Posted on Jätä kommentti

Tunnustetaanko tutkintoni Saksassa?

Tutkinnon tunnustaminen Saksassa - työ Saksassa

Kiinnostaako työskentely Saksassa, mutta et ole varma, saatko harjoittaa ammattiasi? Tämä juttu tarjoaa muutamia hyviä linkkejä ja apuja, jotta tutkinnon tunnustaminen pääsee alkuun.

Miksi tutkinto pitää tunnustaa Saksassa?

Tutkintojen hyväksyminen on siis tärkeää aloilla, joissa tehtäväkuvat on laissa määritelty tai joissa on muuten tärkeää, että viranhaltija on tehtäväänsä varmasti pätevä. Tutkintojen tunnustusprosessissa tarkistetaan, että tiettyjä tehtäviä hoitavien ihmisten koulutus vastaa laajuudeltaan ja tietotaitotasoltaan paikallista koulutustasoa. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi sairaanhoitaja, opettaja ja lakimies. Jos taas olet opiskellut vaikkapa kaupallista tai humanistista alaa Suomessa, sinun ei todennäköisesti tarvitse hyväksyttää tutkintoasi voidaksesi työskennellä Saksassa. (Tosin suomenkielinen tutkintotodistus voi olla hyvä käännättää hakemusprosessia varten.)

Saksassa arvostetaan -luonnollisesti- saksalaista koulutustasoa ja yleislinja on, että jos Saksasta ei löydy vastaavaa tutkintoa, rinnastetaan suomalainen tutkinto ”astetta alempaan” tutkintoon. Myös vastaavien ammattinimikkeiden tehtäväkentissä ja vastuissa saattaa olla eroja.

Miksi tutkinnon tunnustuttaminen kannattaa?

Tietyillä aloilla (esim. lasten- ja vanhustenhoito) on mahdollista työskennellä ilman tutkinnon tunnustamista, mutta silloin et voi todennäköisesti harjoittaa kaikkia osaamistasi vastaavia tehtäviä – ainakaan niitä, joiden tekijälle on lakiin määrätty vaatimukset. Esimerkiksi suomalainen lastentarhanopettaja voi työskennellä lastentarhassa ilman tutkinnon todistamista, mutta mikäli hän tahtoo varsinaisen hoitajan (ErzieherIn) pestin, hän tarvitsee tunnustuksen.

Tutkinnon tunnustaminen vaikuttaa usein myös palkkaan. Jos tutkinnoin tunnustaminen on kesken, kun aloitat työn, kannattaa koittaa sopia työnantajan kanssa, että saat mahdollisen lisäpalkanosan takautuvasti.

Miten ja missä tutkintoja tunnustetaan?

Saksassa astui vuonna 2012 voimaan laki tutkintojen tunnustamisesta ”Bundesanerkennungsgesetz” (BQFG) ja sen jälkeen ammattien tunnustamiseen liittyvä sääntöviidakko on helpottanut jonkin verran.

Anerkennung in Deutschland-sivustolla kerrotaan, että hyväksymisprosessit kestävät yleensä max. kolme kuukautta siitä, kun kaikki tarvittavat paperit on toimitettu vastaavaan virstoon. Suomalaisten kokemuksista tiedämme kuitenkin, että tämä kolme kuukautta saattaa venyä jopa vuosiksi, varsinkin jos tutkinto tunnustetaan vain osittain (Teilanerkennung). Tällöin tutkinto voidaan tunnustaa vasta, kun ammattinimikkeen haltija on suorittanut koulutukseensa tiettyjä lisäosia, joiden katsotaan puuttuvan suomalaisesta koulutuksesta.

Hyväksymisprosessit maksavat n. 200-600 € suorittavasta virastosta riippuen. Tämän päälle kannattaa laskea virallisen kääntäjän käännöspalvelusta syntyvät kulut. Työvoimatoimisto saattaa osallistua joissain tapauksissa käännösten ja tutkinnon tunnustuttamisen kustannuksiin. Kysyminen siis kannattaa! Joka tapauksessa summan voi vähentää Saksan verotuksessa.

Monen ammatin harjoittamiseen vaaditaan myös ”riittävä kielitaito”. Esimerkiksi sairaanhoitajalla tämä taso useimmiten B2 ja lääkäreiltä B2-C1 (tarkista kuitenkin taso osavaltioittain!)

Myös työkokemus saattaa vaikuttaa hyväksyntään – tai ainakin palkkaluokkaan. Usein tutkintotodistuksen rinnalla toimitetaan siis työtodistukset ja CV.

Yleistietoa tutkinnon tunnustamisesta Saksassa löytyy täältä: Anerkennung in Deutschland

Tutkintosi tunnustamisesta vastaavat virastosta saat tiedon esim. siitä, mitä todistuksia toimitat hakemuksen mukana. Täältä löydät tutkintojen tunnustamisesta vastaavat virastot ja neuvontapaikat osavaltioittain:
Neuvontapaikat osavaltioittain

Kääntäjä Liisa Heinzen haastattelu, jossa hän kommentoi myös tutkintojen tunnustamista Saksassa.

 

Hoitoala

Saksassa on hoitoalalla jonkin verran työvoimapulaa. Ainakin isot sairaalat saattavat auttaa esim. sairaanhoitajan tutkinnon tunnustamisessa. Terveydenhoitolan ammattilaisten kannatta siis ottaa yhteyttä myös suoraan työnantajiin, vaikka tunnustus ei olisikaan vielä tehtynä eikä kielitaito vielä vaaditulla tasolla.

Sairaanhoitajat, proviisorit ja fysioterapeutit, jotka haluavat lähteä Suomesta työskentelemään Saksaan, voivat hakea eurooppalaista ammattikorttia.

Eurooppalainen ammattikortti ei ole fyysinen kortti, vaan sähköinen todistus, joka osoittaa, että ammattihenkilö on täyttänyt kaikki vaadittavat edellytykset palvelujen tarjoamiseksi väliaikaisesti ja satunnaisesti tai että hänen ammattipätevyytensä on tunnustettu. Ammattikortin hankinta käy helpommin ja nopeammin kuin tutkinnon tunnustaminen perinteisellä tavalla.

Eurooppalaisen ammattikortin lisätiedot löytyvät Valviran sivulta:
Eurooppalainen ammattikortti

Kansainväliseen käyttöön tarkoitetut todistusliitteet – Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle löytyvät täältä:
OPH säännökset ja ohjeet

Insinöörit ja diplomi-insinöörit

Myös insinöörin ja diplomi-insinöörin tutkinnot tulisi periaatteessa tunnustaa Saksassa. Virallisesti ei siis saa sanoa olevansa insinööri, jos tutkintoa ei ole tunnustettu. Tosin käytännössä teknisen alan työnantajat eivät useinkaan vaadi  tunnustamista. Insinöörintutkinnon hyväksyttämisessä auttaa IQ-Netzwerk.

Posted on Jätä kommentti

Työsaksan ABC: G wie Geselle

Työsaksan ABC: Geselle

Geselle (tai naisesta Gesellin) eli kisälli on käsityöläinen, joka on suorittanut ammattikoulutuksen ja suorittanut hyväksytysti käsityökamarin kisällikokeen ja saanut nk. kisällin todistuksen. Geselle-sana on johdettu muinaisyläsaksan sanasta gisello eli ”kanssa-asuja”.  Saksan palkka-, sosiaali- ja työlain mukaan kisällin tutkinto vastaa alan ammattikoulutusta.

Geselle / kisälli
Kisällin perinteisen puvun erottaa helposti katukuvasta. Kuva: Wikimedia

Keskiajan lopulta alkaen oli tavallista, että nuoret kisällit kiersivät loppukokeen jälkeen useita vuosia maata keräten työkokemusta erilaisista käsityöyrityksistä ja syvensivät samalla teknistä ja kaupallista osaamistaan. ”Vaellusvuodet” olivat aina 1800-luvulle asti edellytys kisällin tutkintoa korkeampiarvoiseen mestarin tutkintoon (Meister). Nykyään kisällien ”vaellusvuodet” eivät ole enää pakollisia, mutta monet nuoret viljelevät edelleen tätä perinnettä.

 

Posted on 1 kommentti

Haastattelussa kääntäjä Liisa Heinze

Haastattelussa kääntäjä Liisa Heinze

Tamperelainen Liisa Heinze opiskeli kääntämistä ja tulkkausta Tampereen yliopiston kääntäjänkoulutuslaitoksessa, pääkielenä saksa, sivukielenä ruotsi. Hän tuli Saksaan työharjotteluun 23-vuotiaana vuonna 1986. Työharjoittelu vaihtui työksi ja mielenkiintoisesta harjoittelukohteesta tuli toinen kotimaa. Kyselin Liisa Heinzelta hänen kokemuksistaan työelämästä ja Saksasta.

Milloin muutit Saksaan ja miksi?

Pääsin vuonna 1986 opintojeni loppupuolella 6-viikon harjoitteluun Karlsruhen yliopiston ulkomaantoimistoon. Kolmantena iltana päätin mennä opiskelijaseurakunnan illanviettoon, koska siellä varmaan tapaisi mukavia paikallisia opiskelijoita. Ja niin tapasinkin – varsinkin yhden, joka kanssa on jo hopeahääpäiväkin vietetty. Harjoittelua seurasi vaihtarilukukausi Heidelbergin yliopistossa ja gradun teko heiluriliikenteessä Tampereen ja Karlsruhen välillä.  Valmistuin filosofian maisteriksi, menin naimisiin ja töihin 1988. Lapset syntyivät 1990 ja 1994.

Olet valantehnyt kääntäjä (Vereidigte Übersetzerin).  Mitä se tarkoittaa?

Olen saanut opintojeni ja työkokemukseni perusteella saksalaiselta tuomioistuimelta oikeuden toimia valantehneenä kääntäjänä (Vereidigte Übersetzerin). Saan siis laatia laillisesti päteviä käännöksiä, joita esimerkiksi tuomioistuimet tai yritykset tarvitsevat. Osa asiakkaista on Saksaan muuttavia suomalaisia, jotka tarvitsevat virallisia käännöksiä esim. tutkinnon tunnustamiseen tai oppilaitokseen pyrkimiseen.

Mitä työhösi kuuluu ja mitkä ovat sen hyvät ja huonot puolet?

Laadin virallisia käännöksiä pääasiassa erilaisista oikeudenkäyntiasiakirjoista, todistuksista, testamenteista, sopimuksista jne. Lisäksi käännän monenlaisia asiatekstejä, esimerkiksi käyttöohjeita, pakkaustekstejä ja tarjouskilpailuja yritysten käyttöön.
Minusta on kivaa, jos minulla on suora yhteys asiakkaaseen ilman käännöstoimistoa siinä välissä. Voin kysyä tarkemmin, mihin käännöstä tarvitaan ja selvittää epäselvät asiat. Lämmittää mieltä, jos asiakas sitten kuukausien päästä lähettää viestin, että tutkinnon tunnustaminen onnistui kääntämilläni papereilla. Tylsää on se, että työskentelen yksin, ja lisäksi useimmat käännökset tulevat sähköpostilla ja lähtevät kirjeinä tai sähköpostin liitteinä. Mikä tahansa työ on ajan mittaan ja välistä rutiinia ja tylsää.

Tulkkikeikat tuovat piristävää vaihtelua kirjallisiin töihin. Freelancerina toimimisessa on se hyvä puoli, että voin itse päättää työajoistani ja ottaa työt mukaan vaikka Suomeen.

Nykyään internetissä on tarjolla jos jonkinmoista käännöspalvelua. Miksi kannattaa kuitenkin käyttää oikeaa kääntäjää?

Internetissä on automaattisia ”kääntäjiä”, joiden suomenkielestä ei kukaan ota selkoa. Ei kai niitä kukaan ota tosissaan?

Toinen juttu ovat saksalaiset käännöstoimistot, joista lähes kaikki ovat vain välitystoimistoja, joissa ei työskentele yhtään suomalaista. Toimisto välittää kyselyn kääntäjälle ja toimittaa valmiin suomenkielisen käännöksen asiakkaalle pystymättä tarkastamaan, onko käännös laadukas. Käännöstoimisto ottaa tietenkin välityksestä palkkion. Kääntäjään voi ottaa yhteyttä myös suoraan, esimerkiksi Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton (sktl) tai Saksan kääntäjäliiton (BDÜ) sivujen kautta.

Tiedät työsi kautta paljon tutkintojen hyväksymisestä Saksassa. Mikä näissä on suomalaisille erityisen haastavaa?

Monien tutkintojen tunnustaminen on helpottunut viime vuosina huomattavasti. Ongelmattomia ovat esim. sairaanhoitaja, proviisori, lääkäri ja fysioterapeutti. Ikävän yllätyksen kokevat lähihoitajat, joiden kolmivuotinen ammattikoulutus rinnastetaan täällä yksivuotiseen hoitoavustajan koulutukseen (Pflegehelferin, Pflegeassistentin). Tähän asiaan on tulossa muutos lähivuosina. Myös opettajan tutkinnon tunnustaminen on joskus hankalaa, varsinkin jos Suomessa opiskeltuja aineita ei opeteta täällä kouluaineina (esim. ruotsin ja saksan aineopettaja).
Kääntäjähän ei näitä asioita päätä, vaan saksalaiset viranomaiset, ja heidän ratkaisunsa vaihtelevat osavaltiokohtaisesti. Lisätietoa sivuilta www.anerkennung-in-deutschland.de ja hakusanalla eurooppalainen ammattikortti.

Olit myös aikanaan pitkään kotiäitinä. Saksalaisen ”Hausfraun” roolista puhutaan suomalaisittain usein kriittisestikin. Miten koit kotiäitiyden Saksassa?

En ole oikeastaan koskaan ollut ihan pelkkänä kotiäitinä, vaan olen koko ajan tehnyt käännöstöitä siinä ohessa. Aluksi vähän ja lasten kasvaessa enemmän. Nyt lapset ovat lähteneet pesästä, mutta sekä äitini että appivanhempani sairastelevat. Onneksi en ole perheen pääelättäjä, ja voin lähteä tarvittaessa apuun ja tehdä vähemmän käännöksiä.

1990-luvulla naapuristo oli täynnä kotiäitejä, jotka alkoivat käydä osa-aikatöissä vasta, kun lapset olivat vähän isompia. Aina oli seuraa (joskus vähän liikaakin, kun olisi pitänyt ehtiä tehdä töitäkin). Minusta on rikkaus, jos voi viettää aikaa lasten kanssa, kun he ovat pieniä. Tuohon aikaan 1990-luvulla useimmat päiväkodit toimivat vain aamupäivisin ja lapset saivat paikan vasta lähes nelivuotiaina. Eli ei ollut paljon vaihtoehtojakaan. Ja alakoulu päättyi klo 12, ilman kouluruokailua. Yksityinen päivähoitaja, lastenhoitovuoro naapurin kanssa, aupair … ainahan on mahdollista ratkaista päivähoito-ongelma. Kokopäiväpaikkoja oli harvassa, nekin lähinnä yksinhuoltajien lapsille.

Sinulla on oma yritys Saksassa. Onko yrittäjyys sujunut hyvin?

Aloitin yrittämisen ihan pikkuhiljaa lasten ollessa pieniä. Aloittaminen oli todella helppoa, pelkkä ilmoitus verotoimistoon riitti. Verot maksoin alkuun jälkikäteen vuosittain, liikevaihdon kasvaessa verotoimiston määrääminä ennakkoina. Vasta siinä vaiheessa, kun liikevaihto kasvoi yli 17.500 euroon vuodessa, jouduin opettelemaan arvonlisäverotuksen koukerot. Saksan kääntäjäliiton ja verotoimiston ohjeilla siitäkin on selvitty.

Mitä haluat sanoa suomalaisille, jotka harkitsevat Saksaan muuttamista ja täällä työskentelyä?

Muutto kannattaa suunnitella hyvin, varsinkin, jos on jo vastuuta perheestä.  Nuorenahan voi tulla ensin vaikka kesäharjoitteluun tai aupairiksi ja miettiä jatkoa vasta sitten.

Ota selvää tarvitaanko tutkinnon tunnustamista (koskee lähinnä terveydenhuollon ja opetus- ja kasvatusalan ammatteja).

Opettele saksasta edes alkeet. Paikanpäällä kielitaito kehittyy nopeasti, mutta nollasta aloittaminen on raskasta töitten ohessa. Lapset oppivat kielen nopeasti, mutta itse yrittäisin hommata kouluikäisille lapsille kielenopetusta jo ennen muuttoa. Uimaan voi oppia, kun heitetään yllättäen kylmään veteen, mutta paremmin se sujuu jos on ensin harjoitellut uimaliikkeitä matalassa vedessä. Pelkällä englannilla saattaa pärjätä esim. IT-alan töissä, mutta sosiaalinen elämä jää laihaksi.

Varaudu siihen, että alkuun on paljon menoja: vuokratakuu, muutto, uusien huonekalujen hankinta, lasten koulutarvikkeet jne.

Tietoa saa esimerkiksi Suomi Seuran maaoppaasta ja saksansuomalaisten ryhmistä Facebookissa.

Saksan on liittovaltio, ja esimerkiksi koulujärjestelmä toimii eri osavaltioissa erilailla.

Lisätietoja Liisan käännöstoimistosta: Finntext

Posted on Jätä kommentti

Työsaksan ABC: D wie duales Studium

Duales Studium√

„Duales Studium“ on yhdistelmä käytännön työtä yrityksessä ja teoreettiisia opintoja yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. 1980-luvulta lähtien tarjolla ollut opintomuoto yhdistää toisaalta oppisopimuskoulutuksen ja toisaalta myös harjoittelija-systeemin elementtejä korkeakoulutukseen.

Koulutus tapahtuu yliopistossa/ammattikorkeakoulussa, erityisessä tarkoitusta varten perustetuissa korkeakouluissa (duale Hochschule) tai ammattiakatemiassa (Berufsakademie). Käytäntö ja teoria vuorottelevat yleensä säännöllisesti rytmissä. Opintoja voidaan suorittaa erilaisissa jaksoissa, esim. Iltaisin/ 5 pv läsnäolojakso kuukaudessa tai vaikkapa 1-2 opintopäivää viikossa. Opinnoista maksetaan harjoittelijan palkkaa vastaava palkka (noin 400-1200 €).

Koulutusohjelma päättyy yleensä alempaan korkeakoulututkintoon (Bachelor/kandi), mutta nykyään on tarjolla myös lukuisia käytännön ja opiskelun yhdistäviä maisteriohjelmia. https://www.wegweiser-duales-studium.de/dualer-master/#duale-master-studiengaenge.

Varsinkin suuremmat saksalaisyritykset tarjoavat usein mahdollisuuksia „tuplaopintoihin“ saadakseen itselleen räätälöityä työvoimaa. Koulutus onkin erittäin yritysvetoista, eli työpaikat kantavat osan sekä opintojen rahoituksesta että opetusvastuusta.

Avoimia paikkoja löytyy täältä: https://www.wegweiser-duales-studium.de/freie-studienplaetze/ Muutenkin sivusto kannattaa lukea läpi, jos tämä opiskelumuoto kiinnostaa.

Posted on Jätä kommentti

Työsaksan ABC: A wie Ausbildung

Työsaksan ABC // A wie Ausbildung

Ausbildung tarkoittaa saksaksi koulutusta. Yleensä sillä viitataan kuitenkin ammatilliseen koulutukseen, joka Saksassa toteutuu oppisopimusjärjestelmän avulla. Noin puolet Saksan nuorista suorittaa ammatillisen koulutuksen näin, osin työpaikalla ja osin koulussa. Ammatillista koulutusta arvostetaan Saksassa monessa hommassa. Esimerkiksi pätevällä kaupan myyjällä (Einzelhandelskaufmann/Frau) on aina taustallaan koulutus. Koulutusta järjestetään 340 eri ammattiin.

Saksassa yritykset osallistuvat perinteisesti nuorten kouluttamiseen. Yritykset maksavat 75 prosenttia ammatillisesta koulutuksen kokonaismenoista, 25,6 miljardia euroa vuodessa.* Koulutettavia ottaa n. 20 prosenttia yrityksistä, enimmäkseen isot, vientivetoiset talot, joita vaivaa kasvava ammatillisten osaajien työvoimapula. Monille opiskelu työssä johtaa vakipaikkaan. Isoilla yrityksillä on kauppakamarien kautta tärkeä rooli myös koulutusjärjestelmän kehittäjinä.

Opiskelijoille työpaikalla kouluttautumisesta maksetaan pientä palkkaa. Palkka nousee asteittain, ja vaihtelee alakohtaisesti, keskiarvon ollessa n. 700-900 €. Täältä löytyy alakohtaista vertailua.

Vaikka Saksassa on tarjolla enemmän oppisopimuspaikkoja kuin on hakijoita, ei oppimussopimuspaikkojen kysyntä ja tarjonta aina kohtaa. Närää aiheuttaa joskus myös se, että parhaat paikat menevät yo-tutkinnon suorittaneille.

Suomessa työpaikalla oppimisen käytetään usein termiä “Saksan malli”. Myös ulkomaalaiset voivat hakea Saksan koulutuspaikkoja. Vapaita paikkoja voi katsella esim. tältä sivustolta ja neuvoja hakuun löytyy Agentur der Arbeitin ylläpitämältä the Job of my life-sivustolta.

*Lähteenä SK:n mainio artikkeli.