CV eli ansioluettelo tai saksaksi Lebenslauf on työhakemuksen ydin. Henkilöstöosastolla kurkataan usein ensimmäisenä juuri CV:tä. Hyvästä syystä: Se osoittaa välittömästi, onko sinulla haettavaan toimeen tarvittava kokemus ja opintotausta. Sen pohjalta lukijalle syntyy vaikutelma ammattitaidostasi ja pätevyydestäsi.
Suomalaisessa ja saksalaisessa CV:ssä on pieniä tyylieroja, vaikka koko hakemuskulttuuri on kansainvälistynyt ja vapautunut viime vuosina. Myös uudet formaatit, kuten videohakemukset tuovat oman mausteensa hakemusviidakkoon. Perinteinen hakemus, jossa on kansilehti, saatekirje, CV sekä työ- ja opiskelutodistukset, kuitenkin dominoi edelleen saksalaisilla työmarkkinoilla.
Lebenslaufin sisältö
Lebenslaufissa teet yhteenvedon työpaikkailmoituksessa kuvailluista edellytyksistä: koulutustaustasta, pätevyydestä, tietämyksestä ja aiemmasta työkokemuksesta, ammatillisesta toiminnasta ja saavutuksista. Tämä tieto yhdistellään haettavaan työpaikkaan sopivaksi, vakuuttavaksi profiiliksi, jonka ei saisi ylittää kahta DIN A4-sivua. Peukalosääntönä voi pitää, että Lebenslauf on mahdollisimman tarkka ja mahdollisimman kompakti samaan aikaan.
Saksalaiseen työhakemukseen kuuluu perinteisesti kuva. Lain mukaan kuvan liittäminen on kuitenkin vapaaehtoista. Jos liität kuvasi hakemuksen kansilehteen, CV:stä voi jättää kuvan pois. Suomalaisen kannattaa huomioida, että kuvaksi ei riitä mikä tahansa kännykkäkamerapläjäys, vaan CV-kuvaan pukeudutaan edustavasti ja ammattiryhmälle kuuluvan tyylin mukaan.
Perinteinen Lebenslauf (tabellarischer Lebenslauf) koostuu seuraavista osa-alueista:
1. Henkilökohtaiset tiedot (persönliche Angaben) Etu- ja sukunimi (myös toiset nimet), syntymäaika ja-paikka, osoite, puhelinnumeo, sähköpostiosoite ja valokuva
4. Kiinnostuksen kohteet (Interessen) Harrastukset, vapaaehtoistoiminta ja -virat, projektit
5. Erityisosaaminen (besondere/sonstige Kenntnisse) kurssit, koulutukset, sertifikaatit, Ulkomaankomennukset, stipendit, kunniamaininnat, kielitaito ja sen taso, ATK-osaaminen ja -ohjelmat sekä julkaisu
5. Päivämäärä ja allekirjoitus
Hakemuksen eri osia voidaan korostaa tai jättää kokonaan pois (4 & 5) omasta osaamisesta ja haetusta paikasta riippuen. Työhistorian ja koulutuksen (2 & 3) paikkaa voi vaihtaa oman painotuksen mukaan.
Hakemuksen muoto ja kieliasu
Perinteinen sakslalainen työhakemus muotoillaan din 5008-normin mukaan. Vinkkejä hakemuksen oikeaan muotoiluun löytyy esimerkiksi täältä: Karrierebibel
CV:ssä ei yleensä käytetä edes kokonaisia lauseita, mutta on tärkeää käyttää oikeita käsitteitä. Suomalaista CV:tä kääntäessä kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ymmärtääkö saksalainen lukija millaisesta työstä ja työnantajasta on kyse. Samoin jos olet käyttänyt suomalaisia tietokoneohjelmia tai ollut viroissa suomalaisissa yhdistyksissä ja haluat mainita nämä, kannattaa miettiä tarkkaan miten käännät ne.
Jokainen meistä tekee kirjoitusvirheitä. Hakemuksen tulisi kuitenkin olla kirjoitusasultaan virheetön siitäkin huolimatta, että hakija ei puhu saksaa äidinkielenään. Luetuta siis hakemuksen kieliasu jollakulla saksalaisella – mieluiten kuitenkin viestinnän tai HR-alan ammattilaisella.
saksalainen CV eli Lebenslauf
Haluatko lisätietoja CV:n kirjoittamisesta?
Olen kirjoittanut suomalaisille suunnatun e-kirjan CV:n kirjoittamisesta. Opas antaa perustiedot Lebenslaufin tekstin ja ulkoasun muotoiluun ja tarjoaa useita esimerkkilauseita, joiden pohjalta on helppo rakentaa uutta!
Työharjoittelu ulkomailla kuuluu nykyään monen korkeakouluopiskelijan opintosuunnitelmaan. Entä miten olisi opinnäytetyö tai gradu saksalaisyrityksen palveluksessa? Tässä jutussa käymme läpi, mitä kannattaa ottaa huomioon hakiessa ”lopputyöpaikkaa” Saksasta.
Kannattaako opinnäytetyö saksalaisyrityksessä?
Suurin ero suomalaisen ja saksalaisen lopputyöpaikan välillä lienee, että Suomessa lopputyön voi tehdä usein etätyönä ja Saksassa ainakin yrityksen suunnittelemat ja rahoittamat lopputyöt tehdään useimmiten kiinteästi yrityksessä. Usein ”Masterand” tai ”Bachelorand” palkataan yritykseen harjoittelijana ja oman projektin ohella työn alla on muitakin yrityksen projekteja. Tällöin opinnäytetyön tekemiseen voi olla varattu vaikkapa tietyt päivät viikosta.
Opinnäytetyö ulkomailla ei siis ole se helpoin vaihtoehto. Byrokratiaan, asunnon hankintaan ja työn yleiseen organisointiin pitää varata aikaa (ja rahaa). Tällainen projekti tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden täydentää koulun penkillä hankittua asiantuntemusta käytännön kokemuksella ja rikastuttaa CV:tä. Jos opiskelet kansainvälistä alaa, on kansainvälinen lopputyö piste i:n päällä. Vai miltä kuulostaa vaikkapa kansainvälisen kaupan osaaja, jolta puuttuu kokemus ulkomailla työskentelystä?
Suomesta käsin voi olla vaikeaa saada jalkaa oven väliin Saksassa. Kun allasi on saksalaisyritykselle tehty lopputyö, paranee mahdollisuutesi työllistyä tähän tai muuhun saksalaisyritykseen huimasti.
Saat myös todennäköisesti lopputyöhösi käytetystä ajasta palkkaa. Älä siis tarjoa itseäsi ilmaiseksi työvoimaksi, ainakaan ensimmäisenä. Voitolle tässä ei taida kuitenkan päästä, jos lasket muuttokustannukset ja byrokratiaan käytetyn ajan ja vaivan yhteen.
Työmahdollisuudet
Saksassa haetaan yleensä ”Masteranden” tai ”Bacheloranden” tiettyyn projektiin, usein myös vaihtoehtoisesti jompaakumpaa. Paikoista ilmoitetaan normaalilla työpaikkailmoituksella ja yritysten sivuilla.
Masterand- tai Bachelorand-paikkoja haetaan vastaavalla tavalla kuin muitakin työpaikkoja. Ensimmäinen homma on siis laittaa CV:t ja muut hakupaperit kuntoon – luonnollisesti saksaksi, englantikin käy, jos työpaikkailmoitus on englanniksi, tai asiasta o erikseen mainittu ilmoituksessa.
Jos opiskelet IT-alaa, kemiaa tai fysiikkaa, on työmahdollisuuksia tarjolla runsaasti. Myös kauppatieteilijät ja insinöörit löytävät helposti ”valmiita paketteja” netistä. Humanistisilla aloilla lopputyöpaikan löytäminen voi olla haastavampaa: kannattaa olla itse aloitteellinen. Monet lopputyöprojektit menevät suoraan opiskelijoille, jotka ovat jo tehneet työharjoittelun ko. yrityksessä tai organisaatiossa.
Ammattikorkeakouluista käytetään yleensä Saksassa nimitystä ”Uni” siinä missä yliopistoistakin ja ammattikorkeakoulututkintoa arvostetaan. Eri tasoisia lopputöitä voi hakea yritysten sivuilta ja hakuportaaleista mm. hakusanoilla kuten:
Bachelor- ja Masterabsolvent
Bachelorarbeit / Masterarbeit
Bachelorand / Masterand
Abschlussarbeit
Jos suoria paikkoja ei ole tarjolla, mutta yrityksellä on tarjolla kiinnostavia harjoittelupaikkoja, kysy voitko tehdä lopputyön harjoittelun yhteydessä. Tämä voi olla yritykselle jopa lisäarvo.
Kieli
Jos saksasi on todella hyvää ja pystyt tuottamaan tieteellistä tekstiä saksaksi, kannattaa opinnäytetyö kirjoittaa saksaksi. Paikallisen kielen käyttö laajentaa mahdollisuuksiasi löytää sopiva tutkimuskohde tai projekti ja intensiivinen työskentely parantaa kielitaitoasi entisestään. Muista tässä tapauksessa varata riittävästi aikaa oikoluvulle myös eri työvaiheiden välissä.
Jos oppilaitoksesi vaatii työn englanniksi, kannattaa suunnata katse suunnata yrityksiin, joilla on kansainvälistä liiketoimintaa.
Lopputyön kirjoittaminen suomeksi saksalaisyrityksessä lienee harvinaisempi poikkeus. Jos haluat kirjoittaa työn suomeksi Saksassa, kannattaa katsella suomalaisten firmojen tytäryhtiöitä tai toimipisteitä.
Vinkit
Ajattele asiaa ajoissa – usein opinnäytetyön voi aloittaa työharjoittelullla tai voit tehdä työharjoittelun yhteydessä opinnäytetyön. Kysele tästä myös jos haet harjoittelupaikkaa.
Hakemuksesta sopimuksen solmimiseen voi kulua kuukausia – aloita neuvottelut ajoissa.
Harkitse tarkkaan, millaisen lopputyön haluaisit tehdä. Voit hakea joko valmiita paikkoja, jotka vastaavat toiveitasi tai koittaa esitellä oman suunnitelmasi yrityksille. Valmistaudu jälkimmäisessä tapauksessa hyvin. Projektisuunnitelma (ja kirjallinen materiaali yleensäkin) on Saksassa tärkeä. Pelkkä a4-sivun lista ranskalaisia viivoja ei välttämättä vakuuta saksalaista työnantajaa.
Jos yliopistosi on suomalainen, keskustele jo sopimusvaiheessa työlle esitettävistä vaatimuksista, jotta myös saksalainen yritys tietää, miltä osin työsi -mahdollisesti- poikkeaa saksalaisista lopputöistä. Keskustele erityisesti lopputyön kielestä niin yliopistosi kuin työnantajan kanssa.
Jos opiskelu, harjoittelu tai lopputyö Saksassa kiinnostaa, kokemuksia löytyy näistä jutuista:
Jos olet ehtinyt jo tutkiskella työnhakua Saksassa, olet varmasti törmännyt Saksan suurimpaan verkostoitumisportaaliin XINGiin. Se vastaa pitkälti suomalaisille tutumpaa LinkedIN-verkostoa, mutta on saksankielinen. Kannattaako suomalaisen työnhakijan perustaa XING-profiili? Kannattaa ehdottomasti, jos aikoo hakea seuraavien vuosien aikana Saksasta töitä, on kiinnostunut verkostoitumaan paikallisten kanssa ja kokee, että verkostoitumisesta voisi olla ammatillista hyötyä.
Kansainvälisissä yhteyksissä myös LInkedIn-profiili voi riittää ammatilliseen verkostoitumiseen. Silti voi olla kiinnostavaa verkostoitua myös ”paikallisväreissä”. XINGin avulla voit koittaa esimerkiksi selvittää, millaista slangia oman alasi edustajat käyttävät Saksassa, katsastaa vaikkapa oman paikkakuntasi verkostoitumistilaisuudet tai oman ammattiryhmän kuulumiset. Esimerkiksi omalla alallani kansainvälisen markkinoinnin parissa lähes kaikki kollegani ovat sekä LinkedInissä että XINGissä. XINGistä löytyvät liikekumppanit ja paikalliset partnerit, LinkedInistä asiakkaat ja mediapartnerit ja alan ammattiryhmät löytyvät kummastakin mediasta.
Näillä ohjeilla pääset alkuun! Kerron tässä jutussa pääpiirteittäin, mitkä ovat XING-profiilin keskeiset elementit. Jatkan myöhemmin XINGin käytöstä verkostoitumisessa.
Aloita siis klikkaamalla tätä linkkiä: www.xing.de
Perustiedot (Beruflicher Steckbrief)
Perustietosi eli titteli ja työnantaja sekä opintoarvo näytetään aina kuvasi alla XING-hauissa.
DOs. Jos olet töissä ja sinulla on työnantaja ja selvä nimike, niin asia on suhteellisen yksinkertainen. Tittelin ja koulutuksen suhteen kannattaa miettiä, kääntyykö se ymmärrettävästi saksaksi ja jos ei, niin mikä olisi saksalainen tai kansainvälinen nimike, joka parhaiten kuvaisi hankkimaasi koulutusta.
Jos puolestaan olet työttömänä, voit koittaa miettiä, miten voisit kuvata työttömyyttäsi työnantajan kannalta mahdollisimman kiinnostavasti:
Berufliche Neuorientierung (esim. nach der Eltenzeit/ nach Familienumzug nach Deutschland etc.)
Berufliche Auszeit tai ”Sabbatical”.
Mahdollista on myös viitata työttömyyden mukanaan tuomaan etuun: Voit aloittaa nopeasti uudessa paikassa. Tällöin voit kirjoittaa vaikkapa ”frei verfügbar / Ad hoc verfügbar / sofort für Sie verfügbar”.
Myös ”Auf der Suche nach neuen Möglichkeiten/Herausforderungen” on mahdollinen.
DONTs Jos olet työttömänä työnhakijana, statukseen ei kannatta kirjoittaa ”Arbeitslos” tai ”Arbeitsuchend”.
Asetukset
XING valikko asetukset
Et ole aktiivisesti etsimässä uutta työpaikkaa, mutta olet avoin tarjouksille? Aseta tämä asetuksiisi kohdassa „Meine Karrierewünsche“. Voit valita asetuksista joko aktiivisen työnhaun, ”avoimuuden” ja ”ei tällä hetkellä kiinnosta” välillä.
Kontaktdaten – yhteystiedot kannattaa pitää ajan tasalla.
Einstellungen-osassa voit lisätä tietoja mm. toivetyönantajasta ja palkkatoiveesta sekä valita, kenelle muutokset profiilissasi näkyvät.
Motto herättää kiinnostuksen
Xingissä on heti profiilin alussa hauska Profilspruch-kohta. Tämän moton tai mietelauseen avulla voit herättää lukijan mielenkiinnon ja kertoa jotain itsestäsi ja motivaatiostasi.
DOs Tähän kannattaa keksiä jotain olennaista ja napakkaa, joka herättää lukijan mielenkiinnon. Kannattaa siis kertoa omasta motivaatiosta: Miksi juuri minut pitäisi palkata?
Toinen vaihtoehto on valita mieltäsi sykähdyttävä ja itseäsi kuvaava mietelause. Lukijalle mielenkiintoista olisi tietysti, jos motto on omaa käsialaasi. Usein näkee myös erilaisia sitaatteja. Jos käytät lainausta, on hyvän tavan mukaista laittaa myös sitaatin lausujan nimi esiin. Myös mietelauseen tulisi kuvata työminääsi tai kompetenssejasi.
DON’T Älä valitse tarkoituksetonta lausetta, joka kuulostaa kauniilta tai hassulta: (”Das Leben ist wie zeichnen – nur ohne Radiergummi.”)
Mitä etsit ja mitä tarjoat?
Seuraavassa kohdassa määritellään mitä tarjoat ja mitä etsit („Ich biete“ ja „Ich suche“) – tämä on keskeinen alue, jonka perusteella profiilisi tulee löydetyksi (esim. headhuntereiden) hauissa.
DOs Ich biete-kohdassakannattaa käyttää vahvoja asiasanoja, jotka kuvaavat parhaiten keskeisiä kompetenssejasi ja joiden avulla sinut voidaan löytää haulla (esim. Programmierung Java, Content Marketing, Übersetzungen Finnisch-Deutsch).
Suchen-kohdassa kannattaa myös keskittyä siihen, millaisia töitä etsit.”eine Festanstellung im Bereich Buchhaltung in Frankfurt am Main” Hyvällä rajauksella saatat osua vaikkapa headhunterin haaviin.
DON’T
Älä valitse tähän kohtaan ominaisuuksia (Teamfähigkeit) tai tosi yleisiä sanoja (Programmierung, Übersetzungen)
Ei kannata valita liikaa sanoja, kolmesta viiteen ydinosaamisaluetta riittää.
Premium-jäsenet voivat lisätä myös kolme tärkeintä osaamisaluetta (TOP-Fähigkeiten)
Jos etsit töitä, älä kirjoita Suchen-kohtaan ”neue Kontakte”, ”nette Leute” tai ”Finnen in Deutschland” vaan keskity hakemaasi työpaikkaan. (Jos haluat ensin vain verkostoitua tai katsella ympärillesi, nämä lauseet ovat tietysti ihan OK!)
Työpaikat ja opinnot
Työpaikkoja ja opintoja lisätessä kannattaa miettiä antamiasi kuvauksia saksalaisten työnantajien näkökulmasta. Ymmärtääkö yrityksen nimen ja työnimikkeesi perusteella, mitä olet tehnyt? Esim. ”Varkauden kaupunki” kannattaa kääntää ”Stadt Varkaus” tai ”YLE” ”Finnischer Rundfunk”.
Kaikille työnimikkeille ei myöskään ole suoraa saksalaista vastinetta. Ongelma koskee erityisesti hoitoalan ammatteja ja opintoja. Kannattaa siis miettiä käännöstä tarkasti. ”Beschreibung”-osaan voi lisätä kuvauksen työn sisällöistä ja vastuista sekä siihen mahdollisesti liittyvistä opintovaatimuksista.
Osaaminen ja erikoismaininnat (Qualifikationen & Auszeichnungen)
Tähän kohtaan voi laittaa kaikki suoritetut (lisä)kurssit tai opinnot, joista on olemassa todistus. Erityisen arvokkaita ovat mahdolliset kunniamaininnat ja stipendit, jotka voi myös kirjata tämän otsikon alle.
Luottamustoimet ja kiinnostuksen kohteet (Organisationen & Interessen)
Harrastatko aktiivisesti, teet vapaaehtoistyötä tai onko sinulla luottamustoimia? Ne kannattaa lisätä tähän kohtaan.
Portfolio (Vain Premium-jäsenille)
Portfolio-osuus on avoinna maksullisen xing-profiilin käyttäjille. Portfolioon voi lisätä kuvia, videoita tai tekstiä järjestää nämä visuaalisesti kiinnostavaksi kokonaisuudeksi. Myös linkit ovat mahdollisia.
XING – Muuta muistettavaa
Muista päivittää profiilisi säännöllisesti: Projekti siellä, kurssi täällä
Hajataitoja ei kuitenkaan kannata kerätä – päivitä siis vain tiedot, jotka sopivat ”brändiisi” (noudatat tässä myös saksalaisen CV:n periaatteita)
Uusien kontaktien lisääminen vaikuttaa algoritmiin ja profiilisi näkyvyyteen.
Hyvä (miel. valokuvaamossa otettu) valokuva on ensiarvoisen tärkeä
Jos olet aktiivinen somessa tai sinulla on oma nettisivu, kannattaa nämä lisätä profiiliin
PS. Älkää katsoko minun profiilistani mallia – se ei ole erityisen hyvä 🙂 Jos jollakulla on taiteen sääntöjen mukaan täytetty profiili ja antaa luvan käyttää sitä tässä jutussa esimerkkinä, ilmoittaudu!
Ellinoora Neitola on kotoisin Rovaniemeltä, mutta viimeiset vuodet ennen Saksaan muuttoa hän asui Oulussa ja oli töissä myynnin tehtävissä henkilöstöpalvelualalla. Saksaan hän päätyi sen ”tavallisen tarinan” kautta: Kesällä 2016 Ellinoora tapasi Oulussa braunschweigilaisen Kevinin ja maaliskuussa 2017 hän muutti tämän perässä Saksaan. Skandinaavista designia myyvä verkkokauppa 65°NORD avattiin tänä kesänä. Kyselin Ellinooralta yrityksen synnystä ja verkkokauppiaan arkipäivästä.
Miten idea omasta yrityksestä syntyi?
Olen lähtöisin yrittäjäperheestä ja oma yritys on aina ollut haaveeni. Sisustaminen on myös ollut aina lähellä sydäntäni, mutta oman sisustusliikkeen avaaminen ei tuntunut Suomessa oikealta. En nähnyt sille markkinaa esimerkiksi Oulussa, jossa on jo useita sisustusliikkeitä ja isompia tavarataloja.
En ollut koskaan kertonut tästä haaveesta Kevinille, koska se ei tuntunut siinä elämänvaiheessa realistiselta tai ajankohtaiselta. Hän kuitenkin huomannut innostukseni skandinaaviseen designiin ja viime syksynä hän sanoi, että minun pitäisi muuttaa Saksaan ja perustaa sisustusalan yritys. Sen jälkeen leikittelimme ajatuksella ja lopulta toukokuussa päätimme perustaa yrityksen. Avasimme 65°NORDin verkkoon 1.7. ja tavoitteena on avata myös kivijalkaliike Braunschweigiin ensi vuoden aikana.
65°NORD -nimi tulee Oulun kaupungin sijainnista. Se on paikkakunta missä tapasimme ja missä ajatus yrityksen perustamisesta lähti liikkeelle. Lisäksi se tuntui muutenkin sopivan ytimekkäältä ja kuvaavalta.
Miten hoiditte yrityksen perustamiseen liittyvän byrokratian?
Yritys on rekisteröity Saksaan ja yritysmuotona on GbR. Yrityksen perustamisessa auttoi todella paljon verokonsultti (Steuerberater), jonka halusimme mukaan heti alkuvaiheessa. Hän auttoi meitä muun muassa yritysmuodon valitsemisessa ja erilaisissa sopimusasioissa. Perustimme yrityksen yhdessä avopuolisoni kanssa. En puhunut saksaa ollenkaan tänne muuttaessani ja etenkin kielen kanssa tarvitsin paljon apua. Hän auttoi minua alussa todella paljon myös yrityksen perustamiseen liittyvän byrokratian kanssa. Hän työskentelee kuitenkin päivisin ihan muulla alalla ja päävastuu verkkokaupan pyörittämisestä on minulla.
Mitä kuuluu verkkokauppayrittäjän työpäivään?
Olen yrityksemme ainut kokopäiväinen työntekijä, joten työtehtäviä on hyvin monenlaisia ja myös päivien sisällöt vaihtelevat. Päivittäin hoidan verkkokaupan markkinointia sosiaalisessa mediassa, täytän asiakkaiden tilaukset, kontaktoin yhteistyökumppaneita ja tavarantoimittajia. Teen tuotetilauksia ja päivitän verkkosivuja. Periaatteessa teen siis kaikkea mitä verkkokauppa vaatii pyöriäkseen.
Verkkokauppa on kuitenkin vain osa suunnitelmaanne…
Alusta asti oli selvää, että haluamme avata sekä verkkokaupan että kivijalkaliikkeen. Päätimme aloittaa verkkokaupalla, koska sen avaamisessa riskit ovat pienemmät kuin kivijalkaliikkeen avaamisessa, mutta myös koska minun saksan kielen taitoni ei vielä siinä vaiheessa ollut niin hyvä, että olisin voinut työskennellä yksin liikkeessä.
Pop-up-kauppa
Ja koska suunnitelmissa on avata kivijalkaliike Braunschweigiin ensi vuoden aikana halusimme testata liikeideaamme Pop Up -kaupan muodossa. Avasimme Pop Up -liikkeen Braunschweigiin 11.12. ja olemme auki vielä jouluun saakka. Pop Up -liikkeemme sijaitsee Braunschweigin keskustassa SVANEKE Fashion -vaateliikkeen alakerrassa. Pop Up -liikkeen avaamisessa tärkeintä oli löytää hyvä tila ja meillä käi todella hyvä tuuri, että juuri tämä tila sattui olemaan vapaana. Muuten kaupan avaaminen oli melko nopeaa. Kassajärjestelmä korttimaksulla toimii iPadin kautta ja tuotteet saimme tuotua liikkeeseen yhden aamupäivän aikana. Kolmen päivän kokemus Pop Up -liikkeestä on positiivinen ja olemme saaneet tosi kivaa palautetta sekä tuotteista, että liikkeestä. Tuotteemme tulevat tällä hetkellä pääosin Suomesta, mutta myös Ruotsista ja Tanskasta. Kasvatamme valikoimaa koko ajan ja tämän kuun aikana on vielä tulossa mukaan myös uusi brändi NUR.
Entä talouspuoli? Elättääkö verkkokauppa jo sinut?
Verkkokaupan ylläpitämisellä elää kyllä, mutta ihan helppoa se ei ole. Etenkin aluksi on hyvä varautua siihen, että asiakkaiden luottamuksen saamisessa menee aikaa. Myös verkkokaupan avaaminen oli yllättävän haastavaa. Saksalainen lainsäädäntö ei ehkä ole ihan parhaiten verkkokauppoja tukeva. Hankimme heti aluksi myös Händlerbundilta (e-kauppiiden liitto) palvelun, joka takasi sen, että verkkokauppamme on lain mukainen. Monia pieniä yllättäviä ja ärsyttäviä juttuja tuli vastaan, joita emme osanneet edes itse ajatella, joten suosittelen ehdottomasti asiantuntijan käyttämistä, ellei lainsäädäntö ole itselle täysin tuttu.
Puolen vuoden aikana olemme kuitenkin saaneet jo kanta-asiakkaita ja kasvu on ollut hyvää. Uskon, että ensi vuodesta tulee hyvä ja että kivijalkaliikkeen avaaminen tukee verkkokauppaa ja toisin päin.
Millaisia vinkkejä annat muille yrityksen perustamisesta haaveileville?
En osaa kauhean hyvin verrata suomalaista ja saksalaista työelämää, koska olen työskennellyt Saksassa vain omassa yrityksessäni. Suomessa moni käytännön asia hoituu nopeammin ja verkossa, kun täällä esimerkiksi tietoliikenneyhteydet ja esimerkiksi verkkopankki tuntuvat olevan huonompia kuin Suomessa.
Vinkkinä muille yrityksen perustamisesta haaveileville suosittelen ehdottomasti verokonsultin palkkaamista heti alkuvaiheessa. Suosittelen myös rohkeasti kysymään apua muilta asiantuntijoilta sekä samanlaista työtä tekeviltä. Yllättävän moni haluaa auttaa, vaikka jonkinlainen kilpailuasetelma olisikin olemassa.
Olen muutenkin sitä mieltä, että yhteistyö ja verkostoituminen kannattaa aina. Emme olisi löytäneet näin hyvää tilaa Pop Up -liikkeelle, ellen olisi kävellyt SVANEKEen ja esitellyt itseäni sekä yritystäni. Kukaan fiksu ei kieltäydy hyvistä yhteistyöehdotuksista!
Ja ekaa kertaa saamme myös hurvitella lifestyle-blogien hengessä! Ellinoora on nimittäin luvannut Työpaikka Saksassa -blogin lukijoille 10% alennusta koko 65°NORD-kaupan valikoimasta. Alennuksen saa koodilla SKANDI10 ja se on voimassa 31.01.2018 asti. Nyt kannattaa siis ilahduttaa vaikka anoppia suomalaisella designilla. Vielä ehtii pukinkonttiinkin!
(Ps. blogin pitäjä ei saa koodilla ostetuista tavaroista muuta kuin hyvää mieltä, eli tämä ei ole varsinainen affiliate-koodi.)
Toni Borgström on 28-vuotias restonomi ja kotoisin Lappeenrannasta. Hän opiskeli Saimaan ammattikorkeakoulussa Imatralla hotelli- ja ravintola-alaa ja erikoistui matkailun johtamiseen. Saksaan hän muutti toukokuussa 2015. Kyselin Tonilta hänen työstään Saksasta, ja erityisesti hotelli- ja ravintola-alan trainee-ohjelmasta, johon hän osallistui tänä vuonna.
Miksi lähdit Saksaan?
Lappeenrantalainen Toni lähti rakkauden perässä Saksaan – päälliskauppaa tuli nousujohteinen ura hotelli- ja ravintola-alalla.
Moni on kysynyt ja ihmetellyt matkan varrella, miksi ihmeessä joku on muuttanut Suomesta Saksaan. On sanottu jopa, että eihän Suomesta ole tarvetta pakolaiseksi lähteä ja muuta sellaista. No yksinkertainen vastaus on tietenkin rakkaus. Olin kesällä 2014 Espanjassa vaihto-opiskelijana ja tyttöystäväni au-pairina. Kesän jälkeen, kun kummallakin oli edessä paluu kotiin, päätimme jatkaa juttua etänä. Hoidin opiskelut kunnialla loppuun ja opiskeluiden ohessa vierailimme toistemme luona.
Heti opintojen päätyttyä halusin kokeilla, millaista elämä ja oleminen Saksassa olisi ja muutin tyttöystäväni luokse Fuldaan, Keski-Saksaan. Siitä sitten ilmottauduin kielikurssille ja sainkin kielen haltuun nopealla tahdilla (minulla oli pohjaa kouluajoilta) ja pääsin työelämään reilun kuukauden työnetsimisen jälkeen.
Millainen oli ensimmäinen työpaikkasi Saksassa?
Työskentelin hotellissa, Fuldassa. Hotelli oli keskikokoinen, 135-huoneinen kokoushotelli ja olin palvelutiimin jäsen. Aloitin ihan perusjutuilla, eli kokoushuoneiden järjestelemisellä ja ravintolassa tarjoilulla. Viihdyin hyvin pari vuotta, kerrytin kielitaitoa ja alan työkokemusta, mutta huomasin, että siinä hotellissa ei ole mahdollisuuksia edetä johtotehtäviin. Päätin siis etsiä uusia haasteita ja onnekseni sellaisia myös löysin.
Sait paikan Sheraton Frankfurt Congress Hotel:in Trainee-ohjelmasta. Miten hait ohjelmaan?
Trainee-paikan löysin ihan normaalin ilmoituksen kautta internetissä. Lähetin hakemuksen liitteineen ja sain kutsun työhaastatteluun. Hain itse asiassa paikkaa Sales Traineenä, mutta henkilöstöpäällikkö (ehkä onnekseni) huomasi haastattelun yhteydessä, että nykyinen roolini sopisi ehkä miulle paremmin. Haastattelun lopuksi hän sanoi rehellisesti oman mielipiteensä ja ehdotti, että harkitsisin pari päivää, jos haluaisin sittenkin Food & Beverige-puolelle. F&B Manager hoitaa yleensä alansa talouspuolen hommia, organisoimista, suunnittelua ja logistiikkaa. Vähän epäilin aluksi, mutta ilmoitin kuitenkin, että olen kiinnostunut.
Sovimme vielä tapaamisen F&B-Managerin kanssa, jossa tutustuimme puolin ja toisin ja sain kuulla tehtävästä tarkemmin. Pari päivää myöhemmin sain tietää, että saisin aloittaa tehtävässä.
Kerro vielä lisää itse työstä.
Trainee-ohjelma on yhteensä reilun puolen vuoden mittainen ja on siis hotellissa F&B-puolella. Lähtökohtaisesti tarkoitus oli oppia, mitä F&B Manager tekee työssään ja taitoja sitä pestiä varten, mutta loppujen lopuksi olen koko ajan enemmän oppinut taloushallinnon puolta ja enemmän Cost Controllerin tehtäviä.
Nyt ohjelman loppusuoralla voin sanoa, että valinta oli oikea. Erityisesti se taustatyö, mikä hotellissa tehdään ennen tapahtumia oli minulle ennen melko tuntematonta ja trainee-ohjelman kautta olen huomannut, että kyseinen työ sopii minulle erittäin hyvin. Matkailuala ei ollut mikään lapsuuden haave, mutta monien vaiheiden jälkeen löysin alasta intohimoni ja haluan kehittyä lisää ja osallistua matkailun kehittämiseen.
Ja mitä ilmeisemmin olen myös onnistunut tehtävässäni melko hyvin, sillä kirjanpidon esimieheni, hotellin talouspäällikkö järjesti miulle työhaastattelun Marriott Frankfurtissa ja sain sieltä vakituisen paikan Purchasing Supervisorina, eli oisko tuo nyt suomeksi ostopäällikkönä.
Onko suomalaisuus vaikuttanut jotenkin työntekoosi?
Työkulttuuri on melko yhtänäinen mielestäni Suomessa ja Saksassa. Miusta tuntuu, että Suomessa otetaan paljon vaikutteita Saksasta. Ainakin tällä alalla erot ovat todella pieniä. Suomalaisuus tuo miun mielestä tukea ja uskottavuutta työelämässä Saksassa. Suomi tunnetaan täällä hyvänä koulu- ja opiskelumaana ja miusta on tuntunut alusta asti, että työkaverit ovat aina olleet luottavaisin mielin miun kanssa töissä. Aina ei voi sanoa eri lähtökohdista olevista niin.
Mitä haluat sanoa Suomalaisille, jotka miettivät Saksaan muuttoa?
Jos mietit Saksaan muuttoa, töiden, rakkaiden ihmisten tai minkä tahansa syyn takia, rohkeasti vain kokeilemaan! Miun mielestä maiden välillä ei ole kovin suuria eroja. Tietenkin kulttuuriset erot ovat merkittäviä, mutta omakohtaisiin kokemuksiini perustuen suomalaisiin suhtaudutaan positiivisesti. Kieli on tärkeä osata, mutta itsekin tulin alkuun toimeen pääosin englannin kielellä. Suosittelen panostamaan kieleen ja mikäli vain on mahdollista osallistumaan kunnon kielikurssille.
Aiotko jäädä Saksaan?
En osaa vielä sanoa, olenko tullut jäädäkseni, mutta ainakin tällä hetkellä ihan viihtyisästi elelen Hessenissä ja tulevaisuus näyttää kohdaltani melko valoisalta. Kotimaa on kotimaa ja silloin tällöin vaivaa ikävä perheen ja kavereiden luo, mutta onneksi matkustaminen suuntaan tai toiseen sujuu melko helposti. Lisäksi kaikki some-ryhmät, jossa pidetään suomalaisina yhtä ja huolta toisistamme auttavat kotiutumista.
Oletko saanut työpaikan Saksasta, saksalaiselta työnantajalta? Onneksi olkoon, edessäsi on muutto Saksaan! Kerään lukijoiden toiveiden saattelemana tähän blogijuttuun työhön liittyviä byrokratian perusasioita, jotka kannattaa hoitaa nopeasti pois alta. Niin pääset keskittymään itse asiaan – uuteen työhösi!
Otin tähän etapeiksi Muutto > rekisteröityminen > sairaskassa > pankkitili > vero- ja eläkeasiat. Suomen päässä riittää tietysti myös hoidettavaa! Samoin jos sinulla on lapsia, täytyy hoitaa lapsilisät, lastenlääkärit sekä koulu- ja päiväkotipaikat.
Täydennän tätä listaa mielelläni – Voit lisätä kommentin tänne blogiin tai FB-ryhmään.
Muutto Saksaan ja asunto
Ensiarvoisen tärkeää muuttaessasi Saksaan on hankkia asunto ja siihen vuokrasopimus, jotta voit ilmoittautua kaupungin asukkaaksi. Osoitteen tarvitset nimittäin ilmottautumista varten ja ilmoittautuminen tarvitaan kaikkialla muualla.
Pyydä vuokranantajaltasi Wohnungsgeberbestätigung, jolla todistat muuttaneesi asuntoon. Todistus on käytännössä kirjallinen, muotovaatimuksia ei ole. Jos vuokranantajasi ei tiedä mistä on kyse, löydät pohjan vaikkapa täältä: PDF Vorlage
Vinkit
Kysy työnantajaltasi jo sopimuksen tekovaiheessa, tuetaanko sinua muuttokustannuksissa tai asunnon/päiväkotipaikkojen hankinnassa. Käytännöt vaihtelevat kovasti.
Jos joudut etsimään asunnon itse, kannattaa hankkia todistus omasta maksukyvystä Schufalta. Vuokranantajat kysyvät sitä usein. www.schufa.de
Jos asuntoa ei ole näköpiirissä ja muutat kasvukeskukseen, jossa sen löytyminen voi olla hankalaa, kannattaa kikkailla Wohnungsgeberbestätigung majapaikkasi/työpaikan/kaverin kanssa, jotta saat muut asiat hoidettua.
Muista tehdä henkilökohtainen muuttoilmoitus myös muuttaessasi väliaikaisesta majapaikasta vakituiseen! Tarvitset tällöin tietysti uuden Wohnungsgeberbestätigungin uudelta vuokranantajaltasi.
Säilytä kaikki muuttoon liittyvät kuitit, koska nämä voi mahdollisesti vähentää saksalaisessa verotuksessa.
Rekisteröityminen kaupungin asukkaaksi (Anmeldung)
Ota mukaan
Wohnungsgeberbestätigung (Vuokrasopimus ei enää riitä!)
Passit (kaikki ilmoittautuvat perheenjäsenet)
Työsopimus
Vihkitodistus/maistraatin rekisteriote/syntymätodistus (jos sinulla on nämä).
Yleistä
Rekisteröinti kaupungin asukkaaksi on tärkein askel byrokratian rattaissa: Ilman sitä ei onnistu juuri mikään muu. Kun tulet Saksaan, ilmoittaudu siis ensimmäiseksi Einwohnermeldeamtissa. Se, missä virastossa Einwohnermeldeamt sijaitsee, riippuu osavaltiosta, kylästä ja kaupungista. Se voi olla Rathaus, Bürgeramt tai joku muu. Sieltä saat todistuksen (Anmeldungsbescheinigung), jossa kerrotaan, että asut osoitteessa x.
Vinkit
Googlaa Einwohnermeldeamt + Kaupungin nimi > etsi oikea paikka ja aukioloajat jo etukäteen.
Ainakin suurissa kaupungeissa kannattaa varata reilusti aikaa mukaan tai mennä paikalle pikkuisen ennen viraston aukeamisaikaa.
Joissain kaupungeissa voit välttää pitkän jonotusajan bookkaamalla tapaamisajan netin kautta. Voit varata ajan jo Suomesta käsin, aikoja ei yleensä saa ihan seuraavalle viikolle.
Kun olet ilmoittautunut, Anmeldebescheinigung kannattaa aina ottaa mukaan virallisissa yhteyksissä passia täydentämään, ellei sinulla ole Saksan kansalaisuutta.
Auton rekisteröinnin voi yleensä hoitaa samassa toimipisteessä.
Sairaskassa (Krankenkasse)
Ota mukaan
Anmeldebescheinigung
Passi
Kelan todistus kuulumisesta Suomen sosiaaliturvaan (mikäli olet hankkinut tämän)
Yleistä
Työpaikkasi tarvitsee tiedon mihin sairaskassaan kuulut ja että sinulla on ”Sozialversicherung”. Seuraava etappisi voisi siis olla sairaskassa. Sairaskassoilla on usein erinomainen palvelu myös englannin kielellä ja ne ottavat dokumenttejä vastaan myös sähköpostitse. Voit soittaa Krankenkasseen tai mennä käymään paikan päällä.
Yksityinen vai julkinen sairaskassa?
Sairasvakuutuksen tulorajat:
Vuosi
Vuositulot
Kuukausittaiset tulot
2018
59.400,00 €
4.950,00 €
2019
60.750,00 €
5.062,50 €
Jos olet ansiötyössä ja tulosi jäävät yllämainittujen rajojen alle, sinun on liityttävä julkiseen sairaskassaan (gesetzliche Krankenkasse) ja olet ”pflichtversichert”. Tätä suuremmilla tuloilla sinulla on valinnanmahdollisuus: Voit liittyä julkiseen sairaskassaan vapaahtoisena jäsenenä (freiwillig gesetzlich versichert). Maksu lasketaan silloin laskennallisen palkan 4.425 euroa/kk (Beitragsbemessungsgrenze) mukaan.
Toinen vaihtoehto on hankkia yksityinen sairasvakuutus (Private Krankenversicherung, ja olet ”privat versichert”). Maksu riippuu tällöin kassasta, ja määräytyy mm. iän ja terveydentilan mukaan.
YRITTÄJÄ – Yrittäjällä on vapaus valita lakisääteinen tai yksityinen sairaskassa.
VALTION VIRKAMIES – Virkamies (Beamte) on velvoitettu vakuuttamaan itsensä yksityisesti.
LAPSET – Yksityisessä sairasvakuutuksessa lapsista pitää maksaa erikseen, mutta jos julkisessa sairasvakuutuksessa lapset saavat vakuutuksen (Familienversicherung) samalla maksulla
PUOLISO – Myös puoliso voi kuulua samaan vakuutukseen, mikäli hänen tulonsa ovat hyvin pienet. Tätä varten kannattaa varautua todistamaan puolison tulotilanne. Jos hän tienaa yli 425 €/kk (poikkeus verovapaa ”Minijob”, jossa tuloraja 2018 on 450€/kk) hän tarvitsee oman vakuutuksen. Myös kotona asuvien teinien tienesteistä ollaan sairaskassalla kiinnostuneita.
Kassojen tarjoamat palvelut vaihtelevat hiukan, käytännössä kaikki käyvät kuitenkin samoilla lääkäreillä vakuutuksesta riippumatta. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että yksityisillä vakuutuksella pääsee nopeammin erikoislääkärille ja saa jossain määrin kattavammat ilmaispalvelut, mutta myös paperisota (jokaisen kuitin toimittaminen kassalle) saattaa olla suomalaiseen makuun hankalaa.
Vinkit
Saat sairaskassaltasi postitse kuvallisen ja sirullisen sairausvakuutuskortin, jota näytät aina lääkärille mennessäsi.
Saatuasi kortin kannattaa etsiä ”Hausarzt” (yleislääkäri) läheltä kotia jo ennen kuin sairastut ja käydä ilmoittautumassa. Sitten tiedät minne mennä sairastuessasi.
Yksityisestä sairausvakuutuksesta on hyvin vaikeaa siirtyä takaisin lakisääteiseen kassaan, joten jos mahdollisuus julkiseen vakuutukseen on olemassa, sitä kannattaa harkita.
Pankkitili
Ota mukaan
Passi
Anmeldebescheinigung
Pankkikortin saat kun avaat tilin, ja se ei yleensä ole helppoa ilman saksalaista osoitetta. Nettipankkien aikana asioiden hoitaminen on tosin helpottunut ja jonkun nettipankin kautta tilin perustaminen voi onnistua.
Vinkit
Jos ehdit harkita pankin valintaa, valitse sen ryhmän pankki, jonka automaatti on kätevästi työmatkasi varrella tai kotisi lähellä. Nostaminen väärän ”ryhmän” pankista maksaa n. 4-6 € kerta ja Saksassa tarvitsee vielä jonkin verran käteistä.
Monet pankit avaavat ilmaisen tilin, jos siirrät heille jonkun tietyn kuukausittaisen summan (= palkka).
Pankit myyvät mielellään myös vakuutuksia asiakkailleen. Halvemman vakuutuksen saa luultavasti kilpailuttamalla.
Verotus
Kun työskentelet Saksassa, maksat myös verot Saksaan. Myös Suomen verotoimisto tarjoaa vinkkejä – erityisesti ensimmäisen vuoden palkka-asiat (kun palkkaa tulee tod. näk. molemmista maista) kannattaa selvittää molempien verotoimistojen kanssa.
Veronumeron (Steueridentifikationsnummer, Steuer ID) saat postitse Verotoimistosta (Finanzamt) muutaman päivän/viikon/kuukauden kuluttua ilmoittautumisesta. Voit saada numeron vain jos sinulla on saksalainen osoite.
Saksalainen työnantaja pidättää palkasta verot ja sosiaaliturvamaksut. Verokorttia ei Saksassa enää ole ollut muutamaan vuoteen, mutta oma veroluokka pitää ilmoittaa sekä verottajalle että työnantajalle. Olen kirjoittanut veroluokista jo aiemmin jutussa ”Mistä saksalainen palkka koostuu?”
Vinkit
Hanki veroneuvoja tai liity Lohnsteuerhilfevereiniin. Yleensä ammattiapu verotusasioissa maksaa itsensä takaisin.
Verolappuja ei lähetetä erikseen kotiin, vaan ne voi hakea verotoimistolta tai tulostaa netistä itse. Ilman veroneuvojaa veroilmoitus pitää tehdä (2018 alkaen) seuraavan vuoden heinäkuun loppuun mennessä.
Eläke
Muista että olet oikeutettu myös Saksan eläkkeeseen, jonka suuruus riippuu tienaamastasi määrästä. Jos eläkkeen kertymä mietityttää, kannattaa ottaa yhteyttä Deutsche Rentenversicherungin paikallistoimistoon – tee se viimeistään jos/kun jäät äitiyslomalle, lähdet Saksasta tai saavutat eläkeiän.
Vinkit
Sozialversicherungsausweis on paperilappunen, jonka saat sairaskassassa vierailtuasi postilla kotiin ja josta työnantajasi saattaa olla kiinnostunut. Numerosta voidaan käyttää myös nimitystä Rentenversicherungsnummer. Säästä lappu! Käytä tunnusta asioidessasi eläkeasioissa esim. Deutsche Rentenversicherungin kanssa.
Säästä työ- ja palkkatodistukset mahdollista myöhäisempää ”Kontenklärungia” (työhistorian tarkistus) varten.
Muuttoilmoitus Suomessa
Jos et ole saanut vakituista työtä Saksasta, vaan muutat esim. saksalaisen puolison perässä tai työttömänä aikeissa etsiä töitä, kannattaa harkita miten ja milloin ilmoitat muutosta Suomen päässä. Sinun on mahdollista tehdä väliaikainen muuttoilmoitus tai pysyvä muuttoilmoitus.
Jos muutat pysyvästi ulkomaille, oikeutesi Suomen sosiaaliturvaan katkeaa. Tämä vaikuttaa Saksassa ainakin sairaskassaan, sillä Saksassa asuessasi sinun tulee maksaa sairasvakuutusta siitä päivästä alkaen kun et enää kuulu Suomen sosiaaliturvan piirin. Siviilisäädystäsi ja työtilanteestasi riippuen summat voivat olla huomattavia.
Jos muutat ulkomaille alle 1 vuodeksi eli tilapäisesti, kuulut ulkomailla oleskelusi ajan yleensä Suomen sosiaaliturvaan ja voit olla oikeutettu Kelan etuuksiin. Jos olet ulkomailla yli 1 vuoden ajan, muuttoasi pidetään automaattisesti vakinaisena. Oikeutesi Suomen sosiaaliturvaan päättyy useimmissa tapauksissa muuttopäivään.
Huomaa, että jos työskentelet Saksassa (tai esim. Itävallassa/Sveitsissä), et voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan edes alle 1 vuoden lyhytkestoisen työskentelyn aikana.
Tilapäisen ulkomailla oleskelun muuttuessa vakinaiseksi oikeus Suomen sosiaaliturvaan päättyy olosuhteiden muutoshetkeen.
Suomen työvoimatoimisto mahdollistaa myös kolmen kuukauden työnhakujakson muussa EU-maassa tai kolmen kuukauden oleskelun maassa lomailijana.
Kiitos Liisa Heinzelle asiantuntija-avusta kohdan ”Yksityinen vai julkinen sairaskassa? ”muotoilussa!
Puhutaanko palkasta?-sarjamme on edennyt kolmanteen, viimeiseen ja voisin sanoa jopa mielenkiintoisimpaan osaansa. Palkkasarjan ensimmäisessä osassa selvitimme, mistä saksalainen palkka koostuu. Sarjan toisessa osassa puolestaan kartoitimme tilastojen valossa, millainen palkkataso Saksassa on. Sarjan kolmannessa ja viimeisessä osassa lähdemme kokoamaan ensimmäisten osien antia yhteen ja katsomaan, mitä kannattaa ottaa huomioon palkkatoivetta esittäessä.
Haastattelin aiheesta Marcus Honkasta. Hän on kansainvälinen headhunter, joka on erikoistunut suomalaisiin ja saksalaisiin asiakasyrityksiin Euroopan-laajuisesti. 13-vuotisen uransa aikana hän on hoitanut yli 300 ylemmän johtotason hakutehtävää Pohjois-, Keski- ja Itä-Euroopassa. Hän on osakkaana Bents Honkanen Rosenkranz -yrityksessä, joka on innovatiivinen ja kansainvälinen ”HR Boutique”. Sen erityisosaamisalaa ovat euroopanlaajuiset suorahaut, HR-konsultointi sekä johtotason valmennukset pohjoismaalaisille ja saksalaisille asiakkaille.
Miten päädyit Saksaan ja millainen työhistoria sinulla on?
Marcus Honkanen
Valmistuin kauppatieteiden maisteriksi Åbo Akademista, Turusta ja muutin Saksaan kolmetoista vuotta sitten, mukana kaksi matkalaukkua ja sillä samalla tiellä olen yhä. Pääsin konsultin uran alkuun Kienbaumilla, joka on Saksan suurin HR-konsulttiyhtiö. Nousin muutamassa vuodessa kansainvälisen osaston johtajaksi, sitten yhtiön 75-vuotisen historian nuorimmaksi osakkaaksi sekä globaalien suorahakutoimintojen johtoryhmän jäseneksi.
Tein siis aika nopean ”nollasta sataan”-uran, jonka jälkeen aloin kaivata uusia haasteita. Niitä löytyi, kun perustin oman yrityksen kahden partnerini sekä tiimini kanssa. Asiakaskokemuksen maksimoinnin lisäksi yritys edustaa kansainvälistä, kulttuurien välistä kokemusta sekä markkina- ja- toimialaosaamista. Kokenut ja pitkään yhdessä toiminut tiimi työskentelee Düsseldorfista, Helsingistä, Hampurista ja Tukholmasta käsin.
Millainen palkkataso Saksassa on?
Kun puhutaan johdon ja executive-tason tehtävistä niin palkat ovat Suomeen verrattuna huomattavasti korkeammat. Tietenkin tämä riippuu osin toimialasta (esimerkiksi oil & gas, energia, lääketeollisuus ja autoala ovat korkeasti palkattuja aloja ja retail puolestaan alemmalla tasolla). Myös firman omistajarakenne vaikuttaa palkkatasoon. Suuremmat perheyritykset ja konsernit ovat yleisesti ottaen samalla tasolla ja suuria eroja palkkoihin ei synny (kulttuurieroja toki sitäkin enemmän). Pienemmät perheyritykset sekä riskipääomalla rahoitetut yritykset voivat poiketa standardista. Tämän lisäksi myös yrityksen sijainti on tärkeässä roolissa. Isoissa kaupungeissa maksetaan yleensä korkeampia palkkoja verrattuna pienempiin kaupunkeihin ja maaseutuun. München on esimerkki kalliista alueesta ja siten yksi korkeapalkkaisimmista Saksassa. Idässä, esim. Leipzigissa ja Dresdenissä palkat ovat lähinnä alempaa keskitasoa, mikä peilaa myös alueen kustannustasoa. Lisäksi palkkaan voi vaikuttaa lokaatio: Jos esimerkiksi muuten on vaikeaa houkutella haluamiaan osaajia tietylle paikkakunnalle niin firmojen on maksettava yli sen alueen keskiarvon.
Kohtaavatko palkat ja suomalaisten hakijoiden odotukset?
Sanoisin että suomalaiset johtotason henkilöt, jotka harkitsevat Saksaan lähtöä, tulkitsevat markkina-arvonsa hyvin myös Keski- Euroopan osalta, eli suuria ali- tai- ylilöyntejä näen harvoin. Tämä johtuu siitä, että kyseisillä henkilöillä on kokemusta joko kansainvälisistä rooleista Suomessa tai jopa Saksassa asumisesta. Jos odotukset ja todellisuus eivät kohtaa, konsultoin heitä matkan varrella omalta osaltani ja useimmiten yhteisymmärrys kandidaatin ja päämiehen välillä löytyy.
Millaisia kulttuurieroja saksalaisilla ja suomalaisilla on mielestäsi palkkaan liittyen?
Yleisesti voi sanoa että Saksassa palkoista puhuminen on enemmän tabuteema ja Suomessa avoin kollegoiden sekä ystävien kesken. Suomessa voi tietenkin myös seurata kenen tahansa verollista tuloa muutaman vuoden viiveellä, mikä Saksassa ei ole lainkaan mahdollista. Saksassa palkka ja erilaiset etuudet kuten erityisesti autoetu ovat myös vahvoja statussymboleita, joista ollaan ylpeitä ja niistä pidetään eri tavalla kiinni verrattuna suomalaiseen kulttuuriin.
Miten palkkatoive esitetään Saksassa?
Palkkatoive esitetään Saksassa bruttoansiona ja vuositasolla. Yleensä puhutaan kiinteästä osasta sekä bonusosasta, joten yleensä haastattelussa mainitaan maksimibonus sekä paljonko bonusta yleensä on maksettu. Tässä yhteydessä on myös hyvä mainita millä perusteella bonus ansaitaan. Auto on myös usein osa pakettia johdon tehtävissä ja se yleensä myös selvitetään merkkiä ja mallia myöden. Tämän lisäksi voidaan puhua muista etuuksista (eläke, vakuutukset, muuttokustannuksia) ja työkaluista (puhelin, ipad, laptop). Nykyään Saksassa saatetaan myös keskustella kotitoimistosta ja sen käytön mahdollisuudesta. Joissain yrityksissä on tavallista että perjantai saatetaan viettää sähköpostien ja puhelinpalaverien parissa kotoa käsin ja toisissa vastaava järjestely on täysin mahdoton.
On yleensä hyvä merkki jos palkasta puhutaan haastattelussa sillä se on merkki siitä että yritys on tosissaan palkkaamassa henkilöä ja haluaa selvittää palkkatason, odotukset sekä mahdollisesti koska henkilö voi aloittaa uusissa tehtävissä. Tämä keskustelu kannattaa käydä ja olla konkreettinen nykyisen palkkatason ja odotustason osalta.
Mitä palkkatoivetta miettiessä kannattaa ottaa huomioon?
Pitää olla realistinen sillä riskinä on aina että pelaa itsensä pois jos ylihinnoittelee itsensä. Nyrkkisääntönä neuvotteluissa toimii, että nykyinen palkkataso on lähtökohta ja sen perusteella neuvotellaan palkka uusiin tehtäviin. Realistisesti ja riippuen lähtötasosta voi odottaa 10-30 % korotusta palkkaan ja tämä sitten taas riippuu paljolti siitä onko uusi tehtävä esimerkiksi vastuullisempi kuin aikaisempi ja miten erikoista osaamista ollaan hakemassa. Riippuen bonusmalleista ja muista eduista tämä korotus voi koskea kiinteää palkkaa tai kokonaisansoita.
Pitää huomioida myös muut edut, joita nauttii nykyisessä firmassa tai joita potentiaalinen uusi työnantaja on tarjoamassa (esim. auto, eläkelisä, vakuutukset, muutto tarvittaessa jne.).
Jos on vaikeuksia päästä sopuun palkasta, voi koittaa neuvotella n.s. aloitustason ja sopia, että palkka nousee vuoden jälkeen summalla x. Toinen mahdollisuus on neuvotella kiinteästä bonuksesta esimerkiksi ensimmäisen vuoden aikana.
Entä jos toiveissa on palkankorotus, miten Saksassa toimitaan?
Saksassa seurataan yleensä virallista prosessia joka usein on n.s. „Jahresgrspräch” (vrt. Suomen kehityskeskustelu), jossa keskustellaan mitä ollaan vuoden aikana saatu aikaan firmana sekä omalla vastuualueella sekä kerrataan mahdollisia muita henkilökohtaisia tavoitteita, joita on sovittu esimiehen kanssa. Tämän perusteella sovitaan bonus menneeltä vuodelta, sekä mahdollinen palkankorotus ensi vuodelle. Jos esimerkiksi vastuualue kasvaa niin voi odottaa suurempaa palkankorotusta kuin identtisessä tehtävässä jatkaessaan.
Tähän prosessiin kannattaa valmistautua huolellisesti ja esimerkiksi listata asioita joita on tehnyt tuottaakseen lisäarvoa yritykselle. Tätä dialogia kannattaa myös käyttää tulevaisuuden suunnitteluun sekä omien ambitioiden ja toiveiden kommunikointiin jotta pääsee etenemään haluamallaan tavalla yrityksen sisällä. Parhaassa tapauksessa tämä dialogi on mahdollinen joka päiväisessä esimiesdilaogissa eikä ainoastaan vuoden lopussa kun on tuomion aika. Yleisesti voi sanoa että Saksassa ei mitään saa ilmaiseksi vaan pitää proaktiivisesti tuoda toiveita ja odotuksia esille ja perustella faktoilla sekä tuloksilla.
Tämä prosessi voi olla erilainen pienemmissä perheyrityksissä (adhoc) verrattuna konserneihin tai suurempiin perheyrityksiin joissa yleensä on standardisoidut HR-prosessit.
Muita tilanteita jossa palkankorotuksesta tai muista mielenkiintoisista palkkioista voi sopia on: kun yritystä ollaan ostamassa ja avainhenkilöt halutaan sitouttaa tai suojata mahdollista irtisanomista vastaan tai jos on ollut veturina työstämässä isoa innovaatioita tai tekemässä isoja kauppoja jonkun tärkeän asiakkaan kanssa.
Onko sinulla muita hyviä työnhakuvinkkejä suomalaisille Saksassa?
Pohjoismainen johtajuus on noususuhdanteessa. Erityisesti Saksassa on murros käynnissä. Hierarkkisuus vähenee ja keskustelevuus lisääntyy ja pohjoismaiset arvot nostetaan esiin. Markkinatilanteesta johtuen saksalaisyritykset pyrkivät tänä päivänä yhä enemmän myös laajenemaan Pohjoismaihin, kasvamaan siellä tai hakevat kasvua kansainvälisiin funktioihin skandi-johtajien avulla. Tätä suhdannetta kannattaa hyödyntää ja etsiä yrityksiä, jotka sopivat tähän profiiliin tai täyttävät paikkaa, jossa suomalaisuudesta ja/tai omasta kokemuspohjasta on hyötyä.
Jos on hakeutumassa Saksaan, kannattaa ehdottomasti opiskella saksan kieltä, sillä se on ensiarvoisen tärkeää Saksassa työskennellessä. Vaikka firmoissa saattaa johtoryhmässä virallinen kieli olla englanti, niin kyllä siitä on kuitenkin hyötyä tai voi muuten olla jopa mahdotonta tai ainakin vaikeampaa löytää sopiva työnantaja.
Jos hakee aktiivisesti töitä Saksasta, kannattaa tehdä oma lista relevanteista aloista, firmoista, funktioista sekä suorahaku- ja rekrytointifirmoista, joihin oma profiili sopii parhaiten ja sitten aloittaa aktiivinen dialogi sekä verkostoituminen.
—
BENZ, HONKANEN, ROSENKRANZ International Executive Consultants GmbH
Kaikki haluaisivat kuulla mitä kaveri tienaa, mutta omaa palkkaa on vaikea kertoa. Entä jos samaa työtä tekevä työkaveri tienaa paljon enemmän? Harmittaa. Palkka on herkkä asia, sehän on tavallaan meidän työllemme asetettu arvo. Eri ihmisille voidaan samalla nimikkeellä maksaa eri puolilla Saksaa ja eri kokoisissa yrityksissä hyvinkin erilaisia palkkoja. Henkilön koulutus, työhistoria, kokemus, esiintyminen ja ”uskallus pyytää” vaikuttavat palkkaan, erityisesti jos firma ei noudata tiettyä tariffisopimusta, jossa esim. kaikki tietyn koulutuksen saaneet tienaavat saman verran. Palkkatasoista kannattaa kuitenkin olla tietoinen esimerkiksi palkkatoivomuksia esittäessä. Lähdetään siis katsomaan millainen palkkataso Saksassa on.
Käytän tässä jutussa taustatietona Stepstonen tekemää tutkimusta, jossa haastateltiin vuonna 2017 60.000 Saksassa työskentelevää henkilöä. Näistä 70% oli koulutettuja työntekijöitä (Fachkräfte), 30% johtajia (Führungskräfte). Tutkimuksen keskiarvopalkat ovat tosi korkeita, koska kouluttamaton työvoima puuttuu kokonaan. Myös pomot taitavat olla taulukossa vähän yliedustettuina. Kritisoimatta sen enempää tutkimusmetodia tai sen mahdollisesti antamaa väärää kuvaa yleisestä palkkatasosta, antavat tulokset kuitenkin suoraa osviittaa alueellisista ja ammattiryhmien välisistä palkka-eroista.
Tutkimuksen mukaan Saksan keskiarvopalkka on siis 57.150 € . Statistisches Bundesamtin mukaan todellinen keskiarvopalkka on kuitenkin pari tuhatta vähemmän kuussa, n. 3700€ (2016). Täyttä työaikaa tekevien keskiarvo puolestaan on 44.636 € / kk. Ainoa verrokkitieto, jonka löysin nopealla googletuksella Suomesta on yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten mediaaniansiot, jotka olivat 3 193 euroa vuonna 2016. Saattaapi siis olla, että Saksan palkkataso on keskimäärin hiukan korkeampi kuin Suomessa.
Palkkaan vaikuttavat siis ainakin:
Ala
Ohessa eri alojen keskiansioita. (Muistakaa, että tässä tilastossa on kyse siitä Stepstonen tutkimuksen koulutetun väestönosan keskipalkasta).
Kiinnostavaa – muttei valitettavasti yllättävää – on, että ”häviäjäaloihin” kuuluu paljon naisvaltaisia aloja.
Sukupuolten välinen palkkaero on Saksassakin tätä päivää: Naiset ansaitsevat keskimäärin 21% vähemmän kuin miehet. Näin ollen sukupuolten välinen tulotaso Saksassa on keskimääräistä suurempi, EU-keskiarvon ollessa 16 prosenttia.
Tematiikka on tuttu Suomessakin. Tässä vielä muutamia faktoja koskien Saksaa:
Mitä korkeampi työllisyysaste on, sitä epätasaisempi on naisten ja miesten tuloero.
Entisen Itä-Saksan alueella ollaan tasa-arvoisempia ja palkkaero on vain 7 %. Azubi-tytöt tienaavat 4% poikia enemmän. ja julkisen puolen palkkaero on miesten hyväksi vain 2%.
44 ja 64 ikävuoden välillä ero tienesteissä on suurimmillaan.
Myös johtajanaiset tienaavat neljänneksen vähemmän kuin miespuoliset kollegansa.
Vaikka yrityksillä olisi tariffisopimus, naiset tienaavat vähemmän kuin miehet.
Palkkakuoppaan lankeamisen lisäksi naisten huhutaan törmäävän usein lasikattoon ja Saksassa onkin jo pitkään keskusteltu Frauenqotesta, jolla saataisiin naisten määrä yritysten johtoryhmissä kasvamaan. Lisäksi on annettu päivähoito-oikeus kaikille yli 1-vuotiaille ja satsattu päiväkotipaikkojen lisäämiseen. Toimenpiteillä halutaan lisätä naisten tasa-arvoa työmarkkinoilla.
Osavaltio ja historia
Kuten Saksassa aina, on hankalaa puhua ”Saksan” keskiarvopalkasta. Palkkaan vaikuttaa missä päin Saksaa asuu.
Saksan osalvaltiot ja palkka
Hessenissä, Bayerissa ja Baden-Württembergissä tienataan eniten. Kuten stepstonen tutkimuksen karttakuvista on helppo huomata, entisen Länsi-Saksan alueella on edelleen jonkun verran korkeampi palkkataso kuin Idässä. Sachsen-Anhaltissa, Sachsenissa ja Thüringenissä kannattaa odottaa n. neljänneksen vähemmän palkkaa kuin keskimäärin.
Maantieteellisten erojen lisäksi paikalliset erot voivat olla huimia. Yksi suuri tehdas alihankkijoineen muuttaa koko seudun palkkarakennetta. Teollisuusalueilla ja suurissa kaupungeissa palkat ovat usein suuremmat, kun samalla seudulla keskimäärin.
Yrityksen koko
Yleisesti pätee myös sääntö, että mitä isompi yritys on, sitä paremmat palkat. Yrityksissä, joissa on yli 1000 työntekijää, tienataan noin 33 prosenttia enemmän kuin pienissä, alle 500 työllistävissä yrityksissä.
Ikä ja kokemus
… mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Gehalt.de-portaali vertasi 2017 yli 200 000 työntekijän palkan kehittymistä koko työuralla. Aina 45. ikävuoteen asti palkat nousivat.
Alkupalkka oli keskimäärin29.457 € ja lopulta palkka kasvoi euroon 57.899 € asti. Työuran keskiarvo oli tällöin 49.903 €. Johtajien palkka kasvoi 50. ikävuoteen asti, muilla palkkakehitys loppui 40. ikävuoden tienoilla.
Koulutus- ja opiskelutausta
Saksan palkkataso koulutustaustan perusteella.
Mitkä muut asiat vaikuttavat palkkatasoon Saksassa?
Valtiolla, osavaltioilla ja kaupungeilla/kunnilla on omat palkkataulukkonsa, joiden mukaan palkat määräytyvät.
Ammattiyhdistysliike on Saksassa vahva ja suurilla yrityksillä on usein paikallisia sopimuksia.
Saksalaiset ovat usein yhtä haluttomia puhumaan omasta palkastaan kuin suomalaiset. Lisäksi aika yleinen (väärä) usko Saksassa on, että omasta palkasta keskustelu olisi laissa kielletty. Parempi tapa kuin tiedustella asiaa suoraan voi olla kysellä alan palkkatasosta kautta linjan. Alasta riippuen myös ammattiyhdistyksen kautta voi saada lisätietoa palkka-asioista.
Myös Gehalt.de:n ammattihaulla voi saada osviittaa kiinnostavan ammatin tulotasosta eri puolilla Saksaa.
Suomalaisena palkkatasojen arviointi on erityisen hankalaa. Vaikuttaako palkkaan esimerkiksi se, jos en puhu hyvää saksaa? Erityisesti suomalaisiin palkka-haasteisiin lähdemme hakemaan vastauksia asiantuntijahaastattelun kautta. Lue lisää täältä: Palkkatoiveet ja todellisuus
Meri Arola, 23, opiskelee viimeistä vuotta auto- ja kuljetustekniikkaa Turun Ammattikorkeakoulussa ja on erikoistunut logistiikkaan. Viimeiset kaksi vuotta hän on asunut Saksassa ja suorittanut Automotive and Transportation Engineering -linjan opintoja Hochschule Aschaffenburgissa. Kyselin Meriltä hänen työharjoittelustaan ja opinnoistaan Saksassa.
Miksi halusit Saksaan vaihtoon ja harjoitteluun?
Suurin syy on opiskelemani ala: Koska autoteollisuus on Saksassa niin suurta, halusin kerätä alan kokemusta yhdestä ”maailman johtavasta automaasta”. Toinen syy oli kiinnostus Saksan kieltä ja kulttuuria kohtaan. Olin pitkään halunnut opiskella saksaa ja tiedän sen helpottavan myös työnhakua insinööri- ja autoteollisuusalalla tulevaisuudessa. Kulttuuri viehättää lähinnä siksi, että se on niin samanlainen kuin suomalainen kulttuuri, ja vaikka eroavaisuuksia onkin, minulle tuli nopeasti kotoisa olo.
Missä työnkuvassa toimit Saksassa?
Toimin harjoittelijana IKEAssa Sales & Supply Support -osastolla, joka on osa Ikean logistiikkaa. Työnkuvaan kuuluu siis lähinnä myynnin, varaston ja kuljetusten kontrollointi sekä inventaario.
Työnantajana Ikeasta on pelkkää hyvää sanottavaa. Työtehtävät ovat tosi monipuoliset ja vaihtelevat, työsuhde-edut hyvät ja kaikki on toiminut niinku kuuluukin palkanmaksun, sairaslomien yms. osalta. Johtajat ovat positiivisia, motivoivia ja avuliaita ja tekevät kaikkensa, että työstään hyvin suoriutuneet harjoittelijat saisivat halutessaan vakituisen työpaikan. Työilmapiiri on ihan loistava, kollegat on aina todella avuliaita, vaikka olisi stressaava päivä.
Miten hakemus- ja haastatteluprosessi sujui?
Hakemusprosessi kouluun oli helppo, sillä hain vaihtoon ERASMUS-ohjelman kautta. Maan, kaupungin ja koulun oltua selvät täytettiin hakemukset ja kirjoitettiin motivaatiokirje. Kun oma koulu oli hyväksynyt vaihtosuunnitelman, haettiin vielä vastaanottavaan kouluun erikseen. Hyväksymiskirjeen saavuttua oli vaihtosuunnitelmat asuntoa ja lentolippuja vaille valmiit.
Työharjoittelupaikkaa hain niin, että etsin netistä oikeita työpaikkoja harjoittelun sijaan, koska saksalainen tuttavani käski tehdä näin. Hän kertoi, että useimmat yritykset eivät vaivaudu laittamaan harjoittelupaikkoja nettiin, sillä se vie liikaa resursseja. Löydettyäni mielenkiintoisen työpaikkailmoituksen (tämä hakemus oli siis ensimmäinen hakemus jonka lähetin tällä tekniikalla, eli hain työpaikkaa, en harjoittelupaikkaa) hain paikkaa kuten mitä tahansa työpaikkaa, mutta ilmoitin hakemukseni lopussa, että mikäli minut valitaan haluaisin ainakin aloittaa tämän työn työharjoitteluna. Tehtävä jota hain oli vaativa, enkä olettanut saavani lainkaan vastausta, mutta yllätyin positiivisesti kun sain kutsun haastatteluun. Haastattelun jälkeen minulle ilmoitettiin, että olisin halutessani tervetullut heille suorittamaan työharjoittelun.
Oletko törmännyt kulttuurieroihin?
Koulusta tulee mieleen yksi hämmentävä tarina. Suomessa ollaan totuttu siihen, että opetuksesta saa ja pitää antaa sekä positiivista, että rakentavaa palautetta. Saksassa näin toimiessamme saimme todella kovat moitteet professorin arvostelusta, sillä täällä se ei ollut lainkaan sopivaa.
Kulttuurieroista suurimmat ovat byrokratia eli lappusota joka paikassa, pankit ja käteisen käyttö ja sit nämä hierarkiaerot työpaikoilla, vaikkakinn omassa työpaikassani Ikeassa näitä ei ole.
Mitä olet oppinut Saksassa?
Suurin muutos mitä olen itsessäni huomannut, on ehkä se, että olen oppinut hyväksymään erilaisuuden ja tulemaan toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa ikävissäkin tilanteissa. Myös arkisissa asioissa on oppinut hyväksymään sen, että lähes kaikki pitää opetella uudestaan, koska asiat eivät toimi niin kuin Suomessa. Esimerkkeinä lääkärissä ja pankissa käynti. Myös kielitaito on karttunut hurjaa vauhtia, sillä lähtiessäni sanavarasto rajoittui kahteen sanaan, Hallo & Danke, nykyään pystyn jopa työskentelemään saksaksi.
Mitä haluat sanoa opiskelijoille, jotka hakevat harjoittelupaikkaa Saksasta?
Aina kannattaa lähteä kokeilemaan kaikkea positiivisin ja avoimin mielin. Ei kannata antaa tittelien hämätä tai pelottaa, sillä ihmisiä niidenkin takana vain on. Suomalaiset on Saksassa erittäin haluttuja työmarkkinoilla ja itsevarmuutta arvostetaan. Harjottelupaikkaa hakiessa helpottaa todella paljon jos on edes saksankielen perusteet hallussa.
Millaisia jatkosuunnitelmia sinulla on?
Aloitan ensi kuussa tekemään opinnäytetyötä, ja tässäkin on toimeksiantajana Ikea. Suunnitelmiini ei ainakaan toistaiseksi kuulu pysyvä paluu Suomeen, sillä opiskeluni ovat siinä vaiheessa, ettei paluulle ole enää tarvetta. Elämä on lähtenyt mukavasti rakentumaan tänne Saksaan, eikä hinkua takaisin Suomeen ole juuri lainkaan.
Reeta Laakso on sosiaalipsykologi, joka on työskennellyt viimeiset 2,5 vuotta Nürnbergissä rekrytointikonsulttina etsien autoteollisuuden ohjelmistokehittäjiä. Nyt Reeta on jo vaihtanut työpaikkaa ja keskellä paluumuuttokiireitä. Hän ehti kuitenkin vastaamaan muutamaan kysymykseen suomalaisen ja saksalaisen työnhaun eroista ja omasta työstään Saksassa.
Miten päädyit Saksaan töihin?
Lähdin Saksaan alun perin niin, että avopuoliso sai Nürnbergin läheltä työtarjouksen ja päätimme yhdessä lähteä seikkailemaan. Tein ensin vuoden etätöitä suomalaiselle rekrytointiyritykselle kotoa käsin. Sen jälkeen alkoi kiinnostaa saksalaiseen työkulttuuriin tutustuminen käytännössä ja lopulta sain saksan taidon hiljalleen parannuttua myös töitä Saksasta.
Olet koulutukseltasi sosiaalipsykologi. Miten kiinostuit rekrytointialasta?
Rekrytointi- ja HR-alasta kiinnostuin ajatuksen tasolla opiskelujen aikana, mutta teoreettisissa opinnoissa ei oikein saanut käsitystä siitä mitä HR- ja rekrytointityö todellisuudessa on. Pääsin kuitenkin rekrytointiharjoittelijaksi maisterivaiheessa ja sitä kautta innostuin alasta todella paljon. Rekrytoinnissa viehättää monipuolisuus ja sosiaalipsykologisena näkökulmana yksilön ja ryhmien käyttäytymisen ymmärtäminen. Se on myös kiinnostava yhdistelmä HR:ää, myyntiä ja markkinointia. Erityisesti IT-rekrytointi on todella mielenkiintoista, koska siinä joutuu koko ajan haastamaan osaamistaan ja oppimaan uutta.
Onko rekrytointikonsultin työnkuvassa eroja Saksassa ja Suomessa?
Käytännön tehtävissä ei niinkään, vaan erot näkyivät enemmän työkulttuurissa ja työskentelytavoissa. Haluan kuitenkin nostaa esille, etten ole kovinkaan innokas puhumaan ”saksalaisesta” työkulttuurista. Jo lyhyen parivuotisen kokemukseni pohjalta voin sanoa, että työelämän käytännöt vaihtelevat merkittävästi riippuen yrityksestä, toimialasta ja alueesta. Henkilökohtainen kokemukseni pohjautuu hyvin perinteikkääseen yritykseen suhteellisen konservatiivisella alueella Saksassa, eli kokemukset voivat olla hyvinkin erilaisia jonkun muun kertomana.
Mikä on tärkeää saksalaisessa työhakemuksessa/hakemisessa?
Pituuden sekä käsiteltävien aiheiden puolesta CV ja hakemus vastaavat paljolti suomalaista käytäntöä. Saksalaisessa CV:ssä korostuu virallisen ja asiallisen valokuvan merkitys. CV-kuvat käydään usein ottamassa puku päällä kuvaamossa. Muodollisuus näkyy myös työhakemuksen kirjoitustavassa. Saksalainen työkieli poikkeaa paljon arjessa puhutusta ja vakuuttavaksi koettu hakukirje noudattaa samaa, virallista linjaa. Hakemus esimerkiksi alkaa sanoilla ”arvoisa herra/rouva [sukunimi]” tai ”arvoisat naiset ja herrat”, jos vastaanottajan nimi ei ole tiedossa. Myös lausemuodot ovat hyvin muodollisia.
Miten suomalainen ja saksalainen työhaastattelu eroavat toisistaan?
Työhaastattelukaan ei päällisin puolin eroa suomalaisesta, mutta kulttuurierot vaikuttavat tähänkin kontekstiin. Keskustelu saattaa olla hyvinkin muodollista ja teitittely on useimmiten itsestäänselvä lähtökohta. Toisin kuin Suomessa, Saksassa on kohteliasta mainita puhuteltavan nimi vähintään pari kertaa keskustelun aikana, esimerkiksi tavattaessa ja lähdettäessä. Teitittelyn yhteydessä käytetään muotoa herra/rouva sukunimi.
Toinen mieleen tuleva ero on siinä mikä koetaan vakuuttavana. Saksassa vakuuttavana näyttäytyminen on perinteisesti todella tärkeää työelämässä ja sen koetaan nostavan auktoriteettia, mitä myös arvostetaan. Niin hassulta kuin se kuulostaakin, tuttavalliselle suomalaiselle kompastuskivi saattaa olla, että liikaa ystävällisyyttä pidetään epävakuuttavana tai epäammattimaisena. Erityisesti johtaviin tehtäviin haettaessa liika (tai suomalaisittain normaali) rentous saatetaan kokea negatiivisena. Johtajuudesta puhuttaessa saksalaisessa keskustelussa tuntuu usein nousevan käsite ’liian pehmeä’ esiin.
Samaan aikaan on hyvä muistaa, että nämä yleistykset pohjautuvat nimenomaan perinteiseen saksalaiseen työkulttuuriin ja siksi tuskin pätevät esimerkiksi berliiniläisiin startupeihin tai muihinkaan uudistusmielisimpiin yrityksiin.
Miten suomalaisen kannattaa valmistautua työhaastatteluun Saksassa?
Ainakin suhteellisen perinteisen yrityksen työhaastatteluun on hyvä mennä puku tai jakkupuku päällä, erityisesti asiantuntijatehtäviin haettaessa. Sillä ei ainakaan voi mennä pieleen, vaikka joka paikassa kyseistä pukeutumista ei välttämättä odotetakaan. On myös hyvä pitää mielessä, että keskustelukumppanin nimi on kohteliasta mainita keskustelun lomassa. Liikaa paineita ei kuitenkaan kannata ottaa, sillä Saksassa on totuttu erilaisiin kulttuuritaustoihin ja moni varmasti ymmärtää, että tietyt käyttäytymiserot ovat sidoksissa kulttuuritaustaan. Saksalaiset liittävät usein pohjoismaihin epämuodollisuuden, välittömyyden ja liberaaliuden, mitä usein pidetään ihan positiivisena asiana. Suomalaisen ystävällisyyttä ja rentoutta pidetään ehkä siksi useammin ’söpönä’ kuin varsinaisesti epäammattimaisena.
Kerro joku sattumus Saksan vuosien varrelta kulttuuriin tai kieleen liittyen.
Olin puhelinpalaverissa, johon hyvin perinteikäs saksalainen toimitusjohtaja oli muutaman työntekijän kutsunut. Aihe ei oikeastaan juurikaan edes koskenut minua. Kymmenen minuuttia ennen suunniteltua palaverin loppumisaikaa mainitsin, että minulla on hakijan kanssa työhaastattelu pian. Palaveria vetävä toimitusjohtaja ei reagoinut tietoon mitenkään. Muutamaa minuuttia aiotun haastatteluajan (ja suunnitellun palaverin loppumisajan) jälkeen totesin, että nyt täytyy lähteä. Toimitusjohtaja kuitenkin sanoi odottavansa minun osallistuvan palaveriin loppuun asti. Hakija saisi odottaa. Tässä vaiheessa edellisten kokemusten pohjalta tiesin, että joudun nöyränä laittamaan hakijalle sähköpostin, jossa kerron pystyväni soittamaan vasta myöhemmin iltapäivällä, häveten samalla hakijakokemuksen huonoutta. Kyseisessä yrityksessä toimitusjohtajan tahdon vastustaminen ei olisi tullut kuuloonkaan, joten alistuin kohtalooni ja istuin vielä seuraavat 45 minuuttia palaverissa sanomatta sanaakaan koko aikana. Sillä minullahan ei itse asiassa ollut minkäänlaista mielekästä osuutta koko palaverissa alun perinkään.
Nyt tilanne jo naurattaa, mutta silloin lähinnä raivostutti. Tilanne kuvaa hyvin perinteisen saksalaisen ja suomalaisen johtamiskulttuurin eroja.
Olet vaihtanut työpaikkaa ja muutat takaisin Helsinkiin. Miten paluumuutto sujuu?
Parhaillaan valmistelen muuttoa takaisin Helsinkiin. Käytännön asioiden puolesta on paljon järjesteltävää. Sopimusten irtisanomistaisteluiden lisäksi asioita pitää hoitaa monen eri viraston kanssa molemmissa maissa. Saksassa virastojen ja pankkien kanssa ei moniakaan asioita voi kommunikoida sähköisesti, joten kirjepostia on saanut lähettää ja virastoissa vierailla. Hiljalleen asiat kuitenkin alkavat olla hoidettuna. Olen palaamassa Suomeen hyvillä mielin ja odotan, että pääsen asumaan taas lähempänä perhettä ja ystäviä. Helsinki on mahtava kaupunki. Innolla odotan pääseväni taas kävelylle merenrantaan. Samaan aikaan jään varmasti kaipaamaan Nürnbergiä, enkä ihmettele jos se kuuluisa paluushokki jossakin vaiheessa nousee pintaan.
Saksassa jään kaipaamaan muun muassa hyviä säitä, matkustusmahdollisuuksia sekä eläväistä ravintola- ja kahvilakulttuuria. Täällä myös järjestetään enemmän erilaisia tapahtumia ja jutellaan helpommin tuntemattomille. Molemmissa kaupungeissa on ehdottomasti puolensa. Uudesta työstä pilvipalveluyritys Nordcloudilla olen erityisen innoissani. Mukaansatempaava yrityskulttuuri ja kiinnostavat tehtävät motivoivat kovasti. Rennossa suomalaisessa työkulttuurissa olen kotonani.
Mitä sinulle jäi käteen Saksasta?
Paljon opettavaisia kokemuksia liittyen kulttuurieroihin ja siihen, miten eri tavoin näinkin lähekkäisissä kulttuureissa voidaan ajatella. Mukavaksi piirteeksi saksalaisessa työkulttuurissa koin muun muassa sen, että vaikka asioista saatetaan väitellä kiivaastikin, keskustelun loputtua voidaan lyödä veljellisesti kättä selkään, heittää vitsiä ja mennä yhdessä kahville. Työelämän väittelyitä ei oteta henkilökohtaisesti. Opin myös puhumaan saksaa suhteellisen sujuvasti. Sitä taitoa pääsenkin hyödyntämään myös uudessa työpaikassani. Ylipäätään mieleen jää paljon hyviä muistoja Saksan ajoilta.
Mitä haluat sanoa suomalaisille, jotka hakevat töitä Saksasta?
Usko itseesi! Saksassa arvostetaan pohjoismaita ja suomalaisilla työntekijöillä tuntuu olevan todella hyvä maine työmarkkinoilla. Moni saksalainen alkaa ensimmäisenä puhua suomalaisen koulutuksen tasosta, kun kuulee mistä olet kotoisin. Vaikka kulttuurieroja on, niistä ei kannata ottaa liikaa stressiä. Reippaalla asenteella pärjää aina pitkälle ja sen ansioista vastaanottajakin osaa ajatella, että tarkoitat hyvää, vaikka et aivan kulttuurillista koodia noudatakaan. Saksan kielen osaamista pidetään työmarkinoilla tärkeänä. Moni suomalainen osaa ainakin jonkin verran saksaa kouluaikojen pohjalta ja se taito kannattaa ehdottomasti tuoda esille. Kielen ei tarvitse olla täydellistä eikä edes sujuvaa, jotta siitä olisi hyötyä työnhaussa. Moni työnantaja toivoo työntekijän osaavan vähintään jutustella kahvihuoneessa saksaksi, vaikka työkieli olisikin englanti. Toisaalta moni suomalainen puhuu todella hyvää englantia – taito, joka ei ole saksalaisille ollenkaan niin itsestään selvä.
