleensä vain 1-3-vuotiaita lapsia, minkä jälkeen lapset siirtyvät Kindergarteniin.

<< Oheista kuvaa klikkaamalla pääset babysitter.de-palveluun, jonka kautta voit etsiä satunnaista tai säännöllisempää lastenhoitajaa tai vaikka perhepäivähoitajaa.*

Großpflegestelle on hoitopaikka, jossa kaksi tai useampia perhepäivähoitajia on lyönyt hynttyyt yhteen ja hoitaa lapsia päiväkodinomaisesti ryhmässä.

Hoitomuodot ja niiden nimitykset saattavat vaihdella osavaltion ja kaupungin mukaan.  Paikkakunnilla, joissa hoitopaikan saaminen on vaikeaa, toimii myös erilaisia vanhempien järjestämiä hoitorinkejä. Myös hoitajien minimimäärä vaihtelee osavaltion lainsäädännön mukaan.

Päiväkotipaikan hakeminen


Päiväkodin voi aloittaa Saksassa nuorimmillaan 8-viikkoisena. Tyypillinen aloitusikä vaihtelee 1-3-vuoden välillä ja on aikaistumassa.

Päiväkotipaikan hakukäytännöt – yllätys, yllätys – vaihtelevat kaupungeittain. Jokainen kunta tai kaupunki järjestää asian parhaaksi katsomallaan tavalla. Yleisesti paikat ovat ennemmin kiven alla kuin helposti saatavissa, joten aikaa sopivan paikan löytämiseen kannattaa varata.

Täällä Wolfsburgissa, jossa nyt asun, lapset ilmoitetaan portaalin kautta päiväkotipaikan hakijoiksi. Paikan voi saada tuurilla muutamassa päivässä, toisaalta pienien lasten paikoissa on pidempi jono. Työssä käyvät vanhemmat saavat paikan helpommin. Kaupunki on rakentanut ”parakkipäiväkoteja” vuoden 2013 lakiuudistuksen jälkeen voidakseen taata mahdollisimman monelle lapselle hoitopaikan.

Berliinissä puolestaan haettiin ainakin vielä viitisen vuotta sitten ensin KiTa-Gutschein eli todistus oikeudesta päiväkotipaikkaan ja sitten lapsi ilmoitettiin erikseen, henkilökohtaisesti mahdollisimman moneen päiväkotiin, toivoen että joku paikoista tärppää. Paikkojen saatavuus vaihteli kaupunginosittain ja koska systeemin kautta tuli paljon peruutuksia, saattoi paikan saada yllättäen muutamien päivien varoitusajalla. Jokainen päiväkoti sai myös käyttää parhaaksi katsomaansa systeemiä lasten valintaan. Käytännössä ainakin yksityisten päiväkotien paikat jaettiin siis pärstäkerroin-periaatteella. Hampurissa puolestaan haetaan ensin paikka ja sitten vasta Gutschein.

Erityisen haluttuihin päiväkoteihin lapset voidaan ilmoittaa heti syntymän jälkeen tai ilmoittautuminen on auki vain tiettynä päivänä tai päivinä, kerran vuodessa. Tällaisia ovat usein esimerkiksi suositut Waldorf-Kindergartenit eli Steiner-päiväkodit.

 

Totuttautuminen päiväkotiin (Eingewöhnung)

kindergarten - päivähoito Saksassa

kindergarten – päivähoito Saksassa

Varsinkin pienten (1-2 v) lasten päiväkotiin totuttamiseen käytetään yleensä runsaasti aikaa. 4-8 viikkoa on standardiaika, josta ei välttämättä jousteta, vaikka lapsi sopeutuisi nopeammin. Tämä kannattaa huomioida esim. äitiyslomalta töihin palatessa. 3-vuotiaiden totutus Kindergarteniin hoidetaan yleensä huomattavasti nopeammin.

 

Aikataulut ja Ruokailut

Päiväkotien aukioloajat ovat usein jonkin verran lyhyemmät kuin Suomessa. Kokopäivä- tai vuorotyöläisen voi olla hankala löytää lapselle hoitopaikkaa, joka kattaa koko työajan kotimatkoineen. Aukioloaika voi olla esimerkiksi 8-16, tämäkin riippuu tietysti paljon osavaltiosta ja päiväkodista. Entisen Itä-Saksan alueella hoitoajat ovat keskimäärin pidempiä, Etelä-Saksassa taas lyhyempiä. Jossain tapauksissa aamuun ja iltaan voi buukata lisämaksusta hoitoaikaa, jotta työssäkäynti mahdollistuu.

Saksalaiseen päiväkotiin otetaan usein omat eväät ja juomapullo mukaan aamupalaa varten ja mahdollisesti myös iltapäiväksi.

Etelä-Saksassa on päiväkoteja, joissa tullaan kotiin syömään (yleensä kotiäidin laittamaa) ruokaa ja mennään iltapäivällä vielä takaisin päiväkotiin.

Päiväkodeissa saattaa myös olla oma kokki tai  esim. Elternintitiative-Kindergarteneissa on usein käytössä malli, jossa vanhemmat valmistavat ruuan lapsille vuorotellen. Joihinkin päiväkoteihin ruoka toimitetaan keskuskeittiöistä.

Monet päiväkodit ovat kasvisruokapainotteisia ja sokeria vältellään myös usein vaihtelevalla menestyksellä.

 

Ulkoilut


Suomessa olemme tottuneet, että lapset ulkoilevat päiväkodissa säällä kuin säällä ja tätä ei juurikaan tule kyseenalaistettua.

Monissa päiväkodeissa homma toimii: Iso piha, ulkoilua sekä aamulla että iltapäivällä. Lapset tuovat kotoaan vuodenajanmukaiset ulkovarusteet. Mutta asia ei aina ole näin yksinkertainen Saksassa. Ulkoilua ei pidetä niin välttämättömänä kuin Suomessa. Syy, miksi lapset eivät ulkoile voi olla sade, lasten puuttuva vaatetus, liian pieni miehitys, ei ehtinyt, lapset leikkivät jotain mukavaa sisällä, oli liian kylmä…

Suomalaisesta näkökulmasta pakkassäässä ilman hanskoja ja ohuissa farkuissa leikkivät lapset ovat jokaisen vastuuntuntoisen vanhemman kauhistus, Saksassa ihan normijuttu. Reimaa (Linkki kuvassa)* saa kuitenkin nykyään myös Saksasta!

Suurkaupungissa ulkoilun järjestäminen lapsille voi myös olla hankalampaa, jos päiväkodilla ei ole omaa pihaa käytössä.

 

Yhteenveto

Yleensä saksalainen varhaiskasvatus on korkealaatuista ja kunnianhimoista. Lapsille tarjotaan viihdykettä ja oppia sopivassa suhteessa, vapaata leikkiä unohtamatta. Hoitajien (ErzieherIn) määrä suhteessa lapsiin on keskimäärin pienempi kuin Suomessa, tilannetta vaikeuttaa usein työvoimapula. Lapset oppivat yleensä auttavan saksankielentaidon päiväkodeissa nopeasti. Päiväkodeilla on myös yleensä kokemusta kaksi-ja monikielistä lapsista.

Eli ei kun päiväkotipaikkaa hakemaan!

*Sivu sisältää Affiliate-linkkejä.

%d bloggaajaa tykkää tästä: