Posted on Jätä kommentti

Millainen on saksalainen CV eli Lebenslauf?

Miten kirjoitan saksalaisen CV:n?

CV eli ansioluettelo tai saksaksi Lebenslauf on työhakemuksen ydin. Henkilöstöosastolla kurkataan usein ensimmäisenä juuri CV:tä. Hyvästä syystä: Se osoittaa välittömästi, onko sinulla haettavaan toimeen tarvittava kokemus ja opintotausta. Sen pohjalta lukijalle syntyy vaikutelma ammattitaidostasi ja pätevyydestäsi.

Suomalaisessa ja saksalaisessa CV:ssä on pieniä tyylieroja, vaikka koko hakemuskulttuuri on kansainvälistynyt ja vapautunut viime vuosina. Myös uudet formaatit, kuten videohakemukset tuovat oman mausteensa hakemusviidakkoon. Perinteinen hakemus, jossa on kansilehti, saatekirje, CV sekä työ- ja opiskelutodistukset, kuitenkin dominoi edelleen saksalaisilla työmarkkinoilla. 

Lebenslaufin sisältö

Lebenslaufissa teet yhteenvedon työpaikkailmoituksessa kuvailluista edellytyksistä: koulutustaustasta, pätevyydestä, tietämyksestä ja aiemmasta työkokemuksesta, ammatillisesta toiminnasta ja saavutuksista. Tämä tieto yhdistellään haettavaan työpaikkaan sopivaksi, vakuuttavaksi profiiliksi, jonka ei saisi ylittää kahta DIN A4-sivua. Peukalosääntönä voi pitää, että Lebenslauf on mahdollisimman tarkka ja mahdollisimman kompakti samaan aikaan.

Saksalaiseen työhakemukseen kuuluu perinteisesti kuva. Lain mukaan kuvan liittäminen on kuitenkin vapaaehtoista. Jos liität kuvasi hakemuksen kansilehteen, CV:stä voi jättää kuvan pois. Suomalaisen kannattaa huomioida, että kuvaksi ei riitä mikä tahansa kännykkäkamerapläjäys, vaan CV-kuvaan pukeudutaan edustavasti ja ammattiryhmälle kuuluvan tyylin mukaan.

Perinteinen Lebenslauf (tabellarischer Lebenslauf) koostuu seuraavista osa-alueista:

1. Henkilökohtaiset tiedot (persönliche Angaben)
Etu- ja sukunimi (myös toiset nimet), syntymäaika ja-paikka, osoite, puhelinnumeo, sähköpostiosoite ja valokuva

2. Työhistoria (beruflicher Werdegang)
Ammatti, työkokemus, työharjoittelut

3. Koulutus, tutkinnot ja opinnot (Ausbildung)

4. Kiinnostuksen kohteet (Interessen)
Harrastukset, vapaaehtoistoiminta ja -virat, projektit

5. Erityisosaaminen (besondere/sonstige Kenntnisse)
kurssit, koulutukset, sertifikaatit, Ulkomaankomennukset, stipendit, kunniamaininnat, kielitaito ja sen taso, ATK-osaaminen ja -ohjelmat sekä julkaisu

5. Päivämäärä ja allekirjoitus

Hakemuksen eri osia voidaan korostaa tai jättää kokonaan pois (4 & 5) omasta osaamisesta ja haetusta paikasta riippuen. Työhistorian ja koulutuksen (2 & 3) paikkaa voi vaihtaa oman painotuksen mukaan.

Hakemuksen muoto ja kieliasu 

Perinteinen sakslalainen työhakemus muotoillaan din 5008-normin mukaan. Vinkkejä hakemuksen oikeaan muotoiluun löytyy esimerkiksi täältä: Karrierebibel

CV:ssä ei yleensä käytetä edes kokonaisia lauseita, mutta on tärkeää käyttää oikeita käsitteitä. Suomalaista CV:tä kääntäessä kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ymmärtääkö saksalainen lukija millaisesta työstä ja työnantajasta on kyse. Samoin jos olet käyttänyt suomalaisia tietokoneohjelmia tai ollut viroissa suomalaisissa yhdistyksissä ja haluat mainita nämä, kannattaa miettiä tarkkaan miten käännät ne.

Jokainen meistä tekee kirjoitusvirheitä. Hakemuksen tulisi kuitenkin olla kirjoitusasultaan virheetön siitäkin huolimatta, että hakija ei puhu saksaa äidinkielenään. Luetuta siis hakemuksen kieliasu jollakulla saksalaisella – mieluiten kuitenkin viestinnän tai HR-alan ammattilaisella.

 

saksalainen CV eli Lebenslauf
saksalainen CV eli Lebenslauf

Haluatko lisätietoja CV:n kirjoittamisesta?

Olen kirjoittanut suomalaisille suunnatun e-kirjan CV:n kirjoittamisesta. Opas antaa perustiedot Lebenslaufin tekstin ja ulkoasun muotoiluun ja tarjoaa useita esimerkkilauseita, joiden pohjalta on helppo rakentaa uutta!

Voit tilata kirjan täältä: https://tyopaikkasaksassa.com/e-kirjat/

Posted on 1 kommentti

Marcus Honkanen: Palkkatoiveet ja todellisuus

Työpaikka Saksassa: Puhutaanko palkasta - Palkkatoive ja todellisuus

Puhutaanko palkasta?-sarjamme on edennyt kolmanteen, viimeiseen ja voisin sanoa jopa mielenkiintoisimpaan osaansa. Palkkasarjan ensimmäisessä osassa selvitimme, mistä saksalainen palkka koostuu. Sarjan toisessa osassa puolestaan kartoitimme tilastojen valossa, millainen palkkataso Saksassa on. Sarjan kolmannessa ja viimeisessä osassa lähdemme kokoamaan ensimmäisten osien antia yhteen ja katsomaan, mitä kannattaa ottaa huomioon palkkatoivetta esittäessä.

Haastattelin aiheesta Marcus Honkasta. Hän on kansainvälinen headhunter, joka on erikoistunut suomalaisiin ja saksalaisiin asiakasyrityksiin Euroopan-laajuisesti. 13-vuotisen uransa aikana hän on hoitanut yli 300 ylemmän johtotason hakutehtävää Pohjois-, Keski- ja Itä-Euroopassa. Hän on osakkaana Bents Honkanen Rosenkranz -yrityksessä, joka on innovatiivinen ja kansainvälinen ”HR Boutique”. Sen erityisosaamisalaa ovat euroopanlaajuiset suorahaut, HR-konsultointi sekä johtotason valmennukset pohjoismaalaisille ja saksalaisille asiakkaille.

Miten päädyit Saksaan ja millainen työhistoria sinulla on?

Marcus Honkanen / Työpaikka Salksassa
Marcus Honkanen

Valmistuin kauppatieteiden maisteriksi Åbo Akademista, Turusta ja muutin Saksaan kolmetoista vuotta sitten, mukana kaksi matkalaukkua ja sillä samalla tiellä olen yhä. Pääsin konsultin uran alkuun Kienbaumilla, joka on Saksan suurin HR-konsulttiyhtiö. Nousin muutamassa vuodessa kansainvälisen osaston johtajaksi, sitten yhtiön 75-vuotisen historian nuorimmaksi osakkaaksi sekä globaalien suorahakutoimintojen johtoryhmän jäseneksi.

Tein siis aika nopean ”nollasta sataan”-uran, jonka jälkeen aloin kaivata uusia haasteita. Niitä löytyi, kun perustin oman yrityksen kahden partnerini sekä tiimini kanssa. Asiakaskokemuksen maksimoinnin lisäksi yritys edustaa kansainvälistä, kulttuurien välistä kokemusta sekä markkina- ja- toimialaosaamista. Kokenut ja pitkään yhdessä toiminut tiimi työskentelee Düsseldorfista, Helsingistä, Hampurista ja Tukholmasta käsin.

Millainen palkkataso Saksassa on?

Kun puhutaan johdon ja executive-tason tehtävistä niin palkat ovat Suomeen verrattuna huomattavasti korkeammat. Tietenkin tämä riippuu osin toimialasta (esimerkiksi oil & gas, energia, lääketeollisuus ja autoala ovat korkeasti palkattuja aloja ja retail puolestaan alemmalla tasolla). Myös firman omistajarakenne vaikuttaa palkkatasoon. Suuremmat perheyritykset ja konsernit ovat yleisesti ottaen samalla tasolla ja suuria eroja palkkoihin ei synny (kulttuurieroja toki sitäkin enemmän). Pienemmät perheyritykset sekä riskipääomalla rahoitetut yritykset voivat poiketa standardista. Tämän lisäksi myös yrityksen sijainti on tärkeässä roolissa. Isoissa kaupungeissa maksetaan yleensä korkeampia palkkoja verrattuna pienempiin kaupunkeihin ja maaseutuun. München on esimerkki kalliista alueesta ja siten yksi korkeapalkkaisimmista Saksassa. Idässä, esim. Leipzigissa ja Dresdenissä palkat ovat lähinnä alempaa keskitasoa, mikä peilaa myös alueen kustannustasoa. Lisäksi palkkaan voi vaikuttaa lokaatio: Jos esimerkiksi muuten on vaikeaa houkutella haluamiaan osaajia tietylle paikkakunnalle niin firmojen on maksettava yli sen alueen keskiarvon.

Kohtaavatko palkat ja suomalaisten hakijoiden odotukset?

Sanoisin että suomalaiset johtotason henkilöt, jotka harkitsevat Saksaan lähtöä, tulkitsevat markkina-arvonsa hyvin myös Keski- Euroopan osalta, eli suuria ali- tai- ylilöyntejä näen harvoin. Tämä johtuu siitä, että kyseisillä henkilöillä on kokemusta joko kansainvälisistä rooleista Suomessa tai jopa Saksassa asumisesta. Jos odotukset ja todellisuus eivät kohtaa, konsultoin heitä matkan varrella omalta osaltani ja useimmiten yhteisymmärrys kandidaatin ja päämiehen välillä löytyy.

Millaisia kulttuurieroja saksalaisilla ja suomalaisilla on mielestäsi palkkaan liittyen?

Yleisesti voi sanoa että Saksassa palkoista puhuminen on enemmän tabuteema ja Suomessa avoin kollegoiden sekä ystävien kesken. Suomessa voi tietenkin myös seurata kenen tahansa verollista tuloa muutaman vuoden viiveellä, mikä Saksassa ei ole lainkaan mahdollista. Saksassa palkka ja erilaiset etuudet kuten erityisesti autoetu ovat myös vahvoja statussymboleita, joista ollaan ylpeitä ja niistä pidetään eri tavalla kiinni verrattuna suomalaiseen kulttuuriin.

Miten palkkatoive esitetään Saksassa?

Palkkatoive esitetään Saksassa bruttoansiona ja vuositasolla. Yleensä puhutaan kiinteästä osasta sekä bonusosasta, joten yleensä haastattelussa mainitaan maksimibonus sekä paljonko bonusta yleensä on maksettu. Tässä yhteydessä on myös hyvä mainita millä perusteella bonus ansaitaan. Auto on myös usein osa pakettia johdon tehtävissä ja se yleensä myös selvitetään merkkiä ja mallia myöden. Tämän lisäksi voidaan puhua muista etuuksista (eläke, vakuutukset, muuttokustannuksia) ja työkaluista (puhelin, ipad, laptop). Nykyään Saksassa saatetaan myös keskustella kotitoimistosta ja sen käytön mahdollisuudesta. Joissain yrityksissä on tavallista että perjantai saatetaan viettää sähköpostien ja puhelinpalaverien parissa kotoa käsin ja toisissa vastaava järjestely on täysin mahdoton.

On yleensä hyvä merkki jos palkasta puhutaan haastattelussa sillä se on merkki siitä että yritys on tosissaan palkkaamassa henkilöä ja haluaa selvittää palkkatason, odotukset sekä mahdollisesti koska henkilö voi aloittaa uusissa tehtävissä. Tämä keskustelu kannattaa käydä ja olla konkreettinen nykyisen palkkatason ja odotustason osalta.

Mitä palkkatoivetta miettiessä kannattaa ottaa huomioon?

Pitää olla realistinen sillä riskinä on aina että pelaa itsensä pois jos ylihinnoittelee itsensä. Nyrkkisääntönä neuvotteluissa toimii, että nykyinen palkkataso on lähtökohta ja sen perusteella neuvotellaan palkka uusiin tehtäviin. Realistisesti ja riippuen lähtötasosta voi odottaa 10-30 % korotusta palkkaan ja tämä sitten taas riippuu paljolti siitä onko uusi tehtävä esimerkiksi vastuullisempi kuin aikaisempi ja miten erikoista osaamista ollaan hakemassa. Riippuen bonusmalleista ja muista eduista tämä korotus voi koskea kiinteää palkkaa tai kokonaisansoita.

Pitää huomioida myös muut edut, joita nauttii nykyisessä firmassa tai joita potentiaalinen uusi työnantaja on tarjoamassa (esim. auto, eläkelisä, vakuutukset, muutto tarvittaessa jne.).

Jos on vaikeuksia päästä sopuun palkasta, voi koittaa neuvotella n.s. aloitustason ja sopia, että palkka nousee vuoden jälkeen summalla x. Toinen mahdollisuus on neuvotella kiinteästä bonuksesta esimerkiksi ensimmäisen vuoden aikana.

Entä jos toiveissa on palkankorotus, miten Saksassa toimitaan?

Saksassa seurataan yleensä virallista prosessia joka usein on n.s. „Jahresgrspräch” (vrt. Suomen kehityskeskustelu), jossa keskustellaan mitä ollaan vuoden aikana saatu aikaan firmana sekä omalla vastuualueella sekä kerrataan mahdollisia muita henkilökohtaisia tavoitteita, joita on sovittu esimiehen kanssa. Tämän perusteella sovitaan bonus menneeltä vuodelta, sekä mahdollinen palkankorotus ensi vuodelle. Jos esimerkiksi vastuualue kasvaa niin voi odottaa suurempaa palkankorotusta kuin identtisessä tehtävässä jatkaessaan.

Tähän prosessiin kannattaa valmistautua huolellisesti ja esimerkiksi listata asioita joita on tehnyt tuottaakseen lisäarvoa yritykselle. Tätä dialogia kannattaa myös käyttää tulevaisuuden suunnitteluun sekä omien ambitioiden ja toiveiden kommunikointiin jotta pääsee etenemään haluamallaan tavalla yrityksen sisällä. Parhaassa tapauksessa tämä dialogi on mahdollinen joka päiväisessä esimiesdilaogissa eikä ainoastaan vuoden lopussa kun on tuomion aika. Yleisesti voi sanoa että Saksassa ei mitään saa ilmaiseksi vaan pitää proaktiivisesti tuoda toiveita ja odotuksia esille ja perustella faktoilla sekä tuloksilla.

Tämä prosessi voi olla erilainen pienemmissä perheyrityksissä (adhoc) verrattuna konserneihin tai suurempiin perheyrityksiin joissa yleensä  on standardisoidut HR-prosessit.

Muita tilanteita jossa palkankorotuksesta tai muista mielenkiintoisista palkkioista voi sopia on: kun yritystä ollaan ostamassa ja avainhenkilöt halutaan sitouttaa tai suojata mahdollista irtisanomista vastaan tai jos on ollut veturina työstämässä isoa innovaatioita tai tekemässä isoja kauppoja jonkun tärkeän asiakkaan kanssa.

Onko sinulla muita hyviä työnhakuvinkkejä suomalaisille Saksassa?

Pohjoismainen johtajuus on noususuhdanteessa. Erityisesti Saksassa on murros käynnissä. Hierarkkisuus vähenee ja keskustelevuus lisääntyy ja pohjoismaiset arvot nostetaan esiin. Markkinatilanteesta johtuen saksalaisyritykset pyrkivät tänä päivänä yhä enemmän myös laajenemaan Pohjoismaihin, kasvamaan siellä tai hakevat kasvua kansainvälisiin funktioihin skandi-johtajien avulla. Tätä suhdannetta kannattaa hyödyntää ja etsiä yrityksiä, jotka sopivat tähän profiiliin tai täyttävät paikkaa, jossa suomalaisuudesta ja/tai omasta kokemuspohjasta on hyötyä.

Jos on hakeutumassa Saksaan, kannattaa ehdottomasti opiskella saksan kieltä, sillä se on ensiarvoisen tärkeää Saksassa työskennellessä. Vaikka firmoissa saattaa johtoryhmässä virallinen kieli olla englanti, niin kyllä siitä on kuitenkin hyötyä tai voi muuten olla jopa mahdotonta tai ainakin vaikeampaa löytää sopiva työnantaja.

Jos hakee aktiivisesti töitä Saksasta, kannattaa tehdä oma lista relevanteista aloista, firmoista, funktioista sekä suorahaku-  ja rekrytointifirmoista, joihin oma profiili sopii parhaiten ja sitten aloittaa aktiivinen dialogi sekä verkostoituminen.

BENZ, HONKANEN, ROSENKRANZ
International Executive Consultants GmbH

http://bentshonkanenrosenkranz.com/
info@bentshonkanenrosenkranz.com

Posted on Jätä kommentti

Rekrytointikonsulttina Saksassa

Reeta Laakso

Reeta Laakso on sosiaalipsykologi, joka on työskennellyt viimeiset 2,5 vuotta Nürnbergissä rekrytointikonsulttina etsien autoteollisuuden ohjelmistokehittäjiä. Nyt Reeta on jo vaihtanut työpaikkaa ja keskellä paluumuuttokiireitä. Hän ehti kuitenkin vastaamaan muutamaan kysymykseen suomalaisen ja saksalaisen työnhaun eroista ja omasta työstään Saksassa.

Miten päädyit Saksaan töihin?

Lähdin Saksaan alun perin niin, että avopuoliso sai Nürnbergin läheltä työtarjouksen ja päätimme yhdessä lähteä seikkailemaan. Tein ensin vuoden etätöitä suomalaiselle rekrytointiyritykselle kotoa käsin. Sen jälkeen alkoi kiinnostaa saksalaiseen työkulttuuriin tutustuminen käytännössä ja lopulta sain saksan taidon hiljalleen parannuttua myös töitä Saksasta.

Olet koulutukseltasi sosiaalipsykologi. Miten kiinostuit rekrytointialasta?

Rekrytointi- ja HR-alasta kiinnostuin ajatuksen tasolla opiskelujen aikana, mutta teoreettisissa opinnoissa ei oikein saanut käsitystä siitä mitä HR- ja rekrytointityö todellisuudessa on. Pääsin kuitenkin rekrytointiharjoittelijaksi maisterivaiheessa ja sitä kautta innostuin alasta todella paljon. Rekrytoinnissa viehättää monipuolisuus ja sosiaalipsykologisena näkökulmana yksilön ja ryhmien käyttäytymisen ymmärtäminen. Se on myös kiinnostava yhdistelmä HR:ää, myyntiä ja markkinointia. Erityisesti IT-rekrytointi on todella mielenkiintoista, koska siinä joutuu koko ajan haastamaan osaamistaan ja oppimaan uutta.

Onko rekrytointikonsultin työnkuvassa eroja Saksassa ja Suomessa?

Käytännön tehtävissä ei niinkään, vaan erot näkyivät enemmän työkulttuurissa ja työskentelytavoissa. Haluan kuitenkin nostaa esille, etten ole kovinkaan innokas puhumaan ”saksalaisesta” työkulttuurista. Jo lyhyen parivuotisen kokemukseni pohjalta voin sanoa, että työelämän käytännöt vaihtelevat merkittävästi riippuen yrityksestä, toimialasta ja alueesta. Henkilökohtainen kokemukseni pohjautuu hyvin perinteikkääseen yritykseen suhteellisen konservatiivisella alueella Saksassa, eli kokemukset voivat olla hyvinkin erilaisia jonkun muun kertomana.

Mikä on tärkeää saksalaisessa työhakemuksessa/hakemisessa?

Pituuden sekä käsiteltävien aiheiden puolesta CV ja hakemus vastaavat paljolti suomalaista käytäntöä. Saksalaisessa CV:ssä korostuu virallisen ja asiallisen valokuvan merkitys. CV-kuvat käydään usein ottamassa puku päällä kuvaamossa. Muodollisuus näkyy myös työhakemuksen kirjoitustavassa. Saksalainen työkieli poikkeaa paljon arjessa puhutusta ja vakuuttavaksi koettu hakukirje noudattaa samaa, virallista linjaa. Hakemus esimerkiksi alkaa sanoilla ”arvoisa herra/rouva [sukunimi]” tai ”arvoisat naiset ja herrat”, jos vastaanottajan nimi ei ole tiedossa. Myös lausemuodot ovat hyvin muodollisia.

Miten suomalainen ja saksalainen työhaastattelu eroavat toisistaan?

Työhaastattelukaan ei päällisin puolin eroa suomalaisesta, mutta kulttuurierot vaikuttavat tähänkin kontekstiin. Keskustelu saattaa olla hyvinkin muodollista ja teitittely on useimmiten itsestäänselvä lähtökohta. Toisin kuin Suomessa, Saksassa on kohteliasta mainita puhuteltavan nimi vähintään pari kertaa keskustelun aikana, esimerkiksi tavattaessa ja lähdettäessä. Teitittelyn yhteydessä käytetään muotoa herra/rouva sukunimi.

Toinen mieleen tuleva ero on siinä mikä koetaan vakuuttavana. Saksassa vakuuttavana näyttäytyminen on perinteisesti todella tärkeää työelämässä ja sen koetaan nostavan auktoriteettia, mitä myös arvostetaan. Niin hassulta kuin se kuulostaakin, tuttavalliselle suomalaiselle kompastuskivi saattaa olla, että liikaa ystävällisyyttä pidetään epävakuuttavana tai epäammattimaisena. Erityisesti johtaviin tehtäviin haettaessa liika (tai suomalaisittain normaali) rentous saatetaan kokea negatiivisena. Johtajuudesta puhuttaessa saksalaisessa keskustelussa tuntuu usein nousevan käsite ’liian pehmeä’ esiin.
Samaan aikaan on hyvä muistaa, että nämä yleistykset pohjautuvat nimenomaan perinteiseen saksalaiseen työkulttuuriin ja siksi tuskin pätevät esimerkiksi berliiniläisiin startupeihin tai muihinkaan uudistusmielisimpiin yrityksiin.

Miten suomalaisen kannattaa valmistautua työhaastatteluun Saksassa?

Ainakin suhteellisen perinteisen yrityksen työhaastatteluun on hyvä mennä puku tai jakkupuku päällä, erityisesti asiantuntijatehtäviin haettaessa. Sillä ei ainakaan voi mennä pieleen, vaikka joka paikassa kyseistä pukeutumista ei välttämättä odotetakaan. On myös hyvä pitää mielessä, että keskustelukumppanin nimi on kohteliasta mainita keskustelun lomassa. Liikaa paineita ei kuitenkaan kannata ottaa, sillä Saksassa on totuttu erilaisiin kulttuuritaustoihin ja moni varmasti ymmärtää, että tietyt käyttäytymiserot ovat sidoksissa kulttuuritaustaan. Saksalaiset liittävät usein pohjoismaihin epämuodollisuuden, välittömyyden ja liberaaliuden, mitä usein pidetään ihan positiivisena asiana. Suomalaisen ystävällisyyttä ja rentoutta pidetään ehkä siksi useammin ’söpönä’ kuin varsinaisesti epäammattimaisena.

Kerro joku sattumus Saksan vuosien varrelta kulttuuriin tai kieleen liittyen.

Olin puhelinpalaverissa, johon hyvin perinteikäs saksalainen toimitusjohtaja oli muutaman työntekijän kutsunut. Aihe ei oikeastaan juurikaan edes koskenut minua. Kymmenen minuuttia ennen suunniteltua palaverin loppumisaikaa mainitsin, että minulla on hakijan kanssa työhaastattelu pian. Palaveria vetävä toimitusjohtaja ei  reagoinut tietoon mitenkään. Muutamaa minuuttia aiotun haastatteluajan (ja suunnitellun palaverin loppumisajan) jälkeen totesin, että nyt täytyy lähteä. Toimitusjohtaja kuitenkin sanoi odottavansa minun osallistuvan palaveriin loppuun asti. Hakija saisi odottaa. Tässä vaiheessa edellisten kokemusten pohjalta tiesin, että joudun nöyränä laittamaan hakijalle sähköpostin, jossa kerron pystyväni soittamaan vasta myöhemmin iltapäivällä, häveten samalla hakijakokemuksen huonoutta. Kyseisessä yrityksessä toimitusjohtajan tahdon vastustaminen ei olisi tullut kuuloonkaan, joten alistuin kohtalooni ja istuin vielä seuraavat 45 minuuttia palaverissa sanomatta sanaakaan koko aikana. Sillä minullahan ei itse asiassa ollut minkäänlaista mielekästä osuutta koko palaverissa alun perinkään.
Nyt tilanne jo naurattaa, mutta silloin lähinnä raivostutti. Tilanne kuvaa hyvin perinteisen saksalaisen ja suomalaisen johtamiskulttuurin eroja.

Olet vaihtanut työpaikkaa ja muutat takaisin Helsinkiin. Miten paluumuutto sujuu?

Parhaillaan valmistelen muuttoa takaisin Helsinkiin. Käytännön asioiden puolesta on paljon järjesteltävää. Sopimusten irtisanomistaisteluiden lisäksi asioita pitää hoitaa monen eri viraston kanssa molemmissa maissa. Saksassa virastojen ja pankkien kanssa ei moniakaan asioita voi kommunikoida sähköisesti, joten kirjepostia on saanut lähettää ja virastoissa vierailla. Hiljalleen asiat kuitenkin alkavat olla hoidettuna. Olen palaamassa Suomeen hyvillä mielin ja odotan, että pääsen asumaan taas lähempänä perhettä ja ystäviä. Helsinki on mahtava kaupunki. Innolla odotan pääseväni taas kävelylle merenrantaan. Samaan aikaan jään varmasti kaipaamaan Nürnbergiä, enkä ihmettele jos se kuuluisa paluushokki jossakin vaiheessa nousee pintaan.

Saksassa jään kaipaamaan muun muassa hyviä säitä, matkustusmahdollisuuksia sekä eläväistä ravintola- ja kahvilakulttuuria. Täällä myös järjestetään enemmän erilaisia tapahtumia ja jutellaan helpommin tuntemattomille. Molemmissa kaupungeissa on ehdottomasti puolensa. Uudesta työstä pilvipalveluyritys Nordcloudilla olen erityisen innoissani. Mukaansatempaava yrityskulttuuri ja kiinnostavat tehtävät motivoivat kovasti. Rennossa suomalaisessa työkulttuurissa olen kotonani.

Mitä sinulle jäi käteen Saksasta?

Paljon opettavaisia kokemuksia liittyen kulttuurieroihin ja siihen, miten eri tavoin näinkin lähekkäisissä kulttuureissa voidaan ajatella. Mukavaksi piirteeksi saksalaisessa työkulttuurissa koin muun muassa sen, että vaikka asioista saatetaan väitellä kiivaastikin, keskustelun loputtua voidaan lyödä veljellisesti kättä selkään, heittää vitsiä ja mennä yhdessä kahville. Työelämän väittelyitä ei oteta henkilökohtaisesti. Opin myös puhumaan saksaa suhteellisen sujuvasti. Sitä taitoa pääsenkin hyödyntämään myös uudessa työpaikassani. Ylipäätään mieleen jää paljon hyviä muistoja Saksan ajoilta.

Mitä haluat sanoa suomalaisille, jotka hakevat töitä Saksasta?

Usko itseesi! Saksassa arvostetaan pohjoismaita ja suomalaisilla työntekijöillä tuntuu olevan todella hyvä maine työmarkkinoilla. Moni saksalainen alkaa ensimmäisenä puhua suomalaisen koulutuksen tasosta, kun kuulee mistä olet kotoisin. Vaikka kulttuurieroja on, niistä ei kannata ottaa liikaa stressiä. Reippaalla asenteella pärjää aina pitkälle ja sen ansioista vastaanottajakin osaa ajatella, että tarkoitat hyvää, vaikka et aivan kulttuurillista koodia noudatakaan. Saksan kielen osaamista pidetään työmarkinoilla tärkeänä. Moni suomalainen osaa ainakin jonkin verran saksaa kouluaikojen pohjalta ja se taito kannattaa ehdottomasti tuoda esille. Kielen ei tarvitse olla täydellistä eikä edes sujuvaa, jotta siitä olisi hyötyä työnhaussa. Moni työnantaja toivoo työntekijän osaavan vähintään jutustella kahvihuoneessa saksaksi, vaikka työkieli olisikin englanti. Toisaalta moni suomalainen puhuu todella hyvää englantia – taito, joka ei ole saksalaisille ollenkaan niin itsestään selvä.

Lisää Reetan ajatuksia työelämästä voi lukea hänen blogistaan, Sosiaalipsykologiaa ja työelämän virtauksia.

Posted on 2 kommenttia

Henkilöbrändi Saksassa

Henkilöbrändi Saksassa

Henkilöbrändi on kovin trendikäs sanahirviö ja sen tarpeellisuudesta voi olla montaa mieltä. Kun haet töitä vieraasta maasta, kannattaa pysähtyä hetkiseksi miettimään, miltä vaikutat potentiaalisen työnantajan ja alasi yhteisön silmissä. Tuon mielikuvan kehittämistä haluttuun suuntaan nimitän henkilöbrändäykseksi. Tässä blogiartikkelissa nostan esiin muutamia seikkoja, joita suomalaisen kannattaa huomioida päivittäessään brändiään saksalaiseen makuun sopivaksi.

Mikä on henkilöbrändi?

Henkilöbrändäykseen pätee suunnilleen samat lainalaisuudet kuin yrityksen, yhteisön tai tuotteen brändäykseen. Kyse ei ole uudesta ilmiöstä, vaan esimerkiksi poliitikot ja näyttelijät ovat luoneet tietoisesti imagoaan jo vuosisatojen ajan. Tärkeintä on, ettei brändi ole päälle liimattu, ulkokultainen kuva, vaan että sen ytimessä on todellinen tuote, eli tässä tapauksessa sinä itse – persoonasi ja osaamisesi. Se millä brändiäsi täydennät riippuu esimerkiksi tavoitteistasi ja kohderyhmästäsi: Minkä alan ja tason työpaikkaa tavoittelet?

En ole alan asiantuntija, joten jätän itse käsitteen analysoinnin muille. Tässä vielä pari ajankohtaista artikkelia jossa henkilöbrändäyksen ulottuvuuksia on käsitelty syvällisemmin:

Elina Koivumäki: Henkilöbrändäys dos & dont’s

HC Services oy/ Tom: Unohda henkilöstöbrändäys!

Yleensä suositellaan, että henkilöbrändin tavoite olisi mahdollisimman konkreettinen, koska silloin voit parhaiten mitata sen menestystä. Tee itsellesi selväksi, mikä on tavoitetyöpaikkasi. Kuka tekee siellä rekrytointipäätökset? Entä miten tavoitat ja teet vaikutuksen häneen? Kun tiedät tavoitteesi, lähdet luomaan itsestäsi halutunkaltaista mielikuvaa sekä somessa että irl. Mietitään siis ensin kanavan valintaa saksalaisesta näkökulmasta.

Onko saksalainen somessa?

Henkilöbrändi kielikuvana on some-ajan kukkanen, mutta muista että luot brändiäsi myös somen ulkopuolella. Rekrytointipäätökset tekevä saksalainen HR-vastaava, Betriebsleiter tai Abteilungsleiter ei välttämättä pyöri sosiaalisissa medioissa. Perinteiset kanavat nousevat tällöin maineenhallinnan keskiöön: Miten vastaat haastattelukutsuun? Soitatko hakemuksesi perään? Tunnetaanko sinut alan piireissä? Millaisena?

Kanava-Mix kuntoon

Keskeistä on, että valitset kohderyhmällesi sopivat kanavat. Aloita yhdestä tai kahdesta kanavasta, koska sosiaalisen median ylläpito vie melko paljon aikaa. Vaikka saksalaiset ovat melko some-kriittisiä, netissä ovat kuitenkin 2017 jo kaikki. Luultavasti sinut siis googletetaan. Jos haluat näkyä, hyvä ratkaisu voisi olla oma nettisivu tai vaikkapa youtube-video.

Tästä blogista löydät pari vinkkiä:

Reeta Laakso: Erotu työnhaussa loistamalla sosiaalisessa mediassa

Juuri perustettu asiantuntijaprofiili Facebookissa tai twitter-tili ilman seuraajia voi olla tylsä ja tyhjä. Innostus voi laantua helposti, jos seuraajia ei vaan tule. Henkilöbrändäämiseen pitää siis tässä mielessä suhtautua pitkäjänteisesti. Ensimmäiset seuraajasi voivat olla äitisi, naapurisi ja ekaluokan luokkakaverisi. Yhteisö rakentuu hiljalleen, kun onnistut tuottamaan kiinnostavaa sisältöä. Ammatillisessa profiilissa kannattaa edetä järjestelmällisesti.

• Etsi toimialasi keskeiset avainsanat, verkostot ja vaikuttajat.
• Valitse tärkeimmät teemasi: Mikä on osaamisalaasi ja minkä parissa haluat tulla tunnetuksi.
• Aikatauluta viestintä. (Netistä löytyy lukuisia työkaluja tähän.)

Xing.de on saksalaisten oma Linked.in

Saksassa Xing.de toimii paremmin kuin Linked.in. Profiilin luonti on helppoa. Verkostoidu esim. suomalaisten ryhmissä, oman alasi ryhmissä ja – jos asut jo Saksassa – oman paikkakuntasi ryhmissä.

Tässä linkki ”Finnen in Deutschland”-ryhmään. Myös Suomessa asuvilla saksalaisilla on oma ryhmä, samoin kuin Deutsch-finnische Gesellschaftilla.

Viestinnän erityispiirteitä

Hatko samanaikaisesti hyvin erilaisia työpaikkoja usealta eri alalta? Kaikkia on vaikea miellyttää saamaan aikaan. Ja rekrytoijat, hekin ovat vain ihmisiä omine mieltymyksineen. On siis vaikeaa tehdä yleistyksiä, mutta yritän kuitenkin. Suomalaisilla on tiettyjä saksalaisista poikkeavia käyttäytymismalleja, joita on hyvä miettiä myös saksalaisen työnantajan näkökulmasta.

Saksalainen sanoo suoraan

Vaatimattomuus kaunistaa Suomessa ja saksalaisetkin saattavat pitää suomalaista kainostelua eksoottisen herttaisena ominaisuutena – hetken aikaa. Eri asia on, haluavatko he kainostelijan palkkalistoilleen. Saksalaiset eivät osaa lukea rivien välejä yhtä hyvin kuin suomalaiset. On siis ihan OK sanoa suoraan missä olet hyvä. Tämä pitää mieluiten myös todistaa mahdollisimman pitävin referenssein eli työkokemuksen ja koulutuksen avulla. Suomalaiselle tyypillisen ”kehityspotentiaalialueiden” oma-aloitteiset reflektoinnit (”Vaikka en oikeastaan ole tämän alan asiantuntija…”) kannattaa koittaa jättää pois.

Asiantuntijuus keskiössä

Suomen työmarkkinoilla on jo kohta vuosikymmenen ajan haettu „hyviä tyyppejä“ ja some onkin hyviä tyyppejä pullollaan. Saksalainen työkulttuuri on rentoutumassa ja tasa-arvoistumassa, mutta jos haluat pelata varman päälle, esiinny mieluummin ensisijaisesti alasi asiantuntijana. Jos onnistut olemaan samalla hyvä tyyppi, niin siitä plussaa!

Satsaa hyviin kuviin

Jopa opiskelijoiden työhakemuskuvat on otatettu Saksassa useimmiten valokuvaamossa, usein puku tai jakkupuku päällä. Tämäkin tietysti riippuu alasta. Katso miten muut alasi vaikuttajat esiintyvät esim. juuri Xingissä.

Henkilökohtaiset some-tarinat piiloon

Milleniaalit toimivat ehkä toisin, mutta yleisesti Saksassa ei ole tapana esiintyä yksityisellä profiililla somessa omalla koko nimellä tai postata vaikkapa avoimesti omien lasten kuvia. Tämä johtuu siitä, että saksalaiset ovat hyvin arkoja omista tiedoistaan ja niiden „leviämisestä nettiin“. Suomalaiset ovat tässä suhteessa keskimäärin huolettomampia. Facebookissa ei siis tarvitse jakaa kreisibailauskuvia antaakseen itsestään huolettoman tai jopa ymmärtämättömän kuvan.

Jos koitamme kurkata saksalaisen rekrytoijan korvien väliin – oletamme hänen jakavan perussaksalaiset some-ennakkoluulot – ja hän googlaa nimesi. Mitä hän löytää? Jo oman nimen käyttö tai kiva perhekuva Kanarialta saattaa olla potentiaaliselle työnantajallesi „too much information“. Harkitse siis yksityisten Facebook- ja instagram-tiliesi piilottamista (ainakin) työnhaun ajaksi. Ammatillisesti valveutunut profiili on tietysti eri asia.

Luo toimiva saksalainen henkilöbrändi – Näin pääset alkuun:

Henkilöbrändi Saksassa
Lattepappa, oman tiensä kulkija vai touhukas vitsiniekka? Henkilöbrändi ansaitsee ajatuksen jos toisenkin.

  • Kopioi ja matki: Brändisi sisällön luot tietenkin sinä – mutta ei ole virhe katsoa mallia muilta. Ole tarkkaavainen sen suhteen, mitä et voi suomalaisena tietää etukäteen: mitkä ovat alasi slangisanat, keskustelutyyli, kuumat teemat, kovimmat nimet ja suosituimmat työnantajat. Mitä paikkaa sinä haluat pelata tällä kentällä?
  • Osallistu keskusteluun somessa: Etsi alasi ja paikkakuntasi ryhmät Xingistä ja kuulostele, millä tyylillä ihmiset keskustelevat. Jos uskallat, osallistu keskusteluun. Pyydä saksalaista tuttua korjaamaan (ainakin pahimmat) kirjoitusvirheet ennen julkaisua. Huonosti kirjoitettu teksti, vaikka olisi ulkomaisen kirjoittamakin, kuulostaa aina vähemmän asiantuntevalta.
  • Uskalla olla oma itsesi: Tämä on pakko sanoa nyt, koska olen koko tään blogiartikkelin ajan kertonut miten „sopeudut“ saksalaiseen työnhakukulttuuriin. Firmat, jotka ovat kiinnostuneita ulkomaalaisista työntekijöistä osaavat usein arvostaa myös out of the box -ajattelua. Se juttu, mikä nostaa hakemuksesi esiin kahdensadan muun hakijan joukosta voi olla juuri suomalaisuus tai muu „erityispiirteesi“ – älä siis silota rosoja turhan tarkalla kädellä.
  • Suomalaisuus on usein plussaaDigitalisaatio, some, opetus, kasvatus, terveydenhuolto… on monia aloja, joilla Suomalaiset ovat innovatiivisiä edelläkävijöitä. Onko sinulla sellaista erityisosaamista, joita saksalaisilla ei ole?Korosta osaamistasi ja kokemustasi näillä alueilla.
  • Profiloidu: Suomessa arvostetaan jokapaikanhöylää ja poikkitieteellisyyttä. Se, että vietit yhden kesän au-pairina ja puursit opiskelujen ohessa Siwan kassalla, kertoo monipuolisuudesta ja yritteliäisyydestä. Saksalainen tikittää kuitenkin toisin: täällä arvostetaan alan työkokemusta (einschlägige Berufserfahrung) ja vain harvoin työhön haetaan erilaisista taustoista olevia henkilöitä (Quereinsteiger). Koita siis luoda kokemuksillesi ja opinnoillesi järkevä punainen lanka, joka johtaa toivetyöpaikkaasi. Jätä surutta pois tarinastasi – eli henkilöbrändistäsi – sellainen, mikä ei siihen sovi ja keskity ydinosaamiseesi.

Ja lopuksi…

Lueskelin tätä artikkelia pohdiskellessani useita suomalaisia ja saksalaisia tekstejä henkilöbrändistä. Molemmissa maissa aihe on ”kuuma” ja siitä voisi kirjoittaa sivutolkulla. Lainaan vielä loppuun jo tuonne aiemmin linkittämääni HC-Services Oy:n artikkelia – itse kun en osaisi tätä paremmin sanoa:

”Älä mieti omaa tekemistäsi henkilöbrändäyksen kautta. Älä rakenna osaamisestasi haarniskaa, jota kiillotat tietyn sisältökalenterin mukaan. Älä osta konsulttia rakentamaan sinulle henkilöbrändiä. Tee asioita jotka sinua kiinnostavat, keskustele aiheista jotka sinua pohdituttavat, tai kirjoita havainnoista ja opeista joita olet matkan varrelta kerännyt.”

Posted on 1 kommentti

Haluaisitko töihin Saksaan?

Muutto Saksaan töihin. Työpaikka Saksassa blogi

Oletko suomalainen ja hakemassa Saksasta töitä? Muuttamassa Saksaan? Tai muuten vaan kiinnostunut Saksan työmarkkinoista? Tämä on sinulle!

Työpaikan hakeminen

Vaikeutesi alkavat luultavasti hakemuksen muotoilusta. Suomalainen työtodistuksesi, jossa lukee selvästi, että olet ollut ihan hyvä työssäsi, ei käy Saksassa edes kukkaiskielelle käännettynä. ”Hyvä” on saksaksi korkeintaan keskinkertainen ja todistuksessa pitää lukea ainakin ”Stets unserer vollsten Zufriedenheit” – muuten voit heittää läpyskällä vesilintua. Hakemusten kirjoittamiseen ja työtodistusten tulkintaan on parasta tilata salakirjoituskoodia avaava opas tai konsulttitoimisto.

Kun hakemuksesi on valmis voit faksata sen Saksaan tulevalle työnantajallesi. Eikö ole faksia? Kannattaa ehkä hankkia, koska tarvitset sitä Saksassa muuhunkin asiapaperiliikenteeseen. Parasta olisi, että siivität hakemuksesi lentoon ja soitat rekrytoijalle. Ajattelitko käyttää englantia? Forget it. Pilaat viimeisetkin mahdollisuutesi. Englantia ei puhu tai ainakaan suostu käyttämään kukaan.

Viimeistään tässä vaiheessa kannattaa hankkia urakonsultin lisäksi myös henkilökohtainen veroneuvoja ja voit harkita myös jonkinlaisen Heilpraktikerin palveluita, sillä paras on vielä tulossa….

Johtamiskulttuuri

Jos nimittäin onnistut saamaan sen työpaikan, saattaa sinua odottaa muutamia pieniä lisähaasteita: Saksalainen pomo seisoo selkäsi takana kuin varjo ja valvoo jokaisen työvaiheen olkapääsi yli. Hän alleviivaa virheesi punakynä apuna käyttäen ja kutsuu tätä rakentavaksi palautteeksi.  Työpäivät venyvät pitkään iltaan – ennen pomoa kun ei nyt vaan ole tapana poistua työpaikalta.

Vertaistuki

Kokeilepa heittää vaikka suomalaiseen tapaan joku itseironinen vitsi kollegoillesi tunnelmaa avaamaan. Palkaksi saat vaivautuneen hiljaisuuden ja ikuisen idiootin leiman otsaasi. Niin tai näin, aamuista kättelykierrosta lähemmäs kollegoitasi tuskin pääset muutenkaan. He teitittelevät sinua vielä vuosien jälkeen ja ovat terävine kyynerpäineen valmiina tuhoamaan ensin maineesi, sitten toivotun ylennyksesi ja lopulta koko urasi.

Työtehtäväsi ovat kuitenkin mielenkiintoisia ja haastavia…

Kunhan muistat, ettet tee päätöksiä varmistamatta ensin esimieheltäsi, dokumentoit kaiken tekemäsi kolmena kappaleena ja muistat hakea lomakkeisiin Zentralverwaltungista leimat. Äläkä ikinä myönnä tai kysy, jos et osaa jotakin saatikka kyseenalaista prosesseja, jotka voisi hoitaa jouhevamminkin.

Selvisitkö ensimmäiseen palkkapäivään asti?

Oliko unohtunut palkkatoivetta esittäessä, että Krankenkasse haukkaa parisenkymmentä prosenttia palkastasi? Pech gehabt! Siksi palkkatoiveet kannattaisi esittää nettona.

Perhe ja lapset

Top 1 urantappaja Saksassa on lasten hankkiminen. Ja jos nyt kuitenkin onnistut saattamaan lapsen alulle (vaikka iltasi kuluvat lähinnä palkattomissa ylitöissä) ja saamaan sille korruptoituneiden suhteiden avulla jopa kaupungin viimeisen päiväkotipaikan, älä vielä iloitse. Jos pomosi tai työkaverisi ei ole jo tehnyt sinusta ihmishylkiötä, loput hoitelee naapurisi ”Hausfrau und Mutter”, joka leimaa sinut kamalaksi Rabenmutteriksi. Kunnon äiti ei ikinä jättäisi lapsiaan (päiväkotiin)! Jos olet lapsen isä, niin voit tietysti jatkaa yöhön venyviä palkattomia ylitöitä aina seuraavaan burnoutiin tai potkuihin asti ihan normaalisti.

Haluatko silti lähteä Saksaan?

Tämä eka blogi on vastaus kysymykseen, jonka asetin itselleni: Tarvitaanko tällaista Saksan työelämään keskittyvää blogia ylipäätään? Mielestäni tarvitaan! Saksalaiseen työelämään liittyy nimittäin lukuisia ennakkoluuloja, joita voi avoimella käsittelyllä vähän avata ja hälventää. Todellisuudessa työpaikkoja ja työnkuvia on Saksassa ihan yhtä kattava kirjo kuin Suomessakin.

Työelämään vaikuttavat syvälle yhteiskunnan rakenteisiin juurtuneet perinteet, esimerkiksi juuri yhtenäisverotuksen tukema kotiäitiperinne, Saksojen jaosta syntyneet sisäiset kulttuuri- ja palkkaerot sekä keskimäärin suomalaista hierarkkisemmat rakenteet ja autoritäärisempi johtamistapa. Kun tämä soppa maustetaan koko työelämää koskettavalla digitalisaatiolla, saattaa saksalaisesta työkulttuurin ymmärtäminen ja siihen sopeutuminen olla suomalaiselle hyvinkin haastavaa – mutta myös antoisaa.

Siis pelko pois! Tervetuloa Saksaan ja seuraamaan tätä blogia.

Ps. Hyviä linkkejä löydät mm. täältä:

Muutto Suomesta ulkomaille