”Olenko se vaan minä vai onko saksalaisessa työelämässä luppoaika aika isokin tabu”, kyseltiin Suomalaiset Saksassa -ryhmässä jonkin aikaa sitten. Innostuin miettimään asiaa oikein ajan kanssa! Vastaisin näin: Luppoaika on saksalaisilla työpaikoilla jo iso tabu, mutta jo pelkkä ”suomalainen rentous” voidaan tulkita väärin. Ihan suoraan sanottuna: Työntekijään, joka pitää taukoja, keskustelee ja vaikkapa vitsailee liitetään Saksassa…
Read more
Upeaa, mahtavaa! Työnhaku on onnistunut ja nyt pitäisi vielä sopia ehdoista ja allekirjoittaa työsopimus. Mihin tahansa paperinpalaan ei nimeään kuitenkaan kannata rustata. Sopiminen on Saksassa(kin) tarkkaa puuhaa ja tavallinen työsopimus usein huomattavasti pidempi kuin suomalainen vastineensa. Työsopimuksesta säädetään Saksan siviililain pykälässä (BGB) 611–630. Se sisältää mm. työsuhteen pituuden, työn kuvauksen ja irtisanomisajat. Tähän juttuun olen…
Read more
Kurzarbeit-lainsäädännön (§ 96 Abs. 4 Nr. 1 SGB III) puitteissa yrityksen on mahdollista vähentää työntekijöiden säännöllistä työaikaa, kun yrityksessä on (yllättäen) merkittävästi tavallista vähemmän työtä. Kurzarbeit-järjestelmässä työntekijä tekee -yleensä irtisanomisen sijasta – lyhyempää työpäivää ja hänelle maksetaan pienempää palkkaa. Kurzarbeit on yksi keskeinen osa nk. “Saksan mallia”, jolla maan talous on saatu nousuun ja työttömyys laskuun.…
Read more
“Vuosittainen työaika” eli Jahresarbeitszeit on joustava työaikamalli, jonka avulla lasketaan työntekijöiden työtunnit vuotta kohden. Vuosittaista työaikaa tarjotaan yleensä vuorotyöläisille. Työnantajan kannalta on edullista, että työtä tehdään enemmän silloin kun sitä on ja vähemmän, kun sitä ei ole. Näin säästetään esim. ylityökustannuksissa. Vuosityöajasta voidaan neuvotella esim. työehtosopimusneuvotteluissa tai työsopimuksilla, jotka määrittelevät vuosityöajan. Lainsäädäntöä aiheesta ei ole.…
Read more
