Posted on Jätä kommentti

XING osa 2: Työnhaku ja verkostoituminen

Xing on saksalainen annatillinen verkosto.

XING on saksalaisten oma LinkedIN – digitaalinen ammatillinen verkosto, jonka kieli on saksa. Eri alojen ammattilaiset etsivät ja löytävät palvelun kautta työpaikkoja, työntekijöitä, tehtäviä, yhteistyökumppaneita, neuvoja tai liikeideoita. Verkostolla on yhteensä 13 miljoonaa käyttäjää DACH-alueella. (vs. LinkedIN n. 10 milj. käyttäjää.)

Ensimmäisessä osassa kävin läpi XING-profiilin pääkohdat ja mitä niihin voi kirjoittaa. Juttu löytyy täältä: XING osa 1: Profiilin luominen. Pelkkä profiilin perustaminen ei kuitenkaan aina riitä työn löytämiseen, vaan omaa näkyvyyttään XINGissä voi edistää aktiivisesti vaikkapa verkostoitumalla keskusteluryhmissä tai etsimällä mielenkiintoisia yritysprofiileita ja rekrytoinnista vastuussa olevia henkilöitä ja verkostoitumalla näiden kanssa.

Vitamin B – Verkostoidu ryhmissä

Kun saksalainen puhuu ”Vitamin B:stä” ammatillisissa yhteyksissä, hän tarkoittaa suhteita – Beziehungen. Hyvät suhteet ovat usein uuden työpaikan löytymisen keskiössä. Unohda suomalainen ”yksin on pärjättävä”-mentaliteetti ja ota apu vastaan! Kun itse hain töitä, minulle jakoivat kontaktejaan mm. naapuri ja lapseni luokkakaverin isä. Jos olet vasta muuttamassa tai juuri muuttanut Suomesta Saksaan näitä ”luonnollisia kontakteja” ei ole – mutta niitä voi löytyä XINGistä!

XINGin tärkeimpiä kokoontumispaikkoja ovat ammatilliset ja paikalliset ryhmät. Kun profiilisi on kunnossa, sopivia verkostoitumispaikkoja kannattaa hakea oman ammattiryhmän keskeisillä nimikkeillä ja termeillä sekä oman kotipaikkakunnan/toivepaikkakunnan nimellä. Myös suomalaisille on ryhmiä XINGissä. Ensimmäiset kontaktit voit löytää vaikka näistä!

Pari vinkkiä keskusteluun ryhmissä:

  • Kuuntele ensin ja tarkkaile miten oma viiteryhmäsi keskustelee ammatillisista asioista
  • Asijantuntijuus on saksalaisessa ammatillisessa keskustelussa tärkeää ja omaa vihreyttä tai ammatillisia heikkouksia ei kannata korostaa. Pidä mielessä oma henkilöbrändi – työnantajat löytävät keskustelunavauksesi myöhemminkin 🙂
  • Kysele, osallistu ja muista kiittää vastauksista!
  • Jos saksasi on vielä huonoa, oikoluetuta viestisi tai mieti haluatko osallistua mieluummin englanniksi. Ammatillisissa yhteyksissä kielivirheet voivat luoda väärän vaikutelman, vaikka olisitkin ulkomaalainen.

Miten sinut löydetään XINGistä?

Jenny Laitinen
Jenny Laitinen käyttää XINGiä rekrytoinnin työkaluna.

Suomessa sanotaan usein, ettei kukaan tule sinua kotoa töihin hakemaan. Mutta tulisiko sittenkin, jos XING-profiili on kunnossa? Kyselimme HR-puolen näkökulmaa asiaan Jenny Laitiselta, joka työskentelee strategisena konsulttina Bureau Veritaksella Hampurissa. Hänen vastuualueensa on Pohjois- ja Itä-Euroopan alue ja päivittäisiin työtehtäviin kuuluu johdon strateginen konsultointi, aiheina mm. Scheinselbständigkeit* ja siihen kuuluvat lainmuutokset, sopimukset, rekrytointi ja maiden välinen projektikoordinointi. Sen lisäksi hän tekee työhaastatteluja ja etsii sopivia työntekijöitä mm. XINGin avulla.

Millainen XING-profiili herättää mielenkiintosi?

Profiiliin kannattaa panostaa ja varsinkin työnkuva täyttää sekä historia, että mitä on tehnyt aikaisemmin. Jos profiilissa on ainoastaan työnimike, mutta ei sen enempää, ei profiili juuri herätä kiinnostusta. Työnimike voi käsittää ihan mitä tahansa, eikä kerro sen enempää tiedoista ja taidoista. Mitä enemmän tietoa, sitä parempi, mutta kannattaa olla rehellinen. Jos ei ole koskaan neuvotellut sopimusta, ei sitä kannata laittaa profiiliin, sillä selviää ennemmin tai myöhemmin.

En kiinnitä huomiota kun meille oleellisiin hakusanoihin, eli en osaa tarkkaan sanoa mitä kannattaa käyttää ja mitä ei – riippuu alasta ja mitä etsii. Jos joku on ”teamfähig” niin mielummin laittaa sen sinne kun jättää laittamatta, vaikka se on sitä perussanastoa mitä löytyy vähän joka puolelta.

Kuva ei ole pakollinen eikä oleellinen, sen perustella ei valita ketään, mutta se antaa profiilille toki tietyn ammattimaisuuden ja tekee siitä persoonallisemman. Moton voi ihan yhtä hyvin jättää pois. Profiilin olisi hyvä olla ajantasalla eikä monen vuoden takainen. Kannattaa myös laittaa suoraan jos etsii töitä tai jos ei halua, että otetaan yhteyttä niin säästyy sekä kandidaatti että potentiaalinen työnantaja vaivalta.

Onko sinulle HR-ammattilaisena väliä, onko työnhakijan XING-profiili ”Basis” vai ”Premium”?

Sillä mitä jäsenyyttä käyttää ei ole väliä, työnhakija tai muuten vaan Xingiä käyttävä ei välttämättä tarvitse Premiumia. Työnhakija ei käytä sitä välttämättä ammattimaisesti verkostoitumiseen ja usein Premium-käyttäjän profiilin maksaa työnantaja. Viestittely onnistuu myös basis-käyttäjän kanssa ihan hyvin.

Miten käytät XINGiä HR-markkinoinnissa?

Esim. jakamalla tietoa etusivulla (”was gibt’s neues?”), jakamalla ryhmissä joko meidän työilmoituksia tai muuta sisältöä meidän Karriere-sivuilta tai muuten vaan tietoa firmasta, sekä jakamalla meidän firman julkaisuja vaikkei ne varsinaisesti liity HR-tehtäviin.

Miten työnhakija voi löytää XINGstä työpaikkoja?

Töitä voi löytää virallisista ilmoituksista, oman alan ryhmistä tai ottamalla rohkeasti yhteyttä HR-ihmisiin. Moni työntekijä on päätynyt meille töihin ihan laittamalla viestiä, josko olisi tarvetta alan xy osaajalle.

Miten käytät XINGiä itse ammatillisessa verkostoitumisessa?

Olen jäsenenä oman alan ryhmissä (mm. Arbeitsrecht, Employer Branding), joissa voi joko keskustella tai jakaa tietoa sekä ottaa yhteyttä muihin osaajiin. Myös verkostoitumalla tapahtumien jälkeen saa omaa osaajien verkkoa laajennettua.

Vinkkisi työnhakuun XINGin kautta?

Kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä firmojen HR-alan ihmisiin tai päättäjiin tai verkostoitua ryhmien kautta. Usein ihan smalltalkin kautta voikin löytyä yhteinen sävel ja sitä kautta työpaikka. Ja jos ei heti tärppää niin onpa jo ainakin kontakti firmassa.

* Scheinselbstständigkeitiksi nimitetään työnantajan ja työn suorittajan suhdetta, joka on käytännössä kuin normaali työsuhde, eli työntekijä käyttää koko työaikansa työnantajayrityksen tehtävän hoitamiseen. Työstä on kuitenkin sovittu ikäänkuin työntekijä olisi itsenäinen ammatinharjoittaja. Scheinselbstständigkeit on laissa kielletty.

Posted on 1 kommentti

XING osa 1: Profiilin luominen

Xing -verkoston luominen

Jos olet ehtinyt jo tutkiskella työnhakua Saksassa, olet varmasti törmännyt Saksan suurimpaan verkostoitumisportaaliin XINGiin. Se vastaa pitkälti suomalaisille tutumpaa LinkedIN-verkostoa, mutta on saksankielinen. Kannattaako suomalaisen työnhakijan perustaa XING-profiili? Kannattaa ehdottomasti, jos aikoo hakea seuraavien vuosien aikana Saksasta töitä, on kiinnostunut verkostoitumaan paikallisten kanssa ja kokee, että verkostoitumisesta voisi olla ammatillista hyötyä.

Kansainvälisissä yhteyksissä myös LInkedIn-profiili voi riittää ammatilliseen verkostoitumiseen. Silti voi olla kiinnostavaa verkostoitua myös ”paikallisväreissä”. XINGin avulla voit koittaa esimerkiksi selvittää, millaista slangia oman alasi edustajat käyttävät Saksassa, katsastaa vaikkapa oman paikkakuntasi verkostoitumistilaisuudet tai oman ammattiryhmän kuulumiset. Esimerkiksi omalla alallani kansainvälisen markkinoinnin parissa lähes kaikki kollegani ovat sekä LinkedInissä että XINGissä. XINGistä löytyvät liikekumppanit ja paikalliset partnerit, LinkedInistä asiakkaat ja mediapartnerit ja alan ammattiryhmät löytyvät kummastakin mediasta.

Näillä ohjeilla pääset alkuun! Kerron tässä jutussa pääpiirteittäin, mitkä ovat XING-profiilin keskeiset elementit. Jatkan myöhemmin XINGin käytöstä verkostoitumisessa.

Aloita siis klikkaamalla tätä linkkiä: www.xing.de

Perustiedot (Beruflicher Steckbrief)

Perustietosi eli titteli ja työnantaja sekä opintoarvo näytetään aina kuvasi alla XING-hauissa.

XING perustiedot
”Beruflicher Steckbrief” kokoaa  työnantajaa kiinnostavat perustiedot.

DOs. Jos olet töissä ja sinulla on työnantaja ja selvä nimike, niin asia on suhteellisen yksinkertainen. Tittelin ja koulutuksen suhteen kannattaa miettiä, kääntyykö se ymmärrettävästi saksaksi ja jos ei, niin mikä olisi saksalainen tai kansainvälinen nimike, joka parhaiten kuvaisi hankkimaasi koulutusta.

Jos puolestaan olet työttömänä, voit koittaa miettiä, miten voisit kuvata työttömyyttäsi työnantajan kannalta mahdollisimman kiinnostavasti:

  • Berufliche Neuorientierung (esim. nach der Eltenzeit/ nach Familienumzug nach Deutschland etc.)
  • Berufliche Auszeit tai ”Sabbatical”.
  • Mahdollista on myös viitata työttömyyden mukanaan tuomaan etuun: Voit aloittaa nopeasti uudessa paikassa. Tällöin voit kirjoittaa vaikkapa ”frei verfügbar / Ad hoc verfügbar / sofort für Sie verfügbar”.
  • Myös ”Auf der Suche nach neuen Möglichkeiten/Herausforderungen” on mahdollinen.

DONTs Jos olet työttömänä työnhakijana, statukseen ei kannatta kirjoittaa ”Arbeitslos” tai ”Arbeitsuchend”.

Asetukset

XING valikko asetukset
XING valikko asetukset
  • Et ole aktiivisesti etsimässä uutta työpaikkaa, mutta olet avoin tarjouksille? Aseta tämä asetuksiisi kohdassa „Meine Karrierewünsche“. Voit valita asetuksista joko aktiivisen työnhaun, ”avoimuuden” ja ”ei tällä hetkellä kiinnosta” välillä.
  • Kontaktdaten – yhteystiedot kannattaa pitää ajan tasalla.
  • Einstellungen-osassa voit lisätä tietoja mm. toivetyönantajasta ja palkkatoiveesta sekä valita, kenelle muutokset profiilissasi näkyvät.

 

Motto herättää kiinnostuksen

Xingissä on heti profiilin alussa hauska Profilspruch-kohta. Tämän moton tai mietelauseen avulla voit herättää lukijan mielenkiinnon ja kertoa jotain itsestäsi ja motivaatiostasi.

DOs Tähän kannattaa keksiä jotain olennaista ja napakkaa, joka herättää lukijan mielenkiinnon. Kannattaa siis kertoa omasta motivaatiosta: Miksi juuri minut pitäisi palkata?

Toinen vaihtoehto on valita mieltäsi sykähdyttävä ja itseäsi kuvaava mietelause. Lukijalle mielenkiintoista olisi tietysti, jos motto on omaa käsialaasi. Usein näkee myös erilaisia sitaatteja. Jos käytät lainausta, on hyvän tavan mukaista laittaa myös sitaatin lausujan nimi esiin. Myös mietelauseen tulisi kuvata työminääsi tai kompetenssejasi.

DON’T Älä valitse tarkoituksetonta lausetta, joka kuulostaa kauniilta tai hassulta: (”Das Leben ist wie zeichnen – nur ohne Radiergummi.”)

Mitä etsit ja mitä tarjoat?

Seuraavassa kohdassa määritellään mitä tarjoat ja mitä etsit („Ich biete“ ja „Ich suche“) – tämä on keskeinen alue, jonka perusteella profiilisi tulee löydetyksi (esim. headhuntereiden) hauissa.

DOs Ich biete-kohdassa kannattaa käyttää vahvoja asiasanoja, jotka kuvaavat parhaiten keskeisiä kompetenssejasi ja joiden avulla sinut voidaan löytää haulla (esim. Programmierung Java, Content Marketing, Übersetzungen Finnisch-Deutsch).

Suchen-kohdassa kannattaa myös keskittyä siihen, millaisia töitä etsit.”eine Festanstellung im Bereich Buchhaltung in Frankfurt am Main” Hyvällä rajauksella saatat osua vaikkapa headhunterin haaviin.

DON’T

  • Älä valitse tähän kohtaan ominaisuuksia (Teamfähigkeit) tai tosi yleisiä sanoja (Programmierung, Übersetzungen)
  • Ei kannata valita liikaa sanoja, kolmesta viiteen ydinosaamisaluetta riittää.
  • Premium-jäsenet voivat lisätä myös kolme tärkeintä osaamisaluetta (TOP-Fähigkeiten)
  • Jos etsit töitä, älä kirjoita Suchen-kohtaan ”neue Kontakte”, ”nette Leute” tai ”Finnen in Deutschland” vaan keskity hakemaasi työpaikkaan. (Jos haluat ensin vain verkostoitua tai katsella ympärillesi, nämä lauseet ovat tietysti ihan OK!)

Työpaikat ja opinnot

Työpaikkoja ja opintoja lisätessä kannattaa miettiä antamiasi kuvauksia saksalaisten työnantajien näkökulmasta. Ymmärtääkö yrityksen nimen ja työnimikkeesi perusteella, mitä olet tehnyt? Esim. ”Varkauden kaupunki” kannattaa kääntää ”Stadt Varkaus” tai ”YLE” ”Finnischer Rundfunk”.

Kaikille työnimikkeille ei myöskään ole suoraa saksalaista vastinetta. Ongelma koskee erityisesti hoitoalan ammatteja ja opintoja. Kannattaa siis miettiä käännöstä tarkasti. ”Beschreibung”-osaan voi lisätä kuvauksen työn sisällöistä ja vastuista sekä siihen mahdollisesti liittyvistä opintovaatimuksista.

Osaaminen ja erikoismaininnat (Qualifikationen & Auszeichnungen)

Tähän kohtaan voi laittaa kaikki suoritetut (lisä)kurssit tai opinnot, joista on olemassa todistus. Erityisen arvokkaita ovat mahdolliset kunniamaininnat ja stipendit, jotka voi myös kirjata tämän otsikon alle.

Luottamustoimet ja kiinnostuksen kohteet (Organisationen & Interessen)

Harrastatko aktiivisesti, teet vapaaehtoistyötä tai onko sinulla luottamustoimia? Ne kannattaa lisätä tähän kohtaan.

Portfolio (Vain Premium-jäsenille)

Portfolio-osuus on avoinna maksullisen xing-profiilin käyttäjille. Portfolioon voi lisätä kuvia, videoita tai tekstiä järjestää nämä visuaalisesti kiinnostavaksi kokonaisuudeksi. Myös linkit ovat mahdollisia.

XING – Muuta muistettavaa

  • Muista päivittää profiilisi säännöllisesti: Projekti siellä, kurssi täällä
  • Hajataitoja ei kuitenkaan kannata kerätä – päivitä siis vain tiedot, jotka sopivat ”brändiisi” (noudatat tässä myös saksalaisen CV:n periaatteita)
  • Uusien kontaktien lisääminen vaikuttaa algoritmiin ja profiilisi näkyvyyteen.
  • Hyvä (miel. valokuvaamossa otettu) valokuva on ensiarvoisen tärkeä
  • Jos olet aktiivinen somessa tai sinulla on oma nettisivu, kannattaa nämä lisätä profiiliin

PS. Älkää katsoko minun profiilistani mallia – se ei ole erityisen hyvä 🙂 Jos jollakulla on taiteen sääntöjen mukaan täytetty profiili ja antaa luvan käyttää sitä tässä jutussa esimerkkinä, ilmoittaudu!

Posted on 2 kommenttia

Henkilöbrändi Saksassa

Henkilöbrändi Saksassa

Henkilöbrändi on kovin trendikäs sanahirviö ja sen tarpeellisuudesta voi olla montaa mieltä. Kun haet töitä vieraasta maasta, kannattaa pysähtyä hetkiseksi miettimään, miltä vaikutat potentiaalisen työnantajan ja alasi yhteisön silmissä. Tuon mielikuvan kehittämistä haluttuun suuntaan nimitän henkilöbrändäykseksi. Tässä blogiartikkelissa nostan esiin muutamia seikkoja, joita suomalaisen kannattaa huomioida päivittäessään brändiään saksalaiseen makuun sopivaksi.

Mikä on henkilöbrändi?

Henkilöbrändäykseen pätee suunnilleen samat lainalaisuudet kuin yrityksen, yhteisön tai tuotteen brändäykseen. Kyse ei ole uudesta ilmiöstä, vaan esimerkiksi poliitikot ja näyttelijät ovat luoneet tietoisesti imagoaan jo vuosisatojen ajan. Tärkeintä on, ettei brändi ole päälle liimattu, ulkokultainen kuva, vaan että sen ytimessä on todellinen tuote, eli tässä tapauksessa sinä itse – persoonasi ja osaamisesi. Se millä brändiäsi täydennät riippuu esimerkiksi tavoitteistasi ja kohderyhmästäsi: Minkä alan ja tason työpaikkaa tavoittelet?

En ole alan asiantuntija, joten jätän itse käsitteen analysoinnin muille. Tässä vielä pari ajankohtaista artikkelia jossa henkilöbrändäyksen ulottuvuuksia on käsitelty syvällisemmin:

Elina Koivumäki: Henkilöbrändäys dos & dont’s

HC Services oy/ Tom: Unohda henkilöstöbrändäys!

Yleensä suositellaan, että henkilöbrändin tavoite olisi mahdollisimman konkreettinen, koska silloin voit parhaiten mitata sen menestystä. Tee itsellesi selväksi, mikä on tavoitetyöpaikkasi. Kuka tekee siellä rekrytointipäätökset? Entä miten tavoitat ja teet vaikutuksen häneen? Kun tiedät tavoitteesi, lähdet luomaan itsestäsi halutunkaltaista mielikuvaa sekä somessa että irl. Mietitään siis ensin kanavan valintaa saksalaisesta näkökulmasta.

Onko saksalainen somessa?

Henkilöbrändi kielikuvana on some-ajan kukkanen, mutta muista että luot brändiäsi myös somen ulkopuolella. Rekrytointipäätökset tekevä saksalainen HR-vastaava, Betriebsleiter tai Abteilungsleiter ei välttämättä pyöri sosiaalisissa medioissa. Perinteiset kanavat nousevat tällöin maineenhallinnan keskiöön: Miten vastaat haastattelukutsuun? Soitatko hakemuksesi perään? Tunnetaanko sinut alan piireissä? Millaisena?

Kanava-Mix kuntoon

Keskeistä on, että valitset kohderyhmällesi sopivat kanavat. Aloita yhdestä tai kahdesta kanavasta, koska sosiaalisen median ylläpito vie melko paljon aikaa. Vaikka saksalaiset ovat melko some-kriittisiä, netissä ovat kuitenkin 2017 jo kaikki. Luultavasti sinut siis googletetaan. Jos haluat näkyä, hyvä ratkaisu voisi olla oma nettisivu tai vaikkapa youtube-video.

Tästä blogista löydät pari vinkkiä:

Reeta Laakso: Erotu työnhaussa loistamalla sosiaalisessa mediassa

Juuri perustettu asiantuntijaprofiili Facebookissa tai twitter-tili ilman seuraajia voi olla tylsä ja tyhjä. Innostus voi laantua helposti, jos seuraajia ei vaan tule. Henkilöbrändäämiseen pitää siis tässä mielessä suhtautua pitkäjänteisesti. Ensimmäiset seuraajasi voivat olla äitisi, naapurisi ja ekaluokan luokkakaverisi. Yhteisö rakentuu hiljalleen, kun onnistut tuottamaan kiinnostavaa sisältöä. Ammatillisessa profiilissa kannattaa edetä järjestelmällisesti.

• Etsi toimialasi keskeiset avainsanat, verkostot ja vaikuttajat.
• Valitse tärkeimmät teemasi: Mikä on osaamisalaasi ja minkä parissa haluat tulla tunnetuksi.
• Aikatauluta viestintä. (Netistä löytyy lukuisia työkaluja tähän.)

Xing.de on saksalaisten oma Linked.in

Saksassa Xing.de toimii paremmin kuin Linked.in. Profiilin luonti on helppoa. Verkostoidu esim. suomalaisten ryhmissä, oman alasi ryhmissä ja – jos asut jo Saksassa – oman paikkakuntasi ryhmissä.

Tässä linkki ”Finnen in Deutschland”-ryhmään. Myös Suomessa asuvilla saksalaisilla on oma ryhmä, samoin kuin Deutsch-finnische Gesellschaftilla.

Viestinnän erityispiirteitä

Hatko samanaikaisesti hyvin erilaisia työpaikkoja usealta eri alalta? Kaikkia on vaikea miellyttää saamaan aikaan. Ja rekrytoijat, hekin ovat vain ihmisiä omine mieltymyksineen. On siis vaikeaa tehdä yleistyksiä, mutta yritän kuitenkin. Suomalaisilla on tiettyjä saksalaisista poikkeavia käyttäytymismalleja, joita on hyvä miettiä myös saksalaisen työnantajan näkökulmasta.

Saksalainen sanoo suoraan

Vaatimattomuus kaunistaa Suomessa ja saksalaisetkin saattavat pitää suomalaista kainostelua eksoottisen herttaisena ominaisuutena – hetken aikaa. Eri asia on, haluavatko he kainostelijan palkkalistoilleen. Saksalaiset eivät osaa lukea rivien välejä yhtä hyvin kuin suomalaiset. On siis ihan OK sanoa suoraan missä olet hyvä. Tämä pitää mieluiten myös todistaa mahdollisimman pitävin referenssein eli työkokemuksen ja koulutuksen avulla. Suomalaiselle tyypillisen ”kehityspotentiaalialueiden” oma-aloitteiset reflektoinnit (”Vaikka en oikeastaan ole tämän alan asiantuntija…”) kannattaa koittaa jättää pois.

Asiantuntijuus keskiössä

Suomen työmarkkinoilla on jo kohta vuosikymmenen ajan haettu „hyviä tyyppejä“ ja some onkin hyviä tyyppejä pullollaan. Saksalainen työkulttuuri on rentoutumassa ja tasa-arvoistumassa, mutta jos haluat pelata varman päälle, esiinny mieluummin ensisijaisesti alasi asiantuntijana. Jos onnistut olemaan samalla hyvä tyyppi, niin siitä plussaa!

Satsaa hyviin kuviin

Jopa opiskelijoiden työhakemuskuvat on otatettu Saksassa useimmiten valokuvaamossa, usein puku tai jakkupuku päällä. Tämäkin tietysti riippuu alasta. Katso miten muut alasi vaikuttajat esiintyvät esim. juuri Xingissä.

Henkilökohtaiset some-tarinat piiloon

Milleniaalit toimivat ehkä toisin, mutta yleisesti Saksassa ei ole tapana esiintyä yksityisellä profiililla somessa omalla koko nimellä tai postata vaikkapa avoimesti omien lasten kuvia. Tämä johtuu siitä, että saksalaiset ovat hyvin arkoja omista tiedoistaan ja niiden „leviämisestä nettiin“. Suomalaiset ovat tässä suhteessa keskimäärin huolettomampia. Facebookissa ei siis tarvitse jakaa kreisibailauskuvia antaakseen itsestään huolettoman tai jopa ymmärtämättömän kuvan.

Jos koitamme kurkata saksalaisen rekrytoijan korvien väliin – oletamme hänen jakavan perussaksalaiset some-ennakkoluulot – ja hän googlaa nimesi. Mitä hän löytää? Jo oman nimen käyttö tai kiva perhekuva Kanarialta saattaa olla potentiaaliselle työnantajallesi „too much information“. Harkitse siis yksityisten Facebook- ja instagram-tiliesi piilottamista (ainakin) työnhaun ajaksi. Ammatillisesti valveutunut profiili on tietysti eri asia.

Luo toimiva saksalainen henkilöbrändi – Näin pääset alkuun:

Henkilöbrändi Saksassa
Lattepappa, oman tiensä kulkija vai touhukas vitsiniekka? Henkilöbrändi ansaitsee ajatuksen jos toisenkin.
  • Kopioi ja matki: Brändisi sisällön luot tietenkin sinä – mutta ei ole virhe katsoa mallia muilta. Ole tarkkaavainen sen suhteen, mitä et voi suomalaisena tietää etukäteen: mitkä ovat alasi slangisanat, keskustelutyyli, kuumat teemat, kovimmat nimet ja suosituimmat työnantajat. Mitä paikkaa sinä haluat pelata tällä kentällä?
  • Osallistu keskusteluun somessa: Etsi alasi ja paikkakuntasi ryhmät Xingistä ja kuulostele, millä tyylillä ihmiset keskustelevat. Jos uskallat, osallistu keskusteluun. Pyydä saksalaista tuttua korjaamaan (ainakin pahimmat) kirjoitusvirheet ennen julkaisua. Huonosti kirjoitettu teksti, vaikka olisi ulkomaisen kirjoittamakin, kuulostaa aina vähemmän asiantuntevalta.
  • Uskalla olla oma itsesi: Tämä on pakko sanoa nyt, koska olen koko tään blogiartikkelin ajan kertonut miten „sopeudut“ saksalaiseen työnhakukulttuuriin. Firmat, jotka ovat kiinnostuneita ulkomaalaisista työntekijöistä osaavat usein arvostaa myös out of the box -ajattelua. Se juttu, mikä nostaa hakemuksesi esiin kahdensadan muun hakijan joukosta voi olla juuri suomalaisuus tai muu „erityispiirteesi“ – älä siis silota rosoja turhan tarkalla kädellä.
  • Suomalaisuus on usein plussaaDigitalisaatio, some, opetus, kasvatus, terveydenhuolto… on monia aloja, joilla Suomalaiset ovat innovatiivisiä edelläkävijöitä. Onko sinulla sellaista erityisosaamista, joita saksalaisilla ei ole?Korosta osaamistasi ja kokemustasi näillä alueilla.
  • Profiloidu: Suomessa arvostetaan jokapaikanhöylää ja poikkitieteellisyyttä. Se, että vietit yhden kesän au-pairina ja puursit opiskelujen ohessa Siwan kassalla, kertoo monipuolisuudesta ja yritteliäisyydestä. Saksalainen tikittää kuitenkin toisin: täällä arvostetaan alan työkokemusta (einschlägige Berufserfahrung) ja vain harvoin työhön haetaan erilaisista taustoista olevia henkilöitä (Quereinsteiger). Koita siis luoda kokemuksillesi ja opinnoillesi järkevä punainen lanka, joka johtaa toivetyöpaikkaasi. Jätä surutta pois tarinastasi – eli henkilöbrändistäsi – sellainen, mikä ei siihen sovi ja keskity ydinosaamiseesi.

Ja lopuksi…

Lueskelin tätä artikkelia pohdiskellessani useita suomalaisia ja saksalaisia tekstejä henkilöbrändistä. Molemmissa maissa aihe on ”kuuma” ja siitä voisi kirjoittaa sivutolkulla. Lainaan vielä loppuun jo tuonne aiemmin linkittämääni HC-Services Oy:n artikkelia – itse kun en osaisi tätä paremmin sanoa:

”Älä mieti omaa tekemistäsi henkilöbrändäyksen kautta. Älä rakenna osaamisestasi haarniskaa, jota kiillotat tietyn sisältökalenterin mukaan. Älä osta konsulttia rakentamaan sinulle henkilöbrändiä. Tee asioita jotka sinua kiinnostavat, keskustele aiheista jotka sinua pohdituttavat, tai kirjoita havainnoista ja opeista joita olet matkan varrelta kerännyt.”