Posted on Jätä kommentti

Työsaksan ABC: K wie Kurzarbeit

Kurzarbeit - Saksan mallissa työaikaa voidaan lyhentää

Kurzarbeit-lainsäädännön (§ 96 Abs. 4 Nr. 1 SGB III) puitteissa yrityksen on mahdollista vähentää työntekijöiden säännöllistä työaikaa, kun yrityksessä on (yllättäen) merkittävästi tavallista vähemmän työtä. Kurzarbeit-järjestelmässä työntekijä tekee -yleensä irtisanomisen sijasta –  lyhyempää työpäivää ja hänelle maksetaan pienempää palkkaa. Kurzarbeit on yksi keskeinen osa nk. ”Saksan mallia”, jolla maan talous on saatu nousuun ja työttömyys laskuun.

Työajan lyhennystä voidaan soveltaa kaikkiin tai vain osaan yhtiön työntekijöistä. Ne, joita säädös koskee, työskentelevät vähemmän tai eivät lainkaan lyhyen ajan ja saavat vastaavasti vähemmän palkkaa.

Kurzarbeit on tehokas säästökeino yrityksille esim. tilanteessa, jossa suuri kauppa peruuntuu. Lisäksi työnantajat saavat verohelpotuksia.

Kurzarbeitergeld – korvaus ansionmenetyksestä

Yrityksen pitää anoa Kurzarbeit-menettelyä ja siihen liittyvää korvausta paikallisen työvoimatoimiston kautta ja ehdot säädöksen soveltamista varten ovat tiukat. Tavallisissa kausiluontoisissa vaihteluissa Kurzarbeitin ehdot eivät aina täyty.

Lyhennetyn työajan aikoina korvausta (Kurzarbeitergeld) voidaan myöntää kolmeen tarkoitukseen:

  • Konjunkturelles Kurzarbeitergeld – kun työnantaja ei pysty tarjoamaan työtä lyhytaikaisesti, esim. menettäessään suuren asiakkaan.

  • Saison-Kurzarbeitergeld (aikaisemmin: Schlechtwettergeld) on korvaus kausityötä tekeville, esim. rakennusalan työntekijöille.

  • Transferkurzarbeitergeld on suunnattu työntekijöille, jotka ovat menettäneet tai menettämässä työnsä kokonaan yrityksen uudelleenorganisoinnin seurauksena. Se mahdollistaa keskittymisen uuden työn etsintään.

Myös työntekijä hakee tukea työvoimatoimiston kautta. Valtio maksaa työpäivän lyhennyksestä koituvasta ansionmenetyksestä tällä tavoin noin kaksi kolmasosaa takaisin. (67% lapsiperheille ja 60% muille). Maksua jatketaan yleensä korkeintaan 6 kk, mutta poikkeustapauksissa jopa 24 kk:n ajan.

Posted on Jätä kommentti

Tunnustetaanko tutkintoni Saksassa?

Tutkinnon tunnustaminen Saksassa - työ Saksassa

Kiinnostaako työskentely Saksassa, mutta et ole varma, saatko harjoittaa ammattiasi? Tämä juttu tarjoaa muutamia hyviä linkkejä ja apuja, jotta tutkinnon tunnustaminen pääsee alkuun.

Miksi tutkinto pitää tunnustaa Saksassa?

Tutkintojen hyväksyminen on siis tärkeää aloilla, joissa tehtäväkuvat on laissa määritelty tai joissa on muuten tärkeää, että viranhaltija on tehtäväänsä varmasti pätevä. Tutkintojen tunnustusprosessissa tarkistetaan, että tiettyjä tehtäviä hoitavien ihmisten koulutus vastaa laajuudeltaan ja tietotaitotasoltaan paikallista koulutustasoa. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi sairaanhoitaja, opettaja ja lakimies. Jos taas olet opiskellut vaikkapa kaupallista tai humanistista alaa Suomessa, sinun ei todennäköisesti tarvitse hyväksyttää tutkintoasi voidaksesi työskennellä Saksassa. (Tosin suomenkielinen tutkintotodistus voi olla hyvä käännättää hakemusprosessia varten.)

Saksassa arvostetaan -luonnollisesti- saksalaista koulutustasoa ja yleislinja on, että jos Saksasta ei löydy vastaavaa tutkintoa, rinnastetaan suomalainen tutkinto ”astetta alempaan” tutkintoon. Myös vastaavien ammattinimikkeiden tehtäväkentissä ja vastuissa saattaa olla eroja.

Miksi tutkinnon tunnustuttaminen kannattaa?

Tietyillä aloilla (esim. lasten- ja vanhustenhoito) on mahdollista työskennellä ilman tutkinnon tunnustamista, mutta silloin et voi todennäköisesti harjoittaa kaikkia osaamistasi vastaavia tehtäviä – ainakaan niitä, joiden tekijälle on lakiin määrätty vaatimukset. Esimerkiksi suomalainen lastentarhanopettaja voi työskennellä lastentarhassa ilman tutkinnon todistamista, mutta mikäli hän tahtoo varsinaisen hoitajan (ErzieherIn) pestin, hän tarvitsee tunnustuksen.

Tutkinnon tunnustaminen vaikuttaa usein myös palkkaan. Jos tutkinnoin tunnustaminen on kesken, kun aloitat työn, kannattaa koittaa sopia työnantajan kanssa, että saat mahdollisen lisäpalkanosan takautuvasti.

Miten ja missä tutkintoja tunnustetaan?

Saksassa astui vuonna 2012 voimaan laki tutkintojen tunnustamisesta ”Bundesanerkennungsgesetz” (BQFG) ja sen jälkeen ammattien tunnustamiseen liittyvä sääntöviidakko on helpottanut jonkin verran.

Anerkennung in Deutschland-sivustolla kerrotaan, että hyväksymisprosessit kestävät yleensä max. kolme kuukautta siitä, kun kaikki tarvittavat paperit on toimitettu vastaavaan virstoon. Suomalaisten kokemuksista tiedämme kuitenkin, että tämä kolme kuukautta saattaa venyä jopa vuosiksi, varsinkin jos tutkinto tunnustetaan vain osittain (Teilanerkennung). Tällöin tutkinto voidaan tunnustaa vasta, kun ammattinimikkeen haltija on suorittanut koulutukseensa tiettyjä lisäosia, joiden katsotaan puuttuvan suomalaisesta koulutuksesta.

Hyväksymisprosessit maksavat n. 200-600 € suorittavasta virastosta riippuen. Tämän päälle kannattaa laskea virallisen kääntäjän käännöspalvelusta syntyvät kulut. Työvoimatoimisto saattaa osallistua joissain tapauksissa käännösten ja tutkinnon tunnustuttamisen kustannuksiin. Kysyminen siis kannattaa! Joka tapauksessa summan voi vähentää Saksan verotuksessa.

Monen ammatin harjoittamiseen vaaditaan myös ”riittävä kielitaito”. Esimerkiksi sairaanhoitajalla tämä taso useimmiten B2 ja lääkäreiltä B2-C1 (tarkista kuitenkin taso osavaltioittain!)

Myös työkokemus saattaa vaikuttaa hyväksyntään – tai ainakin palkkaluokkaan. Usein tutkintotodistuksen rinnalla toimitetaan siis työtodistukset ja CV.

Yleistietoa tutkinnon tunnustamisesta Saksassa löytyy täältä: Anerkennung in Deutschland

Tutkintosi tunnustamisesta vastaavat virastosta saat tiedon esim. siitä, mitä todistuksia toimitat hakemuksen mukana. Täältä löydät tutkintojen tunnustamisesta vastaavat virastot ja neuvontapaikat osavaltioittain:
Neuvontapaikat osavaltioittain

Kääntäjä Liisa Heinzen haastattelu, jossa hän kommentoi myös tutkintojen tunnustamista Saksassa.

 

Hoitoala

Saksassa on hoitoalalla jonkin verran työvoimapulaa. Ainakin isot sairaalat saattavat auttaa esim. sairaanhoitajan tutkinnon tunnustamisessa. Terveydenhoitolan ammattilaisten kannatta siis ottaa yhteyttä myös suoraan työnantajiin, vaikka tunnustus ei olisikaan vielä tehtynä eikä kielitaito vielä vaaditulla tasolla.

Sairaanhoitajat, proviisorit ja fysioterapeutit, jotka haluavat lähteä Suomesta työskentelemään Saksaan, voivat hakea eurooppalaista ammattikorttia.

Eurooppalainen ammattikortti ei ole fyysinen kortti, vaan sähköinen todistus, joka osoittaa, että ammattihenkilö on täyttänyt kaikki vaadittavat edellytykset palvelujen tarjoamiseksi väliaikaisesti ja satunnaisesti tai että hänen ammattipätevyytensä on tunnustettu. Ammattikortin hankinta käy helpommin ja nopeammin kuin tutkinnon tunnustaminen perinteisellä tavalla.

Eurooppalaisen ammattikortin lisätiedot löytyvät Valviran sivulta:
Eurooppalainen ammattikortti

Kansainväliseen käyttöön tarkoitetut todistusliitteet – Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle löytyvät täältä:
OPH säännökset ja ohjeet

Insinöörit ja diplomi-insinöörit

Myös insinöörin ja diplomi-insinöörin tutkinnot tulisi periaatteessa tunnustaa Saksassa. Virallisesti ei siis saa sanoa olevansa insinööri, jos tutkintoa ei ole tunnustettu. Tosin käytännössä teknisen alan työnantajat eivät useinkaan vaadi  tunnustamista. Insinöörintutkinnon hyväksyttämisessä auttaa IQ-Netzwerk.

Posted on 1 kommentti

XING osa 1: Profiilin luominen

Xing -verkoston luominen

Jos olet ehtinyt jo tutkiskella työnhakua Saksassa, olet varmasti törmännyt Saksan suurimpaan verkostoitumisportaaliin XINGiin. Se vastaa pitkälti suomalaisille tutumpaa LinkedIN-verkostoa, mutta on saksankielinen. Kannattaako suomalaisen työnhakijan perustaa XING-profiili? Kannattaa ehdottomasti, jos aikoo hakea seuraavien vuosien aikana Saksasta töitä, on kiinnostunut verkostoitumaan paikallisten kanssa ja kokee, että verkostoitumisesta voisi olla ammatillista hyötyä.

Kansainvälisissä yhteyksissä myös LInkedIn-profiili voi riittää ammatilliseen verkostoitumiseen. Silti voi olla kiinnostavaa verkostoitua myös ”paikallisväreissä”. XINGin avulla voit koittaa esimerkiksi selvittää, millaista slangia oman alasi edustajat käyttävät Saksassa, katsastaa vaikkapa oman paikkakuntasi verkostoitumistilaisuudet tai oman ammattiryhmän kuulumiset. Esimerkiksi omalla alallani kansainvälisen markkinoinnin parissa lähes kaikki kollegani ovat sekä LinkedInissä että XINGissä. XINGistä löytyvät liikekumppanit ja paikalliset partnerit, LinkedInistä asiakkaat ja mediapartnerit ja alan ammattiryhmät löytyvät kummastakin mediasta.

Näillä ohjeilla pääset alkuun! Kerron tässä jutussa pääpiirteittäin, mitkä ovat XING-profiilin keskeiset elementit. Jatkan myöhemmin XINGin käytöstä verkostoitumisessa.

Aloita siis klikkaamalla tätä linkkiä: www.xing.de

Perustiedot (Beruflicher Steckbrief)

Perustietosi eli titteli ja työnantaja sekä opintoarvo näytetään aina kuvasi alla XING-hauissa.

XING perustiedot
”Beruflicher Steckbrief” kokoaa  työnantajaa kiinnostavat perustiedot.

DOs. Jos olet töissä ja sinulla on työnantaja ja selvä nimike, niin asia on suhteellisen yksinkertainen. Tittelin ja koulutuksen suhteen kannattaa miettiä, kääntyykö se ymmärrettävästi saksaksi ja jos ei, niin mikä olisi saksalainen tai kansainvälinen nimike, joka parhaiten kuvaisi hankkimaasi koulutusta.

Jos puolestaan olet työttömänä, voit koittaa miettiä, miten voisit kuvata työttömyyttäsi työnantajan kannalta mahdollisimman kiinnostavasti:

  • Berufliche Neuorientierung (esim. nach der Eltenzeit/ nach Familienumzug nach Deutschland etc.)
  • Berufliche Auszeit tai ”Sabbatical”.
  • Mahdollista on myös viitata työttömyyden mukanaan tuomaan etuun: Voit aloittaa nopeasti uudessa paikassa. Tällöin voit kirjoittaa vaikkapa ”frei verfügbar / Ad hoc verfügbar / sofort für Sie verfügbar”.
  • Myös ”Auf der Suche nach neuen Möglichkeiten/Herausforderungen” on mahdollinen.

DONTs Jos olet työttömänä työnhakijana, statukseen ei kannatta kirjoittaa ”Arbeitslos” tai ”Arbeitsuchend”.

Asetukset

XING valikko asetukset
XING valikko asetukset
  • Et ole aktiivisesti etsimässä uutta työpaikkaa, mutta olet avoin tarjouksille? Aseta tämä asetuksiisi kohdassa „Meine Karrierewünsche“. Voit valita asetuksista joko aktiivisen työnhaun, ”avoimuuden” ja ”ei tällä hetkellä kiinnosta” välillä.
  • Kontaktdaten – yhteystiedot kannattaa pitää ajan tasalla.
  • Einstellungen-osassa voit lisätä tietoja mm. toivetyönantajasta ja palkkatoiveesta sekä valita, kenelle muutokset profiilissasi näkyvät.

 

Motto herättää kiinnostuksen

Xingissä on heti profiilin alussa hauska Profilspruch-kohta. Tämän moton tai mietelauseen avulla voit herättää lukijan mielenkiinnon ja kertoa jotain itsestäsi ja motivaatiostasi.

DOs Tähän kannattaa keksiä jotain olennaista ja napakkaa, joka herättää lukijan mielenkiinnon. Kannattaa siis kertoa omasta motivaatiosta: Miksi juuri minut pitäisi palkata?

Toinen vaihtoehto on valita mieltäsi sykähdyttävä ja itseäsi kuvaava mietelause. Lukijalle mielenkiintoista olisi tietysti, jos motto on omaa käsialaasi. Usein näkee myös erilaisia sitaatteja. Jos käytät lainausta, on hyvän tavan mukaista laittaa myös sitaatin lausujan nimi esiin. Myös mietelauseen tulisi kuvata työminääsi tai kompetenssejasi.

DON’T Älä valitse tarkoituksetonta lausetta, joka kuulostaa kauniilta tai hassulta: (”Das Leben ist wie zeichnen – nur ohne Radiergummi.”)

Mitä etsit ja mitä tarjoat?

Seuraavassa kohdassa määritellään mitä tarjoat ja mitä etsit („Ich biete“ ja „Ich suche“) – tämä on keskeinen alue, jonka perusteella profiilisi tulee löydetyksi (esim. headhuntereiden) hauissa.

DOs Ich biete-kohdassa kannattaa käyttää vahvoja asiasanoja, jotka kuvaavat parhaiten keskeisiä kompetenssejasi ja joiden avulla sinut voidaan löytää haulla (esim. Programmierung Java, Content Marketing, Übersetzungen Finnisch-Deutsch).

Suchen-kohdassa kannattaa myös keskittyä siihen, millaisia töitä etsit.”eine Festanstellung im Bereich Buchhaltung in Frankfurt am Main” Hyvällä rajauksella saatat osua vaikkapa headhunterin haaviin.

DON’T

  • Älä valitse tähän kohtaan ominaisuuksia (Teamfähigkeit) tai tosi yleisiä sanoja (Programmierung, Übersetzungen)
  • Ei kannata valita liikaa sanoja, kolmesta viiteen ydinosaamisaluetta riittää.
  • Premium-jäsenet voivat lisätä myös kolme tärkeintä osaamisaluetta (TOP-Fähigkeiten)
  • Jos etsit töitä, älä kirjoita Suchen-kohtaan ”neue Kontakte”, ”nette Leute” tai ”Finnen in Deutschland” vaan keskity hakemaasi työpaikkaan. (Jos haluat ensin vain verkostoitua tai katsella ympärillesi, nämä lauseet ovat tietysti ihan OK!)

Työpaikat ja opinnot

Työpaikkoja ja opintoja lisätessä kannattaa miettiä antamiasi kuvauksia saksalaisten työnantajien näkökulmasta. Ymmärtääkö yrityksen nimen ja työnimikkeesi perusteella, mitä olet tehnyt? Esim. ”Varkauden kaupunki” kannattaa kääntää ”Stadt Varkaus” tai ”YLE” ”Finnischer Rundfunk”.

Kaikille työnimikkeille ei myöskään ole suoraa saksalaista vastinetta. Ongelma koskee erityisesti hoitoalan ammatteja ja opintoja. Kannattaa siis miettiä käännöstä tarkasti. ”Beschreibung”-osaan voi lisätä kuvauksen työn sisällöistä ja vastuista sekä siihen mahdollisesti liittyvistä opintovaatimuksista.

Osaaminen ja erikoismaininnat (Qualifikationen & Auszeichnungen)

Tähän kohtaan voi laittaa kaikki suoritetut (lisä)kurssit tai opinnot, joista on olemassa todistus. Erityisen arvokkaita ovat mahdolliset kunniamaininnat ja stipendit, jotka voi myös kirjata tämän otsikon alle.

Luottamustoimet ja kiinnostuksen kohteet (Organisationen & Interessen)

Harrastatko aktiivisesti, teet vapaaehtoistyötä tai onko sinulla luottamustoimia? Ne kannattaa lisätä tähän kohtaan.

Portfolio (Vain Premium-jäsenille)

Portfolio-osuus on avoinna maksullisen xing-profiilin käyttäjille. Portfolioon voi lisätä kuvia, videoita tai tekstiä järjestää nämä visuaalisesti kiinnostavaksi kokonaisuudeksi. Myös linkit ovat mahdollisia.

XING – Muuta muistettavaa

  • Muista päivittää profiilisi säännöllisesti: Projekti siellä, kurssi täällä
  • Hajataitoja ei kuitenkaan kannata kerätä – päivitä siis vain tiedot, jotka sopivat ”brändiisi” (noudatat tässä myös saksalaisen CV:n periaatteita)
  • Uusien kontaktien lisääminen vaikuttaa algoritmiin ja profiilisi näkyvyyteen.
  • Hyvä (miel. valokuvaamossa otettu) valokuva on ensiarvoisen tärkeä
  • Jos olet aktiivinen somessa tai sinulla on oma nettisivu, kannattaa nämä lisätä profiiliin

PS. Älkää katsoko minun profiilistani mallia – se ei ole erityisen hyvä 🙂 Jos jollakulla on taiteen sääntöjen mukaan täytetty profiili ja antaa luvan käyttää sitä tässä jutussa esimerkkinä, ilmoittaudu!

Posted on 1 kommentti

Toni tuntee hotellien talousasiat

Trainee saksalaisessa hotellissa

Toni Borgström on 28-vuotias restonomi ja kotoisin Lappeenrannasta. Hän opiskeli Saimaan ammattikorkeakoulussa Imatralla hotelli- ja ravintola-alaa ja erikoistui matkailun johtamiseen. Saksaan hän muutti toukokuussa 2015. Kyselin Tonilta hänen työstään  Saksasta, ja erityisesti hotelli- ja ravintola-alan trainee-ohjelmasta, johon hän osallistui tänä vuonna.

Miksi lähdit Saksaan?

Lappeenrantalainen lähti Saksaan
Lappeenrantalainen Toni lähti rakkauden perässä Saksaan – päälliskauppaa tuli nousujohteinen ura hotelli- ja ravintola-alalla.

Moni on kysynyt ja ihmetellyt matkan varrella, miksi ihmeessä joku on muuttanut Suomesta Saksaan. On sanottu jopa, että eihän Suomesta ole tarvetta pakolaiseksi lähteä ja muuta sellaista. No yksinkertainen vastaus on tietenkin rakkaus. Olin kesällä 2014 Espanjassa vaihto-opiskelijana ja tyttöystäväni au-pairina. Kesän jälkeen, kun kummallakin oli edessä paluu kotiin, päätimme jatkaa juttua etänä. Hoidin opiskelut kunnialla loppuun ja opiskeluiden ohessa vierailimme toistemme luona.

Heti opintojen päätyttyä halusin kokeilla, millaista elämä ja oleminen Saksassa olisi ja muutin tyttöystäväni luokse Fuldaan, Keski-Saksaan. Siitä sitten ilmottauduin kielikurssille ja sainkin kielen haltuun nopealla tahdilla (minulla oli pohjaa kouluajoilta) ja pääsin työelämään reilun kuukauden työnetsimisen jälkeen.

Millainen oli ensimmäinen työpaikkasi Saksassa?

Työskentelin hotellissa, Fuldassa. Hotelli oli keskikokoinen, 135-huoneinen kokoushotelli ja olin palvelutiimin jäsen. Aloitin ihan perusjutuilla, eli kokoushuoneiden järjestelemisellä ja ravintolassa tarjoilulla. Viihdyin hyvin pari vuotta, kerrytin kielitaitoa ja alan työkokemusta, mutta huomasin, että siinä hotellissa ei ole mahdollisuuksia edetä johtotehtäviin. Päätin siis etsiä uusia haasteita ja onnekseni sellaisia myös löysin.

Sait paikan Sheraton Frankfurt Congress Hotel:in Trainee-ohjelmasta. Miten hait ohjelmaan?

Trainee-paikan löysin ihan normaalin ilmoituksen kautta internetissä. Lähetin hakemuksen liitteineen ja sain kutsun työhaastatteluun. Hain itse asiassa paikkaa Sales Traineenä, mutta henkilöstöpäällikkö (ehkä onnekseni) huomasi haastattelun yhteydessä, että nykyinen roolini sopisi ehkä miulle paremmin. Haastattelun lopuksi hän sanoi rehellisesti oman mielipiteensä ja ehdotti, että harkitsisin pari päivää, jos haluaisin sittenkin Food & Beverige-puolelle. F&B Manager hoitaa yleensä alansa talouspuolen hommia, organisoimista, suunnittelua ja logistiikkaa. Vähän epäilin aluksi, mutta ilmoitin kuitenkin, että olen kiinnostunut.

Sovimme vielä tapaamisen F&B-Managerin kanssa, jossa tutustuimme puolin ja toisin ja sain kuulla tehtävästä tarkemmin. Pari päivää myöhemmin sain tietää, että saisin aloittaa tehtävässä.

Kerro vielä lisää itse työstä.

Trainee-ohjelma on yhteensä reilun puolen vuoden mittainen ja on siis hotellissa F&B-puolella. Lähtökohtaisesti tarkoitus oli oppia, mitä F&B Manager tekee työssään ja taitoja sitä pestiä varten, mutta loppujen lopuksi olen koko ajan enemmän oppinut taloushallinnon puolta ja enemmän Cost Controllerin tehtäviä.

Nyt ohjelman loppusuoralla voin sanoa, että valinta oli oikea. Erityisesti se taustatyö, mikä hotellissa tehdään ennen tapahtumia oli minulle ennen melko tuntematonta ja trainee-ohjelman kautta olen huomannut, että kyseinen työ sopii minulle erittäin hyvin. Matkailuala ei ollut mikään lapsuuden haave, mutta monien vaiheiden jälkeen löysin alasta intohimoni ja haluan kehittyä lisää ja osallistua matkailun kehittämiseen.

Ja mitä ilmeisemmin olen myös onnistunut tehtävässäni melko hyvin, sillä kirjanpidon esimieheni, hotellin talouspäällikkö järjesti miulle työhaastattelun Marriott Frankfurtissa ja sain sieltä vakituisen paikan Purchasing Supervisorina, eli oisko tuo nyt suomeksi ostopäällikkönä.

Onko suomalaisuus vaikuttanut jotenkin työntekoosi?

Työkulttuuri on melko yhtänäinen mielestäni Suomessa ja Saksassa. Miusta tuntuu, että Suomessa otetaan paljon vaikutteita Saksasta. Ainakin tällä alalla erot ovat todella pieniä. Suomalaisuus tuo miun mielestä tukea ja uskottavuutta työelämässä Saksassa. Suomi tunnetaan täällä hyvänä koulu- ja opiskelumaana ja miusta on tuntunut alusta asti, että työkaverit ovat aina olleet luottavaisin mielin miun kanssa töissä. Aina ei voi sanoa eri lähtökohdista olevista niin.

Mitä haluat sanoa Suomalaisille, jotka miettivät Saksaan muuttoa?

Jos mietit Saksaan muuttoa, töiden, rakkaiden ihmisten tai minkä tahansa syyn takia, rohkeasti vain kokeilemaan! Miun mielestä maiden välillä ei ole kovin suuria eroja. Tietenkin kulttuuriset erot ovat merkittäviä, mutta omakohtaisiin kokemuksiini perustuen suomalaisiin suhtaudutaan positiivisesti. Kieli on tärkeä osata, mutta itsekin tulin alkuun toimeen pääosin englannin kielellä. Suosittelen panostamaan kieleen ja mikäli vain on mahdollista osallistumaan kunnon kielikurssille.

Aiotko jäädä Saksaan?

En osaa vielä sanoa, olenko tullut jäädäkseni, mutta ainakin tällä hetkellä ihan viihtyisästi elelen Hessenissä ja tulevaisuus näyttää kohdaltani melko valoisalta. Kotimaa on kotimaa ja silloin tällöin vaivaa ikävä perheen ja kavereiden luo, mutta onneksi matkustaminen suuntaan tai toiseen sujuu melko helposti. Lisäksi kaikki some-ryhmät, jossa pidetään suomalaisina yhtä ja huolta toisistamme auttavat kotiutumista.

Posted on 5 kommenttia

Saksaan töihin? Muuttajan paperisota

Saksaan muutto

Oletko saanut työpaikan Saksasta, saksalaiselta työnantajalta? Onneksi olkoon, edessäsi on muutto Saksaan! Kerään lukijoiden toiveiden saattelemana tähän blogijuttuun työhön liittyviä byrokratian perusasioita, jotka kannattaa hoitaa nopeasti pois alta. Niin pääset keskittymään itse asiaan – uuteen työhösi!

Otin tähän etapeiksi Muutto > rekisteröityminen > sairaskassa > pankkitili > vero- ja eläkeasiat. Suomen päässä riittää tietysti myös hoidettavaa! Samoin jos sinulla on lapsia, täytyy hoitaa lapsilisät, lastenlääkärit sekä koulu- ja päiväkotipaikat.

Täydennän tätä listaa mielelläni – Voit lisätä kommentin tänne blogiin tai FB-ryhmään.

Muutto Saksaan ja asunto

Ensiarvoisen tärkeää muuttaessasi Saksaan on hankkia asunto ja siihen vuokrasopimus, jotta voit ilmoittautua kaupungin asukkaaksi. Osoitteen tarvitset nimittäin ilmottautumista varten ja ilmoittautuminen tarvitaan kaikkialla muualla.

Pyydä vuokranantajaltasi Wohnungsgeberbestätigung, jolla todistat  muuttaneesi asuntoon. Todistus on käytännössä kirjallinen, muotovaatimuksia  ei ole. Jos vuokranantajasi ei tiedä mistä on kyse, löydät pohjan vaikkapa täältä: PDF Vorlage

Vinkit

  • Kysy työnantajaltasi jo sopimuksen tekovaiheessa, tuetaanko sinua muuttokustannuksissa tai asunnon/päiväkotipaikkojen hankinnassa. Käytännöt vaihtelevat kovasti.
  • Jos joudut etsimään asunnon itse, kannattaa hankkia todistus omasta maksukyvystä Schufalta. Vuokranantajat kysyvät sitä usein. www.schufa.de
  • Jos asuntoa ei ole näköpiirissä ja muutat kasvukeskukseen, jossa sen löytyminen voi olla hankalaa, kannattaa kikkailla Wohnungsgeberbestätigung majapaikkasi/työpaikan/kaverin kanssa, jotta saat muut asiat hoidettua.
  • Muista tehdä henkilökohtainen muuttoilmoitus myös muuttaessasi väliaikaisesta majapaikasta vakituiseen! Tarvitset tällöin tietysti uuden Wohnungsgeberbestätigungin uudelta vuokranantajaltasi.
  • Säilytä kaikki muuttoon liittyvät kuitit, koska nämä voi mahdollisesti vähentää saksalaisessa verotuksessa.

Rekisteröityminen kaupungin asukkaaksi (Anmeldung)

Ota mukaan

  • Wohnungsgeberbestätigung (Vuokrasopimus ei enää riitä!)
  • Passit (kaikki ilmoittautuvat perheenjäsenet)
  • Työsopimus
  • Vihkitodistus/maistraatin rekisteriote/syntymätodistus (jos sinulla on nämä).

Yleistä

Rekisteröinti kaupungin asukkaaksi on tärkein askel byrokratian rattaissa: Ilman sitä ei onnistu juuri mikään muu. Kun tulet Saksaan, ilmoittaudu siis ensimmäiseksi Einwohnermeldeamtissa. Se, missä virastossa Einwohnermeldeamt sijaitsee, riippuu osavaltiosta, kylästä ja kaupungista. Se voi olla Rathaus, Bürgeramt tai joku muu. Sieltä saat todistuksen (Anmeldungsbescheinigung), jossa kerrotaan, että asut osoitteessa x.

Vinkit

  • Googlaa Einwohnermeldeamt + Kaupungin nimi > etsi oikea paikka ja aukioloajat jo etukäteen.
  • Ainakin suurissa kaupungeissa kannattaa varata reilusti aikaa mukaan tai mennä paikalle pikkuisen ennen viraston aukeamisaikaa.
  • Joissain kaupungeissa voit välttää pitkän jonotusajan bookkaamalla tapaamisajan netin kautta. Voit varata ajan jo Suomesta käsin, aikoja ei yleensä saa ihan seuraavalle viikolle.
  • Kun olet ilmoittautunut, Anmeldebescheinigung kannattaa aina ottaa mukaan virallisissa yhteyksissä passia täydentämään, ellei sinulla ole Saksan kansalaisuutta.
  • Auton rekisteröinnin voi yleensä hoitaa samassa toimipisteessä.

Sairaskassa (Krankenkasse)

Ota mukaan

  • Anmeldebescheinigung
  • Passi
  • Kelan todistus kuulumisesta Suomen sosiaaliturvaan (mikäli olet hankkinut tämän)

Yleistä

Työpaikkasi tarvitsee tiedon mihin sairaskassaan kuulut ja että sinulla on ”Sozialversicherung”. Seuraava etappisi voisi siis olla sairaskassa. Sairaskassoilla on usein erinomainen palvelu myös englannin kielellä ja ne ottavat dokumenttejä vastaan myös sähköpostitse.  Voit soittaa Krankenkasseen tai mennä käymään paikan päällä.

Yksityinen vai julkinen sairaskassa?

Sairasvakuutuksen tulorajat:

Vuosi Vuositulot Kuukausittaiset tulot
2018 59.400,00 € 4.950,00 €
2019 60.750,00 € 5.062,50 €

Jos olet ansiötyössä ja tulosi jäävät yllämainittujen rajojen alle, sinun on liityttävä julkiseen sairaskassaan (gesetzliche Krankenkasse) ja olet ”pflichtversichert”. Tätä suuremmilla tuloilla sinulla on valinnanmahdollisuus: Voit liittyä julkiseen sairaskassaan vapaahtoisena jäsenenä (freiwillig gesetzlich  versichert). Maksu lasketaan silloin laskennallisen palkan 4.425 euroa/kk (Beitragsbemessungsgrenze) mukaan.
Toinen vaihtoehto on hankkia yksityinen sairasvakuutus (Private Krankenversicherung, ja olet ”privat versichert”). Maksu riippuu tällöin kassasta, ja määräytyy mm. iän ja terveydentilan mukaan.

YRITTÄJÄ – Yrittäjällä on vapaus valita lakisääteinen tai yksityinen sairaskassa.

VALTION VIRKAMIES – Virkamies (Beamte) on velvoitettu vakuuttamaan itsensä yksityisesti.

LAPSET – Yksityisessä sairasvakuutuksessa lapsista pitää maksaa erikseen,  mutta jos julkisessa sairasvakuutuksessa lapset saavat vakuutuksen (Familienversicherung) samalla maksulla

PUOLISO – Myös puoliso voi kuulua samaan vakuutukseen, mikäli hänen tulonsa ovat hyvin pienet. Tätä varten kannattaa varautua todistamaan puolison tulotilanne. Jos hän tienaa yli 425 €/kk (poikkeus verovapaa ”Minijob”, jossa tuloraja 2018 on 450€/kk) hän tarvitsee oman vakuutuksen. Myös kotona asuvien teinien tienesteistä ollaan sairaskassalla kiinnostuneita.

Kassojen tarjoamat palvelut vaihtelevat hiukan, käytännössä kaikki käyvät kuitenkin samoilla lääkäreillä vakuutuksesta riippumatta. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että yksityisillä vakuutuksella pääsee nopeammin erikoislääkärille ja saa jossain määrin kattavammat ilmaispalvelut, mutta myös paperisota (jokaisen kuitin toimittaminen kassalle) saattaa olla suomalaiseen makuun hankalaa.

Vinkit

  • Saat sairaskassaltasi postitse kuvallisen ja sirullisen sairausvakuutuskortin, jota näytät aina lääkärille mennessäsi.
  • Saatuasi kortin kannattaa etsiä ”Hausarzt” (yleislääkäri) läheltä kotia jo ennen kuin sairastut ja käydä ilmoittautumassa. Sitten tiedät minne mennä sairastuessasi.
  • Yksityisestä sairausvakuutuksesta on hyvin vaikeaa siirtyä takaisin lakisääteiseen kassaan, joten jos mahdollisuus julkiseen vakuutukseen on olemassa, sitä kannattaa harkita.

Pankkitili

Ota mukaan

  • Passi
  • Anmeldebescheinigung

Pankkikortin saat kun avaat tilin, ja se ei yleensä ole helppoa ilman saksalaista osoitetta. Nettipankkien aikana asioiden hoitaminen on tosin helpottunut ja jonkun nettipankin kautta tilin perustaminen voi onnistua.

Vinkit

  • Jos ehdit harkita pankin valintaa, valitse sen ryhmän pankki, jonka automaatti on kätevästi työmatkasi varrella tai kotisi lähellä. Nostaminen väärän ”ryhmän” pankista maksaa n. 4-6 € kerta ja Saksassa tarvitsee vielä jonkin verran käteistä.
  • Monet pankit avaavat ilmaisen tilin, jos siirrät heille jonkun tietyn kuukausittaisen summan (= palkka).
  • Pankit myyvät mielellään myös vakuutuksia asiakkailleen. Halvemman vakuutuksen saa luultavasti kilpailuttamalla.

Verotus

Kun työskentelet Saksassa, maksat myös verot Saksaan. Myös Suomen verotoimisto tarjoaa vinkkejä – erityisesti ensimmäisen vuoden palkka-asiat (kun palkkaa tulee tod. näk. molemmista maista) kannattaa selvittää molempien verotoimistojen kanssa.

Veronumeron (Steueridentifikationsnummer, Steuer ID) saat postitse Verotoimistosta (Finanzamt) muutaman päivän/viikon/kuukauden kuluttua ilmoittautumisesta. Voit saada numeron vain jos sinulla on saksalainen osoite.

Saksalainen työnantaja pidättää palkasta verot ja sosiaaliturvamaksut. Verokorttia ei Saksassa enää ole ollut muutamaan vuoteen, mutta oma veroluokka pitää ilmoittaa sekä verottajalle että työnantajalle. Olen kirjoittanut veroluokista jo aiemmin jutussa ”Mistä saksalainen palkka koostuu?

Vinkit

  • Hanki veroneuvoja tai liity Lohnsteuerhilfevereiniin. Yleensä ammattiapu verotusasioissa maksaa itsensä takaisin.
  • Verolappuja ei lähetetä erikseen kotiin, vaan ne voi hakea verotoimistolta tai tulostaa netistä itse. Ilman veroneuvojaa veroilmoitus pitää tehdä (2018 alkaen) seuraavan vuoden heinäkuun loppuun mennessä.

Eläke

Muista että olet oikeutettu myös Saksan eläkkeeseen, jonka suuruus riippuu tienaamastasi määrästä. Jos eläkkeen kertymä mietityttää, kannattaa ottaa yhteyttä Deutsche Rentenversicherungin paikallistoimistoon – tee se viimeistään jos/kun jäät äitiyslomalle, lähdet Saksasta tai saavutat eläkeiän.

Vinkit

  • Sozialversicherungsausweis on paperilappunen, jonka saat sairaskassassa vierailtuasi postilla kotiin ja josta työnantajasi saattaa olla kiinnostunut. Numerosta voidaan käyttää myös nimitystä Rentenversicherungsnummer. Säästä lappu! Käytä tunnusta asioidessasi eläkeasioissa esim. Deutsche Rentenversicherungin kanssa.
  • Säästä työ- ja palkkatodistukset mahdollista myöhäisempää ”Kontenklärungia” (työhistorian tarkistus) varten.

Muuttoilmoitus Suomessa

Jos et ole saanut vakituista työtä Saksasta, vaan muutat esim. saksalaisen puolison perässä tai työttömänä aikeissa etsiä töitä, kannattaa harkita miten ja milloin ilmoitat muutosta Suomen päässä. Sinun on mahdollista tehdä väliaikainen muuttoilmoitus tai pysyvä muuttoilmoitus.

Jos muutat pysyvästi ulkomaille, oikeutesi Suomen sosiaaliturvaan katkeaa. Tämä vaikuttaa Saksassa ainakin sairaskassaan, sillä Saksassa asuessasi sinun tulee maksaa sairasvakuutusta siitä päivästä alkaen kun et enää kuulu Suomen sosiaaliturvan piirin. Siviilisäädystäsi ja työtilanteestasi riippuen summat voivat olla huomattavia.

Jos muutat ulkomaille alle 1 vuodeksi eli tilapäisesti, kuulut ulkomailla oleskelusi ajan yleensä Suomen sosiaaliturvaan ja voit olla oikeutettu Kelan etuuksiin. Jos olet ulkomailla yli 1 vuoden ajan, muuttoasi pidetään automaattisesti vakinaisena. Oikeutesi Suomen sosiaaliturvaan päättyy useimmissa tapauksissa muuttopäivään.

Huomaa, että jos työskentelet Saksassa (tai esim. Itävallassa/Sveitsissä), et voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan edes alle 1 vuoden lyhytkestoisen työskentelyn aikana.

Tilapäisen ulkomailla oleskelun muuttuessa vakinaiseksi oikeus Suomen sosiaaliturvaan päättyy olosuhteiden muutoshetkeen.

Suomen työvoimatoimisto mahdollistaa myös kolmen kuukauden työnhakujakson muussa EU-maassa tai kolmen kuukauden oleskelun maassa lomailijana.

Kiitos Liisa Heinzelle asiantuntija-avusta kohdan ”Yksityinen vai julkinen sairaskassa? ”muotoilussa!

Posted on 4 kommenttia

Mistä saksalainen palkka koostuu?

TTyöpaikka Saksassa: Palkka ja verot

Palkka on asia, joka mietityttää monia. Tienaanko tarpeeksi? Elääkö tällä? Saako kaveri samasta työstä enemmän rahaa? Mitä kehtaan pyytää? Entä mitä kannattaa pyytää? Lähden käsittelemään kattavaa aihetta useammassa osassa. Tässä ensimmäisessä osassa koitan päästä selville erilaisista palkan osista ja lisistä, jotka vaikuttavat palkan suuruuteen Saksassa. Näitä ovat ainakin sosiaaliturvamaksut ja verotus sekä erilaiset bonukset.

Brutosta nettoon

Aloitetaan perusteista: Bruttopalkka on työnantajan työntekijälle kuukausittain maksama palkka ennen veroja ja sosiaaliturvamaksuja. Bruttopalkasta tulee siis nettopalkka, kun siitä vähennetään verot ja sosiaaliturvamaksut. Tähän asti olen itsekin kärryillä, mutta sitten menee hankalammaksi…

Palkasta vähennettävät verot

Saksalainen verotus ansaitsisi ihan oman artikkelinsa. Esittelen tässä verotuksen pääpiirteitä. Saksassa palkasta vähennetään suoraan seuraavat verot:

  • Tulovero (”Einkommensteuer”, jonka määrä riippuu kulloisestakin veroluokasta, ks. alla)
  • Solidaarisuuslisä (”Solidritätszuschlag” eli ”Soli” 5,5% tulo-, pääoma- ja yhteisöverosta, vain ne maksavat, joiden tuloveron määrä ylittää 972 €/vuodessa) ja
  • Kirkollisvero (”Kirchensteuer”, kirkkoon kuuluva maksaa 8-9% tuloveron määrästä, Bundeslandista riippuen)

Maksettavien verojen suuruus riippuu siis tuloista – ja veroluokasta. Jos haluaa lintsata suhteellisen korkean kirkollisveron maksamisesta Saksassa, voi koittaa ruksata kaikkiin papereihinsa, ettei kuulu kirkkoon. Tätä ei kuulemma tarkisteta.

Veroluokat

Suomalaisesta perspektiivistä vaikuttaa erikoiselta, että  nettotulot vaihtelevat työntekijöiden välillä vaikka bruttopalkka olisi sama. Tämä johtuu siitä, että työntekijät järjestetään veroluokkiin elämäntilanteen perusteella. Verojen suuruuteen vaikuttaa mm.:

  • onko naimisissa tai naimaton
  • onko henkilöllä lapsia vai onko hän lapseton ja
  • maksaako henkilö kirkollisveroa vai ei.

Käytännössä luokat menevät seuraavasti (Seuraa pieni yleistys! Lisätietoja kannattaa kysyä esim. omalta veroneuvojalta. Täällä asia on myös selitetty saksaksi, yksityiskohtaisesti, mutta selkeästi.)

1: Naimaton
2: Yksinhuoltaja
3: Naimisissa, tienaa enemmän kuin puolisonsa
4: Naimisissa, tienaa suunnilleen saman verran kuin puoliso
4 mit Faktor: Naimisissa, haluaa tasata verojen määrän suhteessa palkan suuruuteen puolison kanssa
5: Naimisissa, tienaa vähemmän kuin puoliso
6: Useammalta työnantajalta palkkaa saavat henkilöt

Yhtenäisverotus

Saksassa on yhteisverotus, jossa naimisissa olevat saavat tiettyjä verohelpotuksia. Käytännössä, kun aviopari valitsee yhteisverotuksen, se valitsee samalla saksalaisen näkökulman: Verotuksen perusyksikkö on tällöin aviopari. Molempien tulot lasketaan yhteen ja niille lasketaan lopullisessa verotuksessa (Vuosittainen Steuererklärung) yhteinen veroprosentti. Jos yhteisverotus ei sovi omaan ajatteluun, pariskunta voi valita myös erillisverotuksen (Getrenntveranlagung) – mikä on avioparin kokoanaisnettotulon kannalta epäedullista. Silloin kummallakin on oma veroprosenttinsa, eli vähemmän tienaava saa pitää palkastaan enemmän kuin yhteisverotuksessa, suurempituloinen puolestaan vähemmän kuin yhteisverotuksessa.

Yhtenäisverotuksen valinneet puolisot voivat valita veroluokan keskenään vapaasti ja se vaikuttaa vain vuoden aikana maksettuihin veroihin. Verojen tasaiseen jakautumiseen voi vaikuttaa valitsemalla puolisoiden luokiksi esim. 4/4 ”mit Faktorverfahren”. Faktor-käytännöllä verotusta puolisoiden välillä tasataan. (Asia on monimutkainen – tämä taas pieni oikaisu). Loppujen lopuksi, jos pariskunta on maksanut veroja yhteisverotuksen kannalta epäedullisella veroluokan valinnalla liikaa, saa loput palautuksena takaisin.

Verotuksen puolesta kannattaa siis mennä naimisiin, sillä verohelpotukset eivät kuulu esim. avopuolisoille. Käytännössä yhteisverotus vaikuttaa usein siten, ettei toisen – jos on huomattavasti puolisoaan pienipalkkaisempi – kannata mennä ollenkaan töihin. Poikkeuksen muodostavat nk. 400-euro-jobit, jotka ovat verottomia. Kotirouvailu tai minijobit johtavat kuitenkin pieniin eläkkeisiin, taloudelliseen riippuvuuteen puolisosta ja urankehityksellekin voi yleensä sanoa hei-hei. Kaikkia tämä ei haittaa, mutta asiaa kannattaa ajatella ennen kuin heittäytyy hellan ääreen useammaksi vuodeksi.

Yhteisverotussysteemi on nykyisin kyseenalainen, koska suurin osa lapsista syntyy Saksassa perheisiin, joissa vanhemmat eivät ole naimisissa. Alunperin perhekohtaisen verotuksen ajatus oli tukea lapsiperheitä, mutta siitä hyötyvät avioparit, joissa toinen tienaa paljon ja toinen vähän, täysin riippumatta onko taloudessa lapsia. Hyvä puoli yhteisverotuksessa on se, että työn perässä muuttaminen kannattaa paremmin, jos puolisolla ei ole heti töitä. Myös silloin, kun toinen puolisoista on sairas tai eläkkeellä, se helpottaa työssäkäyvän verolastia.

Lasten vaikutus verotukseen

Myös lapset vaikuttavat verotukseen. ”Kinderfreibetrag” on palkan osa, josta ei tarvitse maksaa veroja. Se on vaihtoehtoinen lapsilisälle. Vanhemmat saavat jokaista lasta kohden oman ”Freibetragin”. Freibetrag muuttuu vuosittain ja on tällä hetkellä (2019) 7620 € /lapsi ja ensi vuonna 7812 € /lapsi. Eronneet saavat kukin puolikkaan vapaaosan.

Alaikäiset lapset ja aviopuoliso, jolla ei ole omia tuloja (tai on hyvin pienituloinen), saa olla mukana palkansaajaan vakuutuksessa. Sosiaalivakuutusmaksujen (julkisella puolella vakuutetut/ gesetzlich Versicherte) osat palkasta jakautuvat seuraavasti. Huom! Työnantaja maksaa näistä puolet, jos ihmettelette korkeita prosentteja.

Sosiaalivakuutusmaksut

  • Eläkevakuutus 18,7% palkasta
  • Sairausvakuutus max 14,6 % palkasta + Sairaskassan (Krankenkasse) mahdolliset omat lisämaksut (Yksityinen sairausvakuutus voi olla kalliimpi tai edullisempi vakuutuksen ehdoista riippuen.)
  • Työttömyysvakuutus 3,0% palkasta ja
  • Hoitovakuutus, lapsettomat 2,55 %, lapsettomat yli 23 v. 2,8 % (vanhemmilla vaikuttaa Kinderfreibetrag)

Sekä eläke- että sairausvakuutusmaksuilla on katto, jonka jälkeen maksut eivät kasva, vaikka palkka nousisi. Palkan kasvaessa sairausvakuutuksen ja eläkevakuutuksen suhteellinen osuus siis pienenee. Yhteensä Sosiaaliturvamaksut nappaavat tällä hetkellä n. 20-21 % palkansaajan palkasta. Lähde: Krankenkassen.de Kun tähän laskee päälle verot, voi käteen jäävän osuuden pienuus yllättää. Onneksi veronpalautuksiakin on luvassa mukavasti…

Vero- ja eläkeneuvojat

Omaa henkilöverotusta hoitamaan kannattaa – ainakin ensimmäisinä vuosina – palkata veroneuvoja (Steuerberater). Saksalainen verotus on monimutkainen ja todella monet asiat (esim. työhuone, työvaatteet, työmatkat, ammattikirjallisuus, lisäopinnot, ammattiliiton jäsenyys… jne.) ovat alasta riippuen verovähennyskelpoisia. Veroneuvojan voi saada edullisesti myös ”Steuerberatungsgeschellschaftin” kautta, johon jäseneksi liittymällä on oikeutettu neuvontapalveluihin. (huom. tarkista irtisanomisajat! Ei kannata liittyä, jos on esim. vaan pari vuotta maassa) Ja tottahan veroneuvojan omat palvelukset voi myös vähentää verotuksesta!

Jos eläkeasiat mietityttävät, kannattaa harkita myös eläkeneuvojan eli ”Rentenberaterin” palveluksia, koska eläkeasiat -varsinkin kahden maan välillä – ovat vähintään yhtä kimurantteja kuin verotusasiat.

Kenelle kuuluu 13. palkka?

Saksassa on vielä voimissaan käsite ”13. kuukausipalkka”. Rahaa voi verrata esimerkiksi suomalaiseen loma- tai joulurahaan. Kyseessä on kuitenkin jossain tapauksissa ”Sonderzahlung”, jota voidaan myös pienentää, mikäli työntekijä on vaikkapa pois työpaikalta. Toisaalta 13. palkka voi olla myös osa työpaikalla noudatettavaa palkkasopimuksta (”Tarif”) – silloin 13. palkkaa ei voida leikata. Kannattaa siis kysellä 13. kuukausipalkan tarkoista ehdoista työnantajalta. Jos aloitat tammikuussa ja työnantaja sanoo sinut irti marras- tai joulukuun loppuun, maksetaanko 13. kuukausipalkka?

Bonus

Jotkut yritykset maksavat osan voitosta bonuksena (”Boni”) kaikille työntekijöille. Erilaiset voittoon sidotut bonukset ovat yleisiä myös myyntitöissä. Bonus voi olla sidottu esimerkiksi 1/3  firman omiin indikaattoreihin, 1/3 oman alueen tuloksiin ja 1/3 henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Kannattaa siis sopia tarkasti mistä bonus maksetaan (esim. henkilökohtainen myynti vai koko yrityksen tulos) ja milloin se maksetaan. Entä miten käy jos työsopimus loppuu ennen kuin bonuksen maksu on ajankohtaista?

Työnantaja maksaa päiväkotimaksut

Työnantajan on mahdollista maksaa myös palkan lisäksi tai sen osana päiväkotimaksut tai osa niistä (Kindergartenzuschuss). Tämä on työnantajan ja työntekijän kannalta todella edullinen ratkaisu, koska kummankaan ei tarvitse maksaa tältä osalta veroja tai sosiaaliturvamaksuja. Työntekijän kannattaa kuitenkin miettiä, että tästä palkan osasta ei myöskään kerry esim. eläkettä, eikä sitä lasketa mukaan ansiosidonnaista työttömyyskorvausta hakiessa.

Firma säästää puolestasi

”Vermögenswirksame Leistungen” (VL), jossa yritys maksaa työntekijän erityisesti tätä tarkoitusta varten avatulle säästötilille 6-40 € /kk on myös suosittu Saksassa.VL-ratkaisuissa korot ovat yleensä jonkin verran markkinakorkoa suuremmat. Kaikki VL-ratkaisut eivät ole aikasidonnaisia, mutta yleensä kuukausittaisia maksuja suoritetaan yhteensä kuusi vuotta, ja sen jälkeen tili lepää vuoden. Sitten työntekijä pääsee käsiksi rahoihinsa tai voi jatkaa säästämistä uudella periodilla. Ratkaisu on työntekijälle riskitön, joskaan ei välttämättä erityisen kannattava. On kuitenkin mahdollista avata säästötili, joka mahdollistaa myös lisäsummien tallettamisen. Tähän voi saada valtion tukea. Valtio tukee säästämistä ainakin, jos tulot ovat alle 17.900 € vuodessa. Raha on mahdollista suunnata myös asuntosäästötiliin, sijoitusrahastoon, eläkerahastoon yms. Kannattaa kysyä neuvoa itselle parhaan mahdollisen ratkaisun löytämiseksi, jos työnantaja tarjoaa VL-sopimusta.

Ja lopuksi

Kirjoitan palkka-asioista useammassa osassa. Seuraavassa osassa pääsemme ”itse asiaan” ja katsomme millaiset seikat vaikuttavat palkan suuruuteen Saksassa. Kurkkaa juttua täällä: Saksan palkkataso

Palkka-sarjan kolmannessa osassa Palkkatoiveet ja todellisuus haastattelin Marcus Honkasta, joka on tehnyt pitkän uran henkilöstöalan konsultoinnin parissa.

Tätä juttua on muokattu jälkikäteen aiheesta virinneen keskustelun perusteella. kiitos täydennyksistä, korjauksista ja uusista ajatuksista Liisa Heinze, Sirkka Remes, Marcus Honkanen, Jenny Laitinen ja Mari Virtanen!

Posted on Jätä kommentti

Jorma Mattila pyörittää mediatoimistoa Berliinissä

Saksan liittopäivillä Mattila haastatteli ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaa Norbert Röttgen'iä (CDU). Aiheena mm. Venäjän pakotteiden tulevaisuus.

Kun YLE luovutti Jorma Mattilalle mitalin 20 vuoden palveluksesta, hän huomasi, ettei ollut tehnyt mitään uutta pitkään aikaan. Niinpä hän luopui pomminvarmasta eläkevirastaan, perusti mediatoimiston ja muutti Berliiniin. Kyselin Mattilalta hänen yrityksestään ja sen toiminnasta Saksassa.

Kuka olet ja mistä tulet?

Olen kotoisin Kotkasta, mutta henkinen kotiseutuni on Suomen eteläinen rannikko. Eli olen koko Suomessa viettämäni elämäni asunut, opiskellut ja työskennellyt jossakin kohtaa Suomenlahden rannikkoa; Kotkassa, Turussa ja Helsingissä. Tiedän, että siellä jossakin on olemassa se muukin Suomi, mutta minulle sillä ei ole ollut koskaan merkitystä. Satamakaupunki Kotkalla on minun ajattelulleni ollut sellainen vaikutus, että olen lapsuudesta lähtien aina seissyt rannalla. Ajatellut siis, että sen takana, mitä nyt on näkyvissä, on jossakin joku toinen todellisuus. En vain näe sitä. Vielä.

Aloitin lehtiin kirjoittamisen jo ensimmäisen opiskelulukukauteni aikana. Opiskelin aluksi Turun yliopistossa yleistä kirjallisuustiedettä, sosiologiaa, käytännöllistä filosofiaa sekä tiedotusoppia Tampereen yliopiston tutkintovaatimusten mukaan. Myöhemmin täydensin opistojani Helsingin kauppakorkeakoulun lisäksi Bonnin yliopistossa, missä opiskelin taloustieteitä sekä EU-kysymyksiä. Olen opettanut kahdessa yliopistossa, Bonnissa ja Kölnissä.

Suomessa olen työskennellyt ensin muutamissa paikallisissa sanomalehdissä ja paikallisradioiden markkinoille tulon jälkeen Auran Aalloissa Turussa sekä vastaavana uutispäällikkönä, käytännössä päätoimittajana kouvolalaisessa SBC-radiossa. Yleisradion palveluksessa toimin uutistoimittajana, uutispäällikkönä sekä talouden ja EU-kysymysten erikoistoimittajana 20 vuoden ajan.

Miten päätit lähteä Saksaan?

Yrittäjä avartaa alojaan tähyämällä kokonaisuuksia.
Yrittäjä avartaa alojaan tähyämällä kokonaisuuksia: Jorma Mattila kiipesi Saksan korkeimman vuoren, Ylä-Baijerissa sijaisevan Zugspitzen huipulle.

Heräte tuli sitä, kun työnantajani YLE luovutti minulla mitalin 20 vuoden palveluksesta. Tuijotin sitä pinssiä kourassani ja ajattelin, että olen jotenkin tyhmä mies tai huono ihminen, kun en ole keksinyt itselleni mitään uutta tekemistä 20 vuoteen.

Huomasin, että olin tehnyt Ylellä lähes kaikkea. Olin tuottanut radion uutis- ja ajankohtaisohjelmia, TV-uutisia sekä uutisten on-line sivuja niin sanottuna webbivastaavana. Olin kiertänyt Ylen reportterina pitkin Eurooppaa sekä muun muassa Venäjällä, Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Intiassa. Näytti siis siltä, että minulla ei ollut Ylellä Helsingissä juuri uutta annettavaa. Eikä Ylellä minulle. Olin oppinut Ylen aikana hyvin paljon. Olin kiitollinen niistä vuosista, mutta tuli vaan raja vastaan, jonka yli oli mentävä kohti jotakin uutta.

Ja toisaalta, olin tuolloin niin selvästi 50 + ikäinen, että minulla oli vielä riittävästi aikaa saada jotakin uutta ja omaa kunnolla jaloilleen ja toimimaan. Tiedostin kyllä riskit. Olin rationaalisesti ajatellen ihan pähkähullu, kun luovuin omasta aloitteestani pomminvarmasta eläkevirasta. Ei silloin eikä sen jälkeen Ylen erikoistoimituksista ole karsittu erikoistoimittajia kadulle.

Saksaan päätin lähteä, koska kaikkina taloustoimittajan vuosina olin analysoinut suuren joukon yrityksiä ja siellä tuli vastaan aina sama sääntö: keskity siihen minkä parhaiten osaat. Minä olen seurannut Saksaa, Saksan politiikkaa ja taloutta, saksalaista kirjallisuutta, musiikkia, elokuvaa ja saksalaista elämänmenoa 1970 -luvun puolivälistä lähtien. Nyt siis yli 42 vuotta. Olen seurannut kaikki Saksan liittopäivävaalit paikan päällä yli 20 vuoden ajan. En puhu ranskaa, en tunne Yhdysvaltoja niin hyvin ja Venäjälle en halua mennä. Parasta siis mennä Saksaan ja keskittyä siihen. Ja toisaalta: minun ikäpolveni suomalaisissa journalisteissa ei ole kovin montaa, jotka puhuvat saksaa ja tuntevat liittotasavaltaa kaikkine taustoineen todella hyvin.

Olin ollut Baijerissa töissä jo kouluaikojeni kesät, olin matkustanut Saksassa niin paljon, että tunsin Saksan maantieteellisesti paljon paremmin kuin kotimaani. Olin opiskellut saksalaisessa yliopistossa ja opettanut kahdessa. Väitän ymmärtäväni helposti mikä saksalaisten päässä liikkuu ja osaavani tulkita saksalaisten toimintatapoja ja pyrkimyksiä niin politiikan, kulttuurin kuin talouden alalla. Valinta oli yksinkertaisesti luonteva.

Mitä haasteita koit Saksaan muuttaessa ja yritystä perustaessa?

Kun perustin osakeyhtiötä, niin tein sen Suomessa, koska yrityksen perustamisvaiheessa olin vielä Ylellä hommissa. Firma rekisteröitiin kuitenkin Helsingin kaupparekisteriin kahdella nimellä, siis myös nimellä Medienagentur Mattila Press AG, koska taka-alalla väijyi ajatus toiminnan hoitamisesta ainakin osan aikaa Saksassa.

Lehdistön ja viestinnän kriisi paheni 2010-luvun alussa kuitenkin niin merkittävästi, että ei ollut mitään ongelmaa ratkaista koko toiminnan keskittämistä yksinomaan Berliiniin.

Yllättävintä minusta oli yksinkertaistenkin asioiden järjestämisen vaikeus Saksassa. Miten hankit toimistotilat. Kuinka valtavan taistelun takana voi olla nettilinjan avaaminen! Joka ikisen byrokraattisen askeleen hoitaminen oli pohjoismaiseen mutkattomuuteen tottuneelle kyllä ensimmäisen toimintavuoden suurin yllätys ja riesa.

Miten löydät asiakkaasi ja verkostoidut?

Journalistiset asiakkaat löydän ajattelemalla journalistisesti. Olen itsekin toiminut vastaavana toimittajana, hoitanut päätoimittajan ja tuottajan tehtäviä. Mutta minusta ajattelutapani on yleistettävissä kaikkeen yritystoimintaan.

Minä en sinänsä myy mitään. Mietin, millaisia ongelmia potentiaalisella asiakkaallani on. Ja miten minä voin tulla paikalle ja kertoa, että tällä tavalla ne ongelmat voidaan ratkaista. Ja että minä ja yhtiöni, koko sen tarjoama skaala alihankkijoita, kontakteja, tietoja ja kokemusta olemme mielellämme avuksi. Teidän, siis asiakkaan olo helpottuu siitä ja voitte miettiä jo huomista. Koska tämän hetken ongelmat on jo meidän yrityksemme ratkaissut.

Journalismin lisäksi yritykseni tuottaa erilaisia yhteyksiä; järjestämme esimerkiksi saksankielisen Euroopan maiden TV-yhtiöille kuvausmatkoja Suomeen avaimet käteen periaatteella. Tai hoidamme Leipzigin Bach-juhlien julkisuustyön Suomen suuntaan. Tai järjestämme suomalais-ruotsalaisen kuvausryhmän videokuvaukset Berliinissä. Toimin myös yhden suomalaisen kirjakustantamon asiamiehenä Saksassa. Firmalla on aika näyttävä amerikkalainen klassikkoauto. Kerran riitti viestintäpalveluksi tuon Chevyn parkkeeraaminen sveitsiläisen vaatefirman liikkeen eteen Berliinissä. Ja Sveitsin lipun kiinnittäminen valmiiksi punavärisen auton nurkkaan.

Media-alan yrittäjänä verkostoidun Saksassa kaikissa tilaisuuksissa, missä on muita saman alan kansainvälisiä toimijoita paikalla. Eli missä nyt vaan kollegat tai saman alan intressin ihmiset tapaavat. Mainitsen esimerkkin’ VAP, eli Verein für Ausländische Presse Berlin. Autan kv. kollegojani Skandinavian ja Suomen yhteyksissä ja he auttavat minua vaikka Puolan tai Brasilian yhteyksissä. Parhaita kiinnekohtia työssäni ovat saksalaiset liittovaltion ministeriöt, kuten Auswärtiges Amt, ulkoministeriö. Käyn sillä paikan päällä keskusteluja usein. Tällä viikolla kaksi kertaa. Erittäin merkittäviä ovat myös lukuisat tieteelliset tutkimuslaitokset, joihin pidän Berliinistä yhteyksiä kaikkialle Saksaan. Saksa on todellakin tutkimusinstituuttien luvattu maa.

Mitä aiot tehdä tulevaisuudessa?

Kun ryhdyin vuonna 2010 aktiivisesti miettimään, mitä teen sinä loppuaikana, mitä minulla on niin sanottua työuraa jäljellä, niin kuvittelin sitä kestävän vielä noin 10-15 vuotta. Nyt ajattelen senkin, kuten niin monta muutakin asiaa, toisin. Uskon, että työskentelen tuntuvasti pidempään. Tämä on yksi puoli yrittäjyyttä. Totunnaiset rajat, kuten eläkeikä, eivät ole niin selviä kuin toisen palveluksessa olevilla. Yrittäjä harkitsee kaiken tilanteen mukaan. Yrittäjyys on kuin myrkky veressä. Paluuta kuukausipalkkaiseen työhön ei enää ole.

Mitä haluat sanoa suomalaisille, jotka harkitseva yrityksen perustamista Saksaan?

Opetelkaa saksaa, siis saksan kieltä. Älkää tulko Saksaan sillä asenteella, että saksalaisten pitäisi olla jotakin, mitä te toivotte heidän olevan. Tai että saksalaisten pitäisi puhua sitä kieltä mitä te toivotte. Siis yleensä englantia.

Saksalaisilla on vain omat tapansa hoitaa asioita. Älkää missään tapauksessa tulko neuvomaan, mikä on jotenkin oikea tapa. Pikkuinen ripaus fatalismia ja malttia tuottaa helpotusta päivän päätteeksi.

Menkää – siis muutkin kuin journalistit – aina alkuperäisille lähteille. Eli keskustelkaa suoraan saksalasten kumppaneiden kanssa. Älkää lukeko anglosaksisista lehdistä sitä mitä Saksassa tapahtuu. Näen usein miten suomalaisessa viestinnässä toimitukset kertovat tosina väittäminä, mitä Saksassa tapahtuu ja miksi. Ja lähteenä ei ole käytetty muuta kuin brittiläisiä tai amerikkalaisia lehtiä. Tämä antaa vääristyneen kuvan.

Kiertäkää itse eri puolilla Saksaa, jotta varmasti käsitettä sen perustotuuden, että ei ole olemassa yhtä Saksaa. Saksa on liittovaltio, missä erot ajattelutavoissa, mentaliteetissa, uskonnossa, moraalissa, sosiaalisuudessa ja historian ymmärryksessä ovat pohjoismaalaiselle yhtenäiskulttuurin kasvatille toisinaan ylivoimaisen suuret.

Kannattaa myös käyttää pohjoismaista etua. Katsokaa ihmisiä silmiin. Hymyilkää. Antakaa vahvistus jo valmiille positiiviselle kuvalle pohjoismaalaisuudesta, skandinaavisuudesta ja suomalaisuudesta. Saatte ihmiset hyvälle ja luottavaiselle tuulelle – ja asianne hoidettua.

Yhteystiedot:

Jorma Mattila
Independent Media Producer
Business Correspondent 

Medienagentur Mattila Press AG 
Straßmannstraße 12
10249 Berlin
Deutschland
Telefon: +49 30 42022131

Handy: +49 170 5564730
FIN: +358 400 701 387
E-mail-Kontakt: medien@mattilapress.com

Posted on Jätä kommentti

Meri lähti opiskelemaan ja työharjoitteluun Saksaan

Harjoittelu Saksassa / Meri Arola

Meri Arola, 23, opiskelee viimeistä vuotta auto- ja kuljetustekniikkaa Turun Ammattikorkeakoulussa ja on erikoistunut logistiikkaan. Viimeiset kaksi vuotta hän on asunut Saksassa ja suorittanut Automotive and Transportation Engineering -linjan opintoja Hochschule Aschaffenburgissa. Kyselin Meriltä hänen työharjoittelustaan ja opinnoistaan Saksassa.

Miksi halusit Saksaan vaihtoon ja harjoitteluun?

Suurin syy on opiskelemani ala: Koska autoteollisuus on Saksassa niin suurta, halusin kerätä alan kokemusta yhdestä ”maailman johtavasta automaasta”. Toinen syy oli kiinnostus Saksan kieltä ja kulttuuria kohtaan. Olin pitkään halunnut opiskella saksaa ja tiedän sen helpottavan myös työnhakua insinööri- ja autoteollisuusalalla tulevaisuudessa. Kulttuuri viehättää lähinnä siksi, että se on niin samanlainen kuin suomalainen kulttuuri, ja vaikka eroavaisuuksia onkin, minulle tuli nopeasti kotoisa olo.

Missä työnkuvassa toimit Saksassa?

Toimin harjoittelijana IKEAssa Sales & Supply Support -osastolla, joka on osa Ikean logistiikkaa. Työnkuvaan kuuluu siis lähinnä myynnin, varaston ja kuljetusten kontrollointi sekä inventaario.

Työnantajana Ikeasta on pelkkää hyvää sanottavaa. Työtehtävät ovat tosi monipuoliset ja vaihtelevat, työsuhde-edut hyvät ja kaikki on toiminut niinku kuuluukin palkanmaksun, sairaslomien yms. osalta. Johtajat ovat positiivisia, motivoivia ja avuliaita ja tekevät kaikkensa, että työstään hyvin suoriutuneet harjoittelijat saisivat halutessaan vakituisen työpaikan. Työilmapiiri on ihan loistava, kollegat on aina todella avuliaita, vaikka olisi stressaava päivä.

Miten hakemus- ja haastatteluprosessi sujui?

Hakemusprosessi kouluun oli helppo, sillä hain vaihtoon ERASMUS-ohjelman kautta. Maan, kaupungin ja koulun oltua selvät täytettiin hakemukset ja kirjoitettiin motivaatiokirje. Kun oma koulu oli hyväksynyt vaihtosuunnitelman, haettiin vielä vastaanottavaan kouluun erikseen. Hyväksymiskirjeen saavuttua oli vaihtosuunnitelmat asuntoa ja lentolippuja vaille valmiit.

Työharjoittelupaikkaa hain niin, että etsin netistä oikeita työpaikkoja harjoittelun sijaan, koska saksalainen tuttavani käski tehdä näin. Hän kertoi, että useimmat yritykset eivät vaivaudu laittamaan harjoittelupaikkoja nettiin, sillä se vie liikaa resursseja. Löydettyäni mielenkiintoisen työpaikkailmoituksen (tämä hakemus oli siis ensimmäinen hakemus jonka lähetin tällä tekniikalla, eli hain työpaikkaa, en harjoittelupaikkaa) hain paikkaa kuten mitä tahansa työpaikkaa, mutta ilmoitin hakemukseni lopussa, että mikäli minut valitaan haluaisin ainakin aloittaa tämän työn työharjoitteluna. Tehtävä jota hain oli vaativa, enkä olettanut saavani lainkaan vastausta, mutta yllätyin positiivisesti kun sain kutsun haastatteluun. Haastattelun jälkeen minulle ilmoitettiin, että olisin halutessani tervetullut heille suorittamaan työharjoittelun.

Oletko törmännyt kulttuurieroihin?

Koulusta tulee mieleen yksi hämmentävä tarina. Suomessa ollaan totuttu siihen, että opetuksesta saa ja pitää antaa sekä positiivista, että rakentavaa palautetta. Saksassa näin toimiessamme saimme todella kovat moitteet professorin arvostelusta, sillä täällä se ei ollut lainkaan sopivaa.
Kulttuurieroista suurimmat ovat byrokratia eli lappusota joka paikassa, pankit ja käteisen käyttö ja sit nämä hierarkiaerot työpaikoilla, vaikkakinn omassa työpaikassani Ikeassa näitä ei ole.

Mitä olet oppinut Saksassa?

Suurin muutos mitä olen itsessäni huomannut, on ehkä se, että olen oppinut hyväksymään erilaisuuden ja tulemaan toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa ikävissäkin tilanteissa. Myös arkisissa asioissa on oppinut hyväksymään sen, että lähes kaikki pitää opetella uudestaan, koska asiat eivät toimi niin kuin Suomessa. Esimerkkeinä lääkärissä ja pankissa käynti. Myös kielitaito on karttunut hurjaa vauhtia, sillä lähtiessäni sanavarasto rajoittui kahteen sanaan, Hallo & Danke, nykyään pystyn jopa työskentelemään saksaksi.

Mitä haluat sanoa opiskelijoille, jotka hakevat harjoittelupaikkaa Saksasta?

Aina kannattaa lähteä kokeilemaan kaikkea positiivisin ja avoimin mielin. Ei kannata antaa tittelien hämätä tai pelottaa, sillä ihmisiä niidenkin takana vain on. Suomalaiset on Saksassa erittäin haluttuja työmarkkinoilla ja itsevarmuutta arvostetaan. Harjottelupaikkaa hakiessa helpottaa todella paljon jos on edes saksankielen perusteet hallussa.

Millaisia jatkosuunnitelmia sinulla on?

Aloitan ensi kuussa tekemään opinnäytetyötä, ja tässäkin on toimeksiantajana Ikea. Suunnitelmiini ei ainakaan toistaiseksi kuulu pysyvä paluu Suomeen, sillä opiskeluni ovat siinä vaiheessa, ettei paluulle ole enää tarvetta. Elämä on lähtenyt mukavasti rakentumaan tänne Saksaan, eikä hinkua takaisin Suomeen ole juuri lainkaan.

Posted on Jätä kommentti

Rekrytointikonsulttina Saksassa

Reeta Laakso

Reeta Laakso on sosiaalipsykologi, joka on työskennellyt viimeiset 2,5 vuotta Nürnbergissä rekrytointikonsulttina etsien autoteollisuuden ohjelmistokehittäjiä. Nyt Reeta on jo vaihtanut työpaikkaa ja keskellä paluumuuttokiireitä. Hän ehti kuitenkin vastaamaan muutamaan kysymykseen suomalaisen ja saksalaisen työnhaun eroista ja omasta työstään Saksassa.

Miten päädyit Saksaan töihin?

Lähdin Saksaan alun perin niin, että avopuoliso sai Nürnbergin läheltä työtarjouksen ja päätimme yhdessä lähteä seikkailemaan. Tein ensin vuoden etätöitä suomalaiselle rekrytointiyritykselle kotoa käsin. Sen jälkeen alkoi kiinnostaa saksalaiseen työkulttuuriin tutustuminen käytännössä ja lopulta sain saksan taidon hiljalleen parannuttua myös töitä Saksasta.

Olet koulutukseltasi sosiaalipsykologi. Miten kiinostuit rekrytointialasta?

Rekrytointi- ja HR-alasta kiinnostuin ajatuksen tasolla opiskelujen aikana, mutta teoreettisissa opinnoissa ei oikein saanut käsitystä siitä mitä HR- ja rekrytointityö todellisuudessa on. Pääsin kuitenkin rekrytointiharjoittelijaksi maisterivaiheessa ja sitä kautta innostuin alasta todella paljon. Rekrytoinnissa viehättää monipuolisuus ja sosiaalipsykologisena näkökulmana yksilön ja ryhmien käyttäytymisen ymmärtäminen. Se on myös kiinnostava yhdistelmä HR:ää, myyntiä ja markkinointia. Erityisesti IT-rekrytointi on todella mielenkiintoista, koska siinä joutuu koko ajan haastamaan osaamistaan ja oppimaan uutta.

Onko rekrytointikonsultin työnkuvassa eroja Saksassa ja Suomessa?

Käytännön tehtävissä ei niinkään, vaan erot näkyivät enemmän työkulttuurissa ja työskentelytavoissa. Haluan kuitenkin nostaa esille, etten ole kovinkaan innokas puhumaan ”saksalaisesta” työkulttuurista. Jo lyhyen parivuotisen kokemukseni pohjalta voin sanoa, että työelämän käytännöt vaihtelevat merkittävästi riippuen yrityksestä, toimialasta ja alueesta. Henkilökohtainen kokemukseni pohjautuu hyvin perinteikkääseen yritykseen suhteellisen konservatiivisella alueella Saksassa, eli kokemukset voivat olla hyvinkin erilaisia jonkun muun kertomana.

Mikä on tärkeää saksalaisessa työhakemuksessa/hakemisessa?

Pituuden sekä käsiteltävien aiheiden puolesta CV ja hakemus vastaavat paljolti suomalaista käytäntöä. Saksalaisessa CV:ssä korostuu virallisen ja asiallisen valokuvan merkitys. CV-kuvat käydään usein ottamassa puku päällä kuvaamossa. Muodollisuus näkyy myös työhakemuksen kirjoitustavassa. Saksalainen työkieli poikkeaa paljon arjessa puhutusta ja vakuuttavaksi koettu hakukirje noudattaa samaa, virallista linjaa. Hakemus esimerkiksi alkaa sanoilla ”arvoisa herra/rouva [sukunimi]” tai ”arvoisat naiset ja herrat”, jos vastaanottajan nimi ei ole tiedossa. Myös lausemuodot ovat hyvin muodollisia.

Miten suomalainen ja saksalainen työhaastattelu eroavat toisistaan?

Työhaastattelukaan ei päällisin puolin eroa suomalaisesta, mutta kulttuurierot vaikuttavat tähänkin kontekstiin. Keskustelu saattaa olla hyvinkin muodollista ja teitittely on useimmiten itsestäänselvä lähtökohta. Toisin kuin Suomessa, Saksassa on kohteliasta mainita puhuteltavan nimi vähintään pari kertaa keskustelun aikana, esimerkiksi tavattaessa ja lähdettäessä. Teitittelyn yhteydessä käytetään muotoa herra/rouva sukunimi.

Toinen mieleen tuleva ero on siinä mikä koetaan vakuuttavana. Saksassa vakuuttavana näyttäytyminen on perinteisesti todella tärkeää työelämässä ja sen koetaan nostavan auktoriteettia, mitä myös arvostetaan. Niin hassulta kuin se kuulostaakin, tuttavalliselle suomalaiselle kompastuskivi saattaa olla, että liikaa ystävällisyyttä pidetään epävakuuttavana tai epäammattimaisena. Erityisesti johtaviin tehtäviin haettaessa liika (tai suomalaisittain normaali) rentous saatetaan kokea negatiivisena. Johtajuudesta puhuttaessa saksalaisessa keskustelussa tuntuu usein nousevan käsite ’liian pehmeä’ esiin.
Samaan aikaan on hyvä muistaa, että nämä yleistykset pohjautuvat nimenomaan perinteiseen saksalaiseen työkulttuuriin ja siksi tuskin pätevät esimerkiksi berliiniläisiin startupeihin tai muihinkaan uudistusmielisimpiin yrityksiin.

Miten suomalaisen kannattaa valmistautua työhaastatteluun Saksassa?

Ainakin suhteellisen perinteisen yrityksen työhaastatteluun on hyvä mennä puku tai jakkupuku päällä, erityisesti asiantuntijatehtäviin haettaessa. Sillä ei ainakaan voi mennä pieleen, vaikka joka paikassa kyseistä pukeutumista ei välttämättä odotetakaan. On myös hyvä pitää mielessä, että keskustelukumppanin nimi on kohteliasta mainita keskustelun lomassa. Liikaa paineita ei kuitenkaan kannata ottaa, sillä Saksassa on totuttu erilaisiin kulttuuritaustoihin ja moni varmasti ymmärtää, että tietyt käyttäytymiserot ovat sidoksissa kulttuuritaustaan. Saksalaiset liittävät usein pohjoismaihin epämuodollisuuden, välittömyyden ja liberaaliuden, mitä usein pidetään ihan positiivisena asiana. Suomalaisen ystävällisyyttä ja rentoutta pidetään ehkä siksi useammin ’söpönä’ kuin varsinaisesti epäammattimaisena.

Kerro joku sattumus Saksan vuosien varrelta kulttuuriin tai kieleen liittyen.

Olin puhelinpalaverissa, johon hyvin perinteikäs saksalainen toimitusjohtaja oli muutaman työntekijän kutsunut. Aihe ei oikeastaan juurikaan edes koskenut minua. Kymmenen minuuttia ennen suunniteltua palaverin loppumisaikaa mainitsin, että minulla on hakijan kanssa työhaastattelu pian. Palaveria vetävä toimitusjohtaja ei  reagoinut tietoon mitenkään. Muutamaa minuuttia aiotun haastatteluajan (ja suunnitellun palaverin loppumisajan) jälkeen totesin, että nyt täytyy lähteä. Toimitusjohtaja kuitenkin sanoi odottavansa minun osallistuvan palaveriin loppuun asti. Hakija saisi odottaa. Tässä vaiheessa edellisten kokemusten pohjalta tiesin, että joudun nöyränä laittamaan hakijalle sähköpostin, jossa kerron pystyväni soittamaan vasta myöhemmin iltapäivällä, häveten samalla hakijakokemuksen huonoutta. Kyseisessä yrityksessä toimitusjohtajan tahdon vastustaminen ei olisi tullut kuuloonkaan, joten alistuin kohtalooni ja istuin vielä seuraavat 45 minuuttia palaverissa sanomatta sanaakaan koko aikana. Sillä minullahan ei itse asiassa ollut minkäänlaista mielekästä osuutta koko palaverissa alun perinkään.
Nyt tilanne jo naurattaa, mutta silloin lähinnä raivostutti. Tilanne kuvaa hyvin perinteisen saksalaisen ja suomalaisen johtamiskulttuurin eroja.

Olet vaihtanut työpaikkaa ja muutat takaisin Helsinkiin. Miten paluumuutto sujuu?

Parhaillaan valmistelen muuttoa takaisin Helsinkiin. Käytännön asioiden puolesta on paljon järjesteltävää. Sopimusten irtisanomistaisteluiden lisäksi asioita pitää hoitaa monen eri viraston kanssa molemmissa maissa. Saksassa virastojen ja pankkien kanssa ei moniakaan asioita voi kommunikoida sähköisesti, joten kirjepostia on saanut lähettää ja virastoissa vierailla. Hiljalleen asiat kuitenkin alkavat olla hoidettuna. Olen palaamassa Suomeen hyvillä mielin ja odotan, että pääsen asumaan taas lähempänä perhettä ja ystäviä. Helsinki on mahtava kaupunki. Innolla odotan pääseväni taas kävelylle merenrantaan. Samaan aikaan jään varmasti kaipaamaan Nürnbergiä, enkä ihmettele jos se kuuluisa paluushokki jossakin vaiheessa nousee pintaan.

Saksassa jään kaipaamaan muun muassa hyviä säitä, matkustusmahdollisuuksia sekä eläväistä ravintola- ja kahvilakulttuuria. Täällä myös järjestetään enemmän erilaisia tapahtumia ja jutellaan helpommin tuntemattomille. Molemmissa kaupungeissa on ehdottomasti puolensa. Uudesta työstä pilvipalveluyritys Nordcloudilla olen erityisen innoissani. Mukaansatempaava yrityskulttuuri ja kiinnostavat tehtävät motivoivat kovasti. Rennossa suomalaisessa työkulttuurissa olen kotonani.

Mitä sinulle jäi käteen Saksasta?

Paljon opettavaisia kokemuksia liittyen kulttuurieroihin ja siihen, miten eri tavoin näinkin lähekkäisissä kulttuureissa voidaan ajatella. Mukavaksi piirteeksi saksalaisessa työkulttuurissa koin muun muassa sen, että vaikka asioista saatetaan väitellä kiivaastikin, keskustelun loputtua voidaan lyödä veljellisesti kättä selkään, heittää vitsiä ja mennä yhdessä kahville. Työelämän väittelyitä ei oteta henkilökohtaisesti. Opin myös puhumaan saksaa suhteellisen sujuvasti. Sitä taitoa pääsenkin hyödyntämään myös uudessa työpaikassani. Ylipäätään mieleen jää paljon hyviä muistoja Saksan ajoilta.

Mitä haluat sanoa suomalaisille, jotka hakevat töitä Saksasta?

Usko itseesi! Saksassa arvostetaan pohjoismaita ja suomalaisilla työntekijöillä tuntuu olevan todella hyvä maine työmarkkinoilla. Moni saksalainen alkaa ensimmäisenä puhua suomalaisen koulutuksen tasosta, kun kuulee mistä olet kotoisin. Vaikka kulttuurieroja on, niistä ei kannata ottaa liikaa stressiä. Reippaalla asenteella pärjää aina pitkälle ja sen ansioista vastaanottajakin osaa ajatella, että tarkoitat hyvää, vaikka et aivan kulttuurillista koodia noudatakaan. Saksan kielen osaamista pidetään työmarkinoilla tärkeänä. Moni suomalainen osaa ainakin jonkin verran saksaa kouluaikojen pohjalta ja se taito kannattaa ehdottomasti tuoda esille. Kielen ei tarvitse olla täydellistä eikä edes sujuvaa, jotta siitä olisi hyötyä työnhaussa. Moni työnantaja toivoo työntekijän osaavan vähintään jutustella kahvihuoneessa saksaksi, vaikka työkieli olisikin englanti. Toisaalta moni suomalainen puhuu todella hyvää englantia – taito, joka ei ole saksalaisille ollenkaan niin itsestään selvä.

Lisää Reetan ajatuksia työelämästä voi lukea hänen blogistaan, Sosiaalipsykologiaa ja työelämän virtauksia.

Posted on 2 kommenttia

Henkilöbrändi Saksassa

Henkilöbrändi Saksassa

Henkilöbrändi on kovin trendikäs sanahirviö ja sen tarpeellisuudesta voi olla montaa mieltä. Kun haet töitä vieraasta maasta, kannattaa pysähtyä hetkiseksi miettimään, miltä vaikutat potentiaalisen työnantajan ja alasi yhteisön silmissä. Tuon mielikuvan kehittämistä haluttuun suuntaan nimitän henkilöbrändäykseksi. Tässä blogiartikkelissa nostan esiin muutamia seikkoja, joita suomalaisen kannattaa huomioida päivittäessään brändiään saksalaiseen makuun sopivaksi.

Mikä on henkilöbrändi?

Henkilöbrändäykseen pätee suunnilleen samat lainalaisuudet kuin yrityksen, yhteisön tai tuotteen brändäykseen. Kyse ei ole uudesta ilmiöstä, vaan esimerkiksi poliitikot ja näyttelijät ovat luoneet tietoisesti imagoaan jo vuosisatojen ajan. Tärkeintä on, ettei brändi ole päälle liimattu, ulkokultainen kuva, vaan että sen ytimessä on todellinen tuote, eli tässä tapauksessa sinä itse – persoonasi ja osaamisesi. Se millä brändiäsi täydennät riippuu esimerkiksi tavoitteistasi ja kohderyhmästäsi: Minkä alan ja tason työpaikkaa tavoittelet?

En ole alan asiantuntija, joten jätän itse käsitteen analysoinnin muille. Tässä vielä pari ajankohtaista artikkelia jossa henkilöbrändäyksen ulottuvuuksia on käsitelty syvällisemmin:

Elina Koivumäki: Henkilöbrändäys dos & dont’s

HC Services oy/ Tom: Unohda henkilöstöbrändäys!

Yleensä suositellaan, että henkilöbrändin tavoite olisi mahdollisimman konkreettinen, koska silloin voit parhaiten mitata sen menestystä. Tee itsellesi selväksi, mikä on tavoitetyöpaikkasi. Kuka tekee siellä rekrytointipäätökset? Entä miten tavoitat ja teet vaikutuksen häneen? Kun tiedät tavoitteesi, lähdet luomaan itsestäsi halutunkaltaista mielikuvaa sekä somessa että irl. Mietitään siis ensin kanavan valintaa saksalaisesta näkökulmasta.

Onko saksalainen somessa?

Henkilöbrändi kielikuvana on some-ajan kukkanen, mutta muista että luot brändiäsi myös somen ulkopuolella. Rekrytointipäätökset tekevä saksalainen HR-vastaava, Betriebsleiter tai Abteilungsleiter ei välttämättä pyöri sosiaalisissa medioissa. Perinteiset kanavat nousevat tällöin maineenhallinnan keskiöön: Miten vastaat haastattelukutsuun? Soitatko hakemuksesi perään? Tunnetaanko sinut alan piireissä? Millaisena?

Kanava-Mix kuntoon

Keskeistä on, että valitset kohderyhmällesi sopivat kanavat. Aloita yhdestä tai kahdesta kanavasta, koska sosiaalisen median ylläpito vie melko paljon aikaa. Vaikka saksalaiset ovat melko some-kriittisiä, netissä ovat kuitenkin 2017 jo kaikki. Luultavasti sinut siis googletetaan. Jos haluat näkyä, hyvä ratkaisu voisi olla oma nettisivu tai vaikkapa youtube-video.

Tästä blogista löydät pari vinkkiä:

Reeta Laakso: Erotu työnhaussa loistamalla sosiaalisessa mediassa

Juuri perustettu asiantuntijaprofiili Facebookissa tai twitter-tili ilman seuraajia voi olla tylsä ja tyhjä. Innostus voi laantua helposti, jos seuraajia ei vaan tule. Henkilöbrändäämiseen pitää siis tässä mielessä suhtautua pitkäjänteisesti. Ensimmäiset seuraajasi voivat olla äitisi, naapurisi ja ekaluokan luokkakaverisi. Yhteisö rakentuu hiljalleen, kun onnistut tuottamaan kiinnostavaa sisältöä. Ammatillisessa profiilissa kannattaa edetä järjestelmällisesti.

• Etsi toimialasi keskeiset avainsanat, verkostot ja vaikuttajat.
• Valitse tärkeimmät teemasi: Mikä on osaamisalaasi ja minkä parissa haluat tulla tunnetuksi.
• Aikatauluta viestintä. (Netistä löytyy lukuisia työkaluja tähän.)

Xing.de on saksalaisten oma Linked.in

Saksassa Xing.de toimii paremmin kuin Linked.in. Profiilin luonti on helppoa. Verkostoidu esim. suomalaisten ryhmissä, oman alasi ryhmissä ja – jos asut jo Saksassa – oman paikkakuntasi ryhmissä.

Tässä linkki ”Finnen in Deutschland”-ryhmään. Myös Suomessa asuvilla saksalaisilla on oma ryhmä, samoin kuin Deutsch-finnische Gesellschaftilla.

Viestinnän erityispiirteitä

Hatko samanaikaisesti hyvin erilaisia työpaikkoja usealta eri alalta? Kaikkia on vaikea miellyttää saamaan aikaan. Ja rekrytoijat, hekin ovat vain ihmisiä omine mieltymyksineen. On siis vaikeaa tehdä yleistyksiä, mutta yritän kuitenkin. Suomalaisilla on tiettyjä saksalaisista poikkeavia käyttäytymismalleja, joita on hyvä miettiä myös saksalaisen työnantajan näkökulmasta.

Saksalainen sanoo suoraan

Vaatimattomuus kaunistaa Suomessa ja saksalaisetkin saattavat pitää suomalaista kainostelua eksoottisen herttaisena ominaisuutena – hetken aikaa. Eri asia on, haluavatko he kainostelijan palkkalistoilleen. Saksalaiset eivät osaa lukea rivien välejä yhtä hyvin kuin suomalaiset. On siis ihan OK sanoa suoraan missä olet hyvä. Tämä pitää mieluiten myös todistaa mahdollisimman pitävin referenssein eli työkokemuksen ja koulutuksen avulla. Suomalaiselle tyypillisen ”kehityspotentiaalialueiden” oma-aloitteiset reflektoinnit (”Vaikka en oikeastaan ole tämän alan asiantuntija…”) kannattaa koittaa jättää pois.

Asiantuntijuus keskiössä

Suomen työmarkkinoilla on jo kohta vuosikymmenen ajan haettu „hyviä tyyppejä“ ja some onkin hyviä tyyppejä pullollaan. Saksalainen työkulttuuri on rentoutumassa ja tasa-arvoistumassa, mutta jos haluat pelata varman päälle, esiinny mieluummin ensisijaisesti alasi asiantuntijana. Jos onnistut olemaan samalla hyvä tyyppi, niin siitä plussaa!

Satsaa hyviin kuviin

Jopa opiskelijoiden työhakemuskuvat on otatettu Saksassa useimmiten valokuvaamossa, usein puku tai jakkupuku päällä. Tämäkin tietysti riippuu alasta. Katso miten muut alasi vaikuttajat esiintyvät esim. juuri Xingissä.

Henkilökohtaiset some-tarinat piiloon

Milleniaalit toimivat ehkä toisin, mutta yleisesti Saksassa ei ole tapana esiintyä yksityisellä profiililla somessa omalla koko nimellä tai postata vaikkapa avoimesti omien lasten kuvia. Tämä johtuu siitä, että saksalaiset ovat hyvin arkoja omista tiedoistaan ja niiden „leviämisestä nettiin“. Suomalaiset ovat tässä suhteessa keskimäärin huolettomampia. Facebookissa ei siis tarvitse jakaa kreisibailauskuvia antaakseen itsestään huolettoman tai jopa ymmärtämättömän kuvan.

Jos koitamme kurkata saksalaisen rekrytoijan korvien väliin – oletamme hänen jakavan perussaksalaiset some-ennakkoluulot – ja hän googlaa nimesi. Mitä hän löytää? Jo oman nimen käyttö tai kiva perhekuva Kanarialta saattaa olla potentiaaliselle työnantajallesi „too much information“. Harkitse siis yksityisten Facebook- ja instagram-tiliesi piilottamista (ainakin) työnhaun ajaksi. Ammatillisesti valveutunut profiili on tietysti eri asia.

Luo toimiva saksalainen henkilöbrändi – Näin pääset alkuun:

Henkilöbrändi Saksassa
Lattepappa, oman tiensä kulkija vai touhukas vitsiniekka? Henkilöbrändi ansaitsee ajatuksen jos toisenkin.
  • Kopioi ja matki: Brändisi sisällön luot tietenkin sinä – mutta ei ole virhe katsoa mallia muilta. Ole tarkkaavainen sen suhteen, mitä et voi suomalaisena tietää etukäteen: mitkä ovat alasi slangisanat, keskustelutyyli, kuumat teemat, kovimmat nimet ja suosituimmat työnantajat. Mitä paikkaa sinä haluat pelata tällä kentällä?
  • Osallistu keskusteluun somessa: Etsi alasi ja paikkakuntasi ryhmät Xingistä ja kuulostele, millä tyylillä ihmiset keskustelevat. Jos uskallat, osallistu keskusteluun. Pyydä saksalaista tuttua korjaamaan (ainakin pahimmat) kirjoitusvirheet ennen julkaisua. Huonosti kirjoitettu teksti, vaikka olisi ulkomaisen kirjoittamakin, kuulostaa aina vähemmän asiantuntevalta.
  • Uskalla olla oma itsesi: Tämä on pakko sanoa nyt, koska olen koko tään blogiartikkelin ajan kertonut miten „sopeudut“ saksalaiseen työnhakukulttuuriin. Firmat, jotka ovat kiinnostuneita ulkomaalaisista työntekijöistä osaavat usein arvostaa myös out of the box -ajattelua. Se juttu, mikä nostaa hakemuksesi esiin kahdensadan muun hakijan joukosta voi olla juuri suomalaisuus tai muu „erityispiirteesi“ – älä siis silota rosoja turhan tarkalla kädellä.
  • Suomalaisuus on usein plussaaDigitalisaatio, some, opetus, kasvatus, terveydenhuolto… on monia aloja, joilla Suomalaiset ovat innovatiivisiä edelläkävijöitä. Onko sinulla sellaista erityisosaamista, joita saksalaisilla ei ole?Korosta osaamistasi ja kokemustasi näillä alueilla.
  • Profiloidu: Suomessa arvostetaan jokapaikanhöylää ja poikkitieteellisyyttä. Se, että vietit yhden kesän au-pairina ja puursit opiskelujen ohessa Siwan kassalla, kertoo monipuolisuudesta ja yritteliäisyydestä. Saksalainen tikittää kuitenkin toisin: täällä arvostetaan alan työkokemusta (einschlägige Berufserfahrung) ja vain harvoin työhön haetaan erilaisista taustoista olevia henkilöitä (Quereinsteiger). Koita siis luoda kokemuksillesi ja opinnoillesi järkevä punainen lanka, joka johtaa toivetyöpaikkaasi. Jätä surutta pois tarinastasi – eli henkilöbrändistäsi – sellainen, mikä ei siihen sovi ja keskity ydinosaamiseesi.

Ja lopuksi…

Lueskelin tätä artikkelia pohdiskellessani useita suomalaisia ja saksalaisia tekstejä henkilöbrändistä. Molemmissa maissa aihe on ”kuuma” ja siitä voisi kirjoittaa sivutolkulla. Lainaan vielä loppuun jo tuonne aiemmin linkittämääni HC-Services Oy:n artikkelia – itse kun en osaisi tätä paremmin sanoa:

”Älä mieti omaa tekemistäsi henkilöbrändäyksen kautta. Älä rakenna osaamisestasi haarniskaa, jota kiillotat tietyn sisältökalenterin mukaan. Älä osta konsulttia rakentamaan sinulle henkilöbrändiä. Tee asioita jotka sinua kiinnostavat, keskustele aiheista jotka sinua pohdituttavat, tai kirjoita havainnoista ja opeista joita olet matkan varrelta kerännyt.”